PÄIVITYS 2014 LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIVITYS 2014 LUONNOS"

Transkriptio

1 1 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNTAAN Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy ja hallinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä PÄIVITYS 2014 LUONNOS

2 2 1 TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITE Toimintamallin tarkoitus Tavoitetaso YLEISTÄ TYÖPAIKKAVÄKIVALLASTA Mitä työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan? Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta Vastuutahot Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset Turvallisuusperehdytys Turvallisuuskoulutus TYÖPAIKKAVÄKIVALTAAN LIITTYVÄT RIKOKSET TYÖNTEKIJÄN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT Työntekijöiden yleiset velvollisuudet Jokamiehen kiinniotto-oikeus Hätävarjelu Pakkotila Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi Vartijan ja vahtimestarin oikeudet Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella Rikosprosessin kulku Työnantajan antama tuki ja oikeusapu Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN ILMOITTAMISMENETTELY Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta Ilmoitus työtapaturmasta Vartiointiliikkeen tapahtumailmoitus TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN UHRIEN AUTTAMINEN Käsittely työyhteisössä Jälkihoidon periaatteet Jälkihoidon järjestäminen VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Seuranta, raportointi ja tilastointi Arviointi ja johtopäätösten teko VÄKIVALTATILANTEISIIN LIITTYVÄT TOIMINTAOHJEET Väkivaltatilanteen ennakointi Väkivaltariskistä varoittaminen ja riskitiedon kirjaaminen potilastietoihin Nimi- ja yhteystietojen salaaminen Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen Laiton uhkaus Aseellinen uhkaus tai ryöstö Puhelimitse tehty pommiuhkaus Panttivankitilanne Järjestyshäiriö... 29

3 3 Liite 1. Tuntomerkkilomake Liite 2. Puhelimitse tehdyn pommiuhkauksen kirjauslomake Liite 3. Valtakirja tutkintapyynnön tekemistä varten

4 4 HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alaisen väkivaltatyöryhmän tehtävänä on valmistella HUStasoiset väkivalta- ja uhkatilanteisiin liittyvät ohjeistukset. Tämä toimintamalli työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen on kolmas päivitysversio alkuperäisestä vuonna 2004 julkaistusta ohjeistuksesta. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä vuonna 2013: Puheenjohtaja Turvallisuusasiantuntija Vesa Lindström, HUS-Kiinteistöt, turvapalvelut Jäsen Työsuojelupäällikkö Susanna Puumi, HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö Jäsen Työsuojelupäällikkö Ritva Lehto, HYKS, Naisten- ja Lastentautien tulosyksikkö Jäsen Toimistonhoitaja Hannu Furtenbach, HUS-Servis Jäsen Työsuojeluvaltuutettu Ritva Taivassalo, HYKS, Psykiatrian tulosyksikkö Jäsen Työsuojeluvaltuutettu Mikko Weckström, HYKS, Medisiininen tulosyksikkö Jäsen Kiinteistöpäällikkö Ingemar Borgman, HUS-Tilakeskus Sihteeri Turvallisuusasiantuntija Antti Järvenpää, HUS-Kiinteistöt, turvapalvelut Toimintamallin päivitykset: HUS henkilöstötoimikunta HUS henkilöstötoimikunta HUS väkivaltatyöryhmä xx HUS henkilöstötoimikunta

5 5 1 TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITE Seuraavassa on esitetty tämän toimintamallin tarkoitus ja tavoitetaso. Toimintamallin lainsäädännölliset perusteet ja työpaikkaväkivaltaan liittyvät keskeiset rikosnimikkeet on esitetty liitteessä Toimintamallin tarkoitus Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää yleiset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä koskevat toimintalinjat, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä työpaikkaväkivaltaa ja lisätä työturvallisuutta. Toimintamalli koskee koko HUS-konsernin henkilöstöä. Tämä toimintamalli koskee ensisijaisesti uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyviä toimenpiteitä. Henkisen väkivallan ja työpaikkahäirinnän osalta noudatetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaohjetta työpaikkahäirinnän varalle. Tämän toimintamallin lisäksi noudatetaan paikallisesti tai alueellisesti sovittuja toimintaohjeita sekä rakennuskohtaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia ja yksiköiden omia turvallisuussuunnitelmia. 1.2 Tavoitetaso JOKAISELLA ON OIKEUS HÄIRIÖTTÖMÄÄN TERVEYDENHUOLTOON. HOITO- JA TYÖYMPÄRISTÖN ON OLTAVA RAUHALLINEN JA TURVALLINEN KAIKILLE. Tavoitteena on väkivallaton työpaikka, jossa uhkailevaa ja väkivaltaista käytöstä ei hyväksytä missään muodossa. On tärkeää, että tavoitetaso ja siihen liittyvät ohjeet ovat kaikkien tiedossa ja että niitä myös noudatetaan. Aggressiiviseen käytökseen on puututtava, vaikka aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö ei pystyisikään sairautensa vuoksi täysin kontrolloimaan käytöstään. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että Epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi Uhkailua ja väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kenenkään taholta Jokainen henkilö hoidetaan vuorollaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan Etuuksia ei myönnetä metelöimisestä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä Häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt voidaan poistaa tiloista lääkärin suorittaman välittömän hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen Poistumasta kieltäytyvät henkilöt poistetaan vartijoiden toimesta tai luovutetaan tarvittaessa viranomaisille Vammoja aiheuttavasta fyysisestä väkivallasta tehdään aina tutkintapyyntö poliisille Työtoveria ei jätetä yksin uhkaaviin tilanteisiin

6 6 2 YLEISTÄ TYÖPAIKKAVÄKIVALLASTA 2.1 Mitä työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan? Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti. Työpaikkaväkivaltaa esiintyy etenkin vuorovaikutustilanteissa työntekijöiden ja potilaiden, muiden asiakkaiden tai vierailijoiden välillä. Väkivaltaan sisältyy sanallista, fyysistä ja psyykkistä pelottelua ja uhkailua. Vaikka väkivallasta ei aiheutuisikaan suoranaisia fyysisiä vammoja, seuraa siitä useimmiten pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Työpaikkaväkivalta on tahallista ja tarkoituksellista ja usein se liittyy tilanteisiin, joissa työntekijä yrittää saada aikaan jonkin muutoksen esim. asiakkaan toiminnassa tai joissa asiakas pyrkii saamaan haluamansa keinolla millä hyvänsä. 2.2 Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa uhka- ja väkivaltatilanteita on tilastoitu systemaattisesti vuodesta 2002 alkaen. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä laatii vuosittain raportin edellisten vuosien uhka- ja väkivaltatilanteista. Yhdentoista vuoden seurantajakson aikana ( ) uhka- ja väkivaltatilanteita on ilmoitettu kpl/vuosi. Näistä noin joka neljännessä syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteista esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Ylivoimaisesti suurin osa tekijöistä on potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan päivystysvastaanotot ja -osastot sekä psykiatrista hoitoa antavat yksiköt, joskin työpaikkaväkivaltaa esiintyy myös muilla vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla. Alueelliset erot ja vaihtelu ovat suuria. Väkivallan uhkaa on seurattu myös HUS-yhtymän työolobarometri-kyselyssä vuodesta 2000 alkaen. Sairaanhoitopiirin keskiarvoindeksit ilmenevät vuosittain laadittavasta uhka- ja väkivaltatilanneraportista.

7 7 3 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET 3.1 Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta JOKAISELLA ON OIKEUS TEHDÄ TYÖTÄ TURVALLISESTI. JOKAISELLA ON VELVOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ TURVALLISESTI. Pitkäjänteinen työpaikkaväkivallan ehkäisy edellyttää muun turvallisuustoiminnan tavoin positiivista asennoitumista turvallisuusasioita ja niiden kehittämistä kohtaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri syntyy sekä johdon että työntekijöiden aidosta sitoutumisesta turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Optimaalinen turvallisuustaso on osa organisaation tuottamien palvelujen laatua ja näkyy ulospäin työntekijöistään ja asiakkaistaan välittävänä imagona. Väkivaltariskejä arvioidaan säännöllisesti osana riskinarviointia. Riskinarvioinnin perusteella laaditaan yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joissa annetaan ohjeet väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Väkivallan ehkäisy vaatii jatkuvaa tilanteen arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskien vähentämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä työskentelevälle. 3.2 Vastuutahot TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISY KUULUU JOKAISELLE Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan siitä, että käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita sekä työtovereitaan kohtaan ei omalla käyttäytymisellään tarkoituksellisesti provosoi väkivaltaista käytöstä ei ota tarpeettomia riskejä ei jätä työtoveria yksin tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräyksiä ja menettelyohjeita osaa käyttää ja käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa ilmoittaa häiriötilanteista esimiehelle ja työtovereille Työyksikön esimies vastaa siitä, että työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin tila- ja kalusteratkaisuissa huomioidaan turvallisuus työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutukseen yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksenmukaiset ja ajan tasalla häiriötilanteet käsitellään välittömästi Sairaanhoitoalueiden, Hyksin tulosyksiköiden (*), osaamiskeskusten, liikelaitosten, yhtiöiden ym. johto vastaa siitä, että turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti riskianalyysin pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi väkivalta- ja uhkatilanteita seurataan systemaattisesti turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä ) Hyks-sairaanhoitoalueen tulosyksiköt korvataan osaamiskeskuksilla, joita perustetaan kaikkiaan 12. Sydän- ja keuhkokeskus aloitti toimintansa ja Syöpäkeskus , loput aloittavat Tämän toimintamallin muissa vastaavissa organisaatioyksiköihin viittaavissa kohdissa tulosyksikkö-termi on jätetty jo pois listauksesta, mutta toimintamallin ohjeistukset koskevat luonnollisesti myös Hyksin tulosyksiköitä.

8 8 HUS yhtymähallinto vastaa siitä, että yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti 3.3 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut TEKNISIÄ JA RAKENTEELLISIA RATKAISUJA TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI TEHDÄÄN YHTEISTOIMINNASSA Työpisteitä suunniteltaessa työpaikkaväkivallan ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisia henkilöstön ja potilaiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa: tilojen eriyttäminen käyttötarkoituksen mukaan tilojen mitoitus ja toimivuus opasteet, kulkureitit ja pakoreitit kalustuksen ja materiaalien valinta ja sijoittelu valaistus ulko- ja sisätiloissa aula- ja odotustilojen yleinen siisteys ja viihtyisyys asiakaspalvelupisteen sijainti ja näkyvyys Rakenteellista turvallisuutta täydennetään erilaisilla teknisillä turvallisuusratkaisuilla, kuten kulunvalvonta-, kameravalvonta- ja hälytysjärjestelmillä. Työtilojen haltija sekä turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä aina kun rakennetaan uusia tiloja tai muutetaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Uudisrakennus- ja perusparannushankkeet Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö osallistuu aina uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden valmisteluun. Hankesuunnitelmiin on liitettävä yhdessä em. asiantuntijatahojen kanssa laadittu turvallisuusselvitys, joka sisältää yksityiskohtaisen, riskinarviointiin perustuvan suunnitelman hankkeessa toteutettavista turvallisuusjärjestelmistä ja järjestelyistä. Muut hankkeet Rakenteellisten ja toiminnallisten muutoshankkeiden suunnitteluvaiheessa hankkeista vastuussa olevat henkilöt ovat yhteydessä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstöön turvallisuusriskien arviointia ja mahdollista kirjallisen turvallisuusselvityksen laadintaa varten. Turvallisuusriskien arvioinnissa huomiota kiinnitetään mm. tilasuunnitteluun, logistiikkaan, turvajärjestelmiin ja muihin henkilöturvallisuuteen liittyviin asioihin. Riskinarvioinnin tai turvallisuusselvityksen edellyttämät toimenpiteet Riskinarvioinnin, turvallisuusselvityksen tai muun selvityksen perusteella esiin nousseet turvallisuusongelmat käsitellään ko. johtoryhmissä ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä tehdään aikataulutettu suunnitelma. Suunnitelman laadintaan osallistuu turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö. Erityisen kiireellisinä voidaan pitää toimenpiteitä, joiden avulla olennaisesti ehkäistään työntekijöille aiheutuvaa tai jo aiheutunutta välitöntä vaaraa.

9 9 3.4 Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset Pelastuslainsäädäntö velvoittaa laitoksia laatimaan suunnitelman omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteissa (turvallisuus- ja pelastussuunnitelma). Lisäksi HUS:ssa jokainen työyksikkö laatii oman turvallisuussuunnitelman, jossa arvioidaan yksikön paloturvallisuus- ja henkilöturvallisuusriskit, esitetään keinot riskien ehkäisemiseksi sekä kuvataan tarvittavat toimenpiteet riskien toteutuessa. Lisätietoja ja ohjeita turvallisuussuunnitelman laatimisiin voi kysyä HUS- Kiinteistöjen turvapalveluista. 3.5 Turvallisuusperehdytys JOKAISESSA YKSIKÖSSÄ ON AINA OLTAVA TYÖVUOROSSA HENKILÖ, JOKA ON PE- REHTYNYT KÄYTÖSSÄ OLEVIIN TURVAJÄRJESTELMIIN JA TOIMINTAOHJEISIIN Jokaisessa yksikössä on oltava kirjallinen perehdytysohjelma, joka sisältää turvallisuusjärjestelmiin, menettelytapoihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyttämisen. Työyksikön esimies vastaa perehdytyksestä. Työyksikön esimies vastaa lisäksi siitä, että yksikössä on kaikissa vuoroissa paikalla työntekijä, joka on perehdytetty kirjallisen perehdytysohjelman mukaisesti turvallisuusasioihin. Sairaanhoitoalueilla, osaamiskeskuksissa, liikelaitoksissa, yhtiöissä ym. järjestettävissä yleisissä perehdytystilaisuuksissa käsitellään yleisiä turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyviä asioita, kuten käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa, kulunvalvontaa ja häiriöiden ilmoituskäytäntöä. Turvallisuusasioiden perehdyttämisen työvälineinä voi hyödyntää Minimiperehdytys- ja Työturvallisuustehtävä -lomakkeita, lomakkeet löytyvät HUS:n intranetistä työsuojelun sivuilta. Jokaisen on hallittava ainakin seuraavat asiat: Vartijan / muun avun kutsuminen Hätäilmoituksen tekeminen Henkilöturvajärjestelmän käyttö Osastojen / yksiköiden väliset avustusjärjestelyt Yksikön poistumisreitit ja uloskäytävät Yksikön turvallisuussuunnitelma

10 Turvallisuuskoulutus TYÖNTEKIJÄLLÄ ON OIKEUS JA VELVOLLISUUS OSALLISTUA TURVALLISUUSKOU- LUTUKSIIN Sairaanhoitoalueilla, osaamiskeskuksissa, liikelaitoksissa, yhtiöissä ym. on järjestettävä säännöllisesti paloturvallisuus-, henkilöturvallisuus-, potilasturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja työsuojelukoulutusta. Turvallisuuskoulutukset sisältävät mm. opastusta rakenteellisista ja teknisistä turvallisuusjärjestelmistä, käytännön toimintaohjeista sekä häiriöiden ilmoittamiskäytännöistä. Henkilöturvallisuuskoulutuksessa käsitellään erityisesti väkivaltatilanteiden ennakointia, ehkäisyä ja hallintaa sairaalaympäristössä. 4 TYÖPAIKKAVÄKIVALTAAN LIITTYVÄT RIKOKSET Liitteessä 1 on kuvattu tyypillisimpiä työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikoksia, joita terveydenhuollon piirissä saattaa esiintyä. Salassapitomääräyksiä noudattaen lähtökohtana on, että kaikista rikoksista tai rikosepäilyistä ilmoitetaan poliisille. Yhteiskunta on tiivistänyt otettaan väkivaltarikoksissa, Tämä näkyy ensisijaisesti niin, että pääosa väkivaltarikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia. Tämä merkitsee sitä, että syyttäjä asiasta tiedon saatuaan toimittaa syyteharkinnan, vaikka asianomistaja luopuisi vaateistaan. Syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen tai jatkaa asian ajamista oikeuskäsittelyyn syyteharkinnan perusteella. Asianomistajarikoksia ovat vain lievä pahoinpitely ja ilkivalta, laiton uhkaus, pakottaminen sekä julkisen rauhan rikkomiseen liittyvät asiat. Asianomistajarikosten kohdalla tutkinta etenee vain, jos asianomistaja (uhri) vaatii tekijälle rangaistusta. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos lukuun ottamatta tilanteita, joissa lievä pahoinpitely on kohdistunut työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi (kun tekijä on potilas, vierailija tai muu työyhteisön ulkopuolinen henkilö), tekijän lähiomaiseen tai läheiseen taikka alle 18 vuotta täyttäneeseen henkilöön. Tutkinnan lähtökohtana on aina rikoksen saattaminen poliisin tietoon joko erillisellä tutkintapyynnöllä tai rikosilmoituksella. Lisätietoja saa HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista ja poliisin verkkosivuilta. Katso myös kohdat 5.7 Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa 5.8. Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa

11 11 5 TYÖNTEKIJÄN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT 5.1 Työntekijöiden yleiset velvollisuudet Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus, joka kumoutuu vain erikseen lainsäädännössä määrätyissä tapauksissa. Työntekijöillä on rikoslain (15 luku, 10) mukainen velvollisuus ilmoittaa poliisille mm. seuraavista hankkeilla olevista törkeistä rikoksista: Henkirikokset Raiskaukset Törkeä pahoinpitely Törkeä ryöstö Panttivangin ottaminen. Jos työntekijä ei anna ajoissa, kun rikos olisi vielä estettävissä, siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa ja rikos tai rikoksen yritys tapahtuu, voidaan työntekijä tuomita törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työntekijöillä on lastensuojelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaisille ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Työntekijällä on velvollisuus oikeuden määräämänä todistaa rikoksissa, joista voi seurata yli kuuden (6) vuoden pituinen vankeusrangaistus. Muissa tapauksissa tietoa pyytävän viranomaisen on ilmoitettava lakisääteinen perusta tiedon saannille tietoa pyydettäessä. Usein on syytä tarkistaa asia vielä esimieheltä tai hallintolakimieheltä ennen tietojen luovuttamista. Kaikissa muissa tapauksissa salassapitovelvollisuus ja potilaan lain nojalla nauttima tietosuoja (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 653/00) on kumottavissa ainoastaan asianomistajan toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan sairaalassa tai sairaanhoitoon liittyvässä asiayhteydessä tekemää rikosta koskevan tutkintapyynnön voi tehdä ainoastaan uhrin asemassa oleva työntekijä (=asianomistaja) tai hänen laillinen edustajansa. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. Muiden henkilöiden tekemien rikosten osalta ei ole rajoittavia tekijöitä, mutta potilaan saattajien ja omaisten kohdalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että potilaan tietosuojaa ei rikota. 5.2 Jokamiehen kiinniotto-oikeus Työntekijällä on oikeus ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (pakkokeinolaki 450/87 1 ) Pakkokeinolain mukaisen rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli kyseessä on teko, josta saattaa seurata vankeutta tai joka on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä luvaton käyttö tai lievä vahingonteko. Jos kiinniotettu tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolusteltavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille huomioiden kuitenkin edellisessä kohdassa 5.1. selvitetyt potilaan tietosuojasta johtuvat rajoitukset.

12 12 Kiinniotto-oikeutta EI ole, jos rikkomus on järjestyslain mukainen järjestysrikkomus, josta seuraamuksena on sakkorangaistus (mm. metelöinti, pelkoa herättävä uhkaava käyttäytyminen, esineiden heittely, päihdyttävien aineiden nauttiminen jne., kts. tarkemmin kohta 4.7. A). Myöskään ilkivallan tekijän osalta henkilökohtaista kiinniotto-oikeutta ei ole. Järjestysrikkomuksissa ja ilkivallassa paikalle kutsutaan vartija, mikäli henkilö ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää tai uhkaa aiheuttavaa käyttäytymistään. Tarvittaessa on pyydettävä paikalle virkamiesaseman omaava henkilö (esim. lääkäri). Lääkäri voi määrätä henkilön siirrettäväksi yleisötiloista pois esim. tutkimushuoneeseen. Mikäli metelöinti/häiriköinti edelleen jatkuu, paikalle pyydetään poliisi ja tehdään tutkintapyyntö ilkivallasta. 5.3 Hätävarjelu Rikoslain mukaan (4 luku, 4 ) jokainen on oikeutettu ns. hätävarjeluun, jolla tarkoitetaan joko itseen tai toiseen kohdistuvan uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tehtäviä puolustustoimenpiteitä. Voimakeinojen on oltava mahdollisimman vähäisiä ja oikeassa suhteessa kohdistuvaan uhkaan. Torjuntatoimet on lopetettava välittömästi hyökkäyksen pysähdyttyä. Hätävarjelun liioittelusta ei kuitenkaan tuomita, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei hätävarjelun tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista ottaen huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys. 5.4 Pakkotila Hätävarjelutilanteiden lisäksi rikoslain mukaan (4 luku, 5 ) muun oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. Pakkotila voi tietyissä tilanteissa mahdollistaa perusoikeuksien loukkaamisen, mikäli välittömän vaaran torjumiseksi ei toiminnalle ole muuta vaihtoehtoa. 5.5 Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi TYÖNTEKIJÄLLÄ EI OLE OIKEUTTA TARKASTAA TAI TAKAVARIKOIDA TOISEN HENKI- LÖN TAVAROITA TAI OMAISUUTTA ILMAN ASIANOMAISEN LUPAA Takavarikko-oikeus koskee vain poliisiviranomaista. Työntekijä voi potilaan/asiakkaan luvalla tarkastaa ja/tai ottaa säilytykseen hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan/asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli asiakkaalta tavataan järjestyslaissa tai muussa laissa kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan potilaan luvalla säilytykseen. Laissa kiellettyjä aineita tai esineitä ei luovuteta takaisin potilaalle/asiakkaalle, vaan ne toimitetaan turvallisuushenkilöstön kautta nimettömänä laitoslöytönä poliisille. Jos potilas ei suostu luovuttamaan em. aineita tai esineitä, paikalle kutsutaan vartija. Tarvittaessa paikalle kutsutaan poliisi, joka voi takavarikoida kielletyt aineet tai esineet. 5.6 Vartijan ja vahtimestarin oikeudet 1. Vartioimisliikkeen palveluksessa olevan vartijan oikeudet (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 282/02):

13 13 Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos henkilö ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta. Vartijalla on myös oikeus poistaa henkilö, jos on ilmeistä, ettei henkilöllä ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan. Vartijalla on vartiointitehtävää suorittaessaan jokamiehen kiinniotto-oikeus (kts. kohta 5.2.). Kiinnioton yhteydessä vartijalle on erikseen säädetty oikeus tarkastaa kiinniotettu ja hänen tavaransa vaarallisten esineiden ja aineiden vaaran torjumiseksi. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet ja aineet. Ne on viipymättä luovutettava poliisille. Vartijalla on oikeus poistamisen, kiinnioton ja turvallisuustarkastuksen suorittamisen yhteydessä käyttää vastarintaa kohdatessaan tarpeellisia voimakeinoja. Vartijalla on säädetyn koulutuksen jälkeen oikeus kantaa voimankäyttövälineitä toimeksiantajan ja vartiointiliikkeen vastaavan hoitajan sopimissa tapauksissa. 2. Vahtimestarien oikeudet Vahtimestarien oikeudet ovat ainoastaan jokamiehen oikeuksia. (kts. kohta ). Vahtimestarilla ei ole oikeutta suorittaa turvallisuustarkastuksia. 5.7 Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa Rikosprosessi lähtee liikkeelle poliisille tehtävästä tutkintapyynnöstä. Tutkintapyynnön tekee pääsääntöisesti uhri itse (asianomistaja). Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa tutkintapyynnön voi tehdä myös tapahtuneen silminnäkijä tai työnantajan edustaja. Työantajan edustajana on ensisijaisesti uhrin lähiesimies. Tapauskohtaisesti työnantajan edustajana voi tarvittaessa toimia myös päättävä esimies. Vakavissa vammoja aiheuttavissa väkivaltatilanteissa tutkintapyyntö on tehtävä aina. Mikäli uhri ei itse kykene tai halua ilmoitusta tehdä, työnantajan edustaja tekee sen. Lievissä väkivaltatilanteissa (lievä pahoinpitely) työnantajan edustaja tekee tutkintapyynnön uhrin pyynnöstä, mikäli se katsotaan perustelluksi. Asiaa arvioidaan tapauskohtaisesti yhteistyössä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstön kanssa. Pahoinpitelyssä syntyneistä vammoista on aina hankittava lääkärinlausunto. Mikäli rikoksen tekijäksi epäilty on potilas, hänen henkilötietojaan ei saa ilmoituksen yhteydessä ilmaista kukaan muu kuin rikoksen kohteeksi joutunut uhri henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Työnantajan edustaja voi toimia uhrin laillisena edustajana, mikäli uhri on antanut asiasta kirjallisen valtuutuksen. Esimerkki valtakirjasta on tämän ohjeen lopussa. Tutkintapyyntö voidaan tehdä poliisille sähköisesti (poliisi.fi/rikosilmoitus), puhelimitse tai henkilökohtaisesti käymällä poliisiasemalla. Asianomistajarikoksissa (mm. laiton uhkaus, salakatselu, kotirauhan rikkominen) tutkintapyynnön tekee rikoksen kohteeksi joutunut työntekijä henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Kts. toimintaohje 9.3. Laiton uhkaus. 5.8 Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa

14 14 Kiinteistön omaisuuteen tai itse kiinteistöön kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön tekee kiinteistöpäällikkö. Työyksikön omaisuuteen kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön tekee työyksikön lähiesimies tai päättävä esimies. Sairaanhoitopiirin omaisuuteen (vrt. esim. lääkkeet) kohdistuvissa väärinkäytös- ja rikosepäilytilanteissa otetaan yhteys turvallisuuspäällikköön, joka tarvittaessa tekee tutkintapyynnön poliisille. Työntekijän henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa tulee ottaa yhteys esimieheen ja tarvittaessa Turvapalveluihin. Tutkintapyynnön tekee työntekijä itse. Potilaan henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa potilas tekee tutkintapyynnön itse. Tarvittaessa hoitavan yksikön esimies ottaa yhteyttä Turvapalveluihin. Haltuun otetusta omaisuudesta vastaa omaisuuden haltuun ottanut taho (esim. potilaan omaisuuden säilytys osastolla). Järjestyslain mukaisista rikkomuksista pääosa on sellaisia, joissa ei voida selkeästi osoittaa asianomistajaa (esim. metelöinti), ks. 9.9 Järjestyshäiriö. 5.9 Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella Jos työntekijään kohdistuu uhkailua tai muuta häirintää työajan ulkopuolella ja oletetaan, että uhkailija/häiritsijä liittyy työtehtäviin (potilas, entinen potilas, kollega jne.), on asiasta ilmoitettava viipymättä esimiehelle ja turvallisuuspäällikölle. Vakavassa tapauksessa ilmoitus tehdään välittömästi myös poliisille. Häirinnän ja/tai uhkailun kohteeksi joutunut tekee ilmoituksen poliisille itse, sillä kyse on asianomistajarikoksesta. Työntekijän on itse harkittava myös ns. turvakiellon hakemista kotipaikkakuntansa maistraatista (www.maistraatti.fi). Välittömästi uhkailun, häirinnän ja/tai seuraamisen alettua kaikki poikkeavat tapahtumat kirjataan tarkasti ylös (mitä tapahtui, missä ja milloin). Erityisen tärkeää on säilyttää kaikki uhkailijan/häiritsijän mahdollisesti lähettämä materiaali, kuten esimerkiksi sähköpostit, kirjeet ja/tai tekstiviestit. Tilanteen vaatimista muista turvajärjestelyistä sovitaan yhteistyössä esimiehen ja turvallisuuspäällikön kanssa Rikosprosessin kulku Rikosprosessin ketjuun kuuluvat poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjän tekemä syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä rangaistuksen täytäntöönpano. Riippumatta siitä, kuka tutkintapyynnön tekee, uhria tullaan kuulemaan esitutkintavaiheessa ja mahdollisesti myös tuomioistuimessa. Esitutkinta-aineistosta ei voi poistaa uhrin nimi- ja henkilötunnustietoja, mutta osoitetiedot voidaan pyydettäessä salata tai uhri voi käyttää työnantajan osoitetietoja. Oikeudenkäynti tapahtuu rikoksen tekopaikan käräjäoikeudessa. Siitä tulee kirjallinen kutsu uhrille, epäillylle ja todistajille. Kaikista tutkintapyynnöistä ilmoitetaan lähiesimiehelle, työsuojelupäällikölle ja turvallisuusasiantuntijalle.

15 15 Vakavista väkivaltatilanteista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista, joihin liittyy yleistä erityistä mielenkiintoa (vrt. esim. tekijänä tai kohteena julkisuuden henkilö), ilmoitetaan lisäksi aina erikseen turvallisuuspäällikölle.

16 Työnantajan antama tuki ja oikeusapu Kaikissa väkivalta- ja uhkatilanteissa asiantuntija-apua voi pyytää turvallisuusasiantuntijoilta, työsuojelupäälliköltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Työterveyshuolto auttaa tarvittaessa jälkihoidon järjestämisessä ja tarjoaa tarvittaessa mm. psykologipalveluja uhrille ja työyhteisölle. Väkivaltatilanteissa yleistä oikeudellista neuvontaa antavat HUS:n hallintolakimiehet, palvelussuhdelakimies ja Hyks-sairaanhoitoalueen palvelussuhdepäällikkö. Tarvittaessa esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä voi pahoinpitelyn uhri saada työnantajan kustannuksella oikeusapua HUS:n kilpailuttamilta asianajotoimistoilta. Oikeusavun tarpeen selvittämiseksi on esimiehen oltava yhteydessä HUS:n hallintojohtajaan, joka tekee tilauksen asianajotoimistolta. Esitutkinnan tai oikeudenkäynnin osuessa työvuoron kanssa päällekkäin osallistuminen em. toimiin luetaan työajaksi. Tämä koskee niin todistajan asemassa kuin uhrin/asianomistajan asemassa olevaa työntekijää/viranhaltijaa. Työajalla tapahtuva todistajalausunnon antaminen ei oikeuta todistajapalkkion perimistä oikeusistuimelta Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa Lakisääteinen tapaturmavakuutus on aina ensisijainen ja korvaa työssä tapahtuneet vahingot myös väkivaltavammat. Tapaturmavakuutuslain (608/48) 2. luvun 14 :n perusteella korvataan sairaanhoito mukaan lukien tarvittavat proteesit, apuvälineet ja kuntoutus, ansionmenetys sairaanhoidon osalta, päiväraha, haittaraha, elinkorko ja omaisille suoritettava eläke sekä hautausapu. Tapaturmakorvauksia voidaan alentaa tai evätä, jos turvallisuusmääräyksiä ei ole noudatettu, jos työntekijä on itse syyllistynyt rikokseen tai jos hän on ollut päihtynyt tai aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan. (tapaturmavakuutuslaki 608/48 1. luku 5 ) Rikoksella aiheutettu vahinko tai vamma korvataan vahingonkorvauslain (412/74) perusteella silloin, kun vahinko ei ole sattunut työ- tai virkatehtävissä. Vahingonkorvauslain nojalla rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot täysimääräisenä vahingon kärsineelle. (Vahingonkorvauslaki 412/74 2 luku 1-3 ). Vahingonkorvauslain mukainen korvaus edellyttää rikosilmoituksen tekemistä ja uhrin ilmaisemaa korvausvaatimusta. Korvauksien suuruudesta päättää tuomioistuin. Vahingonkorvausta voidaan myös maksaa valtion varoista, mutta korvaus on toissijainen ja siitä vähennetään kaikki uhrin aiemmin saamat tai tulevat korvaukset esim. vakuutusyhtiöltä tai rikoksen tekijältä. Valtionkonttorista korvausta maksetaan yleensä vain, jos sitä on vaadittu rikoksen tekijältä oikeudessa. Mikäli teon tekijää ei ole saatu kiinni tai rikos on jäänyt selvittämättä, korvausta voi hakea Valtionkonttorista ilmankin tuomioistuimen päätöstä. Valtionkonttorilla on myös oikeus poiketa tuomioistuimen määräämistä korvauksista erityisesti, kun on kyseessä korvaukset kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä tai pysyvästä haitasta. Työssä tapahtuneissa väkivaltakuolemissa edunsaajat saavat kuolintapakorvauksena työntekijöiden ryhmähenkivakuutusta vastaavan kertakorvauksen. (Pysyväisohje 8/2012 liitteineen) Työntekijän henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvat vahingot ja niiden korvaaminen: Väkivaltatilanteissa, joissa vakuutusyhtiö on hyväksynyt tapahtuman korvattavaksi väkivaltatapaturmaksi, vakuutusyhtiö korvaa harkintansa mukaan myös työntekijän omaisuuteen kohdistuneet vahingot.

17 17 Muista uhka- ja väkivaltatilanteista aiheutuneita työntekijän omaisuuteen kohdistuneita vahinkoja voidaan hakea korvattavaksi työnantajalta. Korvauksen hakemiseen liittyvistä käytännöistä sovitaan lähiesimiehen kanssa Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa Jos työkyvyttömyys johtuu virka/työtehtävissä tapahtuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännössä tarkoitetusta väkivallasta, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada täysi palkka enintään 120 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajan. Lisäksi harkinnan mukaan voidaan maksaa kaksi kolmasosaa palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajan. (KVTES , V luku 3 1 mom.) Työntekijä voi joutua maksamaan ennakkoon maksettua palkkaa takaisin työnantajalle, mikäli työkyvyttömyydestä ei tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella makseta korvausta lainkaan tai sitä ei makseta täysimääräisenä. Työntekijä on näin ollen velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan takaisin. (KVTES V luku 3 3 mom.). Jos työkyvyttömyys johtuu rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta, joka ei ole tapahtunut virka/työtehtävissä, työnantajalla on velvollisuus maksaa sairausajan palkasta ainoastaan muualta saadun korvauksen ylittävä osa. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. Turvatakseen omat oikeutensa työntekijän on käynnistettävä rikosprosessi ja haettava korvauksia oikeusteitse tekijältä tai valtion varoista. (KVTES V luku 2 7 mom.) Lääkärisopimuksen ja teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden kohdalla noudatetaan em. KVTES:n mukaisia määräyksiä. 6 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN ILMOITTAMISMENETTELY 6.1 Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta JOKAISESTA VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEESTA ON TÄYTETTÄVÄ TAPAHTUMARA- PORTTI HUS-RISKIT-OHJELMASSA Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään aina HUS-riskit-ohjelmassa kirjallinen tapahtumaraportti, joka lähtee ohjelman kautta sähköisenä tiedoksi/toimenpiteitä varten esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, työsuojelupäällikölle, kiinteistöpäällikölle sekä turvallisuusasiantuntijalle. Tarvittaessa ilmoitus lähetetään tiedoksi myös esim. työterveyshuoltoon sekä päättävälle esimiehelle. 6.2 Ilmoitus työtapaturmasta Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään lisäksi HUS-riskit-ohjelmassa tapaturmailmoitus, mikäli tilanteessa on syntynyt työntekijälle vähäinenkin vamma. Työtapaturmien menettelyohjeet ovat HUS-intranetissa työsuojelun sivuilla. Vakavasta työtapaturmasta (sairauspoissaolopäivät 30 päivää) esimies ilmoittaa heti työsuojelupäällikölle, joka ilmoittaa tapahtuneesta edelleen työsuojeluviranomaiselle (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue, päivystys). Esimies voi myös itse ilmoittaa tapahtuneesta työsuojeluviranomaiselle, jos työsuojelupäällikköä ei tavoiteta.

18 18 Kuolemaan tai vaikeanlaatuiseen vammaan johtanut tapaturma tulee aina ilmoittaa poliisille (puh. 112) ja työsuojeluviranomaiselle. 6.3 Vartiointiliikkeen tapahtumailmoitus Vartija tekee vartioimistehtävissä havaituista toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista tapahtumailmoituksen.

19 19 7 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN UHRIEN AUTTAMINEN 7.1 Käsittely työyhteisössä TYÖTOVERIA EI JÄTETÄ YKSIN UHKAAVAAN TILANTEESEEN EIKÄ SEN JÄLKEEN Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään aina välittömästi tilanteessa mukana olleiden kesken. Tapahtuman kokeneet voivat yhdessä esimiehen tai työvuorosta vastaavan kanssa käydä tapahtumat läpi lyhyesti asiatasolla (mitä tapahtunut ja miten kukin toimi). Esimiehen vastuulla on arvioida jälkihoidon tarve sekä huolehtia muista tarvittavista käytännön järjestelyistä (esim. vuoron keskeyttäminen, kotimatkajärjestelyt, yhteydenpito omaisiin). Työntekijän perusturvallisuutta vakavasti järkyttävissä tilanteissa (esim. potilaan / työtoverin tapaturmainen kuolema tai vakava vammautuminen) arvioidaan aina työntekijän kykyä jatkaa työvuorossa. Työyksikössä sattuneet uhka- ja väkivaltatilanteet ja niitä koskevat tapahtumaraportit käsitellään tarpeen mukaan myöhemmin esimiehen kanssa ja tarvittaessa laajemminkin työyhteisössä. 7.2 Jälkihoidon periaatteet TYÖNTEKIJÄLLÄ ON OIKEUS SAADA APUA HENKISESTI AHDISTAVAN TAI PELOTTA- VAN TYÖTEHTÄVISSÄ SATTUNEEN KOKEMUKSEN KÄSITTELEMISEEN Jälkihoidolla tarkoitetaan tapaturman ja väkivalta- tai kriisitilanteen jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Jälkihoidon (psykologisen debriefingin) tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä henkilöstön jälkihoidon toteuttamisesta vastaa työterveyshuolto. Esimiehen tehtävänä on arvioida ja selvittää jälkihoidon tarve. Aloite jälkihoidosta voi tulla esimiehen lisäksi työntekijöiltä, työsuojelulta, työterveyshuollolta tai turvallisuusasiantuntijalta. Esimies konsultoi tarvittaessa jälkihoidon tarpeesta työterveyshuoltoa. Jälkihoidon muoto arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohderyhmänä voi olla osa työyhteisöä tai koko työyhteisö. Jälkihoitoon voi tarvittaessa osallistua myös sellainen työyhteisön jäsen, joka ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumassa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. Yksittäisen työntekijän tarvitessa jälkihoitoa se toteutetaan työterveyshoitajan, -psykologin tai -lääkärin vastaanotolla. 7.3 Jälkihoidon järjestäminen Jälkihoidon järjestämiseksi esimies ottaa yhteyttä mahdollisimman pian työterveyshuoltoon (ensisijaisesti työterveyshoitajaan). Kunkin yksikön työterveyshuollosta vastaavan henkilöstön sekä työterveyshuollon neuvontapuhelimen yhteystiedot löytyvät HUS:n intranetista työterveyshuollon sivuilta.

20 20 Sellaisina aikoina, jolloin oman työterveyshuollon palveluja ei ole saatavilla (esim. päivystysaika, työterveyshuollon loma-ajat), selvitetään mahdollisuuksia päivystyspalvelujen saamisesta esim. seuraavilta tahoilta: SOS-keskuksen kriisipuhelin, p (ma-pe 09-06, la 15-06, su 15-22) kunnan sosiaali- ja kriisipäivystys Jälkihoitoistunto pyritään pitämään 1-3 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Jälkihoitoon osallistuminen luetaan työajaksi. Työterveyshenkilöstö toimii istunnon vetäjänä. Seurannasta ja mahdollisesta jatkohoidosta sovitaan tapauskohtaisesti jälkihoitoon osallistuneiden kanssa. Ryhmäistuntona aloitettu jälkihoito voi tarvittaessa jatkua yksilöllisenä jatkohoitona. 8 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ 8.1 Seuranta, raportointi ja tilastointi Jokaisen esimiehen velvollisuutena on seurata oman yksikkönsä tapahtumaraportteja ja käsitellä niitä säännöllisesti henkilöstön kanssa sekä tehdä tarvittaessa esityksiä turvallisuuden parantamiseksi. Työsuojeluhenkilöstö tekee säännöllisesti oman alueen tapahtumaraporteista seurantatilaston, joka lähetetään tiedoksi alueen johdolle ja ao. yksiköiden esimiehille. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä kokoaa vuosittain seurantatilastojen pohjalta koko HUS:ia koskevan yhteenvetotilaston, joka käsitellään HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmässä ja viedään tiedoksi HUS:n työsuojelujaostolle ja henkilöstötoimikunnalle. 8.2 Arviointi ja johtopäätösten teko Linjaorganisaation edustajat sekä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö tekevät esityksiä ja ehdotuksia henkilöturvallisuuden parantamiseksi paikallisesti tämän toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Koko HUS:ia koskevat henkilöturvallisuutta parantavat esitykset valmistellaan HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmässä.

Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ

Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ Tilanne yllättää tutustu näihin ohjeisiin huolella ja tiedät miten toimia. Tieto antaa varmuutta ja auttaa ehkäisemään vaara- ja uhkatilanteiden toteutumista.

Lisätiedot

Turvallisuutta kaikkien parhaaksi

Turvallisuutta kaikkien parhaaksi Turvallisuutta kaikkien parhaaksi Toimintamalli työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen Sisällys 4 Toimintamallin lähtökohdat ja tavoitteet 4 Lainsäädännölliset perusteet 4 Toimintamallin tarkoitus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN. ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa

TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN. ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa HUS:n työsuojelujaosto asetti kokouksessaan 18.12.2002 määräaikaisen

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Yleinen toimintamalli Työpaikan turvallisuus turvallisuusohjeita työnantajan muistilista uhkaavaan tilanteeseen varustautuminen hankalan tilanteen tunnistaminen vaarallisen

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA. Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan

HEINÄVEDEN KUNTA. Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan HEINÄVEDEN KUNTA Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Sisältö 1. TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET

Lisätiedot

ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI LEENA HUHTAMÄKI PERTTI RINTA-NIKKOLA NIKKOLA PENTTI VIITASAARI ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ASIAKASVÄKIVALLAN

Lisätiedot

Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET

Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Sisältö: 1. Lainsäädännölliset perusteet 1 2. Menettelytapaohjeiden tarkoitus ja perusteet 1 3. Työpaikkaväkivallan

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely

SIILINJÄRVEN KUNTA. Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely SIILINJÄRVEN KUNTA Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely Johtoryhmä 13.4.2015 Yhteistyötoimikunta 29.4.2015 Kunnanhallitus 18.5.2015 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Väkivalta- ja uhkatilanteiden

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Turvallisuusmessut 2012, Tampere Timo Suurnäkki Työväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden

Lisätiedot

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 13.10 Mielenterveyshoitaja Heikki Lehtilä HOITAJIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Lisääntynyt kaikilla mittareilla: Kunta-alan

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan

Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan Hyvinvointia työstä 24.1.2015 Virpi Fagerström 1 Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan Educa-messut 24.1.2015 Ei kiusaamiselle! Tulevaisuuden työkaluja ja oppimisympäristöjä. Luentotila

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Liite kunnanhallituksen 14.02.2012 pöytäkirjaan 52 sivu 98 KERIMÄKI Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Työsuojelutoimikunta 12.12.2011 16 KERIMÄEN KUNTA

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Työväkivalta hallintaan

Työväkivalta hallintaan Työväkivalta hallintaan 8.5.2014 Helsinki STTK Työhyvinvointiseminaari ts-päällikkö Susanna Puumi, HUS TYÖVÄKIVALLAN YLEISYYS Arviolta noin 5% koko työvoimasta joutuu vuosittain fyysisen väkivallan tai

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS. Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015

SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS. Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015 Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015 SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS Laatijat: Työsuojelupäällikkö Jarmo Parkkinen, työsuojeluvaltuutettu Päivi Virtanen-Telaranta työsuojeluvaltuutettu Hannu Rautiainen,

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSKIERROS JA TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVÄ

TYÖTURVALLISUUSKIERROS JA TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVÄ Johtaminen hyvään henkilöstöllä turvallinen olla, tapaturmia nolla TYÖTURVALLISUUSKIERROS JA TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVÄ 22.10.2011 Eerika Tausa Osastonhoitaja, TtM Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Jos joudut rikoksen uhriksi

Jos joudut rikoksen uhriksi 1 / 5 28.1.2009 12:11 Jos joudut rikoksen uhriksi Etusivu Rikosasian käsittelyn vaiheet Korvaukset Tukipalvelut Perheväkivalta Lapsi rikoksen uhrina Lähestymiskielto Apua ja tukea Muut esitteet Jos joudut

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

RAPORTTI VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEISTA VUOSINA 2007-2010

RAPORTTI VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEISTA VUOSINA 2007-2010 1 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEISTA VUOSINA 2007-2010 2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO.. 3 2. VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEET HUS:SSA 1. Yleistä.. 3 2. Väkivalta- ja uhkatilanteiden sattumisajankohta 6 3. Väkivallan ja

Lisätiedot

Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM

Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM Poistaminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Työväkivallan yleisyys uuden tutkimuksen valossa ja riskien arviointimenetelmä TVR-Arvi

Työväkivallan yleisyys uuden tutkimuksen valossa ja riskien arviointimenetelmä TVR-Arvi Työväkivallan yleisyys uuden tutkimuksen valossa ja riskien arviointimenetelmä TVR-Arvi Asiantuntija Timo Suurnäkki Työturvallisuuskeskus Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO JOHDANTO Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan organisaation henkilöstön työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kohdistuvien riskien hallintaa. Henkilöitä koskeva yritysturvallisuuden käsitemaailma jakautuu

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Suomessa joutuu yli 80 000 ihmistä työpaikkaväkivallan uhriksi vuosittain. Suurin riski palvelualoilla. Väkivaltatilanne voi aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi pitkäkestoisia

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO

TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO 3.4.2015 Taustaa Lainsäädäntö edellyttää (esim. sosiaali- ja terveydenhuollossa) palveluista vastuussa olevan valvomaan asiakas/potilastietojen käyttöä

Lisätiedot

Vastuullinen anniskelu ravintolassa

Vastuullinen anniskelu ravintolassa Vastuullinen anniskelu ravintolassa OhJeItA RAVINtOLAheNKILÖKUNNALLe Vastuullisessa ravintolassa pidetään hyvää huolta sekä asiakkaista että työntekijöistä. Viihtyisän ja turvallisen ravintolaympäristön

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

NOLLATOLERANSSI TYÖPAIKKAV

NOLLATOLERANSSI TYÖPAIKKAV NOLLATOLERANSSI TYÖPAIKKAV PAIKKAVÄKIVALTAAN? KIVALTAAN? Terveydenhuollon työturvallisuuden turvallisuuden haasteita Turvallisuusasiantuntija Vesa Lindström 8.6.2010 HUS-Kiinteist Kiinteistöt Oy / Turvapalvelut

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 239 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTATILANTEITA VARTEN YLEISTÄ Kaupungin työpaikoilla voi ilmetä asiakkaiden

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN OHJE VÄKIVALTA JA UHKATILANTEIDEN VARALLE

SUOMEN PUNAISEN RISTIN OHJE VÄKIVALTA JA UHKATILANTEIDEN VARALLE SUOMEN PUNAISEN RISTIN OHJE VÄKIVALTA JA UHKATILANTEIDEN VARALLE 1.Väkivalta ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisy Yleisesti väkivallalla voidaan ymmärtää mitä tahansa hyökkäävää käyttäytymistilannetta, jossa

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen Väkivaltatilanteiden aiheuttamat

Lisätiedot

Yksityinen turvallisuusala terveydenhuollon yksiköissä mitä vartijan pitää sairaalassa osata, mitä häneltä voi vaatia?

Yksityinen turvallisuusala terveydenhuollon yksiköissä mitä vartijan pitää sairaalassa osata, mitä häneltä voi vaatia? Yksityinen turvallisuusala terveydenhuollon yksiköissä mitä vartijan pitää sairaalassa osata, mitä häneltä voi vaatia? Alustuksen sisältö Lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Vartijaan kohdistuvat odotukset

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot