SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 8 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen kahden käytettävän sovituspalan tilanteessa
|
|
- Ville-Veikko Pääkkönen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks / Tehtävä 1. Imaeristeisen injan (50 Ω), joka toimii taajuudea 500 MHz, päässä on kuorma Z L = (50 + j50) Ω. 3λ/-virittimen ensimmäinen sovituspaa on sijoitettu kuorman rinnae. Määritä sovituspaojen pituus (moemmat vaihtoehdot). Kumpi on suositetavampi vaihtoehto? Imaeristeinen inja => etenemisnopeus = vaon nopeus. Aaonpituus injaa: c 3 10 λ = = = 0,600 m 6 f Normaisoidaan kuormaimpedanssi ja merkitään Smithin karttaan (kuva 1: A): ZL 50 + j50 zl = = = 1 + j1 Z 50 0 Peiataan normaisoitu impedanssi normaisoiduksi admittanssiksi (kuva 1: B): L = 0,5 j0,5 Siirrtään Re{}= 0,5 -mprää pitkin 3λ/-mpräe (kuva 1: C ja D) ja uetaan admittanssiarvot: = 0,5 j0,14 = 0,5 j1,2 Lasketaan admittanssin muutokset ja sijoitetaan saadut arvot Smithin karttaan (kuva 1: E ja F): = 0,5 j0,5 R = 0,5 j0,14 = j0,14 + j0,5 = j0,36 m1a = 0,5 j1,2 = j1,2 + j0,5 = j1,32 m1b Ensimmäisen sovituspätkän pituus aaonpituuksina saadaan admittanssin oikosuun (kuva 1: G) ja ko. admittanssiarvojen (kuva 1: E ja F) etäisdestä: = 0, 250λ + 0, 055λ = 0,305λ 0,305 0, 600 = 0,13 m = 0,353λ 0, 250λ = 0,103λ 0,103 0, 600 = 0, 062 m Siirrtään 3λ/-mprätä (kuva 1: H ja I) heijastuskerroinmpröitä pitkin generaattoriin päin 3λ/ verran, jooin saavutaan Re{}= 1,0 -mpräe (kuva 1: J ja K). Luetaan admittanssin arvot (kuva 1: L ja M): 3 da = 0, 473λ + λ = 0,4λ 0,34λ 3 db = 0,326λ + λ = 0, 701λ 0, 201λ s2a = 1 j0,7 s2b = 1+ j2,0 Kompensoidaan jäjeä oevat imaginaariosat (kuva 1: N ja O) ja asketaan toisen sovituspaan pituus admittanssin oikosuun (kuva 1: G) ja sovitusimaginääriosien paikkojen (kuva 1: P ja Q) etäisdestä:
2 SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks / 2a 2b = 0, 250λ + 0, 097λ = 0,347λ 0,347 0, 600 = 0, 20 m = 0,304λ 0, 250λ = 0,054λ 0,054 0,600 = 0,032 m Joten vaihtoehdoista suositetavampi on b: = 0,062 m 2b = 0,032 m = 0,13 m 2a = 0,20 m Kuva 1. Smithin kartta tehtävään 1.
3 SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks / Tehtävä 2. 3λ/-viritin on toteutettu 70 Ω:n johtimea (ε r =3,0) kätettäväksi taajuudea 272 MHz samantppisessä siirtoinjassa tietä kuormaa. Sovitetussa tianteessa kuorman rinnae ktketn sovituspaan pituus on 4,76 cm ja toisen sovituspaan pituus on 4,60 cm. Määritä kuorman impedanssi ko. toimintataajuudea. Aaonpituus injaa: v c 3 10 λ = = = = 0,636 m 6 f f ε ,0 r Sovituspaojen pituudet aaonpituuksina: 2 4,76 10 m st1 = = 0,0747 λ 0,636 m/ λ st2 2 4,60 10 m 0,0722 = = 0,636 m/ λ λ Sovituspaa 2 kompensoi imag.osaa. Kompensoinnin suuruus saadaan admittanssin oikosuusta (kuva 2: A) sovituspaan 2 pituuden verran generaattoriin päin siirrttäessä (kuva 2: B) oevasta paikasta (kuva 2: C): = 0, , 0722 λ = 0,322λ A->B komp ( ) = j2,1 Siirrtään kompensoimattomaan tianteeseen, jossa Im{ ei-komp }= j2,1 (kuva 2: D) ja siirrtään ei-komp = 1 + j2,1 (kuva 2: E). Tämän jäkeen siirrtään sovituspaojen väisen väimatkan verran (kuva 2: F -> G) generaattorista kuormaan päin: 3 F->G = 0,311+ λ = 0, 66λ 0,16λ Sovituspaan 1 pituuden avua on sovitettu reaaiosa. Sovituspaan 1 sovittama kuormaadmittanssin imaginaariosan suuruus saadaan admittanssin oikosuusta siirrttäessä generaattoriin päin stubin 1 pituuden verran (kuva 2: A -> I). Kompensoinnin suuruus saadaan kuva 2: paikasta J: = 0, , 0747 λ = 0,325λ A->I komp ( ) = j1,95 Kompensoitusta admittanssin arvosta (kuva 2: J) poistetaan sovituspaaa 1 suoritettu kompensointi (kuva 2: H), jooin saadaan akuperäisen (normaisoidun) kuorma-admittanssin suuruus (kuva 2: K): L = 0,9 j1,95 + j1,95 = 0,9 Muutetaan vieä normaisoitu kuorma-admittanssi normaisoiduksi kuormaimpedanssiksi peiaamaa keskipisteen itse, uetaan normaisoidun kuormaimpedanssin suuruus (kuva 2: L) ja poistetaan normaisointi: z = 1,1 L Z = z Z = 1,1 70 Ω = 77 Ω L L 0
4 SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks / Kuva 2. Smithin kartta tehtävään 2. Tehtävä 3. Imaeristeisen injan (60 Ω), joka toimii taajuudea 470 MHz, päässä on kuorma Y R = (0,024 j0,02) S. λ/4-virittimen ensimmäinen sovituspaa on sijoitettu 7 cm kuormasta generaattoriin päin. Määritä sovituspaojen pituudet (moemmat vaihtoehdot). Kumpi on suositetavampi vaihtoehto? Imaeristeinen inja => etenemisnopeus = vaon nopeus. Aaonpituus injaa:
5 SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks / c 3 10 λ = = = 0,633 m 6 f Normaisoidaan kuorma-admittanssi ja merkitään Smithin karttaan (kuva 3: A): R = YR Z0 = ( 0, 024 j0, 02) 60 = 1, 44 j1, 2 Siirrtään kuormasta (kuva 3: B) sovituspaan uokse, joka sijaitsee 7 cm generaattoriin päin (kuva 3: C) ja uetaan admittanssin arvo (kuva 3: D): 0,07 d = λ = 0,1097λ 0, 633 0,310λ + 0,1097λ = 0, 4197λ Roj = 0, 42 j0, 49 Siirrtään Re{}= 0,42 -mprää pitkin λ/4-mpräe (kuva 3: E ja F) ja uetaan admittanssiarvot: = 0, 42 j0, 49 = 0, 42 + j0, 49 Lasketaan admittanssin muutokset ja sijoitetaan saadut arvot Smithin karttaan (kuva 3: G ja H): = 0, 42 j0, 49 Roj = 0, 42 j0, 49 = j0, 49 + j0, 49 = j0 m1a = 0, 42 + j0, 49 = j0, 49 + j0, 49 = j0,9 m1b Ensimmäisen sovituspaan pituus aaonpituuksina saadaan admittanssin oikosuun (kuva 3: I) ja ko. admittanssiarvojen (kuva 3: G ja H) etäisdestä: = 0,500λ 0, 250λ = 0, 250λ 0, 250 0, 633 = 0,1596 m = 0,123λ + 0, 250λ = 0,373λ 0,373 0, 633 = 0, 231 m Siirrtään λ/4-mprätä (kuva 3: E ja F) heijastuskerroinmpröitä pitkin generaattoriin päin λ/4 verran, jooin saavutaan Re{}= 1,0 -mpräe (kuva 3: J ja K). Luetaan admittanssin arvot (kuva 3: L ja M): s2a = 1+ j1,2 s2b = 1 j1,2 Kompensoidaan jäjeä oevat imaginaariosat (kuva 3: N ja O) ja asketaan toisen sovituspaan pituus admittanssin oikosuun (kuva 3: I) ja sovitusimäginääriosien paikkojen (kuva 3: P ja Q) etäisdestä: = 0,361λ 0, 250λ = 0,111λ 0,111 0, 633 = 0, 0709 m 2a 2b = 0,139λ + 0, 250λ = 0,39λ 0,39 0, 633 = 0, 243 m Joten vaihtoehdoista suositetavampi on a:
6 SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks / 2a 2b = 0,1596 m = 0,0709 m = 0, 231 m = 0, 243 m Kuva 3. Smithin kartta tehtävään 3. Tehtävä Ω kuorma on sovitettu imaeristeiseen injaan (90 Ω), joka toimii taajuudea 300 MHz. Sovitus on teht kättäen kahta oikosujettua johdon paaa, joiden keskinäinen etäiss on 20 cm ja ensimmäinen sovituspaa on ktkett kuorman rinnae. Määritä sovituspaojen pituudet (moemmat vaihtoehdot). Kumpi on suositetavampi vaihtoehto?
7 SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks / Imaeristeinen inja => etenemisnopeus = vaon nopeus. Aaonpituus injaa: c 3 10 λ = = = 1,0 m 6 f Sovituspaojen väinen etäiss: 0,20 m = = 0,2 λ 1,0 m/ λ Normaisoidaan kuormaimpedanssi ja merkitään Smithin karttaan (kuva 4: A): Z R 225 zr = = = 2,5 Z 90 0 Peiataan normaisoitu impedanssi normaisoiduksi admittanssiksi (kuva 4: B): R = 0, 4 Siirrtään Re{}= 0,4 -mprää pitkin 0,2λ-mpräe (kuva 4: C ja D) ja uetaan admittanssiarvot: = 0, 4 + j0,5 = 0, 4 j0, 21 Lasketaan admittanssin muutokset ja sijoitetaan saadut arvot Smithin karttaan (kuva 4: E ja F): = 0,4 R = 0, 4 + j0,5 = j0,5 m1a = 0,4 j0,21 = j0,21 m1b Ensimmäisen sovituspaan pituus aaonpituuksina saadaan admittanssin oikosuun (kuva 4: G) ja ko. admittanssiarvojen (kuva 4: E ja F) etäisdestä: = 0,112λ + 0, 250λ = 0,362λ 0,362 1, 0 = 0,362 m = 0, 467λ 0, 250λ = 0, 217λ 0, 217 1,0 = 0,217 m Siirrtään 0,2λ-mprätä (kuva 4: H ja I) heijastuskerroinmpröitä pitkin generaattoriin päin 0,2λ verran, jooin saavutaan Re{}= 1,0 -mpräe (kuva 4: J ja K). Luetaan admittanssin arvot (kuva 4: L ja M): d = 0,119λ + 0, 2λ = 0,319λ d a b = 0, 460λ + 0, 2λ = 0, 660λ 0,160λ s2a s2b = 1 j1, 67 = 1+ j0,95 Kompensoidaan jäjeä oevat imaginaariosat (kuva 4: N ja O) ja asketaan toisen sovituspaan pituus admittanssin oikosuun (kuva 4: G) ja sovitusimaginääriosien paikkojen (kuva 4: P ja Q) etäisdestä: = 0,164λ + 0, 250λ = 0, 414λ 0, 414 1,0 = 0, 414 m 2a 2b = 0,379λ 0, 250λ = 0,129λ 0,129 1, 0 = 0,129 m
8 SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 / Joten vaihtoehdoista suositetavampi on b: = 0, 217 m = 0,362 m 2b = 0,129 m 2a = 0, 414 m Kuva 4. Smithin kartta tehtävään 4.
SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen
SATE1050 Piirianayysi II syksy 2016 kevät 2017 1 / 8 Tehtävä 1. Aa oevassa kuvassa esitetty pitkä johto on päätetty impedanssia Z. Kuormituksen sovittamiseksi iitetään johtoon avoin johdonpätkä ( Z 0,
LisätiedotSATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa
SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 1 /8 Tehtävä 1. Häviötön linja (70 Ω), joka toimii taajuudella 280 MHz, on päätetty kuormaan Z = 60,3 /30,7 Ω. Käytä Smithin karttaa määrittäessäsi, kuinka suuri
LisätiedotMHz. Laske. = 1,5 j1,38
. Z a Z 0, l Z Johto, jonka ominaisimpedanssi on Z 0 = Ω, on päätetty impedanssilla Z = (75 j69) Ω. Johdon pituus on l = 3,5 m ja sitä syötetään taajuudella f = MHz. Laske (a) syöttöpisteimpedanssi Z a
Lisätiedot521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3
51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi
LisätiedotS /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe
S-55.0/4 Piirianalyysi. Välikoe.5.006 Laske tehtävät eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan osaston
Lisätiedot1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:
521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 4 1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: f [MHz] [Ω] 870 120-j100 875 100-j80 880 80-j55 885 70-j30 890 70-j15 895 65+j10 900 70+j30
LisätiedotSATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa
ATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2011 1 /6 Tehtävä 1. 0,67 m pitkä häviötön siirtojohdon (50 Ω) päässä on kuorma Z L = (100 - j50) Ω. iirtojohtoa syötetään eneraattorilla (e (t) = 10sin(ωt + 30º)
LisätiedotEsimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla
Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta
ATE11 taattinen kenttäteoria kevät 17 1 / 6 askuharjoitus 13: ajapintaehdot ja siirrosvirta Tehtävä 1. Alue 1 ( r1 = 5) on tason 3 + 6 + 4z = 1 origon puolella. Alueella r =. 1 Olkoon H1 3, e,5 e z (A/m).
LisätiedotSATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä
1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä
Lisätiedotl s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0
1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona
LisätiedotSiirtolinjat - Sisältö
Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjatyypit Symmetriset siirtolinjat Epäsymmetriset siirtolinjat Ominaisimpedanssi SWR, sovitus Siirtolinjojen ominaisuuksia Syöttöjohtotyyppejä: Koaksiaalikaapeli (koksi)
LisätiedotS Piirianalyysi 1 2. välikoe
S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan
Lisätiedot267 Rengasprofiilin muoto, eli transmittanssin (11.4.2) muoto d :n funktiona, riippuu siten ensisijaisesti heijastuskertoimen r arvosta:
67 Rengasprofiiin muoto, ei transmittanssin (.4.) muoto d :n funktiona, riippuu siten ensisijaisesti heijastuskertoimen r arvosta: Kuvan käyrät vastaavat siis esimerkiksi interferenssikuvion keskikohdassa
Lisätiedot2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?
TIETOLIIKENNELABORATORIO RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Tentti 3.4.27 1. Selosta lyhyesti: a) Symbolit ja yksiköt sähkökentälle, magneettikentälle, sähkövuon tiheydelle ja magneettivuon tiheydelle. b) Kenttien
LisätiedotRG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
LisätiedotRadiotekniikan perusteet BL50A0301
Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4..07. Piiriä yöttää kaki lähdettä, joilla on eri taajuudet. Kuinka uuri on lämmöki muuttuva teho P? Piiri on jatkuvuutilaa. J 2 00 Ω 5µH 0 pf 0/0 V J 2 00/0 ma f MHz f 2 2MHz.
LisätiedotELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe
LC-C4 Piirianalyyi II 2. välikoe 8.4.4 Vataa KOLMN tehtävään.. e (t) R C Oheiea piiriä vaikuttaa taajännitelähde = V ekä e (t) = ê in(ω 0 t)+ê 2 in(2ω 0 t). Lake vatukea kuluva pätöteho P. ê = 2 V ê 2
LisätiedotSATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima
ATE.1 Dynminen kenttäteori syksy 11 1 / 5 Lskuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. Määritä tjuus, millä johtvuusvirrn tiheys on kksinkertinen verrttun siirrosvirrn tiheyteen
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET
LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/2 1 TYÖN KUVAUS Työssä tutustutaan antennien ominaisuuksiin rakentamalla ja mittaamalla
LisätiedotJakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti
Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti Kertausta Ympyrärataa kiertävälle kappaleelle on määritelty käsitteet kulmanopeus ja kulmakiihtyvyys seuraavasti: ω = dθ dt dω ja α = dt Eli esimerkiksi
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.3 SÄHKÖTKNIIKK.5. Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,5,7,8. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske jännite U. =Ω,
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu
MTEMTIIKN KOE mmatiisen kouutuksen kaikkien aojen yhteinen matematiikan vamiuksien kipaiu Nimi: Oppiaitos:.. Kouutusaa:... Luokka:.. Sarjat: LIT MERKKI OMN SRJSI. Tekniikka ja iikenne:... Matkaiu-,ravitsemus-
LisätiedotHARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE
SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotOsoitetaan esimerkin avulla, että valonnopeuden invarianssi johtaa myös välimatkojen suhteellisuuteen. Puhutaan pituuden kontraktiosta.
Pituuden kontraktio Luento Luento Osoitetaan esimerkin avua, että vaonnopeuden invarianssi johtaa myös väimatkojen suhteeisuuteen Puhutaan pituuden kontraktiosta Ks kuvaa aa Maire istuu junassa (koord
LisätiedotBH60A0900 Ympäristömittaukset
eden kuiva- ja kiintoaines, ja COD Tehtävä. Tehtaan jätevedenpuhdistamon uosvirtaavasta vedestä hautaan mitata a) kuiva-ainepitoisuus, b) kuiva-aineen orgaanisen aineksen pitoisuus, c) kiintoaine ja d)
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotSATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa
SATE050 Piirianalyysi II syksy 06 kevä 07 / 6 Tehävä. Määriä alla olevassa kuvassa esieylle piirille kejumariisi sekä sen avulla syööpiseimpedanssi Z(s), un kuormana on resisanssi k. i () L i () u () C
Lisätiedotyleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p
MAA..0 Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin nimesi! Tee vastauspaperin yläreunaan pisteytysruudukko! Valitse kuusi tehtävää! Perustele vastauksesi välivaiheilla! Jussi Tyni Ratkaise: a) x x b) xy x 6y
LisätiedotPIIRILEVYJOHTIMEN AALTOIMPEDANSSIN MÄÄRITTÄMINEN
IMPEDANSSISOVITUKSET H. Honkanen Jokainen piirilevyjodinan on samalla myös siirtolinja. Siirtolinjan emittoivaa vaikutusta voidaan merkittävästi pienentää sovittamalla siirtolinja. Tällä on merkitystä
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.103 SÄHKÖTKNKK 21.12.2000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,8,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,10 Oletko jo ehtinyt vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.
LisätiedotRADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)
SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 17. marraskuuta 2016 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori 2 (18)
LisätiedotAVARUUSGEOMETRIA. Suorat ja tasot avaruudessa
VRUUSGEOMERI varuusgeometria tarkasteee kuvioita, joiden kaikki osat eivät oe samassa tasossa. Sana avaruus tarkoittaa yeisesti n-uotteista, n 3, avaruutta. (Lukiossa ähes aina n = 3.) Suorat ja tasot
LisätiedotSATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi
SAT5 Piirinlyysi syksy 6 kevät 7 / 8 Tehtävä. Lske kuvss esitetyssä piirissä sisäänmenoimpednssi siirtojohdon ketjumtriisin vull, kun ) johdon loppupää on voin ) johdon loppupää on oikosuljettu c) johto
Lisätiedotx 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)
MAA4 ratkaisut. 5 a) Itseisarvon vastauksen pitää olla aina positiivinen, joten määritelty kun 5 0 5 5 tai ( ) 5 5 5 5 0 5 5 5 5 0 5 5 0 0 9 5 9 40 5 5 5 5 0 40 5 Jälkimmäinen vastaus ei toimi määrittelyjoukon
Lisätiedot521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5
5384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Haroitu 5. Häviötön 5 Ω:n aaltoohto on päätetty tuntemattomaan impedaniin. Aaltoohdolla olevaki ännitteen eiovan aallon uhteeki aadaan 3 a enimmäinen minimi havaitaan 5 cm:n
LisätiedotSähkömoottorit. Tässä osassa käsitellään täysin koteloituja, oikosuljettuja 3-vaihe jalkamoottoreita 50 Hz:lle. APAL Yksinopeusmoottorit...
Imankäsitteykone EU Sähkömoottorit Tässä osassa käsiteään täysin koteoituja, oikosujettuja 3-vaihe jakamoottoreita 50 Hz:e. Mottorit on mitoitettu toimimaan maks. 40 o C ympäristöämpötiassa ja maks. 1000
LisätiedotRATKAISUT: 21. Induktio
Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5
Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =
LisätiedotMUUTOKSEN ALAINEN OSA EI60. 3H+KT+PARV 69,5 m2. 2H+KT+ RANS.PARVEKE 62 m2 (APK) JKP JKP (PK/RK) (PK/RK) EI30 EI30. EI30 db30 (PK/RK) db30
5,90 4,00 OEVA.krs, muutostyö toimistosta asunnoiksi Huoneistoala 409,0 m Kerrosala 5 m 60A H++.7 m RAN.PARVEKE.5 m MUUTOKSEN AAINEN OSA db-ovet ja ikk. db ikk. db ikk. db-ovet ja ikk. db ikk. db ikk.
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 11 / versio 23. marraskuuta 2015 Aaltojohdot ja resonaattorit (Ulaby 8.6 8.11) TE-, TM- ja TEM-aaltomuodot Suorakulmaisen aaltoputken perusaaltomuoto
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien
SMG-100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Osoitin Trigonometrinen muoto Polaarimuoto Kompleksilukujen peruslaskutoimitukset Viime luennolla esitettiin, että
LisätiedotSinulle on annettu bittijono, ja tehtäväsi on muuttaa jonoa niin, että jokainen bitti on 0.
A Bittien nollaus Sinulle on annettu bittijono, ja tehtäväsi on muuttaa jonoa niin, että jokainen bitti on 0. Saat käyttää seuraavia operaatioita: muuta jokin bitti vastakkaiseksi (0 1 tai 1 0) muuta kaikki
LisätiedotPieni silmukka-antenni duaalisuus. Ratkaistaan pienen silmukka-antennin kentät v ielä käy ttämällä d uaalisuud en periaatetta.
Pieni silmukka-antenni duaalisuus Ratkaistaan pienen silmukka-antennin kentät v ielä käy ttämällä d uaalisuud en periaatetta. S amalla saamme my ö s silmukan läh ikentät. Käy tämme h y v äksi sitä, että
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
LisätiedotPiste ja jana koordinaatistossa
607 Piste ja jana koordinaatistossa ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 Kertausta kurssi Eri asioiden välisten riippuvuuksien havainnollistamiseen kätetään usein koordinaatistoesitstä Pstakselilla riippuvan muuttujan
Lisätiedot203 Asetetaan neliöt tasoon niin, että niiden keskipisteet yhtyvät ja eräiden sivujen välille muodostuu 45 kulma.
Pyramidi 3 Geometria tehtävien ratkaisut sivu 1 201 202 Saadaan tapaukset 1) Tason suorat l ja m voivat olla yhdensuuntaiset, mutta eri suorat, jolloin niillä ei ole yhteisiä pisteitä. l a) A B C A B C
Lisätiedot4. kierros. 1. Lähipäivä
4. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe Taajuuskompensointi, operaatiovahvistin ja sen kytkennät Taajuuskompensaattorit Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 h Kotitehtäviä: 4 h + 0 h Tavoitteet: tietää Operaatiovahvistimen
Lisätiedot= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
LisätiedotYMPYRÄ. Ympyrä opetus.tv:ssä. Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne
YMPYRÄ Ympyrä opetus.tv:ssä Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne KAPPALEEN TERMEJÄ 1. Ympyrä Ympyrä on niiden tason pisteiden joukko, jotka ovat yhtä kaukana
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotJukka Kinkamo, OH2JIN Kaukopäästä avoin ja oikosuljettu syöttöjohto
Kaukopäästä avoin ja oikosuljettu syöttöjohto Jos lähtötilanteessamme on lähettimen ulostuloimpedanssi 50 Ω, syöttöjohdon impedanssi samoin 50 Ω ja kuorman eli antennin impedanssi 50 Ω, on tehonsiirto
LisätiedotScanned by CamScanner
Scanned by CamScanner ELEC-C414 Kenttäteoria ESIMERKKIRATKAISUT 2. välikoe: 13.12.216 4. (a) Ominaisimpedanssi (merkitään Z ) on siirtojohdon ominaisuus. Se on siis eri asia kuin tasoaaltojen yhteydessä
LisätiedotKertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,
Kertausosa. a),6 60 576 Peruuttaessa pyörähdyssuunta on vastapäivään. Kulma on siis,4 60 864 a) 576 864 0,88m. a) α b 0,6769... 0,68 (rad) r,m 8cm β,90...,9 (rad) 4cm a) α 0,68 (rad) β,9 (rad). a) 5,0
LisätiedotEMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto
LisätiedotErotusrajaksi on määritelty maksimin puoliarvoleveys:
69 Erotusrajaksi on määritety maksimin puoiarvoeveys: ' Tarvittava juovien väinen etäisyys on siis 4 ( D d) min = d c =. (.4.5) F Tätä vaihe-eroa vastaava aaonpituusero saadaan seuraavasti: p d = D, missä
LisätiedotKenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen
Kenttäteoria Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen Tämän viikon sisältöä Todellinen aalto vai tasoaalto Desibelit Esitehtävä Kohtisuora heijastus metalliseinästä Kohtisuora heijastus ja läpäisy
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
Lisätiedot2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =
2 Lasuarjoitus 2 21 Kytentäimpedanssin asenta Mitä taroittaa ytentäimpedanssi? 5 ma:n suuruinen äiriövirta oasiaaiaapein vaipassa (uojoto) aieuttaa 1 mv:n suuruisen äiriöjännitteen 1 m:n mataa Miä on ytentäimpedanssin
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 1 / versio 8. syyskuuta 2015 Johdanto (ti) Merkinnät ja yksiköt Kenttä- ja lähdesuureet Maxwellin yhtälöt ja väliaineyhtälöt Aallot ja osoittimet
LisätiedotSDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW
SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,
LisätiedotV astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa
Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa
LisätiedotS Piirianalyysi 2 Tentti
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4.9.06. j(t) u(t) ake jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho, kun j(t) ĵ in(ω t)+ĵ 2 in(ω 2 t) ja piiri on jatkuvuutilaa. Ω 5µH 00 nf ĵ 300 ma ĵ 2 0 ma ω 0 6 rad/
LisätiedotLuento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia extraa 1 / 31 Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike
LisätiedotPFISTERER ASENNUSOHJE TENSOREX C+
ASENNUSOHJE TENSOREX C+ TENSOREX C+ on uusi raitio- ja rautatielinjojen lankojen automaattinen jousikiristyslaite. TENSOREX-tuotteet ovat saatavana vain Pfistereriltä. TYYPIN A kiinnityskannatin O- ja
LisätiedotS Piirianalyysi 2 2. välikoe
S-55.22 Piirianalyyi 2 2. välikoe 6.5.23 Lake tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muita kirjoittaa jokaieen paperiin elväti nimi, opikelijanumero, kurin nimi ja koodi. Epäelvät vataupaperit voidaan
LisätiedotEMC:n perusteet. EMC:n määritelmä
EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä
Lisätiedot= vakio = λ. V (x) V (0) = V (l) = 0.
6. Aatoyhtäö I 6.1. Ratkaisu Fourier-sarjojen avua. Oetetaan, että värähteevän angan muodon hetkeä t = määrää funktio u ja nopeuden funktio u 1. Otetaan tehtäväksi määrätä seuraavan akuarvo- reuna-arvotehtävän
LisätiedotPhono:47k Ohms @ 200 pf, Aux (Line): 10 kohms ASB312 kaiutinjakaja 2tie stereo 25,90
TC450 59,00 RIAA korjain 12VDC/100mA. Mahdollistaa magneettisella rasialla varustetun levysoittimen liittämisen vahvistimen/stereoiden AUX liitäntään. sisääntulo ulostulo taajuus signaali/kohina virtalähde
LisätiedotA B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)
ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät Syksy 5 Tehtävä 3. a) Suoran tapauksessa ratkaistaan kaksi tuntematonta termiä, A ja B, joten tarvitaan kaksi pistettä, jotka ovat pisteet t = ja t =.. Saadaan yhtälöpari
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
Lisätiedotd+tv 1 S l x 2 x 1 x 3 MEI Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen
MEI-55100 Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen Tehtävä 1: Tarkastellaan luentojen esimerkkiä, jossa johepalkki liikkuu kahen johelevyn välissä homogeenisessä magneettikentässä,
LisätiedotRadioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva
Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Tässä työssä tehdään spektriviivahavainto atomaarisen vedyn 21cm siirtymästä käyttäen yllä olevassa kuvassa olevaa Observatorion SRT (Small Radio Telescope)
LisätiedotELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
Kimmo Silvonen, Aalto ELEC 2. välikoe 12.12.2016. Saat vastata vain neljään tehtävään! 1. Tasajännitelähde liitetään parijohtoon hetkellä t 0. Lakse kuormavastuksen jännite u 2 (t) hetkellä t 3,1 t ottamalla
LisätiedotMAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen
MAT-200 Todennäköisyyslaskenta Tentti 29.04.20 / Kimmo Vattulainen Funktiolaskin sallittu.. a) Pelaajat A ja B heittävät noppaa vuorotellen ja pelin voittaa se, joka saa ensimmäiseksi kuutosen. A aloittaa
LisätiedotIlmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija
LisätiedotMetallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet?
1 Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet? Tapa 1 Merkitään toista osaa x:llä, toista y:llä ja piirretään asiaa
LisätiedotEnnen kuin ryhdyt päivittämään
Johdanto Tämä CD-ROM-evy sisätää Phiipsin ensimmäisen sukupoven DVD-taentimen vamisohjemapäivityksen, joka isää soittimeen DVD+R-evyjen taennusmahdoisuuden sekä useita muita kiinnostavia toimintoja. Päivitystä
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus
AT taattinen kenttäteoria kevät 6 / 5 Laskuharjoitus / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus Tehtävä Kaksi pistevarausta ja sijaitsevat x-tason pisteissä r x e x e ja r x e x e. Mikä ehto varauksien
LisätiedotGeometriaa kuvauksin. Siirto eli translaatio
Geometriaa kuvauksin Siirto eli translaatio Janan AB kuva on jana A B ja ABB A on suunnikas. Suora kuvautuu itsensä kanssa yhdensuuntaiseksi suoraksi. Kulmat säilyvät. Kuva ja alkukuva ovat yhtenevät.
LisätiedotFysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 12 / versio 1. joulukuuta 2015 Antennit (Ulaby 9.1 9.6, 9.9) Hertzin dipoli Kaukokenttä Säteilykuvio ja suuntaavuus Antennin vahvistus ja
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Vaihtovirta ja osoitinlaskenta Luento Sinimuotoinen virta ja jännite Tehollisarvo, huippuarvo, vaihekulma Ajan vai taajuuden funktiona? Viime viikon kytkentäilmiöt
Lisätiedot9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS
9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä
ATE112 taattinen kenttäteoria kevät 217 1 / 5 Tehtävä 1. Alla esitetyn kuvan mukaisesti y-akselin suuntainen sauvajohdin yhdistää -akselin suuntaiset johteet (y = ja y =,5 m). a) Määritä indusoitunut jännite,
LisätiedotNestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe
Nestepisaran höyrystymistutkimus A. Peltola, ampereen teknillinen yliopisto, 14.1.2010 Dipoli, Otaniemi, Espoo (U) NESEPISARAN HÖYRYSYMISUKIMUS HAC FLAME Sisältö: Päämäärä Lähtötilanne Koereaktori Höyrystymislämpötila
LisätiedotKolikot. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Darling-projekti
1. Kaksi kolikkoa ovat pöydällä vierekkäin kuten kuvassa. Kolikon halkaisija on 2 cm. Oikeanpuoleinen kolikko siirretään toisen kolikon vastakkaiselle puolelle kahdella eri tavalla: Oikeanpuoleisen kolikon
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Ympäristöekonomia Kansantaloustiede ja matematiikka
1. Selitä mitä tarkoittavat a) M2 b) vaihtoehtoiskustannus. Anna lisäksi esimerkki vaihtoehtoiskustannuksesta. (7 p) Vastaus: a) Lavea raha. (1 p) M1 (Yleisön hallussa olevat lailliset maksuvälineet ja
LisätiedotPinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC
LisätiedotSATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi
ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 1 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. Määritä tjuus, millä johtvuusvirrn tiheys
LisätiedotAaltoputket ja mikroliuska rakenteet
Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet Luku 3 Suorat aaltojohdot Aaltojohdot voidaan jakaa kahteen pääryhmääm, TEM ja TE/TM sen mukaan millaiset kentät niissä etenevät. TEM-aallot voivat edetä vain sellaisissa
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
Lisätiedot