Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Transkriptio

1 Solun perusrakenne I Solun perusrakenne

2 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat aminohapoista 6. Dna ja rna ovat nukleiinihappoja 7. ATP varastoi energiaa lyhyeksi ajaksi 8. Tehtävät 9. Kuvat

3 Avainsanat: Orgaaninen yhdiste Epäorgaaninen yhdiste Hiilihydraatti Mono-, di- ja polysakkaridi Lipidi Triglyseridi Proteiini Aminohappo Nukleiinihapot dna ja rna ATP, ADP, AMP

4 Solut koostuvat molekyyleistä Solujen yleisimmät alkuaineet: Hiili (C) Vety (H) Happi (O) Typpi (N) Solujen yhdisteet voivat olla: Orgaanisia (sis. hiiltä) Epäorgaanisia (yleisimpänä H 2 O) Soluissa on myös runsaasti sähköisesti varautuneita atomeja eli ioneja. Eläinkudos on pääosin vettä.

5 Ryhmätyö kpl 3 Jakaudutaan 5 ryhmään ja esitellään 1. hiilihydraatit 2. lipidit eli rasva-aineet 3. proteiinit eli valkuaisaineet 4. nukleiiinihapot 5. ATP Tehdään esitykset PowerPointilla ja esitellään asiat muille. Palautetaan tuotokset Pedanettiin omaan kansioon.

6 Hiilihydraatit Koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Ryhmät: 1. Monosakkaridit (esim. glukoosi ja fruktoosi) 2. Disakkaridit (esim. sakkaroosi ja laktoosi) monosakkaridi + monosakkaridi 3. Polysakkaridit monosakkaridien ketjut tärkkelys (kasvien varastopolysakkaridi) glykogeeni (eläinten varastopolysakkaridi) selluloosa, kitiini, peptidoglykaani ja ligniini

7 Lipidit eli rasva-aineet Koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Rasva-aineisiin kuuluvat: triglyseridit (varsinaiset rasvat) fosfolipidit steroidihormonit Triglyseridit ovat pitkäaikaisia energiavarastoja. Rasvahappotyypit: tyydyttyneet rasvahapot tyydyttymättömät rasvahapot Eläimillä rasva varastoituu rasvasoluihin, kasveilla esimerkiksi siemeniin. Rasvoja tarvitaan mm. solukalvojen rakenteisiin ja solujen väliseen viestintään.

8 Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat aminohapoista Koostuvat hiilestä, hapesta, vedystä ja typestä. Rakentuvat aminohappojen muodostamista ketjuista. Rakennetasot: primaarirakenne, sekundaarirakenne, tertiaarirakenne, kvaternaarirakenne. Osa vesiliukoisia, osa veteen liukenemattomia. Glykoproteiinit (proteiini + hiilihydraatti) huolehtivat solukalvon aineiden vaihdosta. Lipoproteiinit (proteiini + rasva-aine) (LDL ja HDL) kuljettavat rasvaa verenkierrossa.

9 DNA ja RNA ovat nukleiinihappoja Solun rakenne ja toiminta riippuu sen tuottamista valkuaisaineista. Sisältää tiedot valmistettavista aineista. Nukleiinihapot: DNA (deoksiribonukleiinihappo) perimä sijainti kromosomeissa RNA (ribonukleiinihappo) tulkitsee ja siirtää DNA:n tiedon proteiinien valmistukseen lähetti-rna (lrna) siirtäjä-rna (srna) Ribosomaalinen RNA (rrna) DNA:n perusrakenne ja toiminta on samanlainen kaikilla eliöillä todiste eliöiden yhteisestä kantamuodosta.

10 ATP varastoi energiaa lyhyeksi ajaksi Solut tarvitsevat energiaa ravinnon orgaaniset molekyylit pilkotaan soluhengityksen avulla (eläimet). Energia sitoutuu ATP molekyyleihin, joissa: adeniini (emäs) riboosi (sokeri) kolme fosfaattiryhmää (P) ATP ADP AMP (tri-, di- ja monofosfaatti). Fosfaattiryhmä irtoaa kemiallinen sidos katkeaa energiaa vapautuu. ATP-molekyyli ladataan mitokondrioiden sisältämillä fosfaattiosilla.

11 Tehtävät 1. Taulukkotehtävä 2. Käsitekartta 3a. Laborointi solun sisältämistä aineista 3b. Tutkittavat aineet ja välineet A. Mono- ja disakkaridin tutkiminen B. Valkuaisaineen tutkiminen C. Tärkkelyksen tutkiminen D. Rasvan tutkiminen

12 1. Taulukkotehtävä Täydennä taulukko.

13 2. Käsitekartta Jatka käsitekarttaa eli mindmapia seuraavilla termeillä: disakkaridi deoksiribonukleiinihappo dna glykogeeni lipidi insuliini-hormoni nukleiinihappo polysakkaridi proteiini ribonukleiinihappo rna steroidi triglyseridi tyydyttymätön rasvahappo tärkkelys rasva-aine

14 3a. Laborointi solun sisältämistä aineista Tutki, onko näytteessä hiilihydraatteja, valkuaisaineita ja rasvoja. Välineet: huhmare, koeputkia, keitinlasi, kaasulamppu, jodikaliumjodidiliuosta (ns. indikaattoriliuosta), natriumhydroksidiliuosta (NaOH 5 %), kuparisulfaattiliuosta (CuSO 2 1 %), Fehlingin liuosta tai Benedictin liuosta, vettä, suodatinpaperia.

15 3b. Tutkittavat aineet ja välineet Tutkittava materiaali: banaania, kananmunan valkuaista, maapähkinöitä, raakaa perunaa, tuoreita herneitä. 1. Murskaa tutkittavaa näytettä ja pane osa murskeesta kahden paperin päälle. 2. Sekoita loppu murske tarvittaessa pieneen määrään vettä ja jaa murske kahteen koeputkeen.

16 3A. Mono- ja disakkaridin tutkiminen 3. Lisää toiseen koeputkeen pipetillä Fehlingin liuosta tai Benedictin liuosta. 4. Pane koeputki lämpimään (n. 40 C) vesihauteeseen pariksi minuutiksi. 5. Jos seos muuttuu sinisestä vihertäväksi, kellertäväksi tai oranssiksi, näytteessä on sokeria.

17 3B. Valkuaisaineen tutkiminen 3. Lisää toisen koeputken näytteeseen pipetillä 20 tippaa natriumhydroksidia ja 20 tippaa kuparisulfaattia. 4. Sekoita aineet ravistelemalla koeputkea. 5. Jos liuos muuttuu punertavaksi tai seokseen syntyy punertavaa sakkaa, näytteessä on valkuaisainetta.

18 3C. Tärkkelyksen tutkiminen 3. Tiputa paperilla olevaan näytteeseen pipetillä jodikaliumjodidiliuosta, joka on ns. indikaattoriliuos. 4. Jos näyte muuttuu siniseksi, siinä on tärkkelystä.

19 3D. Rasvan tutkiminen 3. Painele näytettä suodatinpaperia vasten. 4. Kuivata näytettä muutaman minuutin ajan lämpimässä paikassa. 5. Katso paperia valoa vasten. 6. Jos paperiin jää kuultava läiskä, on näytteessä rasvaa.