Neutraloituminen = suolan muodostus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neutraloituminen = suolan muodostus"

Transkriptio

1 REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraoituminen = suoan muodostus Taustaa: Tähän asti oaan tarkastetu happojen ja emästen vesiiuoksia erikseen, mutta nyt tarkasteaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs yhdistetään. Neutraoitumisreaktiossa vesiiuoksen oksonium- ja hydroksidi-ionit reagoivat keskenään muodostaen vettä. Nuoen suunta toisinpäin! Kun hapon ja emäksen väinen neutraoitumisreaktio kirjoitetaan täydeisesti, nähdään mistä haposta ja emäksestä on kyse. Samaa reaktioyhtäöön kirjoitetaan myös syntyvän suoan kaava. Esimerkiksi kun kasiumhydroksidin vesiiuos neutraoidaan typpihapon vesiiuoksea, saadaan reaktioyhtäö täydeisesti kirjoitettuna Ca 2+ aq + 2 OH aq + 2 NO 3 aq + 2 H 3 O + aq Ca 2+ aq + 2 NO 3 aq + 4 H 2 O. Tai yhyesti (yeensä) kirjoitettuna, muodostuva suoa on kasiumnitraatti. Ca OH 2 aq + 2 HNO 3 aq Ca NO 3 2 aq + 2 H 2 O. Esimerkki Kirjoita tasapainotettu reaktioyhtäö ja muodostuvan suoan nimi, kun neutraoidaan täydeisesti a) ammoniakin vesiiuos etikkahapon vesiiuoksea, b) aumiinihydroksidin vesiiuos rikkihapon vesiiuoksea. a) NH 3 aq + CH 3 COOH aq CH 3 COONH 4 aq tai NH + 4 aq + OH aq + CH 3 COOH aq CH 3 COONH 4 ammoniumasetaatti aq + H 2 O. b) 2 A OH 3 aq + 3 H 2 SO 4 aq A 2 SO 4 3 aumiinisufaatti aq + 6 H 2 O. 1

2 Suoaiuoksen ph Liuoksen ph-arvoon vaikuttaa oksonium- ja hydroksidi-ionien ainemäärien isäksi neutraoitumisessa muodostuvan suoan protoyysi sen mukaan mistä suoasta on kyse. Suoat iukenevat veteen ioneina, joia voi oa joko happotai emäsuonnetta. Jos veteen iuenneea ionia on happouonnetta ei jos se pystyy uovuttamaan protonin, niin suoan vesiiuoksen ph-arvo askee. Vastaavasti ionia on emäsuonnetta, jos se pystyy ottamaan protonin vastaan, jooin suoan vesiiuoksen ph-arvo nousee. Jotta pystytään päätteemään, onko suoaiuos hapan, neutraai vai emäksinen, tuee tarkastea suoan muodostavien ionien toimimista heikkoina happoina / emäksinä. Mikäi protoyyttinä toimivan ionin happo-, emäsvakio on suurempi kuin veden vastaava arvo, aiheuttaa suoan iukeneminen vesiiuoksen ph:n muutoksen. Esimerkiksi akai- ja maa-akaimetait eivät oe protoyyttejä. 2

3 Vahvoja happoja (esim. HC, HNO 3, H 2 SO 4 ) vastaavat emäkset ovat emäksinä vesimoekyyiäkin heikompia, siksi esimerkiksi ruokasuoan NaC vesiiuos on neutraai. Toisaata natriumasetaatin CH 3 COONa vesiiuos on emäksinen: Na + on neutraai, mutta asetaatti-ioni CH 3 COO on emäs, K b 5, (veden emäsvakio on K b,vesi 1, ). 1) NaC, 2) NH 4 C ja 3) CH 3 COONa. Yamada-yeisindikaattoriiuoksessa. Monet bioogiset prosessit ovat herkkiä ph:n muutoksie. Proteiinit saattavat denaturoitua/koaguoitua iian happamissa tai emäksisissä oosuhteissa. Eriaiset soutoiminnot saattavat häiriintyä tai estyä kokonaan. Aineita, jotka pystyvät neutraoimaan pieniä happamuuden ja/tai emäksisyyden muutoksia sanotaan puskureiksi. Puskureita ovat mm. veri ja maito. Esimerkki Mihin suuntaan muuttuu vesiiuoksen ph-arvo, kun seuraavia suooja iuotetaan veteen? a) Ammoniumkoridi NH 4 C s b) Natriumasetaatti CH 3 COONa s c) Kaiumkarbonaatti K 2 CO 3 s d) Kasiumvetysufaatti Ca HSO 4 2 s Ratkaisut a) Ammoniumkoridi iukenee veteen seuraavasti: NH 4 C s NH + 4 aq + C aq Koridi-ioni on vetykoridia (vahva happo) vastaava erittäin heikko emäs, sen emäsvakio K b,c < K b,vesi 1,8 10 vesiiuoksen ph:ta. 16 mo, joten koridi-ionit eivät muuta Ammoniumioni sen sijaan on heikko happo, K a,nh4 + 5,6 10. Ammonium- on suurempi kuin veden happovakio K a,vesi 1,8 10 ionit protoysoituvat seuraavasti. Huomaa tasapainonuoi! NH 4 + aq + H 2 O NH 3 aq + H 3 O + aq. 10 mo 16 mo, joka Vesiiuokseen muodostuu oksoniumioneita, joten se muuttuu happamaksi ei ph-arvo askee. 3

4 b) Natriumasetaatti iukenee veteen seuraavasti: CH 3 COONa s Na + aq + CH 3 COO aq Natriumioneia ei oe happo/emäsuonnetta, mutta asetaatti-ioni on heikko mo 16 mo emäs K b,ch3 COO 5, > K b,vesi 1,8 10. Asetaatti-ionit protoysoituvat seuraavasti: CH 3 COO aq + H 2 O CH 3 COOH aq + OH aq. Vesiiuokseen muodostuu hydroksidi-ioneita, joten se muuttuu emäksisemmäksi ei ph-arvo nousee. c) Kaiumkarbonaatti iukenee veteen seuraavasti: K 2 CO 3 s 2 K + aq + CO 2 3 aq Kaiumioneia ei oe happo/emäsuonnetta, mutta karbonaatti-ioni voi toimia 4 mo 16 mo vedessä emäksenä K 2 b,co3 2,1 10 > K b,vesi 1,8 10. Karbonaatti-ionit protoysoituvat seuraavasti: CO 3 2 aq + H 2 O HCO 3 aq + OH aq. Vesiiuokseen muodostuu hydroksidi-ioneita, joten se muuttuu emäksisemmäksi ei ph-arvo nousee. d) Kasiumvetysufaatti iukenee veteen seuraavasti: Ca HSO 4 2 s Ca 2+ aq + 2 HSO 4 aq Vain vetysufaatti toimii protoyyttinä (kasium kuuuu maa-akaimetaeihin). Kaiken isäksi vetysufaatti on amfoyytti. Vertaiaan vetysufaatin happo- ja emäsvakioita veden vastaaviin: Kun vetysufaatti-ioni toimii happona, niin protoyysireaktio on HSO 4 aq + H 2 O SO 4 2 aq + H 3 O + aq. ja K a, 2 mo 16 mo HSO4 1,1 10 K a,vesi 1,8 10. Kun vetysufaatti-ioni toimii emäksenä, niin protoyysireaktio on HSO 4 aq + H 2 O H 2 SO 4 aq + OH aq. ja K b, 17 mo HSO4 10 K b,vesi 1, mo Vetysufaatti-ioni toimii vesiiuoksessa siis heikkona happona, ei iuokseen muodostuu oksoniumioneita, joten se muuttuu happamaksi ei ph-arvo askee.. 4

5 Suoaiuoksen tarkka ph-arvo saadaan askettua, kun tiedetään, kuinka pajon suoaa veteen on iuennut ja mikä on muodostuneen iuoksen tiavuus. Esimerkki 2 3,818 grammaa natriumbentsoaattia C 6 H 5 COONa iuotetaan veteen siten, että iuoksen opputiavuudeksi tuee 500 m. Laske iuoksen ph. Ratkaisu Akutiedot: m C 6 H 5 COONa = 3,818 g, M C 6 H 5 COONa = 144,10 g/mo ja V iuos = 500 m. ph=? Natriumbentsoaattia iukenee veteen seuraavasti C 6 H 5 COONa s C 6 H 5 COO aq + Na + aq, Joten sen konsentraatioksi saadaan c C 6 H 5 COONa = n V = m mo = 0, M V Suoan ioneista vain bentsoaatti-ioni on protoyytti (bentsoehapon iittoemäs). Se protoysoituu vedessä seuraavasti C 6 H 5 COO aq + H 2 O C 6 H 5 COOH aq + OH aq Bentsoaatti-ionin emäsvakiota ei tiedetä se pitää askea veden ionituon ja bentsoehapon happovakion avua. Koska K a,c6 H 5 COOH K b,c6 H 5 COO = K w, niin K b,c6 H 5 COO = K 1, mo w mo 10 = 1, K a,c6 H 5 COOH 6,3 10 mo Merkitään iuokseen muodostuvaa hydroksidi-ionin konsentraatiota x:ä ja aaditaan bentsoaatti-ionin protoyysitasapainoreaktiosta tauukko C 6 H 5 COO aq + H 2 O C 6 H 5 COOH aq + OH aq c aku 0, muutos x +x +x c tasap. 0,05299 x x x Sijoitetaan nyt tasapainokonsentraatiot bentsoaatti-ionin emäsvakion ausekkeeseen ja ratkaistaan tuntematon x. 5

6 Saadaan K b = C 6H 5 COOH OH C 6 H 5 COO 1, x 2 = 0,05299 x x 2 + 1, x 8, = 0 Toisen asteen yhtäön ratkaisuiksi saadaan x 1 2, , x 2 2, , joista hyväksytään vain positiivinen x 1. Näin oen iuoksen hydroksidi-ionien konsentraatioe OH 2, , yksikkönä mo. Tästä voidaan määrittää iuoksen ph-arvo (oetetaan, että ämpötia T = 25 ) ph = 14,00 poh = 14 g 2, ,46. Puskuriiuokset ja niiden toimintaperiaate Määritemä, puskuriiuos: Liuoksia, joiden ph-arvo ei merkittävästi muutu, kun niihin isätään pieniä määriä happoa tai emästä tai vettä (aimennus), sanotaan puskuriiuoksiksi. Puskuriiuoksia on siis kyky vastustaa ph:n muutoksia tiettyyn rajaan asti! Puskuriiuos koostuu aina heikosta haposta ja sen vastinemäksestä tai heikosta emäksestä ja sen vastinhaposta. Liuoksessa on siis aina sekä happona että emäksenä toimivia hiukkasia Käytännössä puskuriiuoksia vamistetaan seuraavasti: 1) Liuotetaan veteen heikkoa happoa ja sen vastinemästä sisätävää suoaa. Esimerkiksi etikkahappoa CH 3 COOH ja natriumasetaattia CH 3 COONa. Tai iuotetaan veteen heikkoa emästä ja sen vastinhappoa sisätävää suoaa. Esimerkiksi ammoniakkia NH 3 ja ammoniumkoridia NH 4 C. 2) Neutraoidaan heikon hapon vesiiuos vahvaa emäkseä esimerkiksi siten, että puoet happomoekyyeistä neutraoituu. Täöin iuoksessa on yhtä suuret ainemäärät heikkoa happoa ja sen vastinemästä. 6

7 Vastaavasti heikon emäksen vesiiuokseen isätään vahvaa happoa. Puskuriiuos pystyy vastustamaan parhaiten ph:n muutoksia, mikäi iuos sisätää yhtäsuuret konsentraatiot heikkoa happoa ja sen vastinemästä tai vastaavasti heikkoa emästä ja sen vastinhappoa. Täöin sanotaan, että iuoksea on hyvä puskurikapasiteetti. Puskuriiuoksia käytetään mm. biokemiaisissa tutkimuksissa ja kouumaaimassa ph-mittarien kaibrointiin. Siksi on tärkeää tietää/osata askea, kuinka vamistetaan puskuriiuos, joa on tietty ph-arvo. Puskuriiuosten toiminta voidaan ymmärtää neutraoitumisreaktion avua. Esimerkki 3 Opiskeijat vamistivat kome eri puskuriiuosta, joissa etikkahappo- ja asetaatti-ionikonsentraatiot tasapainotiassa vaihteivat seuraavasti: Puskuriiuos 1: c CH 3 COOH = 0,10 mo/ ja c CH 3 COO = 0,10 mo/ Puskuriiuos 2: c CH 3 COOH = 0,15 mo/ ja c CH 3 COO = 0,075 mo/ Puskuriiuos 3: c CH 3 COOH = 0,050 mo/ ja c CH 3 COO = 0,10 mo/ Mikä oi puskuriiuosten ph? Ratkaisu Jokaisen puskuriiuoksen ph voidaan askea etikkahapon happovakion ausekkeesta K a = CH 3COO H 3 O +, josta saadaan ratkaistua oksoniumionikonsentraatio yhtäöä H 3 O + Puskuriiuos 1 H 3 O + ja ph-arvoksi tuee CH 3 COOH mo = 1,8 10 ph = g 1,8 10 = 4,7447 4,74. = K a CH 3COOH CH 3 COO hyödyntäen. mo 0,10 mo 0,10 mo = 1,8 10 TAI Hend.-Hasse. yhtäö, joka on ns. ogaritminen muoto: ph = pk a + g A HA 7

8 Puskuriiuos 2 H 3 O + ja ph-arvoksi tuee Puskuriiuos 3 H 3 O + ja ph-arvoksi tuee Siis: Puskuriiuos 1: ph = 4,74 Puskuriiuos 2: ph = 4,44 Puskuriiuos 3: ph = 5,05 mo = 1,8 10 0,15 mo 0,075 mo mo = 3,6 10 ph = g 3,6 10 = 4,4437 4,44. mo = 1,8 10 mo 0,050 mo 0,10 mo = 0,9 10 ph = g 0,9 10 = 5,0458 5,05. Esimerkki 4 Kemian harjoitustyössä tarvittiin puskuriiuosta, joka tui vamistaa iuottamaa 15,0 grammaa ammoniumkoridia 500 miiitraan ammoniakkiiuosta, joe c NH 3 = 0,50 mo. Laske, mikä oi puskuriiuoksen ph. (Voidaan oettaa, että ammoniakkiiuoksen tiavuus ei juurikaan muutu kun ammoniumkoridi iukenee siihen.) Ratkaisu Akutiedot: m NH 4 C = 15,0 g, M NH 4 C = 53,492 g c NH 3 = 0,50 mo, V iuos = 500 m, K b, NH3 = 1,8 10 mo, ph? mo, Ammoniumkoridin NH 4 C iuetessa yksi mooi tuottaa yhden mooin NH ioneja seuraavasti: NH 4 C s NH 4 + aq + C aq. Näin oen suoan iukenemisesta muodostuvien ammoniumionien konsentraatio puskuriiuoksessa on c NH 4 + = c NH 4 C = n NH 4C V iuos = m NH 4 C M NH 4 C 0,5 = 15,0 g g 53,492 mo 0,5 = 0,560 mo 8

9 Ammoniakin (emäs) protoyysireaktio on NH 3 aq + H 2 O NH 4 + aq + OH aq. Tauukoimaa konsentraatiot aussa ja tasapainossa sekä ottamaa huomioon, että nyt ammoniumionien akukonsentraatio poikkeaa noasta, saadaan + + NH 3 aq H 2 O NH 4 + aq OH aq c aku 0,50 0, muutos x +x +x c tasap. 0,50 x 0, x x Sijoitetaan nyt tasapainokonsentraatiot ammoniakin emäsvakion ausekkeeseen (MAOL:sta emäsvakion arvo) ja ratkaistaan tuntematon x. K b, NH3 = NH 4 + NH 3 OH 1,8 10 0,5608 x + x2 = 0,50 x x 2 + 0, ,8 10 x 9, = 0 Toisen asteen yhtäön ratkaisuiksi saadaan x 1 0, , x 2 1, , joista hyväksytään vain positiivinen x 2. Näin oen iuoksen hydroksidi-ionien konsentraatioe saadaan OH mo = 1, Tästä voidaan määrittää iuoksen ph-arvo, kun oetetaan jäeen, että ämpötia T = 25 ph = 14,00 poh = 14 g 1, ,205 9,21. 9

10 Miten puskuriiuokset vastustavat ph:n muutoksia Tarkasteaan tarkemmin etikkahappo-asetaattipuskuriiuosta. Sen ph-arvo määräytyy siis yhtäöstä K a = CH 3COO H 3 O + CH 3 COOH josta saadaan askettua oksoniumionikonsentraatio H 3 O + ja tästä edeeen iuoksen ph-arvo., = K a CH 3COOH CH 3 COO Kun etikkahappo ja natriumasetaatti iukenevat veteen, vesiiuoksessa etikkahappo protoysoituu ja suoa iukenee oheisten reaktioyhtäöiden mukaisesti CH 3 COOH aq + H 2 O CH 3 COO aq + H 3 O + aq, CH 3 COONa s CH 3 COO aq + Na + aq. Kun iuokseen isätään pieni määrä happoa, ei kun iuoksen oksoniumionikonsentraatio kasvaa, toimivat asetaatti-ionit emäksenä ja neutraoivat isätyn hapon reaktioyhtäön CH 3 COO aq + H 3 O + aq mukaisesti. CH 3 COOH aq + H 2 O Reaktiossa siis muodostuu isää etikkahappoa ja asetaatti-ionien määrä hieman vähenee. Tämän seurauksena osamäärä ei suhde CH 3COOH CH 3 COO ausekkeessa K a CH 3COOH CH 3 COO hieman kasvaa (osoittaja kasvaa ja nimittäjä pienenee), josta seuraa myös, että H 3 O + kasvaa. Mutta ausekkeen avua askettu ph-arvo ei merkittävästi muutu! Vastaavasti, jos iuokseen isätään pieni määrä emästä, ei iuokseen muodostuu isää hydroksidi-ioneja, neutraoivat etikkahappo-moekyyit ne reaktioyhtäön CH 3 COOH aq + OH aq mukaisesti. CH 3 COO aq + H 2 O Muutos pienentää suhdetta CH 3COOH CH 3 COO ja näin oen H 3O + hieman pienenee, mutta ph-arvo pysyy ähes vakiona. 10

11 Aa oeva kaaviokuva seventää puskuriiuoksen toimintaperiaatetta ja miksi ph-arvo pysyy ähes muuttumattomana pienten happo-/emäsisäysten jäkeen. Esimerkki 5 a) Osoita reaktioyhtäöin, että NH 3 /NH 4 C-iuos voi toimia puskuriiuoksena. b) Puskuriiuoksessa c NH 3 = 0,25 mo ja c NH + 4 = 0,25 mo ja sen ph on 9,26. Laske, kuinka monta ph-yksikköä ja mihin suuntaan puskuriiuoksen pharvo muuttuu, kun itraan tätä iuosta isätään 10 m suoahappoa, jonka konsentraatio on 2,0 mo. Ratkaisut a) NH 3 /NH 4 C-iuos toimii puskuriiuoksena seuraavasti: Kun iuokseen isätään happoa, ei kun oksoniumionikonsentraatio kasvaa, protoysoitumattomat ammoniakkimoekyyit toimivat emäksenä ja neutraoivat isätyn hapon. Reaktioyhtäö on täöin NH 3 aq + H 3 O + aq NH 4 + aq + H 2 O. Vastaavasti, kun iuokseen isätään emästä, ei kun hydroksidi-ionien konsentraatio kasvaa, niin ammoniumionit neutraoivat isätyn emäksen. Reaktioyhtäö on täöin NH 4 + aq + OH aq NH 3 aq + H 2 O. 11

12 Ratkaisut (jatkuu) b) Akutiedot: c NH 3 = 0,25 mo, c NH + 4 = 0,25 mo, ph = 9,26, V puskuriiuos = 1, V HC = 10 m, c HC = 2,0 mo. Lisätyn hapon ainemääräksi saadaan, n = c V n HC = 2,0 mo 0,01 = 0,020 mo. Koska vetykoridihappo on vahva happo se protoysoituu täydeisesti. Näin oen iuokseen muodostuu 0,020 mooia oksoniumioneita. a)-kohdan reaktioyhtäöiden nojaa tehty happoisäys kuuttaa 0,020 mooia ammoniakkia ja vastaavasti ammoniumionien ainemäärä kasvaa 0,020 mooia. Uudet konsentraatiot ovat (uudea tiavuudea!) c NH 3 = c NH 4 + = 0,25 0,020 1,010 0,25 + 0,020 1,010 mo mo = 23 mo 0,2277 mo 101 = 27 mo 0,2673 mo 101 Ratkaisut (jatkuu) Ratkaistaan OH ammoniakin emäsvakion ausekkeesta K b = NH 4 + OH OH = K b, NH 3 NH 3 + OH = 1,8 10 0,2277 NH 4 0,2673 = NH Liuoksen ph-arvoksi tuee OH mo 1,53 10 ph = 14,00 poh = 14 g 1, ,1856 9,19. ph-arvon muutos on siten (itseisarvo antaa ukuarvon, suunta pääteään) ph = 9,26 9,1856 0, ,070 Ja iuos muuttuu happamammaksi, koska ph-arvo pienenee. 12

13 Puskuroitu ja puskuroimaton särkyääke puskuroimaton puskuroitu 13

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

101. a) Mitkä ovat neutraloitumisreaktion lähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraloituminen tapahtuu?

101. a) Mitkä ovat neutraloitumisreaktion lähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraloituminen tapahtuu? .1 Neutraoituminen 101. a) Mitkä ovat neutraoitumisreaktion ähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraoituminen tapahtuu? a) Lähtöaineet ovat oksonium- ja hydroksidi-ionit ja reaktiotuote vesi:

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq)

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq) .1 Hapot ja emäkset. Sitruunahappo on huoneenämmössä kiinteää ainetta ja se iukenee sekä veteen että asetoniin (propanoniin). Miksi sitruunahapon vesiiuos on hapan, mutta sen asetoniiuos ei oe hapan? Sitruunahapon

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2009.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2009. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 009. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/ pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

1 p - jos vastaus Be, 1/3p - jos vastaus Ba ja Be, 1p. e) P tai Se 1 p f) Cl 1 p -jos sekä oikea että väärä vastaus, 0 p.

1 p - jos vastaus Be, 1/3p - jos vastaus Ba ja Be, 1p. e) P tai Se 1 p f) Cl 1 p -jos sekä oikea että väärä vastaus, 0 p. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin keväää 01. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/ pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%.

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%. Tehtävä 1. äkevä suoahapo massaprosettie C-pitoisuus o 7%. a. Mikä o iuokse kosetraatio (mo/), ku se tiheys o 1,18 kg/? b. Mite pajo tarvitset suoahappoa eutraoidaksesi 0,1 itraa 0,5 M kasiumhydroksidia(aq)?

Lisätiedot

BH60A0900 Ympäristömittaukset

BH60A0900 Ympäristömittaukset eden kuiva- ja kiintoaines, ja COD Tehtävä. Tehtaan jätevedenpuhdistamon uosvirtaavasta vedestä hautaan mitata a) kuiva-ainepitoisuus, b) kuiva-aineen orgaanisen aineksen pitoisuus, c) kiintoaine ja d)

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA

OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA PELASTAKAA JÄRVI! OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA Opettajan opas Pelin laatineet: Oskari Hanninen, Jannica Lindholm, Lotta Kilpinen ja Elhan Mohamed Johdanto Lautapeli on suunnattu lukion kemianopetukseen

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu MTEMTIIKN KOE mmatiisen kouutuksen kaikkien aojen yhteinen matematiikan vamiuksien kipaiu Nimi: Oppiaitos:.. Kouutusaa:... Luokka:.. Sarjat: LIT MERKKI OMN SRJSI. Tekniikka ja iikenne:... Matkaiu-,ravitsemus-

Lisätiedot

Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia

Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia Mitä tarkoittaa reaktionopeus? Miksi eintarvikkeissa on parasta ennen päiväys? Entä miksi maito säiytetään jääkaapissa? Maidon happaneminen

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu viisi spektrofotometrisiä työtä, joita on suhteellisen helppo tehdä oppilasryhmän kanssa toiminnallisella

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde SYMBOLILUETTELO a [/s ] ihisen käveystä aiheutuva askettu kiihtyvyys x [] huoneen suurin eveys- tai pituus [] attian eveys eff [] attian värähteevän osan tehoinen eveys e=,78 [-] Neperin uku s [] attiapakkien

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Lukuteorian kertausta ja syvennystä

Lukuteorian kertausta ja syvennystä Lukuteorian kertausta ja syvennystä Tehtäviä jaoisuudesta 1. Okoot a, b, c ja d kokonaisukuja, joie a c ja (a c) (ab + cd). Osoita, että (a c) (ad + bc).. Okoon n pariton positiivinen kokonaisuku. Osoita,

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

Planeetan ph (ph of the Planet)

Planeetan ph (ph of the Planet) Planeetan ph (ph of the Planet) Planeetan ph on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Tässä työssä oppilaat tutkivat paikallisesta

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle.

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tuntisuunnitelma Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tunnin aiheena ovat happamat ja emäksiset oksidit. 0-20 min: Toinen opettaja eläytyy Lavoisierin

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

VASTAUSANALYYSI. 10 p. 8 p. 34 p. 7 p. 9 p. 10 p. 5 p. 4 p. 9 p. 8 p. 6 p yhteensä 149 p. 6 p LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 23.5.

VASTAUSANALYYSI. 10 p. 8 p. 34 p. 7 p. 9 p. 10 p. 5 p. 4 p. 9 p. 8 p. 6 p yhteensä 149 p. 6 p LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 23.5. 1 LÄÄETIETEEN ALAN VALINTAOE 3.5.01 VASTAUSANALYYSI Vastausanayysi jukaistaan väittömästi vaintakokeen päätyttyä. Vastausanayysin tavoitteena on antaa vaintakokeeseen osaistuvie yeisuonteinen kuvaus kunkin

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Työn tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon

Työn tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon Kemiaa vedestä Työn tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon Tarkemmat ohjeet materiaaleihin ja työturvallisuuteen

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

= vakio = λ. V (x) V (0) = V (l) = 0.

= vakio = λ. V (x) V (0) = V (l) = 0. 6. Aatoyhtäö I 6.1. Ratkaisu Fourier-sarjojen avua. Oetetaan, että värähteevän angan muodon hetkeä t = määrää funktio u ja nopeuden funktio u 1. Otetaan tehtäväksi määrätä seuraavan akuarvo- reuna-arvotehtävän

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

VEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit

VEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit VEREN ph TAUSTAA Kehossamme kiertävä veri on nestemäinen kudos, joka voidaan kemiallisesta näkökulmasta ajateltuna määritellä seokseksi, joka sisältää useita eri komponentteja. Veren protoni konsentraation,

Lisätiedot

Richter. POHDIN projekti

Richter. POHDIN projekti POHDIN projekti Logaritminen asteikko tarkoittaa mitta-asteikkoa, jossa esitetään suureen määrän todellisen arvon sijasta suureen määrän logaritmi. Logaritminen asteikko on hyödyllinen, kun mitattavan

Lisätiedot

Veren happoemästasapaino

Veren happoemästasapaino Veren happoemästasapaino Tekijä: Jane Laamanen Kandidaatintutkielma Kemian opettajakoulutusyksikkö Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Pvm:18.6.2013 Ohjaajat: Timo

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Reaktiot ja tasapaino

Reaktiot ja tasapaino Reaktiot ja tasapaino Kurssi 5, KE5 Kurssin yleiset tiedot Kurssi 5 (syventävä): Reaktiot ja tasapaino Tunnit (45min ja 1,5h): ma 14:10 14:55, ke 08:00 09:50, to 11:20 12:05 ja 14:10 14:55 pe 14:10 14:55

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Reaktiot ja tasapaino

Reaktiot ja tasapaino Kurssi 5, KE5 Kurssin yleiset tiedot Kurssi 5 (syventävä/ohjattu tenttiminen*): Tunnit (ohjausajat ja labrat 1,5h): labrat: ke 12:15 14:00, ohjausajat: ti 14-15 ja pe 10-11 sopiiko? Kurssikirja: Reaktio

Lisätiedot

4πε. on molekyylin ionisaatioenergia eli energia, joka vaaditaan elektronin siirtämiseen K:lta Cl:lle. (a) Potentiaalin attraktiivinen osa on 2

4πε. on molekyylin ionisaatioenergia eli energia, joka vaaditaan elektronin siirtämiseen K:lta Cl:lle. (a) Potentiaalin attraktiivinen osa on 2 S-446 FYSKKA V (Sf Kevät 5 LHSf4 Ratkaisut - LHSf4- K - ja C -ionien tasapainoetäisyys KC oekyyissä on r = 67 n (a Laske ionien väinen attraktiivinen potentiaaienergia oettaaa että ionit ovat pistevarauksia

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

AVARUUSGEOMETRIA. Suorat ja tasot avaruudessa

AVARUUSGEOMETRIA. Suorat ja tasot avaruudessa VRUUSGEOMERI varuusgeometria tarkasteee kuvioita, joiden kaikki osat eivät oe samassa tasossa. Sana avaruus tarkoittaa yeisesti n-uotteista, n 3, avaruutta. (Lukiossa ähes aina n = 3.) Suorat ja tasot

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 Sarjojen suppeneminen Kiinnostuksen kohteena on edelleen sarja a k = a + a 2 + a 3 + a 4 +... k= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot