Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS"

Transkriptio

1 Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

2

3 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska May 23th, 2008 Koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Työn nimi Siltanosturin sähköistys Työn ohjaaja Jari Halme Tekijä/tekijät Ville Mikkola Sivumäärä 20+2 Työelämäohjaaja Jori Nätynki Työ tehtiin Rautaruukille Raahen tehtaalle. Työn aiheeksi tuli siltanosturin moottoreiden, taajuusmuuttajien ja kaapeleiden mitoitus. Yrityksellä oli tarkoitus uusia nosturin sähkökäytöt ja tavoitteena oli saada toimiva kokonaisuus nosturiin. Opinnäytetyössä esitetään pääkohdat siitä, kuinka lasketaan nosturin sillan siirrossa, vaunun siirrossa ja nostoliikkeissä moottoreilta vaadittava teho. Lisäksi työssä käy ilmi, minkä kokoiset kaapelit vaaditaan valituille oikosulkumoottoreille. Niin ikään työssä tarkastellaan sitä, kuinka valitaan taajuusmuuttaja oikosulkumoottorille. Asiasanat siltanosturi, taajuusmuuttaja, oikosulkumoottori

4 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme Electrical engineering Name of thesis Bridge crane electrification Instructor Jari Halme Date Author Ville Mikkola Sivumäärä 20+2 Supervisor Jori Nätynki This engineering work was commissioned by Rautaruukki Raahe s factory. Subject of the work was measurement of bridge crane motors, frequency converters and cables. The company was going to renew electrifications of the crane and goal was to get a functional whole. Main points of how to calculate power of bridge crane motors are described in this thesis. Furthermore, it is clarified how large cables you need for the short circuit motors. Also this project includes data on how to choose the right frequency converter for induction motor. Key words bridge crane, frequency converter, induction motor

5 SYMBOLILUETTELO Fµ = vierintävastus g = putoamiskiihtyvyys J = hitausmomentti m = massa n = pyörimisnopeus P = teho t = kiihdytysaika T = jatkuva momentti Ta = kiihdytysmomentti v = nopeus Kreikkalaiset ω = kulmanopeus π = pii η = hyötysuhde

6 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SYMBOLILUETTELO SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SILTANOSTURI Rakenne Senkkanosturi 3 3 NOSTUREIDEN MOOTTOREISTA Käytettävät moottorit 4 4 TAAJUUSMUUTTAJA Mitoituksen perusteita Nopeudensäätö taajuusmuuttajalla 6 5 LAITTEIDEN MITOITUS Siirtoliikkeet Sillan siirrossa tehon ja momentin tarve Nostoliikkeet Kaapeleiden mitoitusperusteita 13 6 TULOKSET Sillansiirron moottoreiden ja taajuusmuuttajien valinta Pää- ja apuvaunun moottoreiden ja taajuusmuuttajien valinta Päänoston moottoreiden ja taajuusmuuttajen valinta Apunoston moottoreiden ja taajuusmuuttajan valinta 18 LÄHTEET 20 LIITTEET

7 1 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö sai alkunsa siitä, kun olin töissä Ruukki Oy:llä kesänä 2007 Raahen tehtaalla. Olin siltanostureiden sähkökunnossapidossa asentajana. Kesän aikana muutaman kyselyn tuloksena löydettiin sopiva aihe, kun erästä siltanosturia aiottiin uudistaa tai tehdä uusiksi koko nosturi. Tarkoituksena oli uudistaa sähkökäytöt. Aiheeksi tuli siis siltanosturin sähköistys. Työhön kuului moottoreiden, taajuusmuuttajien ja kaapeleiden mitoitus. Ohjauksia ei tässä työssä käsitellä. Työn alussa käsitellään hieman siltanosturia ja sen rakennetta ja esitellään minkä tyyppiseen siltanosturiin työ tehtiin. Loppuosassa työtä on esillä mitoitukseen köytettyjä kaavoja ja laskentaosuus, mistä käy ilmi myös valituttujen moottoreiden ja taajuusmuuttajien koot.

8 2 2 SILTANOSTURI 2.1 Rakenne Siltanosturin pääosat ovat päädyt, pääkannattajat, vaunu ja nostin. Pääkannattajista ja päädyistä koostuva silta liikkuu rakennuksen katonrajassa olevia kiskoja ja nosturirataa pitkin. Moottorista, vaihteistosta ja vetävistä kantopyöristä koostuva siirtokoneisto liikuttaa siltaa pitkin nosturirataa. Kantopyöriä on yhteensä vähintään neljä eli yksi jokaisessa sillan neljästä nurkasta. Sillassa on vähintään kaksi vetävää kantopyörää, yksi kummallakin sivulla. Tyypillisesti jokaisella vetävällä kantopyörällä on oma moottorinsa ja vaihteistonsa. (Tekniikan käsikirja 8, 582.) Kun vetäviä kantopyöriä on enemmän kuin kaksi, sijoitetaan ne sillan neljään nurkkaan. Kuvion 1 siltanosturissa on neljä kantopyörää, joista ohjaamon puoleiset pyörät ovat vetäviä. Pyörien lukumäärää suurentamalla pyörän halkaisijaa voidaan pienentää, mikä mahdollistaa pienempien vaihteiden käytön. Nostokoneisto on sijoitettu vaunuun, joka liikkuu sillan päällä poikittain sillan kulkusuuntaan nähden. Moottorin, vaihdelaatikon ja köysitelan muodostamia nostokoneistoja voi olla samassa vaunussa useita. KUVIO 1. Siltanosturin rakenne. (Hämäläinen 2004.)

9 3 2.2 Senkkanosturi Mitoitus tehdään kuviossa 2 esiintyvään senkkanosturiin. Silloin kun nostoa käytetään välillä sulan raakaraudan ja teräksen nostossa, tarvitaan 2 vaunua. Sulan käsittelystä johtuen päänoston nostokoneistot (köydet, jarrut, vaihteet ja moottorit) kahdennetaan. Kahdennetut nostokoneistot kykenevät toisen vaurioituesssa kantamaan yksin koko kuormituksen. Kahdennuksella estetään taakan putoaminen, tämä mahdollistaa meneillään olevan noston suorittamisen loppuun. Haluttaessa kaatokoneiston toimivan kummallakin puolella päänostoa sijoitetaan se erilliseen apuvaunuun. Apuvaunulla on tällöin omat pääkannattajansa, jotta se mahtuu kulkemaan varsinaisen nostovaunun alta. Kuviossa 2 on esitetty tällainen nelipääkannattajainen rakenne. KUVIO 2. Nelipääkannattajaisen senkkanosturin rakenne. Pääkannattaja on kuvassa katkaistu, jotta apuvaunun pääkannattaja näkyisi. (Hämäläinen 2004.)

10 4 3 NOSTUREIDEN MOOTTOREISTA 3.1 Käytettävät moottorit Siltanostureissa käytetään monenlaisia moottoreita. Nykyään suuntana on kuitenkin ollut se, että liukurengaskoneista ja muista moottoreista siirrytään oikosulkumoottoreiden käyttöön. Oikosulkumoottoreita ohjataan taajuusmuuttajilla. Tavallisimpia ovat 1000 ja 750 kierroksen moottorit. Käyttö on keskeytyvää ja käynnistystiheys on melko suuri. Tämän vuoksi nostureissa käytettävien oikosulkumoottoreiden termisen taajakäynnistys-kestävyyden tulee olla suuri. Yleensä myös käynnistysmomentin pitää olla melko suuri. 3.2 Mitoituksen perusteita Sähkökäytön lähtösuureena on moottorin antama mekaaninen teho, jonka työkoneen vaatimukset määräävät. Kuormituksen momentti-pyörimisnopeuskäyrästön analyysin tuloksena saadaan sähkökoneen momentin mitoitus. Moottorilta vaadittava vääntömomentti määräytyy työkoneen aiheuttaman vastamomentin ja järjestelmän liiketilan muuttamiseen tarvittavan momentin perusteella. Käytön pyöriessä vakionopeudella moottorin on annettava kaikilla nopeuksilla kuormituksen momenttikäyrää vastaava vääntömomentti. Käynnistettäessä saatetaan lisäksi vaatia melkoinen irrotusmomentti. (Sähkömoottorikäytön taloudellisesta mitoittamisesta.) Moottoria mitoitettaessa saatetaan tarvita myös kuormituksen momenttiaikakuvaaja, joka määrää sähkökoneen termisen mitoituksen. Sähkökäytön momenttivaatimuksista riippuen sähkömoottorin mitoitus ja valinta tapahtuu

11 5 tavallisimmin termisen kuormitettavuuden perusteella. Jos moottorin hetkellistä ylikuormitettavuutta käytetään hyväksi, voi koneen koko määräytyä tämänkin perusteella. (Sähkömoottorikäytön taloudellisesta mitoittamisesta.)

12 6 4 TAAJUUSMUUTTAJA Taajuusmuuttajat on kehitetty oikosulkumoottoreiden nopeuden ja vääntömomentin säätöön. Oikosulkumoottoreita voidaan taajuusmuuttajan avulla säätää tarpeen mukaisesti, jolloin sähkönkulutus vähenee merkittävästi. Esimerkiksi moottorin käynnistysvirta on pienempi, kun sitä ohjataan taajuusmuuttajalla. Taajuusmuuttajaa voidaankin pitää merkittävänä ympäristöteknisenä laitteena. 4.1 Mitoituksen perusteita Taajuusmuuttajan mitoittamiseksi on kuormitusmomentin perusteella laskettava vastaavat moottorin virrat. Taajuusmuuttajan terminen ylikuormitettavuus moottoriin nähden on oleellisesti pienempi. Tästä syystä se joudutaan useimmiten mitoittamaan suurimman käytössä esiintyvän virran perusteella. Joillekin taajuusmuuttajille sallitaan lyhytaikainen ylikuormitus (esim. 150 % yhden minutin ajan tietyn välein) ja tätä voi luonnollisesti käyttää hyväksi käyttöä mitoitettaessa. Esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä ylikuormituskykyä käytetään hyväksi suuren irrotusmomentin luomiseksi tai lyhytaikaisessa kiihdytyksessä tai jarrutuksessa. Taajuusmuuttajan teho siis määräytyy suurimman tarvittavan virran perusteella. (http://www.ee.lut.fi/taajuusmuuttaja.html.) 4.2 Nopeudensäätö taajuusmuuttajalla Oikosulkumoottoria ohjattaessa muutetaan jännitteen taajuutta ja suuruutta toisin kuin tasavirtamoottorissa, jossa muutetaan ainoastaan jännitettä. Oikosul-

13 7 kumoottorin virta sisältää sekä moottorin magnetoinnin että vääntömomenttia tuottavat komponentit, minkä vuoksi vääntömomentin säätöä varten tarvitaan ns. vektorisäätöä. Tämä tarkoittaa sitä, että taajuusmuuttajan sulautettuun prosessorijärjestelmään on luotu moottorista matemaattinen malli. Mallilla ratkaistaan riittävän reaaliaikaisesti, mikä osuus oikosulkumoottorin virrasta on magnetointivirtaa ja mikä vastaavasti vääntömomenttia tuottavaa virtaa. Kuvassa 6 on oikosulkumoottorin ns. vektoripiirros, minkä avulla mikroprosessori voi päätellä moottorin käyttöön liittyvät toiminnot. KUVIO 3. Oikosulkumoottorin matemaattinen malli (http://www.ee.lut.fi/taajuusmuuttaja.html)

14 8 5 LAITTEIDEN MITOITUS Tässä osiossa esitetään laskuissa käytettävät kaavat, joilla saadaan laskettua käytettävissä olleilla tiedoilla Kuviossa 4 olevan siltanosturin moottoreilta tarvittava teho ja vääntömomentti. Niin kuin luvussa 3 mainittiin, tullaan nosturin siirto- ja nostokoneistot toteuttamaan taajuusohjatuilla oikosulkumoottoreilla. KUVIO 4. Senkkanosturi

15 9 5.1 Siirtoliikkeet Nosturin siirtoliikkeillä tarkoitetaan sivuttaisuunnassa tapahtuvaa liikettä, kuten sillan siirtoa sekä pää- ja apuvaunun siirtoa Sillan siirrossa tehon ja momentin tarve Nosturin siltaa liikuttaa 4 moottoria jokainen eri kulmassa ja moottoreiden tehot ovat samat jokaisessa. Päävaunun siirto toteutetaan kahdella moottorilla kuin myös apuvaunun siirto. Teho ja momentti lasketaan suraavilla kaavoilla ja tuloksien perusteella valitaan moottoriluettelosta sopivat moottorit ja taajuusmuuttajat. Teho: [W] (1) [kg] [kg] [N/kg] [m/s] Jatkuva momentti: [Nm] ( 2) [W]

16 10 [rad/s] Kulmanopeus: [rad/s] (3) n = moottorin [r/min] Kiihdytysmomentti: [Nm] (4) [rad/s] [s] [kgm²] [kg] [kg] [m/s] Maksimimomentti saadaa laskemalla yhteen jatkuva momentti ja kiihdytysmomentti. Tmax = T + Ta (5) Ta = kiihdytysmomentti T = jatkuva momentti

17 Nostoliikkeet Nostoliikkeillä tarkoitetaan sekä päänostoa että apunostoa. Kuviossa 5 on esillä nostokoneistot. Nostomoottoreiden teho ja momentti saadaan laskettua seuraavien kaavojen avulla. Tuloksien avulla valitaan moottoriluettelosta oikeat moottorit ja taajuusmuuttajat. KUVIO 5. Senkkanosturin nostokoneistot (pää- ja apunosto)

18 12 Teho: [W] (6) [kg] [kg] [1/s²] [m/s] Jatkuva momentti: [Nm] (7) [W] [rad/s] Kulmanopeus: [rad/s] (8) n = moottorin pyörimisnopeus Kiihdytysmomentti [Nm] (9) [Nm]

19 13 [rad/s] [s] [kgm²] [kg] [kg] [m/s] Maksimimomentti Tmax = T + Ta [Nm] (10) T = jatkuvamomentti [Nm] [Nm] 5.3 Kaapeleiden mitoitusperusteita Sähköturvallisuusstandardi edellyttää sähköjohtojen ja niiden johtimien poikkipintojen mitoittamisessa useiden eri seikkojen huomioon ottamista. (SFS ). Moottoreiden liitoskaapeleiden poikkipintoja mitoittaessa tärkeimpiä asioita ovat sallitun lämpötilan (ylikuormitussuojaus) ja jännitteen aleneman tarkistaminen. Kaapeleiden mitoituksen pohjana on käytetty ABB:n taulukkoa Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat ja ACS 800 laiteopas. Periaatteessa kaapeleiden valinta tapahtuu taajuusmuuttajalle määrätyn etusulakkeen mukaan. Sulake määrää, minkä kokoiset kaapelit pitää laittaa. (ACS800 laiteopas.)

20 14 6 TULOKSET Luvussa 5 esitettujen kaavojen 1-6 avulla saadaan mitoitettua nosturiin oikosulkumoottorit ja taajuusmuuttajat. Esimerkeiksi valitsin Abb:n prosessikäyttöön tarkoitetut moottorit ja ACS-800 sarjan taajuusmuuttajat. Valittujen moottoreiden ja taajuusmuuttajien mukaan valitaan niille sopivat kaapelit. 6.1 Sillansiirron moottoreiden ja taajuusmuuttajien valinta Taulukko 1. Sillansiirrossa tarvittava teho ja momentti nosturin massa kg kg kg kuorman massa kg kg kg hyötysuhde 0,85 0,85 0,85 vierintävastus 0,05 N/kg 0,05 N/kg 0,05 N/kg sillan nopeus 1,66 m/s 1,66 m/s 1,66 m/s teho 42,96 kw 33,32 kw 29,4 kw moottorin pyörimisnopeus 102,6 rad/s = 980rpm 102,6 rad/s 102,6 rad/s jatkuva momentti 418 Nm 325 Nm 286 Nm kiihdytysaika 7 s 7 s 7 s moottorin hitausmomentti 0,43 kgm² 0,43 kgm² 0,43 kgm² kiihdytysmomentti 2007 Nm 1550 Nm 1370 Nm maksimimomentti 2425 Nm 1875 Nm 1656 Nm Taulukossa 1. esitettyjen tuloksien perusteella nähdään, että maksimi kuormalla vaadittava teho siirtämään siltaa on n. 43 kw ja jatku vamomentti on n. 420 Nm. Kun huomioidaan vielä kiihdytysmomentti n Nm, niin tiedetään tarvittavat

21 15 suureet. Nosturikäyttöihin suunnitelluissa moottoreissa kippivääntö voi olla nimelliseen verrattuna jopa viisinkertainen. Näiden perusteella valitaan sillan moottoreiksi neljä 22 kw:n oikosulkumoottoria, joiden nimellismomentti 856 Nm. Moottoreiden nimellisvirta on 43 A. Virran ja tehon perusteella valitaan taajuusmuuttajaksi ABB:n ACS Taajuusmuuttajasta jatkuvasti saatavissa oleva terminen virta ilman ylikuormitettavuutta 40 C lämpötilassa on 186 A ja moottorin teho on tällöin 90 kw. ABB:n taulukosta valitaan kaapeleiksi moottoreille 3 x MCMK 6.2 Pää- ja apuvaunun moottoreiden ja taajuusmuuttajien valinta Vaunujen moottoreiden ja taajuusmuuttajien mitoitus ja valinta tapahtuu samoilla kaavoilla kuin sillansiirrossa. Taulukko 2. Pää- ja apuvaunun vaatima teho ja momentti Päävaunu Apuvaunu vaunun massa kg kg kuorman massa kg kg hyötysuhde 0,85 0,85 vierintävastus 0,05 N/kg 0,05 N/kg sillan nopeus 0,42 m/s 0,42 m/s teho 6,8 kw 1,8 kw moottorin pyörimisnopeus 99,5 rad/s = 950rpm 99,5 rad/s jatkuva momentti 66,9 Nm 17,0 Nm kiihdytysaika 3 s 3 s

22 16 Taulukko 2. (jatkuu) moottorin hitausmomentti 0,09 kgm² 0,06 kgm² kiihdytysmomentti 194,7 Nm 51,0 Nm maksimimomentti 261,6 Nm 68,0 Nm Taulukosta 2. nähdään että päävaunun liikkumiseen vaadittava teho on n. 6,8 kw ja jatkuva vääntömomentti n. 67 Nm. Kiihdytykseen vaadittava momentti on n. 195 Nm. Päävaunun liikkuminen toteutetaan kahdella vetävällä pyörällä, joista molemmilla on oma moottori. Moottoreiksi valitaan kaksi 7,5 kw:n oikosulkumoottoria, joiden nimellismomentti on 148 Nm. Moottoreiden nimel-lisvirta on 15,4 A. Kaapeleiksi moottoreille valitaan 3 x MCMK. Apuvaunun liikkuminen toteutetaan myös kahdella moottorilla. Apuvaunun siirtämiseen vaadittava teho on n. 1,8 kw ja sen vaatima jatkuvamomentti on n. 17 Nm ja kiihdytysmomentti n. 51 Nm Tämän perusteella valitaan kaksi 5,5 kw oikosulkumoottoria, joiden nimellis momentti on n. 55 Nm. Moottoreiden nimellisvirta on 12A. Kaapeleiksi moottoreille valitaan 3 x MCMK. Taajuusmuuttajaksi päävaunulle valitaan virtojen ja tehojen mukaan ABB:n ACS Muuttajasta jatkuvasti saatavissa oleva terminen virta ilman ylikuormitettavuutta 40 C lämpötilassa on 34 A ja moottorin teho on tällöin 15 kw. Apuvaunulle valitaan ABB:n ACS Taajuusmuuttajasta jatkuvasti saatavissa oleva terminen virta ilman ylikuormitettavuutta 40 C lämpötilassa on 25 A ja moottorin teho on tällöin 11 kw.

23 Päänoston moottoreiden ja taajuusmuuttajen valinta Päänoston toteutetaan neljällä oikosulkumoottorilla ja kahdella taajuusmuuttajalla, koska nosturia käytetään sulan raakaraudan nostoon ja kuorman on pysyttävä ilmassa vaikka yksi moottori tai taajuusmuuttaja hajoaisikin. Taulukko 3. Päänoston tehon ja momentin tarve kuorman massa kg kg kg koukun- ja köysienmassa 1500 kg 1500 kg 1500 kg hyötysuhde 0,85 0,85 0,85 putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s² 9,81 m/s² 9,81 m/s² nostonopeus 0,15 m/s 0,2 m/s 0,25 m/s teho 350 kw 235 kw 178 kw moottorin pyörimisnopeus 102,6 rad/s = 980rpm 102,6 rad/s 102,6 rad/s jatkuva momentti 3400 Nm 2290 Nm 1735 Nm kiihdytysaika 7 s 7 s 7 s moottorin hitausmomentti 20 kgm² 20 kgm² 20 kgm² kiihdytysmomentti 352 Nm 351 Nm 350 Nm maksimimomentti 3752 Nm 2640 Nm 2085 Nm Taulukossa 3. esitettyjen tuloksien perusteella huomataan, että suurimmalla kuormalla vaadittava teho nostamaan kuorma on n. 350 kw. Jatkuvaa momenttia tarvitaan n Nm ja kiihdytysmomenttia n. 350 Nm. Näiden perusteella valitaan päänoston moottoreiksi neljä 110 kw:n oikosulkumoottoria, joiden nimellismomentti on 4240 Nm. Moottoreiden nimellisvirta on 202 A. Kaapeleiksi moottoreille valitaan 3 x MCMK Virran ja tehon perusteella valitaan taajuusmuuttajiksi ABB:n kaksi ACS Taajuusmuuttajasta jatkuvasti saatavissa oleva terminen virta ilman

24 18 ylikuormitettavuutta 40 C lämpötilassa on 487 A ja moottorin teho on tällöin 250 kw. 6.4 Apunoston moottoreiden ja taajuusmuuttajan valinta Apunosto toteutetaan kahdella moottorilla ja yhdellä taajuusmuuttajalla. Taulukko 4. Apunoston tehon ja momentin tarve kuorman massa kg kg kg koukun- ja köysienmassa 1500 kg 1500 kg 1500 kg hyötysuhde 0,85 0,85 0,85 putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s² 9,81 m/s² 9,81 m/s² nostonopeus 0,2 m/s 0,25 m/s 0,34 m/s teho 142 kw 62,0 kw 45,2 kw moottorin pyörimisnopeus 992rpm = 103,9 rad/s 103,9 rad/s 103,9 rad/s jatkuvamomentti 1367 Nm 597 Nm 435 Nm kiihdytysaika 6 s 6 s 6 s moottorin hitausmomentti 4 kgm² 4 kgm² 4 kgm² kiihdytysmomentti 86,1 Nm 84,0 Nm 83,9 Nm maksimimomentti 1453 Nm 681 Nm 518 Nm Taulukossa 4 esitettyjen tuloksien perusteella huomataan, että maksimi kuormalla vaadittava teho nostamaan kuorma on n. 142 kw. Jatkuvaa momenttia tarvitaan n Nm ja kiihdytysmomenttia n. 90 Nm. Näiden perusteella valitaan apunoston moottoreiksi kaksi 90 kw:n oikosulkumoottoria, joiden nimellismomentti on 1732 Nm. Moottoreiden nimellisvirrta on 163 A. Virran ja tehon

25 19 perusteella valitaan taajuusmuuttajaksi ABB:n ACS Taajuusmuuttajasta jatkuvasti saatavissa oleva terminen virta ilman ylikuormitettavuutta 40 C lämpötilassa on 368 A ja moottorin teho on tällöin 200 kw. Kaapeleiksi moottoreille valitaan 3 x MCMK.

26 20 LÄHTEET Painetut lähteet Hämäläinen, Y. Starck, P Mård, M Sähkömoottorikäytön taloudellisesta mitoittamisesta. HTKK tieteellisiä julkaisuja 58 Valtanen, E Tekniikan taulukkokirja. 14. Genesis-Kirjat Oy. Tekniikan käsikirja 8 koneensuunnitteluoppi. Jyväskylässä ABB:n laiteopas ACS 800 Painamattomat lähteet Lappeenrannan teknillinen yliopisto. WWW-dokumentti. Saatavissa: Luettu Luettu Puhelin keskustelut Kettunen Pekka Algol , Teos, jolla ei ole henkilötekijää, kuten lait asetukset, komiteanmietinnöt, standardit ja patentit SFS-käsikirja 600. Pienjännitesähköasennukset ja sähköturvallisuus Helsinki: Suomen standardisoimisliitto SFS.

27

28 Nosturin sillan siirto kuvattuna ylhäältä päin. LIITE 1

29 Nosturin vaunu LIITE 2

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti

Lisätiedot

YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO. CLX-ketjunostin INNOVATIIVISTA KUORMANKÄSITTELYÄ

YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO. CLX-ketjunostin INNOVATIIVISTA KUORMANKÄSITTELYÄ TEOLLISUUSNOSTURIT YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO TYÖPISTENOSTURIT CLX-ketjunostin INNOVATIIVISTA KUORMANKÄSITTELYÄ Konecranes CLX-ketjunostin UUDISTA

Lisätiedot

Moottorisahan ketjun kytkentä

Moottorisahan ketjun kytkentä Moottorisahan ketjun kytkentä Moottorisaha kiihdytetään tyhjäkäynniltä kierrosnopeuteen 9600 r/min n. 120 krt/h. Mikä on teräketjun keskipakoiskytkimen kytkentäaika ja kuinka paljon kytkin lämpenee, kun

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

1 2 3 4 5 A B 6 7 8 9 [Nm] 370 350 330 310 290 270 [kw] [PS] 110 150 100 136 90 122 80 109 250 230 210 190 70 60 50 95 82 68 170 150 40 54 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 30 20 41 27 70 1000 1500 2000

Lisätiedot

1 2 3 4 5 7 9 A B 10 11 12 13 14 15 16 17 [Nm] 370 350 330 310 290 270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 70 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 RPM [kw] [PS] 110 150 100 136 90 122

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 A B 8 9 10 11 [Nm] 370 350 330 [kw] [PS] 110 150 100 136 310 90 122 290 270 80 109 250 70 95 230 210 60 82 190 50 68 170 150 40 54 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 30 20 41 27 70 1000 1500

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Kevytnosturituotteet WWW.ERLATEK.FI

Kevytnosturituotteet WWW.ERLATEK.FI Kevytnosturituotteet 198 WWW.ERLATEK.FI CLX KETJUNOSTIMET Konecraneskonsernin innovatiivinen CLXketjunostin on luotettava ja suorituskykyinen nostolaite, joka lisää asiakasarvoa turvallisuudellaan, monipuolisuudellaan

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla:

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla: LINEAARIKÄYTÖT Yleistä lineaarikäytöistä Pinoajat, lavaajat ja muut keräilyrobotit ovat tyypillisiä esimerkkejä lineaarikäytöistä. Perusajatuksena on käyttölaitteen pyörimisliikkeen muuttaminen pitkittäisliikkeeksi.

Lisätiedot

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 30.10.2014 Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Mitoitus ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office

Lisätiedot

VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA. Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon

VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA. Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon VEM tuntee vaihteet VEM MOTORS FINLANDin valikoimissa on erilaisia vaihtoehtoja teollisuuden voimansiirtoon aina 4 500 000

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla! MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille

Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille ABB Title Lorem Ipsum dolor sit Possible Subtitle Uudet pumppu- ja

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY V/Ii1C:n) PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1203 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

PURUIMURI 5000 lasi- ja kivivillapuhallin

PURUIMURI 5000 lasi- ja kivivillapuhallin PURUIMURI 5000 lasi- ja kivivillapuhallin moottori 3-vaihe, 5.5kW, 2 800 kierr./min, tähtikolmiokytkin korkeus 850mm leveys 650mm paino 85kg imuletku ø160mm, pituus 20m poistoputket 3kpl pituus 2m (toimivat

Lisätiedot

10 SÄHKÖKONEET, osa 1

10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit

Lisätiedot

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

GEARex. GEARex Kokoteräksiset kaarihammaskytkimet. Jatkuvan päivityksen alaiset tiedot löytyvät online-tuoteluettelostamme, web-sivustosta www.ktr.

GEARex. GEARex Kokoteräksiset kaarihammaskytkimet. Jatkuvan päivityksen alaiset tiedot löytyvät online-tuoteluettelostamme, web-sivustosta www.ktr. 107 Sisällysluettelo 107 Toiminnan kuvaus 109 Kytkimen valinta 110 Rakenteet FA, FB ja FAB 111 Rakenteet DA, DB ja DAB 112 Rakenteet FH ja DH 113 Poikkeamat 114 Laippojen mitat 115 108 Toiminnan kuvaus

Lisätiedot

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Kestomagneettiteknologia tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen Johdanto Kestomagneettikoneen roottorin magnetointi tapahtuu

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

TEOLLISUUSNOSTURIT YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO NOSTAMISEN UUSI STANDARDI CXT NEO -NOSTURI

TEOLLISUUSNOSTURIT YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO NOSTAMISEN UUSI STANDARDI CXT NEO -NOSTURI TEOLLISUUSNOSTURIT YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO NOSTAMISEN UUSI STANDARDI CXT NEO -NOSTURI 2 Konecranes CXT NEO Nostamisen uusi standardi Ketteryyttä

Lisätiedot

TEOLLISUUSNOSTURIT YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO NOSTAMISEN UUSI STANDARDI CXT NEO -NOSTURI

TEOLLISUUSNOSTURIT YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO NOSTAMISEN UUSI STANDARDI CXT NEO -NOSTURI TEOLLISUUSNOSTURIT YDINVOIMALANOSTURIT SATAMANOSTURIT RASKAAT HAARUKKATRUKIT KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO NOSTAMISEN UUSI STANDARDI CXT NEO -NOSTURI 2 Konecranes CXT Neo CXT NEO Ketteryyttä Tehoa Tämä

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Hammashihnojen mitoitus- ja laskentakaavat

Hammashihnojen mitoitus- ja laskentakaavat Voimansiirtohihnojen tekniset tiedot Tunnus ja yksikkö b = hihnan leveys (mm) T = jako C = akseliväli (mm) L R = hihnan pituus (mm) L Z = hihnan hammasluku Z 1 = hammasluku, pieni pyörä Z 2 = hammasluku,

Lisätiedot

Energiatehokkaat moottorikäytöt. Koulutusmateriaali

Energiatehokkaat moottorikäytöt. Koulutusmateriaali Energiatehokkaat moottorikäytöt Koulutusmateriaali Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Vuonna 2006 Suomen teollisuuden sähkömoottorit kuluttivat

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

ERGOLATOR. Henkilökohtainen nostoapulaite. 15 200 kg. ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn

ERGOLATOR. Henkilökohtainen nostoapulaite. 15 200 kg. ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn Henkilökohtainen nostoapulaite 5 00 kg ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn Henkilökohtainen nostoapulaite Jokaiselle oikea työskentelykorkeus ei turhaa kumartelua tai kurottamista. Portaaton nostonopeus

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY Vi-AKCn) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1197 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

Jarrukatkojat ja -vastukset

Jarrukatkojat ja -vastukset VACON CX/CXL/CXS TAAJUUSMUUTTAJAT Jarrukatkojat ja -vastukset Oikeudet muutoksiin ilman etukäteisilmoitusta pidätetään F O R S M O O T H C O N T R O L Sivu 2 (15) Jarrukatkojat ja -vastukset Vacon SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

XN-sähköketjunostimet TEHOKASTA NOSTAMISTA

XN-sähköketjunostimet TEHOKASTA NOSTAMISTA TEOLLISUUSNOSTURIT Ydinvoimalanosturit SATAMANOSTURIT Raskaat haarukkatrukit KUNNOSSAPITO TYÖSTÖKONEHUOLTO KEVYTNOSTURIJÄRJESTELMÄT XN-sähköketjunostimet TEHOKASTA NOSTAMISTA Konecranes Sähkötoimiset XN-ketjunostimet

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Tekninen opas nro 8. Sähköinen jarrutus

Tekninen opas nro 8. Sähköinen jarrutus Tekninen opas nro 8 Sähköinen jarrutus 2 Tekninen opas nro 8 - Sähköinen jarrutus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 1.1 Yleistä... 5 1.2 Käyttösovellukset nopeuden ja momentin mukaan... 5 2. Jarrutustehon

Lisätiedot

MB - Engineering Rengaskoneet 2015

MB - Engineering Rengaskoneet 2015 MB - Engineering Rengaskoneet 2015 1 www.eurovulk.fi Rengaskoneet henkilöauton rengastöihin MB TC322 Asennuskone Helppokäyttöinen, vahva ja pieneen tilaan mahtuva MB CT 322 asennuskone on puoliautomaattinen

Lisätiedot

Massa ja paino. Jaana Ohtonen Språkskolan Kielikoulu. torsdag 9 januari 14

Massa ja paino. Jaana Ohtonen Språkskolan Kielikoulu. torsdag 9 januari 14 Massa ja paino Pohdi Miten pallon heittäminen poikkeaa kuulan heittämisestä? Auto lähtee liikkeelle rajusti kiihdyttäen. Mitä tapahtuu peilistä roikkuvalle koristeelle? Pohdi Miten pallon heittäminen poikkeaa

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Sähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti:

Sähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: 1. Avaa kojetaulussa oleva säilytyslokeron luukku. Luukku on sijoitettu matkustajan istuimen eteen. 2. Irrota

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP LOREM IPSUM JE ZULT MAAR HZ m Head m/s m/s m/s m/s m/s Ø m Ø Ø Ø Ø l/s Flow kw Shaft power P Ø m/h Ø Ø Ø kw Total input power P VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT,

Lisätiedot

FordRanger 1 0 965237 2 3 4 5 7 6 143 PS 156 PS RPM 1000 1500 2000 2500 3000 3500 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340 360 380 400 0 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 [Nm] [kw] 0 163

Lisätiedot

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow.

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø8 8 Ø 14 2 6 15 Ø3 4 Ø128 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 12 14 3 m/h

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MOOTTOREIDEN YLIJÄNNITESUOJAUS TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖSSÄ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MOOTTOREIDEN YLIJÄNNITESUOJAUS TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖSSÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MOOTTOREIDEN YLIJÄNNITESUOJAUS TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖSSÄ Työn tekijä: Tuomas Heimonen Työn valvoja: lehtori, DI Jari Ijäs

Lisätiedot

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa

Lisätiedot

2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN

2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN 2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN Janne Rossi Kirjallisuustyö 6.11.2011 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELLUKSEN YLEINEN KUVAUS... 3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY... 3 2.1

Lisätiedot

= Kgm. = Nm. Nivelyksiköitä on saatavana usealla eri akselihalkaisijalla ja usealla eri sovitelaipalla merivaihteen mukaan.

= Kgm. = Nm. Nivelyksiköitä on saatavana usealla eri akselihalkaisijalla ja usealla eri sovitelaipalla merivaihteen mukaan. Hollantilaiset Python-Drive nivelyksiköt teholuokkaan 10-1000 hv Nivelyksikköä käytettäessä akselin tarkka linjaus ei ole tarpeen ja kone sekä akselisto voidaan tarvittaessa asentaa eri kulmaan, optimaaliseen

Lisätiedot

Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V

Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Käyttöohje (Mallit: CWS 160,230 ja 300) Maahantuoja Suomessa : Carl Stahl Oy Jonkankatu 2, 20360 Turku Puh: 02 2750060 e mail: myynti@carlstahl.fi 1. Teknisiä tietoja

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007. SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Jyväskylä 14.11.2007

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007. SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Jyväskylä 14.11.2007 Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007 SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Osatehtävä: Vesienkäsittelyn ja turvekentän kuivattamisen tehostaminen pumppausta kehittämällä Tavoite: Laaditaan pumppausohje,

Lisätiedot

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM A5332020 Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 Sovellukset Käyttölaite ohjaa ilman sisääntuloluukkuja.

Lisätiedot

TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ

TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ Ryhmä: Iiro Kettunen Heikki Föhr Esa Eronen Pvm: 10.9.2007 SISÄLTÖ 1 Lähtöaineisto...3

Lisätiedot

FR-F740-00023 - 02160-EC

FR-F740-00023 - 02160-EC TAAJUUSMUUTTAJA LYHYT KÄSIKIRJA KIINTEISTÖAUTOMAATIOKÄYTTÖÖN FR-F740-00023 - 02160-EC PL 236, 28101 PORI Puh. (02) 5508800 Fax (02) 5508841 www.mitsubishi-taajuusmuuttajat.fi tehoelektroniikka@urhotuominen.fi

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

rajapinnat nosturiradat

rajapinnat nosturiradat Nosturistandardien ja Eurocode-järjestelmän rajapinnat nosturiradat Yleistä nosturistandardien sisällöstä Nosturiratojen kuormitukset Ratatoleranssit Ratakiskot ja niiden mitoitus 1 ( 1 ) Hannu Rantala

Lisätiedot

Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO

Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu Markku Suonpää KAO Polttokennoauto Hyundai ix35 Polttokennoauto Hyundai ix35 Tekniikkaa: Sarjahybridi Eteen sijoitettu PEM-polttokenno, eteen poikittain

Lisätiedot

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi JÄÄNHOITOKONEET JÄÄHALLEILLE JA ULKOKENTILLE

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi JÄÄNHOITOKONEET JÄÄHALLEILLE JA ULKOKENTILLE Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi JÄÄNHOITOKONEET JÄÄHALLEILLE JA ULKOKENTILLE ICECAT B220 AKKUKÄYTTÖINEN JÄÄNHOITOKONE ICECAT on helppokäyttöinen ja turvallinen

Lisätiedot

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL 1. Käyttö Vinssi on tehty käytettäväksi varastoissa, rakennuksilla jne. Vinssejä on sekä 230V että 400V käyttöjännitteelle,

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä.

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Alla on a)-vaiheen monivalintakysymyksiä. Pääsykokeessa on joko samoja tai samantapaisia. Perehdy siis huolella niihin.

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

CLEAR Virta 1 A 1 100100000 ka Teksti X-akseli Virta A. Muuta kaikki Kaavio selitysosio Verkon jännite U1 = 1 kv U2 = 1 kv U2

CLEAR Virta 1 A 1 100100000 ka Teksti X-akseli Virta A. Muuta kaikki Kaavio selitysosio Verkon jännite U1 = 1 kv U2 = 1 kv U2 Sähkötekniet lakentaohjelmat. Helinki 24.11.2014 Selektiiviyy (1-1-29) ohjelman eittely Selektiiviyy ohjelma on Microoft Excel ohjelmalla tehty lakentaovellu. Ohjelmat toimitetaan Microoft Office Excel

Lisätiedot

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimen valinnassa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat: Akselikytkimet Onko radiaalista virhettä? Kuinka suurta momenttia siirretään? Kuinka suurta kierrosnopeutta

Lisätiedot

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 ROCLA PICKUP PHL-10 TEKNISET TIEDOT Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 Yleistä Kaikki mallit CE-vaatimusten mukaisia. Materiaaleista on n. 95% kierrätettäviä. Kuljettajan tila Ergonomisesti haarukoiden

Lisätiedot

METSÄKONEET 770D HARVESTERIT 770D

METSÄKONEET 770D HARVESTERIT 770D METSÄKONEET 770D HARVESTERIT 770D Tehokkuutta harvennuksille - John Deere 770D John Deere 770D -harvesteri on oikea valinta harvennuksille ja pienten puiden käsittelyyn. Nelipyöräinen ja pienikokoinen

Lisätiedot

ALUMIINIPUKKI- NOSTURIT. 1000 kg 1500 kg 3000 kg

ALUMIINIPUKKI- NOSTURIT. 1000 kg 1500 kg 3000 kg ALUMIINIPUKKI- NOSTURIT 1000 kg 1500 kg 3000 kg AluP FOLDED kokoon taitettava 1500 kg Alumiinipukkeja oikeassa koossa oikeaan paikkaan. Mallistoon kuuluu kolmen kokoista pukkia joista löytyy oikea jokaiseen

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu. CRM-järjestelmäratkaisun toteutus - Case Firma

Laurea-ammattikorkeakoulu. CRM-järjestelmäratkaisun toteutus - Case Firma Laurea-ammattikorkeakoulu CRM-järjestelmäratkaisun toteutus - Case Firma Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä CRM - järjestelmäratkaisun toteutus Case Firma Laurea University of Applied Sciences Abstract

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot