Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA"

Transkriptio

1 Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Aika Helmikuu 2009 Työn nimi Tahtigeneraattorin verkkoon tahdistaminen synkronoskoopin avulla Työn ohjaaja Jari Halme Työelämäohjaaja Markku Lohi Tekijä/tekijät Janne Haapala Sivumäärä Opinnäytetyön lähtökohtana on Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan yksikön sähkötekniikan laboratorioon hankitun laitteen, synkronoskoopin testaaminen. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia tahtigeneraattorin verkkoon käsin tahdistusta synkronoskoopin avulla. Taustatiedoksi selvitetään tahdistukseen liittyvät ehdot ja sähköverkon ominaisuudet sekä sähköjakeluverkon haltijoiden vaatimukset. Laboratoriotyön tuloksena syntyi synkronoskopin ja oheislaitteiden kuvalliset kytkentäohjeet. Lisäksi syntyi kirjalliset käyttöohjeet tahtigeneraattorin käsin verkkoon tahdistukselle laboratoriossa. Johtopäätöksenä voidaan pitää, että käytännössä laboratoriossa tapahtuva käsin tahdistus verkkoon on helppo toimenpide. Käytännössä käsin tahdistusta ei kuitenkaan käytetä tuotantolaitoksissa vaan tahdistus tapahtuu automatiikalla. Asiasanat tahtigeneraattori, tahdistaminen, synkronoskooppi

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit, Technology Degree programme Electrical engineer programme Name of thesis Date February 2009 Author Janne Haapala Synchronisation of the synchronous generator to the power network by using syncronoscope Instructor Pages Jari Halme Supervisor Markku Lohi The basis on this thesis is test of the new electrical device, syncronoscope. The test is accomplished in electrical laboratory of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences, Ylivieska Unit. The purpose of this thesis is to study how synchronous generator can be synchronized to the power network by using syncronoscope. For background information is explained the principles of synchronisation, properties of power network and requirements based on demands from the owners of electricity distribution network. There is following results from work at the laboratory. Instructions with the photos regarding connectios between syncronoscope and other electrical devices. Second result is the operating manual regarding the synchronisation of synchronous generator in laboratory conditions. The conclusion is that the synchronisation at the laboratory conditions is quite simple operation. In these days synchronisation at the power plant is done by automatic appliance and manual synchronisation isn t used anymore. Key words synchronous generator, synchronization, synchronisation, syncronoscope

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 TAHTIGENERAATTORI Tahtigeneraattorin rakenne Tahtigeneraattorin magnetointi 3 3 SÄHKÖVERKON OMINAISUUDET Yleistä Taajuus ja pätöteho Sähköverkon jännite Stabiilisuus 5 4 VERKKOYHTIÖIDEN LIITYNTÄMÄÄRÄYKSET Yleistä Pienvoimalaitokset Sähköverkon häiriöt Sähköntuotantolaitteistojen luokitukset Luokka Luokka Luokka Luokka TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTUS Ehdot Säätö 11 6 LAMPPUJEN AVULLA TOTEUTETTU VERKKOON TAHDISTUS Pimeäkytkentä Kirkas pimeäkytkentä 14 7 LABORATORIOTYÖ Laitteisto Tahdistukseen liittyvien laitteiden kytkentä Tahtigeneraattorin verkkoon tahdistuksen eri työvaiheet Ehdot 25 8 HERRFORSIN VOIMALAITOS Yleistä Tahdistus 26 9 YHTEENVETO 28 LÄHTEET 30 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön lähtökohtana oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan yksikön sähkötekniikan laboratorioon hankitun laitteen, synkronoskoopin testaaminen. Aiemmin tahtigeneraattorin verkkoon tahdistaminen on tapahtunut lamppujen ja mittareiden avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia tahtigeneraattorin verkkoon tahdistusta synkronoskoopin avulla. Taustatiedoksi esitellään yleisesti tahtigeneraattorin rakenne ja toimintaperiaate. Lisäksi esitellään ja tarkastellaan sähköverkon keskeisiä ominaisuuksia sekä esitellään verkkoyhtiöiden liityntävaatimukset verkkoon liitettäville pienvoimalaitoksille. Tahdistamiseen liittyen tarkastellaan käsisäätöisen tahtigeneraattorin kytkemistä jännitteelliseen verkkoon ja ehtoja joiden pitää toteutua sekä generaattorin säätöä niin että ehdot toteutuvat. Lisäksi esitellään lyhyesti lamppujen avulla tapahtuva tahtigeneraattorin verkkoon tahdistaminen. Kyseiseen toimintatapaan ei perehdytä syvällisemmin, koska tähän työhön liittyen tahdistus toteutetaan synkronoskoopin avulla. Tarkastelussani olen rajannut pois tahtigeneraattorin verkkoon tahdistamiseen liittyvät suojalaitteet. Tutkin tahtigeneraattorin verkkoon tahdistusta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan yksikön sähkötekniikan laboratoriossa. Selvitin mitä laitteita ja laitteistoja tarvitaan laboratoriossa tehdyssä tahdistuksessa sekä missä järjestyksessä laitteistot kytketään ja mitä ehtoja tahdistuksessa on noudatettava. Työvaiheita havainnollistavia kuvia on otettu yhdeksän kappaletta. Ylivieskassa sijaitsevassa Herrforsin voimalaitoksessa kävin tutustumassa käytännössä, miten tahtigeneraattori tahdistetaan kantaverkoon.

6 2 2 TAHTIGENERAATTORI Tahtikone voi muidenkin sähkökoneiden tapaan toimia joko moottorina tai generaattorina. Tahtikoneen nimitys tulee siitä, että pyörijä eli roottori, pyörii seisojan eli staattorin synnyttämässä magneettikentässä samalla nopeudella magneettikentän kanssa. Kun halutaan tuottaa sähköä tahtigeneraattorilla, sitä joudutaan pyörittämään voimakoneella, jolloin tahtigeneraattorin sisällä oleva roottori alkaa pyöriä staattorin synnyttämässä magneettikentässä. (Aura & Tonteri 1996, 214.) 2.1 Tahtigeneraattorin rakenne Tahtikoneet voidaan erottaa toisistaan rakenteensa perusteella tai magnetoinnin perusteella. Tahtikoneita on kahdenlaista eri rakennetyyppiä, jotka poikkeavat toisistaan roottorin rakenteelta. Nämä kaksi tyyppiä ovat umpinaparakenteinen tai avo- eli varsinapakone. Rakenteensa vuoksi niillä on erilaiset käyttökohteet. (Aura ym. 1996, ) Umpinapaista tahtikonetta käytetään nopeissa käytöissä esimerkiksi höyry- ja kaasuturbiinilaitoksissa. Pyörimisnopeus on suuri jopa 3000 r/min, kun halutaan tuottaa generaattorilla 50Hz:n taajuuksista sähköä. (Aura ym. 1996, 215.) TAULUKKO 1. Taulukko yksi kuvaa umpinapakoneen napapariluvun ja kierrosnopeuden suhdetta taajuuden ollessa 50 Hz. p = napapariluku ja rpm = kierrosluku/minuutissa. p rpm

7 3 Avonapaisen tahtikoneen käyttökohteina ovat yleensä vesivoimalaitokset. Pyörimisnopeus on pieni, vain r/min, kun tuotetaan generaattorilla 50Hz:n taajuuksista sähköä. (Aura ym. 1996, 215.) TAULUKKO 2. Taulukko kaksi kuvaa avonapakoneen napapariluvun ja kierrosnopeuden suhdetta taajuuden ollessa 50 Hz. p = napapariluku ja rpm = kierrosluku/minuutissa. p rpm Tahtigeneraattorin magnetointi Magnetoinnin perusteella tahtikoneet voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: Vierasmagnetoituihin tahtikoneisiin tai kestomagnetoituihin tahtikoneisiin. Huomioitavaa on, että vain umpinapaiset tahtikoneet voivat olla kestomagnetoituja ja vierasmagnetoidut koneet tarvitsevat napapyörään tasavirran. (Aura ym. 1996, ) Vierasmagnetoidut tahtikoneet voidaan jakaa kahteen eri ryhmään, eli harjallisiin ja harjattomiin. Harjallisessa magnetoinnissa, magnetointivirta siirretään hiiliharjojen tai liukurenkaiden avulla napapyörään. Harjattomassa koneessa magnetointivirta viedään akselille rakennetun pienen vaihtovirtageneraattorin avulla, josta diodisillan kautta magnetointivirta tuotetaan. (Aura ym. 1996, ) Kestomagnetoitujen generaattoreiden käyttökohteina ovat pienituottoisen voimalat kuten tuulivoimalat. Magnetointivirta tuotetaan nimensä mukaan kestomagneeteilla, joten erillistä virtalähdettä ei tarvita. Erikoisuutena kestomagnetoidulla tahtigeneraattorilla on, että sitä voidaan käyttää usealla eri nopeudella. Tästä johtuen sen tuottamaa sähköä ei voida kytkeä suoraan verkkoon vaan se joudutaan ajamaan erilaisten suuntaajien läpi.

8 4 3 SÄHKÖVERKON OMINAISUUDET 3.1 Yleistä Sähköverkon ominaisuuksiin kuuluu verkon stabiilisuus, jota on kahdenlaista eri tyyppiä: Staattinen stabiilisuus ja dynaaminen stabiilisuus. Sähköverkon ominaisuuksiin kuuluu myös taajuus ja jännite sekä sähköverkon teho, joita on myös kahdenlaista eri tyyppiä: Pätöteho ja loisteho. Tarkastelun kohteena ovat pienvoimalaitokset, joilla ei ole käytännössä vaikutusta jakeluverkon säätöihin kuin paikallisesti jännitteen säädössä ja loistehon tuotossa. Koko verkon taajuuteen ja pätötehoon pienvoimalaitoksilla ei käytännössä katsoen ole minkäänlaista vaikutusta, johtuen niiden pienestä tehon tuotannosta. (Elovaara & Laiho 1999; Aura & Tonteri 1993.) Sähköverkossa käy useita erikokoisia tahtikoneita rinnan. Sähköverkko voidaan myös ajatella yhdeksi isoksi ekvivalentti generaattoriksi, johon tahtigeneraattoria ollaan liittämässä. (Aura ym. 1993, 105.) 3.2 Taajuus ja pätöteho Sähköverkon taajuuden ja pätötehon säätäminen liittyvät läheisesti toisiinsa, joten niitä on tästä syystä paras tarkastella samassa yhteydessä. Verkon taajuus ei ole vakio 50Hz vaan se vaihtelee hieman. Taajuuten vaikuttaa verkon kuormitus. Kuormituksen kasvaessa, pyrkii taajuus laskemaan. Taajuus ei kuitenkaan laske lopputtomasti, koska taajuuden lasku vaikuttaa kuormaan laskevasti. (Aura ym. 1993, ) Generaattorin tuottamaa taajuutta verkkoon säädetään muutamalla voimakoneen antamaa tehoa. Tällä tarkoitetaan käytännössä muutamalla voimakoneen akselitehoa. Voimakoneen

9 5 pyörimisnopeuden nosto vaikuttaa suoraan pätötehoon koska vääntömomentti kasvaa. Pyörimisnopeuden nosto ei kuitenkaan nosta generaattorin tuottamaa taajuutta yli verkon taajuuden. Tämä johtuu generaattorin tahtikäytöstä. (Aura ym. 1993, & Elovaara ym. 1999, 94.) Voimalaitoksilla säätö toteutetaan automaattisesti ja paikallisesti. Säätöyksikkö saa taajuustiedon ja ryhtyy sen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Verkon taajuuden voi käytännössä säätää paikasta riippumatta, koska taajuus on kaikkialla verkossa sama. Voimalaitosten osallistuminen taajuuden säätöön riippuu säätimien asettelu arvoista, joilla ne reagoivat taajuuden muutoksiin. Säädössä päävastuun kantavan voimalaitoksen asetteluarvot ovat herkemmät reagoimaan muutoksiin kuin muiden säätöön osallistuvien voimalaitosten. (Elovaara ym. 1999, ) 3.3 Sähköverkon jännite Jännite toisin kuin taajuus on paikallinen suure eli se ei ole samansuuruinen koko verkossa. Tästä johtuen verkon jännite säädetään paikallisesti. Sähköverkon jännitteen säädön voi yksinkertaistettuna ajatella tapahtuvan generaattoreiden magnetointivirtaa laskemalla tai nostamalla. Käytännössä tämä ei ole niin yksinkertaista, koska magnetointivirran muuttuminen muuttaa myös verkoon tuotetun loistehon suuruutta. (Aura ym. 1993, 113.) Verkon jännitettä voidaan myös muuttaa muuttamalla käämikytkinten avulla muuntajan muuntosuhdetta (Aura ym. 1993, 113). 3.4 Stabiilisuus Sähköverkon stabiilisuudella tarkoitetaan verkon vakautta. Vakauden määrittelee tahtigeneraattoreiden kyky pysyä tahdissa toisiin verkkoon kytkettyjen generaattoreiden kanssa. (Elovaara ym. 1999, 89.)

10 6 Staattisessa stabiilisuudessa generaattori on irtoamassa verkosta hitaasti eli tippuu verkon tahdista. Tähän voi olla syynä heikentynyt yhteys verkkoon eli yhteyden reaktanssi kasvaa liian suureksi. Verkon ja generaattorin yhteyttä voidaan parantaa kasvattamalla johdinpoikkipintaa. (Elovaara ym. 1999, ) Dynaaminen stabiilisuus liittyy nopeaan vikaan, jonka seurauksena tahtigeneraattori tippuu tahdista. Nopeita vikoja ovat esimerkiksi pääsiirtojohdoilla tapahtuvat oikosulut.. (Elovaara ym. 1999, 89; 105.)

11 7 4 VERKKOYHTIÖIDEN LIITYNTÄMÄÄRÄYKSET 4.1 Yleistä Verkonhaltijan antamat määräykset on toteuduttava, kun halutaan liittää voimalaitos yleiseen verkkoon. Energiateollisuus ry. on laatinut suositelman TLE05. Suositelma toimii ohjeistuksena sähkönjakeluverkonhaltijalle, kun laaditaan ehtoja pienvoimalaitosten liittämiseksi jakeluverkkoon. Lisäksi jakeluverkonhaltija voi määrätä lisäedellytyksiä liitettävälle tuotantolaitokselle. (Energiateollisuus ry.) Jakeluverkoksi käsitetään kaikki alle 110 kilovoltin sähkönjakeluverkot, joihin pienvoimalaitos ollaan liittämässä. Voimalaitos voi toimia jakeluverkon kanssa joko osin tai kokonaan rinnan. Tällöin osa tuotetusta energiasta tai koko tuotettu energia siirretään verkkoon. Ohjeistuksen tarkoituksena on välttää voimaloita tuottamasta häiriöitä jakeluverkkoon sekä estää vaaratilanteiden synty jakeluverkon kanssa työskenteleville henkilöille. (Energiateollisuus ry; Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) 4.2 Pienvoimalaitokset Pienvoimaloiksi lasketaan kaikki generaattorit ja staattisesti sähköä tuottavat laitteistot kuten akustot, valokennot ja polttokennot. Kaikille pienvoimalaitoksille riippumatta niiden käyttötarkoituksesta on voimassa samat ohjeistukset. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) 4.3 Sähköverkon häiriöt Häiriöiksi on laskettavissa jännitteen vaihtelu, verkkojännitteen vääristymä, vaiheiden epäsymmetria, käynnistyksen ja tahdistuksen aiheuttamat häiriöt ja väärä toiminta sähköverkon häiriötilanteessa. Voimalaitoksen omistajan on myös estettävä, ettei jakeluverkkoon tule takajännitteitä jakeluverkon haltijan tietämättä. (Helen Sähköverkko Oy 2006.)

12 8 4.4 Sähköntuotantolaitteistojen luokitukset Tuotantolaitteistot voidaan jakaa neljään eri ryhmään niiden toimintaperiaatteen mukaan. Tässä kappaleessa käsitellään mitä teknisiä reunaehtoja jakeluverkon haltijalla on eri luokituksille Luokka 1 Tähän luokkaan kuuluvat sellaiset tuotantolaitteistot, jotka ovat aina sähköisesti erillään jakeluverkosta eli tuotantolaitokset ovat kytketty kiinteistön omaan verkkoon. Tuotantolaitteiston rinnankäynti jakeluverkon kanssa tulee estää mekaanisella vaihtokytkimellä. Kytkimen tulee myös täyttää erotuskytkimelle asetetut vaatimukset. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Luokka 2 Jakeluverkosta erillään käyvä tuotantolaitteisto, joka on erotettu syötönvaihdolla tai mahdollisella tahdistuksella liittyvä tuotantolaitteisto. Yleisen jakeluverkon ja sähköntuotantolaitoksen maksimi rinnankäyntiaika on viisi sekuntia. Tämä on toteutettava releautomatiikalla. Releautomatiikan on oltava sellainen ettei sitä voida ohittaa jos halutaan pidentää rinnankäyntiaikaa. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Jakelulaitteiston käynnistyessä verkonhäiriötilanteessa tulee asiakkaan verkon olla erillään jännitteettömästä jakeluverkosta. Tällä estetään jakelunverkkoon tuleva takajännite. Häiriötilanteen jälkeen tuotantolaitos saa liittyä takaisin jakeluverkkoon tahdistamalla vasta sen jälkeen, kun verkon jännite on ollut normaaliarvossaan vähintään 10 minuuttia. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Jakelulaitteistoon täytyy myös kuulua lukittava erotuskytkin. Erotuskytkimellä erotetaan jakelulaitteisto jakeluverkosta esimerkiksi verkon huollon ajaksi. Tällä estetään sähkön tahaton syöttö jakeluverkkoon. Erotuskytkimen tulee sijaita sellaisessa paikassa johon

13 9 jakeluverkon henkilökunnalla on esteetön pääsy, tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi pääkeskuksessa pääkytkimen vieressä. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Luokka 3 Sähköntuotantolaitteisto käy rinnan yleisen jakeluverkon kanssa, mutta tuotantoa ei siirretä yleiseen jakeluverkkoon. Liittämiskohdan oikosulkutehon tulee olla vähintään 25-kertainen laitteiston nimellistehoon verrattuna, jotta sähköntuotantolaitteisto voidaan kytkeä verkkoon. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Jännitteen kadotessa jakeluverkosta on sähköntuotantolaitteiston irrottava verkosta. Verkosta on irtauduttava myös silloin, kun sähköntuotantolaitteiston liitäntänavoissa oleva jännite ja taajuus poikkeaa verkon normaalitilanteessa olevista arvoista. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Verkkoon tahdistukseen on käytettävä pääsääntöisesti automaattitahdistusta. Tahdistusehdot sekä jakeluverkon ja tuotantolaitteiston välisten suojalaitteiden asetteluarvot löytyvät liitteestä 1. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Tehon suunnan valvonta tulee järjestää lähelle sähkönkäyttöpaikan pääkatkaisijaa. Tehon suunnan valvojan tehtävä on katkaista sähkötuotantolaitteisto irti jakeluverkosta, viiden sekunnin kuluessa siitä, kun tuotantolaitos on alkanut syöttämään jännitteistä verkkoa. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Sähköntuotantolaitteisto on myös suojattava jakeluverkon käyttöhäiriöiltä, joita ovat muunmuassa oiko- ja maasulut, pikajälleenkytkennät ja taajuushäiriöt. Häiriöt voivat aiheuttaa tahdistamattoman jälleenkytkennän ellei suojalaitteisto ole kytkenyt tuotantolaitteistoa irti verkosta. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Tuotantolaitteisto saa kytkeytyä takaisin yleiseen jakeluverkkoon vasta sitten, kun verkon taajuus ja jännite on pysynyt vähintään 10 minuuttia vaadittujen suojalaitteiden asetteluarvoissa. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.)

14 10 Jakelulaitteistoon täytyy myös kuulua lukittava erotuskytkin. Erotuskytkimellä erotetaan jakelulaitteisto jakeluverkosta esimerkiksi verkon huollon ajaksi. Tällä estetään sähkön tahaton syöttö jakeluverkkoon. Erotuskytkimen tulee sijaita sellaisessa paikassa, johon jakeluverkon henkilökunnalla on esteetön pääsy esimerkiksi pääkeskuksessa pääkytkimen vieressä. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Luokka 4 Luokkaan neljä kuuluvat sähköntuotantolaitteistot, jotka käyvät rinnan yleisen jakeluverkon kanssa. Luokalle neljä on samat määräykset kuin luokalle kolme. Sen lisäksi luokalle neljä on muutama ehto lisää. Tuotanto, joka ylittää oman käyttötarpeen, voidaan siirtää jakeluverkkoon. Liittämiskohdan oikosulkutehon tulee olla vähintään 25-kertainen laitteiston nimellistehoon verrattuna, jotta sähköntuotantolaitteisto voidaan kytkeä verkkoon. Generaattorilaitteiston tulee käydä suuremmalla tehonkertoimella kuin cosφ = 0,95, rinnankäytössä yleisen jakeluverkon kanssa. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) Tuotantolaitteisto on varustettava vähintään seuraavilla suojalaitteilla. Yksinään syötön estämiseksi tulee olla jänniterele, joka laukaisee generaattorin irti verkosta, kun jännite poikkeaa vähintään 15 % nimellisjännitteestä. Taajuusrele laukaisee generaattorin irti verkosta taajuuden poiketessa yli 3 % nimellistaajuudesta. Ylivirtarele asennetaan oikosulkusuojaksi. (Keuruun Sähkö Oy 2008.) Myös muita suojalaitteita on syytä asentaa, koska verkonhaltija ei ota vastuuta laitteiston hajotessa verkosta tulleesta häiriöstä. Suojareleiden toiminta-arvot määritellään yhdessä verkonhaltijan kanssa. Suojareleiden tulee olla kolmivaiheisia, poikkeuksena taajuusrele, joka voi olla yksivaiheinen. Tuotantolaitokset, joiden teho on yli 1MVA, vaaditaan sähkölaitostyyppiset suojareleet. Alta 1MVA tehon tuotantolaitokset voivat käyttää teollisuustyyppisiä releitä. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.)

15 11 5 TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTUS Tässä kappaleessa tarkastellaan käsisäätöisen tahtigeneraattorin kytkemistä jännitteelliseen verkkoon ja ehtoja joiden pitää toteutua sekä generaattorin säätöä, jotta ehdot toteutuvat. Verkkoon liityntä tapahtuu käsikäyttöisen katkaisijan kautta. Jakeluverkkoyhtiöillä on yleisesti yhteiset säädökset jännitteen arvojen poikkeamille, joilla voimalaitokset saavat liittyä jakeluverkkoon. Generaattorin pääjännite saa poiketa jakeluverkon jännitteestä enintään ± 8 %, taajuus saa poiketa enintään ± 0.5 Hz ja vaihekulmaero saa poiketa enintään ±10 astetta. (Helen Sähköverkko Oy 2006; Keuruun Sähkö Oy 2008.) 5.1 Ehdot Generaattorin tuottaman jännitteen tulee olla itseisarvoltaan ja vaihekulmaltaan samansuuruinen liitettävänverkon kanssa. Tämän ehdon toteutuessa kytkentävirta jää mahdollisimman pieneksi ja jännitteet ovat ajallisesti samat. (Aura ym. 1996, ) Taajuuksien ja kulmataajuuksien tulee olla samat, jolloin jänniteosoittimet pysyvät tarpeeksi kauan päällekkäin. Tämä tarkoittaa sitä, että jännite pysyy riittävän kauan lähes nollassa, jotta generaattori voidaan kytkeä verkkoon. (Aura ym. 1996, ) Vaihejärjestyksen on oltava generaattorilla ja verkolla sama. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että generaattorin U 1 on verkon L 1, V 1 on L 2 ja W 1 on L 3. Tällä saadaan aikaiseksi, että jänniteosoittimet pyörivät samaan suuntaan. (Aura ym. 1996, ) 5.2 Säätö Generaattorin pääjännite U 2 on aseteltava verkon pääjännitteen U 1 suuruiseksi, tämä onnistuu generaattorin magnetointivirtaa säätämällä. (Aura ym. 1993, 113.)

16 12 Generaattorin tuottamaa taajuutta muutetaan voimakoneen pyörimisnopeutta muuttamalla, joka tapahtuu voimakoneen jännitettä säätämällä. Taajuuden säätö toteutetaan laboratoriossa tällä tavalla, koska voimakoneena toimii sähkömoottori. Voimalaitoksessa säätö toteutetaan voimakoneen nopeutta muuttamalla eri tavalla. (Aura ym. 1993, & Elovaara ym. 1999, 94.) Vaihejärjestyksen muuttaminen tapahtuu helpointen, kun vaihdetaan generaattorilla kahden vaiheen paikkaa. Kyseinen toimenpide koskee vain laboratoriotyötä, koska voimalaitoksen rakennusvaiheessa vaihejärjestys on otettu huomioon.

17 13 6 LAMPPUJEN AVULLA TOTEUTETTU VERKKOON TAHDISTUS Tässä kappaleessa tarkastellaan kahta liityntätapaa, jotka toteutetaan lamppujen ja mittareiden avulla. Nämä kytketkentätavat olivat käytössä sähkötekniikan laboratoriossa ennen kuin sinne oli hankittu synkronoskooppi. 6.1 Pimeäkytkentä Pimeäkytkentää käytetään silloin, kun tahdistetaan generaattori käsin verkkoon. Pimeäkytkennän perusideana on, että oikea kytkentähetki määritellään kolmen lampun avulla. Oikea kytkentähetki on, kun kaikki lamput ovat pimeinä. Käytännössä tällä ei saada määriteltyä riittävän tarkkaa kytkentähetkeä, joten lamppujen lisäksi tarvitaan muitakin laitteita. (Paavola 1973, ) Kytkennässä jokaisella vaiheella on erikseen lamppu, joka on kytketty koskettimen rinnalle. Lamput kuitenkin sammuvat jo ennen kuin jännite on laskenut nollaan, eivät ne eivät aivan tarkasti ilmoita oikeaa kytkentähetkeä. Tarkemman tuloksen saavuttamiseksi, onkin parempi kytkeä lamppujen rinnalle volttimittari. (Paavola 1973, ) Taajuusmittareilla tarkistetaan, että generaattorin ja verkon taajuus on samansuuruinen. Kun taajuusmittarit näyttävät samaa suuruutta, mutta lamput palavat tai volttimittarit näyttävät jännitettä, ei generaattoria saa kytkeä verkkoon. (Paavola 1973, ) Kuviossa 1 on esitetty perusperiaate pimeäkytkennälle. Kuviosta 1 on jätetty tarkoituksella pois sulkeutuvien katkaisijoiden pitopiiri ja säätölaitteisto kuvion selkeyttämiseksi.

18 14 KUVIO 1. Pimeäkytkennän periaate. Mittari V1 mittaa verkon pääjännitettä ja V2 mittaa generaattorin tuottamaa pääjännitettä. Taajuusmittarit mittaavat verkon ja generaattorin pääjännitteen taajuutta. Mittari V3 mittaa katkaisijan yli olevaa jännitettä. (Paavola 1973, ) 6.2 Kirkas-pimeäkytkentä Kirkas-pimeäkytkentä on toinen tapa, kun tahdistetaan generaattori käsin verkkoon lamppujen avulla. Oikeaa kytkentähetkeä etsittäessä, seurataan lamppuja, jolloin niiden pitäisi olla vuoron perään pimeinä. Jos lamput on asennettu tasasivuisen kolmion nurkkapisteisiin, niin valo näyttää kiertävän, mikäli tuotettu taajuus ei ole oikea. (Paavola 1973, ) Oikealla kytkentähetkellä lamppu 1, joka on kytketty välille A1 ja A2, on pimeänä. Lamppu 2, joka on välillä B1 ja C2 sekä lamppu 3, joka on kytketty välille C1 ja B2, palavat kirkkaasti. Oikealla kytkentähetkellä välillä C1-C2 jännite on nolla, mutta välillä

19 15 C2-B1 yhtä suuri jännite kuin välillä C1-B1, eli pääjännite U. Tästä johtuen lamput 2 ja 3 palavat kirkkaasti. (Paavola 1973, ) Samoin kuin pimeäkytkennässä kuviosta 2 on jätetty pois pitopiiri ja säätäjät kuvion selkeyttämiseksi. KUVIO 2. Kirkas-pimeäkytkennän perusperiaate. Mittarit ovat kytkettynä samoin kuin pimeäkytkennässä. Lamppujen kytkennässä on kaksi eroavaisuutta pimeäkytkentään. (Paavola 1973, )

20 16 7 LABORATORIOTYÖ Laboratoriotyö suoritettiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön sahkötekniikan laboratoriossa. Työn tavoitteena oli tutkia tahtigeneraattorin verkkoon tahdistusta käsin synkronoskoopin avulla. Tässä kappaleessa tarkastellaan laboratoriotyössä käytettäviä laitteita, laitteistoja, niiden käyttötarkoitusta ja laitteistojen kytkentäjärjestystä. Havainnollistavia kuvia on otettu yhdeksän kappaletta. Lisäksi esitellään tahdistuksen eri työvaiheet ja ehdot. 7.1 Laitteisto Jännitelähdevaunu on Terco merkkinen (KUVIO 3). Jännitelähdevaunusta otetaan voimakoneen pääjännite ja magnetoimisvirta. Pääjännite otetaan säädettävästä jännitelähteestä, jonka antama suurin virta on 16 A. Jännitelähdevaunussa on voltti- ja ampeerimittari, joista seurataan voimakoneen ottamaa jännitettä ja virtaa. Voimakoneen magnetointi otetaan liittimestä, jonka antama suurin virta on 3.5 A. Kuviossa 3 on Terco:n mittaristo. Mittaristossa on säädettävä virtalähde, jolla säädetään voimakoneen magnetointia ja virran suuruutta seurataan ampeerimittarilla. Magnetointivirta otetaan jännitelähdevaunusta. Mittaristossa on kierroslukumittari, joka näyttää voimakoneen pyörimisnopeuden sekä momenttimittari voimakoneen tuottamalle vääntömomentille. Voimakoneena toimii Terco:n tasasähkökone, jonka nimellisteho on 2.2 kw:a pyörimisnopeudella 1500 kierrosta minuutissa. Voimakone pyörittää tahtigeneraattoria, joka tuottaa sähköä verkkoon. Tahtigeneraattorina on Terco:n 1.2 kva:n tahtikone, joka kytketään tähteen. (KUVIO 7.) Tahtigeneraattori muuttaa voimakoneen tuottaman mekaanisen energian sähköenergiaksi. Tuotettu sähköenergia syötetään verkkoon.

21 17 Mittapöytä on Telemerkki nimiseltä valmistajalta. Mittapöydästä on käytössä maastaerotettumuuntaja ja tasasuuntaaja. Kuviossa 6 näkyvä tasasuuntaaja tuottaa tahtigeneraattorin magnetointivirran, joka on käsinsäädettävissä ja jännitteen suuruutta seurataan mittapöydässä olevasta volttimittarista. Toisen maastaerotettumuuntajan kautta kytketään tahtigeneraattori verkkoon. (KUVIO 8.) Napapistokkeesta otetaan käyttöjännite kytkimelle ja kelalle nolla. KiloWatti-mittari on erillinen pöydällä oleva mittari, josta nähdään tahtigeneraattorin verkkoon tuottama teho. (KUVIO 5.) Kontaktori on pöydällä oleva erillinen komponentti, josta on käytössä neljä sulkeutuvaa kosketinta ja kela. Kolme kosketinta erottaa verkon ja tahtigeneraattorin. Yksi kosketin ja kela muodostavat pitopiirin, kun tahtigeneraattori kytketään verkkoon. Jännite-eromittarilla mitataan verkon ja tahtigeneraattorin jännitettä, mittari ei kerro suoraan eroa vaan ero havaitaan kahdesta erillisestä osoittimesta, joille on sama asteikko. Synkronoskooppi mittaa verkon ja tahtigeneraattorin välisen jännitteen taajuuseroa, vaihekulmaeroa ja jännitteen suuruutta. Synkronoskooppi ilmoittaa, kun kyseiset arvot ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, jolloin generaattori voidaan kytkeä verkkoon. Kytkintä painettaessa, synkronoskooppi kytkee tahtigeneraattorin verkkoon ja kontaktorilla oleva pitopiiri pitää tahtigeneraattorin verkossa. Ampeerimittareita on kaksi erillistä. Toisella mitataan tahtigeneraattorin magnetointivirtaa ja toisella tahtigeneraattorin verkkoon tuottaman virran suuruutta. 7.2 Tahdistukseen liittyvien laitteiden kytkentä Seuraavaksi käsitellään tahtigeneraattorin, voimakoneen ja oheislaitteiden kytkentää. Jokaisesta kytkentävaiheesta on otettu kuva havainnollistamisen parantamiseksi. Tahtigeneraattorin, kw-mittarin, synkronoskoopin, kontaktorin ja jännite-eromittarin kytkennästä on tehty taulukot, nämä selventävät kuvien kanssa yhdessä kyseisiä kytkentöjä.

22 18 Ensimmäisenä kytketään suojamaa. (KUVIO 3). Seuraavaksi kytketään voimakoneelle syöttö ja magnetointi. Syöttö ja magnetointi otetaan jännitelähdevaunusta. Voimakoneen magnetointivirta kytketään Terco:n mittaristossa olevan säätimen kautta. (KUVIO 4.) Kytketään pyörimisnopeusmittari, josta nähdään voimakoneen pyörimisnopeus. Mittari sijaitsee Terco:n mittalaitteistossa. Voimakoneen pyörimisnopeus mitataan voimakoneen akselilta anturin avulla. (KUVIO 5.) Mittapöydässä oleva maastoerotettumuuntaja on kytketty tasasuuntaajaan. Tasasuuntaajalta otetaan magnetointi generaattorille. Magnetointi tulee generaattorin liittimiin F1 ja F2. Tasasuuntaajan plus-liittimen ja generaattorin F1-liittimen väliin tulee virta-mittari. (KUVIO 6.) Voimakone kytketään tähteen, jotta se tuottaa 50Hz:n taajuutta pyörimisnopeudella 1500 kierrosta minuutissa. Koskettimien ns. alapuolelle on kytketty tahtigeneraattorin jännite puoli. Verkkoon tuotetun virran suuruutta mitataan vaiheelta L1, joka otetaan generaattorin napaliittimestä U2. Generaattorin vaiheet L1 ja L3 kytketään kilowattimittarin kautta kontaktorille, vaihe L2 kytketään suoraan kontaktorille. (KUVIO 7.) (LIITE 2.) Seuraavaksi kytketään verkonpuoli kontaktorille, verkko kytketään koskettimien ns. yläpuolelle. Kontaktorin ja verkon väliin on laitettu 10 ampeerin sulakkeet. Generaattori kytketään verkkoon muuntajan kautta, koska generaattorin tuottama pääjännite on 220 volttia ja verkon pääjännite on 400 volttia. (KUVIO 8.) (LIITE 2.) Generaattorin ja verkon pääjännitteet otetaan kontaktorilta jännite-eromittarille. Generaattorin pääjännite mitataan vaiheiden L1 ja L2 väliltä, samoin verkon jännite. (KUVIO 9.) (LIITE 2.) Jännite-eromittarilta otetaan synkronoskoopille verkon ja generaattorin pääjännitteet. (KUVIO 10.) (LIITE 2.) Viimeisenä kytketään synkronoskoopille pitopiiri. (KUVIO 11.) (LIITE 2.)

23 19 KUVIO 3. Suojamaa kytkettynä. Suojamaa kytketään generaattorille, mittaristolle ja jännitelähdevaunuun. Vasemmalla on Terco:n mittaristo, keskellä on Tercon:n tahtigeneraattori ja edustalla on Terco:n jännitelähdevaunu. KUVIO 4. Voimakoneen syöttö ja magnetointi ovat kytkettyinä.

24 20 KUVIO 5. Voimakoneen pyörimisnopeusmittari kytkettynä. KUVIO 6. Generaattorille kytketty magnetointi. Magnetointivirta mitataan ampeerimittarilla, joka on vasemmalla. Ylhäällä on maastaerotettumuuntaja ja tasasuuntaaja kytkettyinä. Keskellä on tehomittari ja oikealla on jännite-eromittari.

25 21 KUVIO 7. Tehomittarin, kontaktorin ja tahtigeneraattorin kytkentä. KUVIO 8. Verkko on kytketty kontaktorille sulakkeiden kautta.

26 22 KUVIO 9. Jännite-eromittari kytkettynä. KUVIO 10. Synkronoskooppille on kytkettynä generaattorin ja verkon pääjännitteet.

27 23 KUVIO 11. Pitopiiri kytkettynä. 7.3 Tahtigeneraattorin verkkoon tahdistuksen eri työvaiheet Nyt kaikki tarvittavat laitteet ja mittarit ovat kytkettynä. Tämän jälkeen voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli tahtigeneraattorin verkkoon tahdistukseen. Tarkistetaan, että mittapöydän ja jännitelähdevaunun valintakytkimet ovat nolla-asennossa. Tämän jälkeen vasta laitetaan pääkytkimet päälle on myös huomioitava, että jännite ja virta säätäjät ovat nolla asennossa. Voimakoneen magnetointivirta nostetaan 0.6 ampeeriin. Magnetointivirtaa säädetään Terco:n mittalaitteiston yhteydessä olevasta pyöritettävästä säätimestä ja magnetointivirran suuruus tarkastetaan mittaristosta (asteikko 0-1 A). Voimakoneen jännitettä nostetaan niin kauan, että voimakoneen pyörimisnopeus on 1500 kierrosta minuutissa, kierroslukumittari on Tercon mittaristossa. Jännitettä säädetään jännitelähdevaunussa olevasta säätimestä. Samalla jännitemittarista tarkkaillaan, ettei

28 24 jännitteen suurus ylitä 220 volttia. Tercon mittaristossa olevaa toista virtamittaria (asteikko 0-15 A) tarkkaillaan, ettei voimakoneen ottama virta ylitä 16 ampeeria. Kytketään verkko päälle mittapöydässä olevasta valintakytkimestä. Tarkastetaan jänniteeromittarista jännitteen suuruus. Nostetaan generaattorin magnetointivirtaa niin kauan, että generaattorin- ja verkonjännite ovat samansuuruiset. Magnetointivirransuuruutta tarkkaillaan erillisestä virtamittarista (asteikko 0-6 A). Jännitteiden suuruudet tarkastetaan jännite-eromittarista. Tarkastellaan synkronoskoopin ledejä. Kun ledit syttyvät ja sammuvat hitaasti peräkkäin, on vaihekulmaero lähellä nollaa. Kun alhaalla oleva ledi syttyy, painetaan kytkimestä, jolloin synkronoskooppi kytkee generaattorin verkkoon automaattisesti seuraavan niin kutsutun kierron alkaessa. Generaattori on nyt tahdistettu verkoon. Generaattori käy tyhjäkäyntitilassa eli se ei ota verkosta virtaa eikä anna verkoon virtaa. Voimakoneen ottamaa jännitettä lisäämällä lisätään voimakoneen vääntömomenttia, joka näkyy lisääntyneenä generaattorin tuottamana pätötehona verkkoon. Nostetaan myös hieman generaattorin magnetointia, ettei tapahdu ryntäystä. Kun halutaan irrottaa generaattori verkosta, ensimmäisenä saatetaan generaattori tyhjäkäyntitilaan. Tämä toimenpide tapahtuu voimakoneen momenttia pienentämällä, toisin sanoen pienennetään voimakoneen käyttöjännitettä. Tehomittarista seurataan, että generaattori ei tuota tehoa verkkoon. Tämän jälkeen voidaan kytkeä verkko pois päältä mittauspöydässä olevasta kytkimestä. Generaattorin magnetointi otetaan pois päältä. Voimakoneen pyörimisnopeus lasketaan nollaan vähentämällä voimakoneen jännitettä. Poistetaan voimakoneen magnetointi. Laitetaan kaikki kytkimet nollille.

29 Ehdot Ensimmäisenä on kytkettävä voimakoneen magnetointivirta. Magnetointivirta asetellaan lähelle nimellistä virtaa, joka on kyseisellä koneella 0.8 Ampeeria. Mikäli roottoriin kytketään jännite ennen magnetointivirtaa, voi tapahtua niinsanottu ryntääminen eli roottorin pyörimisnopeus kasvaa liian suureksi ja vaarana on laitteiston hajoaminen. Koska generaattorin napapariluku on kaksi taulukon 1 mukaisesti, on voimakone säädettävä pyörimään 1500 kierrosta minuutissa, jotta generaattorin tuottama jännite olisi taajuudeltaan 50Hz. Generaattorinmagnetoinnilla säädetään generaattorin tuottama jännite. Jännite on säädettävä mahdollisimman lähelle verkon jännitettä, jotta sysäysvirta olisi pieni, mielellään nolla. Synkronoskooppi vertaa generaattorin tuottaman jännitteen taajuutta, vaihekulmaa ja suuruutta verkon jännitteeseen. Kun synkronoskoopissa ledivalot kiertävät hitaasti, jännitteiden arvot ovat lähellä toisiaan. Kytkintä painettaessa valon ollessa ala-asennossa, synkronoskooppi kytkee generaattorin verkkoon automaattisesti ns. seuraavan kierron alussa.

30 26 8 HERRFORSIN VOIMALAITOS 8.1 Yleistä Kävin tutustumassa Ylivieskassa sijaitsevalla Herrforsin voimalaitoksella , miten käytännössä voimalaitoksen tuottama sähköenergia liitetään yleiseen sähköverkkoon. Herrforsin voimalaitoksen tuottama sähköteho on 6.2 MW silloin, kun kaukolämpäteho on 17 MW. 8.2 Tahdistus Aiemmin on jo todettu, että voimalaitoksilla generaattorin säädöt tahdistuksen yhteydessä toteutetaan automatiikalla toisin kuin koulun laboratoriossa tehdyssä tahdistuksessa. Tahdistuksessa synkronoskooppi vertailee verkon ja generaattorin jännitettä. Vertailuarvoina ovat pääjännite, taajuus ja vaihekulmaero. Synkronoskooppi antaa automaatitahdistimelle säätöohjeet, jos generaattorin tuottama jännite ei vastaa ohjearvoa. Generaattorin tuottaman jännitteen ollessa ohjearvoissa, synkronoskooppi antaa pulssitiedon, jolloin kytkimet sulkeutuvat ja generaattori tuottaa tehoa verkkoon. Kuviossa 12 on esitelty Herrforsin voimalaitoksella oleva synkronoskooppi ja automaattitahdistin. Verkkoon tahdistuksen jälkeen generaattorin verkkoon tuottamaa pätötehoa säädetään käsin. Pätötehon tuotanto pitää olla vähintää 0.5 MW, jottei tapahdu takatehosta johtuvaa verkosta putoamista.

31 27 KUVIO 12. Kuva on otettu Herrforssin voimalaitoksen valvomosta. Ylhäällä vasemmalla on mittari, joka näyttää tahdistusjännitteen kilovolteissa. Keskellä ylhäällä on tahdistustaajuuden mittari. Ylhäällä oikealla on synkronoskooppi. Automaattitahdistin on alhaalla keskellä, ja oikella pikasulku painike.

32 28 9 YHTEENVETO Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia tahtigeneraattorin verkkoon tahdistusta synkronoskoopin avulla. Pelkästään tahdistusta käsittelevää kirjallisuutta ei löytynyt. Alan kirjallisuudesta löytyi tietoa tahdistuksesta, mutta se oli vähäistä ja hajallaan. Tahdistukseen liittyvien muiden huomioitavien tekijöiden etsiminen, kuten verkon ominaisuudet ja niiden vaikutus tahdistamiseen lisäsivät työtä. Yliopettaja Jari Halme ohjasi opinnäytetyötä ja varmisti lähteiden oikeellisuuden ja sopivuuden, erityisesti sähköisten lähteiden osalta. Mielestäni teoriaosuudesta tuli hyvä ja riittävän kattava laboratoriotyötä ajatellen. Käytännön laboratiotyön tein Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan yksikön sähkötekniikan laboratoriossa. Laboratorioinsinööri Markku Lohi auttoi kytkennöissä ja työosion tekemisessä. Labroratoriossa työ kesti yhden päivän sisältäen kytkennän ja tahdistuksen. Tahdistukseen liittyvien laitteiden kytkennästä otettiin kuvat sitä mukaan, kun kytkentätyö eteni. Laboratoriossa toteutettava tahdistaminen synkronoskoopin avulla oli helppoa sen jälkeen, kun olin selvittänyt tahdistamiseen liittyvät määräykset ja ehdot sekä selvittänyt generaattorilla ja voimakoneella tapahtuvat säädöt. Vertailun vuoksi kävin Ylivieskassa sijaitsevalla Herrforsin voimalaitoksella tutustumassa, miten käytännössä voimalaitoksen tuottama sähköenergia liitetään yleiseen sähköverkkoon. Tahdistus on sähköntuotantoon liittyvä perustapahtuma. Tahdistamisella pidetään huoli siitä, että kaikkien tuotantolaitosten tuottama sähkö on samanlaatuista. Sähkönlaadun poikkeavuus aiheuttaisi ongelmia sähkönsiirrossa, sähkön kulutuskojeilla ja toisilla sähköntuotatolaitoksilla. Riippumatta voimalaitoksen tuottamasta tehosta on tahdistusehdot toteuduttava, että generaattorin saa liittää verkkoon. Periaatteessa tahdistusehdot ovat yksiselitteiset. Verkon ja generaattorin pääjännite saa poiketa aika paljon eli ± 8 %, kun taas taajuus saa poiketa enintään ± 1 %.

33 29 Käytännössä tahdistus muodostuu laajaksi prosessiksi, kun joudutaan ottamaan huomioon generaattorin suojalaitteet, verkon ja generaattorin välisen rajapinnan suojalaitteet, toiminta generaattorin tai verkon vikatilanteessa ja säätöautomatiikka. Tahdistusehdot ovat samat käytettiin tahdistuksessa lamppuja, synkronoskooppia tai automaattitahdistusta. Käsin tahdistuksessa täytyy ymmärtää verkon ominaisuuksien vaikutus tahdistukseen. Täytyy myös ymmärtää generaattorin yhden säädön vaikutus muihin ominaisuuksiin esimerkiksi generaattorin tuottaman jännitteen säätö, joka toteutetaan generaattorin magnetointivirtaa muuttamalla, tämä muuttaa myös generaattorin tuottamaa loistehoa. Sähköntuotantolaitoksissa käsin tahdistusta ei ole käytössä verkkoyhtiöiden liityntävaatimuksista ja automaattitahdistusvaatimuksesta johtuen. Tahdistuksen hoitaa automaattitahdistuksessa automatiikkka ja synkronoskooppi. Synkronoskoopin osuus käsin tahdistuksessa on seuraava: Generaattorin tuottaman pääjännitteen arvot ovat manuaalisesti säädetty tahdistusehdoissa mainittujen ohjearvojen sisälle. Pääjännitteen ollessa raja-arvoissa, kytkintä painettaessa annetaan lupa synkronoskoopille kytkeä tahtigeneraattori verkkoon. Automaattitahdistuksessa synkronoskooppi antaa säätöautomatiikalle ohjeistusta säätöarvoista ja automatiikka säätää generaattorin tuottaman jännitteen arvoja. Arvojen ollessa raja-arvojen sisällä, synkronoskooppi antaa luvan kytkeä generaattorin verkkoon. Opinnäytetyöni on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan yksikön sähkötekniikan laboratorion käyttäjien tarpeisiin suunnattu. Mielestäni selvitystyö on kokonaisuudessaan hyvä. Halutessaan tästä opinnäytetyöstä saa kuvalliset kytkentäohjeet laboratoriossa tarvittaville laitteille, joita käytetään tahtigeneraattorin käsin verkkoon tahdistuksessa synkronoskoopin avulla sekä kirjalliset ohjeet, joiden avulla itse tahdistustapahtuma toteutetaan. Henkilökohtaista tietoperustaani ja ammatillista osaamista tämän opinnäytetyö on kehittänyt monipuolisesti. Käytännössä tietoni sähköverkosta, sen ominaisuuksista ja sähköntuotannosta ja tahdistuksesta on huomattavasti lisääntynyt..

34 30 LÄHTEET Painetut kirjat Aura, L. & Tonteri, A. J Sähkökoneet ja tehoelektroniikan perusteet. Ensimmäinen painos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. Aura, L. & Tonteri, A. J Sähkölaitostekniikka. Ensimmäinen painos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. Elovaara, J. & Laiho, Y Sähkölaitostekniikan perusteet. Viides painos. Helsinki: Yliopistokustannus / Otatieto. Paavola, M Sähkötekniikan oppikirja. Yhdestoista painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö. Sähköiset julkaisut Energiateollisuus ry. Sähköntuotannon liittymisehdot TLE05. Saatavissa: Luettu Helsingin Energia Generaattoreiden liittäminen Helen Sähköverkko Oy:n sähkönjakeluverkkoon. Saatavissa: Luettu Keuruun Sähkö Oy Sähköntuotantolaitteiston verkkoon liittämisen tekniset reunaehdot. Saatavissa: tekniset_ehdot.doc. Luettu

35 LIITE 1 SUOJARELEIDEN ASETTELUARVOT VERKON JA GENERAATTORIN LIITYNTÄPISTEESSÄ Suojarele Asetteluarvo Kokonaishidastusaika / s Ylijännite (porras 1) Un + 10 % 1.5s Ylijännite (porras 2) Un + 15 % 0.15s Alijännite (porras 1) Un 15 % 5s Alijännite (porras 2) Un 50 % 0.15 Ylitaajuus 51Hz 0.2 Alitaajuus 48Hz 0.5 Yksin syötön esto (*) 0.15 (*) Laukaisuraja-asettelu sovitaan Keuruun Sähkön kanssa riippuen valitusta YSE-suojatyypistä. Taulukukon aikahidastus muodostuu releen ja katkaisijan yhteen lasketusta toiminta-ajasta. Taulukko on otettu suoraan Keuruun sähkön verkkoon liityntäohjeista

36 LIITE 2 TAULUKKO 1. Taulukossa yksi kerrotaan mitkä tahtigeneraattorin, mittapöydän, kw-mittarin ja kontaktorin nastoista kytketään toisiinsa. Tahtigeneraattori Mittapöytä kw-mittari Kontaktori U2 1 V W2 7 F1 M+ F2 M- TAULUKKO 2. Taulukossa kaksi kerrotaan mitkä kontaktorin, jännite-eromittarin, mittapöydän, synkronoskoopin, sulakkeiden ja kw-mittarin nastoista kytketään toisiinsa. Kontaktori Jännite-eromittari Mittapöytä Synkronoskooppi Sulakkeet kw-mittari 13 2a b 14 1a b A2 N A1 24 TAULUKKO 3. Taulukossa kolme kerrotaan mitkä synkronoskoopin, jännite-eromittarin, kytkimen ja mittapöydän nastoista kytketään toisiinsa. Synkronoskooppi Jännite-eromittari Kytkin Mittapöytä L1 2a L2 2b U 1a V 1b L1

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON 25.3.2011 Yleistä Näissä ohjeissa luetaan jakeluverkoiksi kaikki alle 110 kv jännitetasoiset

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1. Tuotantolaitteistojen luokittelu käyttöominaisuuksien mukaisesti... 5 2 Yleiseen jakeluverkkoon

Lisätiedot

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370 KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax370 Tarkistettu 04-12-13 1.1 F21037902FI Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 89/336/EEG ja sen lisäysten

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

VJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet. Joulukuu 2011

VJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet. Joulukuu 2011 VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) LIITE 3 VJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet Joulukuu 2011 Sivu 1 / 5 1. Johdanto Tämä dokumentti esittelee esimerkkien avulla

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA Timo Niemi-Nikkola Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIMO NIEMI-NIKKOLA:

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI

DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI 2 TURVALLISUUSOHJEET - KONEET : Voimanlähteet: sähkö-, paineilma-, bensiini- tai dieselöljymoottori. - MERKIT

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

PIENITEHOISEN CHP-LAITOKSEN VERKKOONLIITYNTÄ

PIENITEHOISEN CHP-LAITOKSEN VERKKOONLIITYNTÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO DIPLOMITYÖ PIENITEHOISEN CHP-LAITOKSEN VERKKOONLIITYNTÄ Diplomityön tarkastajat: Diplomityön ohjaaja: Professori Juha Pyrhönen, TkT Tuomo Lindh

Lisätiedot

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa Jenna Kainulainen Tulevaisuuden sähköt 100 vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi ja maailma ovat sittemmin muuttuneet.

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot 1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje DIMLITE Single Sähkönumero 2604220 Käyttöohje T1 sisääntulo T1 sisääntulo Yksittäispainikeohjaus Nopea painallus T1 painikkeesta sytyttää valaistuksen viimeisimmäksi aseteltuun tilannearvoon. Toinen lyhyt

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)? Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL 28.9.2000 5.2.2007 Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti

Lisätiedot

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen

Lisätiedot

Käyttöohje PHILIPS FB965 Käyttöohjeet PHILIPS FB965 Käyttäjän opas PHILIPS FB965 Omistajan käsikirja PHILIPS FB965 Käyttöopas PHILIPS FB965

Käyttöohje PHILIPS FB965 Käyttöohjeet PHILIPS FB965 Käyttäjän opas PHILIPS FB965 Omistajan käsikirja PHILIPS FB965 Käyttöopas PHILIPS FB965 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle PHILIPS FB965. Löydät kysymyksiisi vastaukset PHILIPS FB965 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

SET-61. Käyttö- ja asennusohje

SET-61. Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 Pirkkala Vaihde 029 006 260 Fax 029 006 1260 Internet: www.labkotec.fi 23.9.2009 D17016Ds SET-61 Käyttö- ja asennusohje 1. TEKNISET TIEDOT SET-61 laitteisto Käyttöjännite

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU

Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka 2012 DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU

Lisätiedot

Solutions for power transmission. Teräsnivelet.

Solutions for power transmission. Teräsnivelet. Solutions for power transmission Teräsnivelet www.konaflex.fi Liukulaakeroitu tyyppi TS vakioporauksilla TS on kattava sarja teräksisiä liukulaakeroituja ristiniveliä. Yksiniveliset alkupään koot lieriöporauksin

Lisätiedot

EXI-1000/RVK EXI-2000/RVK VALVONTAKESKUS ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

EXI-1000/RVK EXI-2000/RVK VALVONTAKESKUS ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE EXI-1000/RVK EXI-2000/RVK VALVONTAKESKUS ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valvontakeskus RVK Valvontakeskus on tarkoitettu turvavalokeskusten EXI-1000, 2000 ryhmien automaattiseen valvontaan. Keskus mittaa kunkin

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset sähköverkossa

Tuulivoiman vaikutukset sähköverkossa Tuulivoiman vaikutukset sähköverkossa SMG-4500 Tuulivoima TTY Kari Mäki, VTT 2 Sisältö Pohjoismainen sähköjärjestelmä ja Suomen sähköverkko Tuulivoiman liittäminen verkkoon Generaattorivaihtoehdot Verkostovaikutukset

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio Johdanto Tässä asiakirjassa kuvataan voimansiirtolinjaan liittyvät parametrit. Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä kuvataan vain parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Johdanto

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Verkkoanalysaattorit ja kwh-mittarit RS485-portilla Virta- jännite- ja kwh-mittarit Väylämuuntimet Ampeerimittarit 1-vaiheiset...

Verkkoanalysaattorit ja kwh-mittarit RS485-portilla Virta- jännite- ja kwh-mittarit Väylämuuntimet Ampeerimittarit 1-vaiheiset... Tuotteet 2012 Sisällys Verkkoanalysaattorit ja kwh-mittarit RS485-portilla... 1 Virta- jännite- ja kwh-mittarit... 2 Väylämuuntimet... 3 Ampeerimittarit 1-vaiheiset... 4 Volttimittarit 1-vaiheiset... 4

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k0201291, TP02S-D EVTEK 12.1.2004 Asko Kippo Automaatiotekniikka EVTEK AUTOMAATTIVAIHTEISTO Tiivistelmä Vaihteisto on auton tärkein osa moottorin ja korin rinnalla. Tässä raportissani

Lisätiedot

Kantaverkkopalvelut Kantaverkkoon liittyminen

Kantaverkkopalvelut Kantaverkkoon liittyminen Kantaverkkopalvelut 16.9.2016 Kantaverkkoon liittyminen 2 Kantaverkkoon liittyminen Kantaverkko Liittymisprosessi Kulutus Liittymisprosessi Tuotanto Liittyminen kantaverkkoon Voimalaitoksen liittäminen

Lisätiedot

Tilaisuuden ohjelma

Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden ohjelma 8.1.2014 12.30 Kahvi 13.00 Tilaisuuden avaus - Jussi Jyrinsalo, johtaja 13.05 VJV2013 uudet vaatimukset astuivat voimaan - Antti Kuusela, voimalaitosasiantuntija 14.00 Liityntäehtojen

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016 Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen Sähkön liittymismaksut, hinnasto 1.1.2015 alkaen Yleistä Outokummun Energia Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä Energiateollisuus ry:n suosittelemia sähkön käyttöpaikkojen liittymisen ehtoja LE 2014

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LED-KATTOVALAISIN ROUNDDISC

KÄYTTÖOHJE LED-KATTOVALAISIN ROUNDDISC KÄYTTÖOHJE LED-KATTOVALAISIN ROUNDDISC KÄYTTÖKOHTEET: Suunniteltu asennettavaksi sisätiloihin. Asunnot Toimistot Liikehuoneistot Koulut Hotellit Sairaalat TEKNISET TIEDOT LYHYESTI Käyttöjännite: AC 220-240

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE Eurovac pellettiannostelija

KÄYTTÖOHJE Eurovac pellettiannostelija KÄYTTÖOHJE Eurovac pellettiannostelija Tämä ohjekirja sisältää kaikki tiedot, joita tarvitset laitteen asianmukaiseen käyttöön. Lue ohjekirja huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöä ja huomioi varoitukset.

Lisätiedot

Niklas Löf. Tiekartta kulutuksen liittämisen verkkosäännön toimeenpanosta

Niklas Löf. Tiekartta kulutuksen liittämisen verkkosäännön toimeenpanosta Tiekartta kulutuksen liittämisen verkkosäännön toimeenpanosta Tiekartta kulutuksen liittämisen verkkosäännön toimeenpanosta 2 Liittämisen verkkosäännöt Kulutuksen liittämisen verkkosääntö Soveltamisala

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän vakavien häiriöiden selvittämisen yleisohje-kh40000

Sähköjärjestelmän vakavien häiriöiden selvittämisen yleisohje-kh40000 Sähköjärjestelmän vakavien häiriöiden selvittämisen yleisohje-kh40000 1 Yleistä 2 Soveltamisala 3 Vastuut ja toimenpiteet 3.1 Ohjeistus 3.2 Järjestelmävastaavan toimenpiteet 3.3 Tasevastaavan toimenpiteet

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Tutustuminen tuotantolinjastoon

Tutustuminen tuotantolinjastoon Tutustuminen tuotantolinjastoon Hands-on harjoitus 1 1 Tehtävät 2 Tuotantolinjasto yleisesti 2.1 Asemien käsitteleminen (Kuva 1) 2.2 Tuotantolinjaston toiminta 3 Jakeluaseman kuvaus 4 Testausaseman kuvaus

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

Näkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi

Näkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi Toiminta Toiminta Seuraavat näkyvyys- ja valaistustoiminnot voidaan kaukoaktivoida: Lisätietoja valaistuksesta on annettu asiakirjoissa Ajovalojen passivointi ja Vaihteleva kaukovalovilkku. Varoitusvilkut

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

Asennusopas. BasicPlus 2 WT-DR & WT-PR huonetermostaatit

Asennusopas. BasicPlus 2 WT-DR & WT-PR huonetermostaatit huonetermostaatit Asennusopas 1. Asennusvaiheet Käyttöopas voidaan ladata osoitteesta: heating.danfoss.com. 1. Asennus on annettava valtuutetun sähköasentajan tehtäväksi. 2. Huonetermostaatti pitää asentaa

Lisätiedot

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen Taustaa Taustaa Ulkoisia näyttömittareita ohjataan BCI-ohjausyksiköllä (Bodywork Communication Interface, päällirakenteen tietoliikenneliittymä). Ehdot, mitä ajoneuvon tietoja ulkoiset näyttömittarit näyttävät,

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI 2000, SEFFI 1500, SEFFI 1000) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttöohjekirja malleille: SEFFI 2000 (24 paikkaa), SEFFI 1500 (18 paikkaa),

Lisätiedot

Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta

Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta Loisteho ja loistehoreservi Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille

Lisätiedot

Zimbran käyttöohje

Zimbran käyttöohje Zimbran käyttöohje ZIMBRAN KÄYTTÖOHJE 2 Sisältö 1 ZIMBRA LYHYESTI... 3 2 EDELLEENLÄHETYKSEN KYTKENTÄ... 3 3 LOMAVASTAAJA... 4 4 POSTIN SUODATTIMET... 5 5 ALLEKIRJOITUKSET... 6 6 OSOITEKIRJAN HALLINTA...

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ

KÄYTTÖOPAS ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ KÄYTTÖOPAS ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ VariMax45 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakuvaus 1 Tekniset tiedot 2 Toiminnot 2-4 - DIP-kytkin - Käsinohjaus (testattaessa) - Käyttöindikaatiot - Hälytysindikaatiot

Lisätiedot

Loisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta

Loisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta Loisteho ja loistehoreservi Käyttötoimikunta 2.12.2013 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille

Lisätiedot

Ympäristön lämpötilaa mittaava, energiaa säästävä sulanapitojärjestelmän ohjausyksikkö

Ympäristön lämpötilaa mittaava, energiaa säästävä sulanapitojärjestelmän ohjausyksikkö DIGITRACE RAYSTAT-ECo-10 Ympäristön lämpötilaa mittaava, energiaa säästävä sulanapitojärjestelmän ohjausyksikkö Yleistä Käyttöalue Normaalitilat, ulkokäyttö Ympäristön lämpötila -20 C +40 C Syöttöjännite

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 KYTKENTÄOHJE MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan MITTAUSJOHTIMET: Liitin nro 12

Lisätiedot

VARI MIX-SEKOITTAJA TYPE 48700

VARI MIX-SEKOITTAJA TYPE 48700 1 VARI MIX-SEKOITTAJA TYPE 48700 Käyttöohjeet ja varaosalista Tuotesarja 487 Malli Jännite M48725 120 V M48720-33 240 V 2 Sisällysluettelo Laitteen turvatiedot 3 Varoitusmerkit 3 Varoitukset 3 Johdanto

Lisätiedot

TOIMINTOKUVAUS SÄHKÖISISTÄ OHJAUSJÄRJESTELMISTÄ UP833 JA UP833A

TOIMINTOKUVAUS SÄHKÖISISTÄ OHJAUSJÄRJESTELMISTÄ UP833 JA UP833A TOIMINTOKUVAUS SÄHKÖISISTÄ OHJAUSJÄRJESTELMISTÄ UP833 JA UP833A Toimintokatsaus Toiminto / Malli UP833 UP833A 1. Vesipumppu 2. Termostaattilämmitys 3. Vaahtokylpy 4. Yleisvalaistus 5. Valo 6. Vedenalainen

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA 1 SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA TYPE M71000 TÄRKEÄ HUOMAUTUS Nämä käyttöohjeet sisältävät tärkeää laitteen toimintaan ja turvalliseen käyttöön liittyvää tietoa. Laitteen käyttäjän on luettava käyttöohjeet

Lisätiedot

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Yksivaihe energiamittari Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Sähkömekaaninen näyttö Energialukema näytössä: 6+1 numeroa Mittaukset

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

S Suurjännitetekniikka

S Suurjännitetekniikka S-18.3146 Suurjännitetekniikka Osittaispurkausten (PD) mittaukset Paikka: L308 Aalto ELEC 1 (6) Suurjännitetekniikka/PH/PT/SK 2015 Esiselostus 1. Luettele ja kuvaile erilaisia osittaispurkaustyyppejä.

Lisätiedot