VASTAUSANALYYSI. 10 p. 8 p. 34 p. 7 p. 9 p. 10 p. 5 p. 4 p. 9 p. 8 p. 6 p yhteensä 149 p. 6 p LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 23.5.

Transkriptio

1 1 LÄÄETIETEEN ALAN VALINTAOE VASTAUSANALYYSI Vastausanayysi jukaistaan väittömästi vaintakokeen päätyttyä. Vastausanayysin tavoitteena on antaa vaintakokeeseen osaistuvie yeisuonteinen kuvaus kunkin vaintakoetehtävän osata arvosteun perusteena käytettävistä keskeisimmistä asiasisäöistä. Anayysi on suuntaa antava, ei täydeinen maivastaus. Lääketieteeiset tiedekunnat varaavat oikeuden täsmentää pisteytystä ja pisteytykseen vaikuttavia yksityiskohtia. TEHTÄVÄOHTAISET MASIMIPISTEET: p 7 p 4 p 6 p p 9 p 8 p 5p p 10 p 9 p 8 p p 5 p 10 p 6 p yhteensä 149 p

2 TEHTÄVÄ 1 Osat A J 18 p, M 6 p, N O 10 p. Osista N O voi saada miinuspisteitä, mutta ne eivät vaikuta osien A M pisteytykseen.

3 3 Tehtävä 10 p 1 kaksisirkkaisen (puuvartisen) kasvin johtojänteiden eävä niaosa (siiviäputkisto), fotosynteesissä tuotetun gukoosin kukuväyä jäsi, varren paksuuskasvu; kerroksesta syntyvät nia sekä puuosa 3 kuout puuosa/putkiot, veden ja siihen iuenneiden ravinteiden kujetus 4 vatimon sisäpinnan epiteei/endoteei; pitää veren komponentit verisuonen sisää (tai jokin muu tehtävä) 5 (vatimon) sieäihasseinämä; verisuonten supistuminen/kimmoisuus, kudoksiin menevän verimäärän säätey, rooi verenpaineen sääteyssä (tai jokin muu tehtävä) 6 verisuonen sidekudoskerros; kiinnittää verisuonen ympäröiviin kudoksiin, isää verisuonen kestävyyttä, joustavuutta (tai muu vastaava tehtävä) 7 imusomukkeesta ähtevän imusuonen äpät; estävät imunesteen paaamisen taaksepäin, varmistavat imunesteen kuun kohti soisaskimoa Tehtävä 3 a) 4,0 p (hormoni ja mistä se erittyy = 1 p) 10 p 1. FSH erittyy hypofyysin (aivoisäkkeen) etuohkosta.. LH erittyy hypofyysin (aivoisäkkeen) etuohkosta. 3. Estradioi (estrogeeni) erittyy munasarjojen foikkeisouista. 4. Progesteroni (ei ketarauhashormoni) erittyy munasarjan ketarauhasesta. b) 3,0 p (kukin kohta 1 p) 1. ierron päivä 7: munasarjoissa kehittyy useita foikkeeita.. ierron päivä 14: yksi foikkeeista on kehittynyt dominoivaksi foikkeiksi ja siitä irtoaa munasou (= ovuaatio). 3. ierron päivä 5: ketarauhanen on kehittynyt munasarjaan ovuaation jäkeen jääneen dominoivan foikkein souista. c) 3,0 p Vastaukseta edeytetään, että sekä naisea että mieheä kummankin hormonin tehtävät ovat sekeästi eritety. Naisea (1,5 p): FSH sääteee munarakkuan kehittymistä. FSH:n ja etenkin LH:n voimakas nousu saa aikaan munasoun irtoamisen (=ovuaatio). LH edistää ketarauhasen kehittymistä ja sääteee ketarauhasen progesteronituotantoa. Mieheä (1,5 p): FSH ja LH stimuoivat siittiötuotantoa; LH kiihdyttää testosteronin tuotantoa kivesten väisouissa ja FSH vaikuttaa myönteisesti kivesten tukisoujen toimintaan.

4 4 Tehtävä 4 8 p Vastaus voidaan antaa sanaisessa muodossa ja/tai sovetuvin osin kemiaisina reaktioina. a) (3 p) Aaimakehä - otsonin muodostukseen aaimakehässä (troposfäärissä) johtava typpidioksidin (uontaisista ähteistä sekä iikenteen/teoisuuden päästöistä) fotoyysi (NO + UV NO + O ; O + O O 3 ) - imakehän hiiivety-yhdisteet (niiden johdannaiset) reagoivat typpimonoksidin kanssa (tuottaen typpidioksidia), mikä isää otsonin muodostusta. - ämpötian nousu (esim. kasvihuoneimiö, kesät) voimistaa otsonin muodostumisreaktiota Yäimakehä - yäimakehässä (stratosfäärissä) muodostuu uontaisesti suurin osa otsonista: O + O O 3. (- tarvittava happiradikaai muodostuu hapen fotoyysissä (O + UV O + O )) b) (5 p) Aaimakehä - otsonia hajoaa (tasapainossa muodostuksen kanssa) eniten otsonin reagoidessa typpimonoksidin kanssa (NO + O 3 NO +O ). Yäimakehä - yäimakehässä otsonin uontainen hajoaminen perustuu fotoyysiin (O 3 + UV O + O ). - merkittävimpiä otsonin hajoamisreaktioita nopeuttavia tekijöitä ovat napa-aueiden yäimakehään kertyvät, ihmistoiminnan tuoksena syntyneet pitkäikäiset haogenoidut hiiivedyt (kuten CFCyhdisteet, haonit ja metyyibromidi). Ahainen ämpötia ja jääkiteet (hemiäispivet, poaaripivet) nopeuttavat esim. koorin fotoyyttistä irtoamista CFC-yhdisteeestä, mistä seuraa otsonin hajoaminen: R C + UV R + C C + O 3 CO + O CO + O. C + O - reaktio jatkuu, kunnes kooriatomi sitoutuu pysyvään yhdisteeseen (yksi haogeeniatomi voi osaistua kymmenientuhansien/satojentuhansien otsoniekyyien hajottamiseen) - yäimakehään kukeutunut typpimonoksidi (entokoneiden/autojen pakokaasut) reagoi otsonin kanssa

5 5 Tehtävä 5 7 p Oikea sana tai uku, 0,5 p OHTA substantiivi, adjektiivi tai uku 1 vähäisempi/pienempi 380 (vastausukema väitä hyväksytään) 3 yhteyttämiskavo(sto)ia/kavopusseissa/sisäkavostossa/kiekkopinoissa 4 verkkokavo 5 sauva 6 rodopsiinin 7 retinaaia/a-vitamiinia (johdannainen) 8 pigmentti/meaniini 9 sappihappojen/sappisuoojen 10 maksa 11 kasiumin 1 hypotaamuksen 13 käpyrauhaseen/käpyisäkkeeseen 14 inhiboiva/estävä

6 6 Tehtävä 6 9 p opioinnin kohde: 0,5 p opioitumistapojen erot:,5 p Repikaatio (DNA:n kahdentuminen) oko DNA Moemmat juosteet kopioidaan. Toinen juoste kopioidaan yhtäjaksoisesti, toinen (Okazagin) fragmentteina. Useita repikaatiohaarukoita kopioidaan samanaikaisesti. Transkriptio Yksi geeni Vain toinen DNA-juoste kopioidaan. Maina toimii informatiivinen juoste (maijuoste). Syntyvät opputuotteet:,5 p opiointia kataysoiva entsyymi: 1,0 p Akuperäisen kanssa identtinen DNA DNA-poymeraasi Siirtäjä-RNA (trna), ribosomaainen RNA (rrna), ähetti RNA (- RNA, mrna), mikro RNA (ei-koodaava RNA ei mirna) RNA-poymeraasi ataysoivan entsyymin toiminnan aoituksen edeytykset:,0 p ataysoivan entsyymin erityispiirre kopioinnin uotettavuuden kannata: 0,5 p Vaatii aukkeen, johon vapaat nukeotidit iitetään. orjaa kopioinnissa tueet virheet. Ei vaadi auketta. Vaatii toimiakseen sääteyaueen tehostajajaksot ja promoottoriaueen, johon on kiinnittynyt sääteyproteiineja. Ei korjaa virheitä.

7 7 Tehtävä 7 10 p a) 3,0 p 94,0 % säteiystä absorboituu 6,0 % äpäisee Vastaus: Puoiintumispaksuus on 0,30 cm. b) 3,0 p Vastaus: Näytteen saastumisesta on kuunut 10 h. c) 4,0 p Etäisyysaki:, Absorptioaki: Iman absorbaattoria: ( ) Absorbaattorin kanssa: ( ) Vastaus: Tarvitaan 15 cm paksu yijysuoja.

8 8 Tehtävä 8 5 p Tästä saadaan mäntää puristavae voimae auseke ( ) Juuri ennen kuin neste ähtee virtaamaan kapiaarin äpi, ovat vastustava kokonaisvoima ja paineen synnyttämä voima kapiaarin suua yhtä suuria Yhdistetään yemmät kaavat, jooin saadaan auseke mäntää puristavae voimae (F mäntä ) ( ) Sijoitetaan ukuarvot ( ) Vastaus: Mäntää puristavan voiman tuee oa suurempi kuin 5 N.

9 9 Tehtävä 9 4 p Siirtymän energiaeron tuee oa tasan yhtä suuri kuin tuevan aservaon fotonien energian. Täöin siis Tästä viritysenergiasta ämmöksi menee siirtymää vastaava energia: Väriaineen emittoimien fotonien energia vastaa näin siirtymän energiaeroa Lasketaan tästä väriaineen emittoimien fotonien aaonpituus Vastaus: Emittoituneet fotonit ovat näkyvän vaon spektrin aueea (vihreä vao).

10 10 Tehtävä 10 8 p Päivitetty Nestetippaan vaikuttaa -suunnassa painovoima ja -suunnassa evyjen väisen sähkökentän aiheuttama voima, jooin nestetippa on kiihtyvässä iikkeessä emmissa suunnissa. Sähkökentän voimakkuudee pätee Vasemman ja oikean puoeisen evyn jännite-eron tuee oa negatiivinen (Uv-Uo<0), jotta nestetippa ohjautuisi hauttuun kuppiin. FACS-menetemän periaatekuvassa annetun jänniteevyjen poaarisuuden ja tehtävänannon merkintöjen mahdoisesti aiheuttamien epäsevyyksien vuoksi sähkökentän muodostavien evyjen jännite-eron suunnan poisjättämistä ei huomioida arvosteussa. Nestetippaan vaikuttava voima -suuntaan Newtonin. ain mukaan Yhdistämää kaksi yempää yhtäöä saadaan nestetipan -suuntaisee kiihtyvyydee Toisaata -suuntaisee kiihtyvyydee pätee myös (tippa ähtee evosta, joten ) Yhdistämää kaksi yempää -suuntaisen kiihtyvyyden auseketta, voidaan ratkaista yhtäö evyjen väisee jännitteee Nestetipan iikeyhtäö -suunnassa (tippa ähtee evosta, joten ), mistä saadaan Sijoittamaa saatu auseke :n auseke aikaisempaan yhtäöön, saadaan evyjen väisee jännitteee Yä oevassa yhtäössä tiedetään kaikki muut muuttujat paitsi nestetipan massa ja evyjen väinen etäisyys. Massa voidaan askea tiheyden ja tiavuuden tuona ( = ympyrän muotoisen tipan hakaisija = 50,0 µm)

11 11 Levyjen väinen etäisyys saadaan ratkaistua kuvatekstissä annetusta x-poikkeamasta (yhden kupin säde). Etäisyyden voi myös arvioida kuvasta mittaamaa, mikä on myös oikein. Sijoittamaa tunnetut arvot jännitteen yhtäöön, saadaan askettua evyjen väinen jännite Vastaus: Levyjen väie tarvitaan vähintään 10 V suuruinen jännite.

12 1 Tehtävä 11 9 p Määritetään auksi NaC-iuoksen konsentraatio. onsentraatio saadaan askettua kaavasta missä on NaC:n massa, on NaC:n mooimassa ja Tästä saadaan verrannoisuuden mukaan Soun ukoisen nesteen resistanssiksi saadaan johtimen resistanssin kautta apasitanssin arvo saadaan askettua annetun vaihe-eron perusteea seuraavasti, josta edeeen voidaan ratkaista (kuma muunnettu radiaaneiksi ja huomioitu, että ) Nyt voidaan askea soujen määrä 10 m:n tiavuudessa annetusta yhtäöstä Lopuinen soujen määrä itraa kohti saadaan kertomaa tämä 100:a Vastaus: Soujen määrä on iian ahainen viitearvoihin nähden.

13 13 Tehtävä 1 10 p a) 8,0 p vaste AR vaste AR AR vaste vastear AR vaste vaste vaste AR max max E E max vaste vaste vaste max E vaste E AR A + R d A R AR d A R tot AR AR A R AR AR A tot d d AR R AR tot Yhtäöt yhdistämää A R tot d vaste vastemax vaste vaste E vaste vaste max E A vaste max R 1 tot d vaste vaste E Sijoittamaa arvot [A] = 1, / b),0 p Sydämen syke nousee (sydämen supistumisvoima kasvaa). Lisämunuaisen ytimestä ja sympaattisista hermosouista.

14 14 Tehtävä 13 6 p a),5 p a: sekundaarinen amiini, b: sekundaarinen akohoi, c: eetteri, d: aromaattinen yhdiste, e: esteri b) 0,5 p c) 1,0 p d) 1,0 p e) 1, 0 p A: sp 3 B: sp C: sp 3 D: sp

15 15 Tehtävä 14 5 p Reaktioyhtäöt: Esm(aq) + H O() EsmH + (aq) + OH (aq) b = 1, / H O() H 3 O + (aq) + OH (aq) W = 1, / Tapahtuvat konsentraatiomuutokset: Esm(aq) + H O() EsmH + (aq) + OH (aq) onsentraatio aussa (/) 0,0010 / 0 ~0 Muutos (/) x + x + x onsentraatio tasapainossa (/) 0,0010 / x (Huom! Ei voi pyöristää 0,0010 x 0,0010) Sijoitetaan emäsvakion ausekkeeseen b OH EsmH (x)(x) 5 1,6010 / Esm (0,0010 x) x x 5 8 x 1,60 10 x 1, (1,6010 x x 5 ) (1, OH 1, ) 41( 1,910 8 ) 1, (tai 1,46810 ) 4 Ratkaistaan ph poh g OH Tai H 3 O ph g 4 g1, ,883 ph 14,0-3,883 10, ,1 1, w 11 7, OH 1, H O g7, , ,1 3 14

16 16 Tehtävä 15 a) 1,0 p 8 p 1 0,39 10 g 17 0, ,0 10 b),0 p g 3 kp 0, , kp Proteiineja: Lipidejä: 1 0,39 10 g 17 0, g 1 0,34 10 g 16 5,79 10 g ,79 10 Lipidit/proteiinit: ,78 10 c) 3,0 p 6, kp 5, , kpempia ipidejä oesteroin pinta-aa: Fosfoipidien pinta-aa: Lipidien pinta-aa yhteensä: nm 8 6 0,39 kp 1,74 10 kp 67,510 nm 67,5 m nm 8 6 0,63 kp 1,74 10 kp 108,6 10 nm 108,6 67,5 m 108,6 m 175,9 m m 175,9m Osuus punasoun pinta-aasta: 0, m (Soukavo on kaksoisipidikavo; ipidiekyyit ovat tasaisesti jakaantuneet empiin "kavonpuoiskoihin.) d),0 p Hyväksyttäviä vastausvaihtoehtoja: Reseptori(proteiini), kanava(proteiini), kavopumppu, kujetin(proteiini), entsyymi(proteiini), HLA-peptidi-kompeksi, ankkuriproteiini

17 17 Tehtävä 16 6 p a) 4,0 p Vuorokaudessa vamistuu 10, kj 10,9 5 kj ATP:a, joka vastaa 10,9 507,18 g/ = 5181 g Tämä maksaa 5181 g,90 / 1,10 6 ATP:n määrä eimistössä pysyy ähes vakiona, koska sitä kierrätetään tehokkaasti. b),0 p Päästäkseen ravintoisänä kudosten souihin, tuisi ATP:n: i) Liueta veteen ja säiyä iukoisena ruuansuatuskanavan oosuhteissa. ii) Säiyä hydroysoitumattomana ruuansuatuskanavassa. iii) Imeytyä (ohutsuoesta, paksusuoesta, tms.) epiteeisoujen soukavon äpi soujen sisään. iv) Päästä kukeutumaan epiteeisouista soukavon äpi ja ympäröivän sidekudoksen kautta verenkiertoon. v) Päästä kukeutumaan verenkierrosta kudossoujen sytopasmaan.