9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys
|
|
- Juuso Antti Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 81 9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sähkökoneen lämmönsiirron suunnittelu on yhtä tärkeää kuin koneen sähkömagneettinenkin suunnittelu, koska koneen lämpenemä määrittää sen tehon. Lämmön- ja aineensiirto sähkökoneessa on itseasiassa monimutkaisempi ja vaikeammin hallittavissa kuin sähkökoneen tavanomainen sähkömagneettinen suunnittelu. Koko lämpenemään liittyvä suunnitteluongelma voidaan välttää käyttämällä perimätietoa konevakiosta, joka ilmoittaa periaatteessa, minkä suuruisen sisäisen tehon koneen roottoritilavuus antaa. Konevakiosta ja pyörivän sähkökoneen suunnittelusta on kerrottu mm. kirjassa J. Pyrhönen: Pyörivän sähkökoneen suunnitteleminen. Koneen sähkömagneettinen suunnittelu määrittää tarkasti koneen geometrian, ja koneen osat valmistetaan tarkkojen toleranssien mukaan. Koneen mitoitus määrää sen, tuottaako kone vaaditun vääntömomentin vai ei. Mitoitus määrää myös tarkasti koneen jännitteet ja virrat sekä siten mahdollisen taajuusmuuttajan tai reluktanssikoneen ohjaimen tehoelektroniikan mitoituksen. Alkeellisia menetelmiä lämmönsiirron laskemiseksi voidaan perustella sillä, että kun koneen eristyksille sallittuja maksimilämpötiloja ei ylitetä, määrää koneen lämpenemä ainoastaan koneen kestoiän eikä lämpenemällä ole suurta merkitystä koneen tuottaman vääntömomentin kannalta. Lämpenemäongelma voidaan jakaa kahteen kysymykseen. Useimmissa moottoreissa riittävä lämmön poisto saavutetaan soveltamalla sekä konvektiota, johtumista että säteilyä. Suuren tehotiheyden koneissa voidaan käyttää myös suoria jäähdytysmenetelmiä. Joskus jopa koneen käämitys on tehty kupariputkesta, jonka sisällä jäähdytysvesi virtaa koneen toimiessa. Sähkökoneiden lämmönsiirtoa voidaan analysoida auttavasti muutaman melko yksinkertaisen lämmön- ja aineensiirron yhtälön avulla. Toiseksi, lämmön poistamisen lisäksi tulee kyseeseen lämpötilan jakautuminen koneen eri osissa. Tämä on hankala kolmidimensioinen diffuusio-ongelma, johon liittyy runsaasti vaikeita kysymyksiä yksityiskohdista kuten, miten lämpö siirtyy kuparijohtimesta eristyksen yli staattorirunkomateriaaliin. Erilaisia empiirisiä yhtälöitä tulee käyttää harkiten. Lämpötilan jakautuminen koneessa voidaan laskea, kun tunnetaan tarkasti koneen häviöiden jakautuminen koneen osiin ja lämmön poistoteho. Muutostiloissa lämpötila jakautuu täysin erilailla kuin stationaarisessa tilassa. Sähköisen eristyksen kestoikää voidaan arvioida ainoastaan tilastollisin menetelmin, mutta laajalla lämpötila-alueella kestoiän voidaan olettaa olevan verrannollinen koneen lämpötilannousuun T ja vieläpä eksponentiaalisesti siten, että jatkuva 10 C lämpötilannousu lyhentää sähkökoneen eristyksen kestoikää jopa 50 %. Koneet voivat kestää lyhyitä korkeita lämpötiloja useinkin toistuvasti riippuen lämpötilapiikin kestosta ja korkeudesta. Samantapainen eliniän lyheneminen koskee myös moottoreiden laakereita, joissa voidaan käyttää kuumankestävää rasvaa tai monissa kriittisissä käytöissä öljysumuvoitelua, jolloin öljy jäähdytetään muualla ja syötetään kylmänä laakereihin. Sähkökoneen käämityksen lämpötilannousu kasvattaa käämityksen resistanssia. 50 C lämpötilannousu kasvattaa resistanssia 0 % ja 135 C lämpötilannousu 53 %. Mikäli koneen virta säilyy samana, kasvavat kuparihäviöt vastaavasti. Käämityksen resistanssin mittausta käytetään joskus määritettäessä koneen käämityksen lämpötilaa, mutta tällä menetelmällä
2 8 saadaan ainoastaan keskimääräinen lämpötila. Kuumimmissa pisteissä käämityksen lämpötila saattaa olla C keskiarvoa korkeampi. Kuva 9.1 esittelee tyypillisen nykyaikaisen 4 kw:n oikosulkumoottorin tehotasapainoa. 15 % sähköenergiasta muuttuu lämmöksi koneen nimellisteholla. Erityisesti koneen kupari- l. kuormitushäviöiden osuus on suuri - 77 % häviöistä. Kuparihäviöiden suuri osuus kaupallisissa koneissa johtuu kuparin kalliista hinnasta. Rautahäviöiden osuus jää pieneksi, vaikka koneiden rautapiiritkin on yleensä mitoitettu varsin ahtaiksi nykyaikaisissa koneissa. Kuvan 9.1 koneen lämpenemä on mitoitettu B-luokan mukaan ja eristys on tehty F-luokan mukaisesti. (ks. taulukko 8.1). P s 100 %, 4.7 kw P Fe 1,9% 55 P Cus 6,9% P δ P l 0,5% P a 85 %, 4.0 kw P Cur P µ 1,0% 4,7% 300 Kuva 9.1 Erään 4 kw:n kaksinapaisen oikosulkumoottorin Sankey-diagrammi. P Fe, rautahäviöt, P Cus, staattorin kuparihäviöt, P l, lisähäviöt, P δ, ilmaväliteho, P Cur, roottorin kuparihäviöt, P µ, kitkahäviöt. Häviöitä on siis kaikkiaan noin 700 W, ja ne pitää pystyä poistamaan koneesta sen lämmettyä käynnin aikana B-luokan mukaisesti. Taulukossa 9.1 on esitetty IEC-normin mukaiset lämpötilat ja aiemmin käytössä olleet, joskin vielä yleiset, lämpötilaluokat kirjaimin. Rajalämpötila ilmaisee korkeimman lämpötilan, jonka eristyksen lämpimin osa saa saavuttaa. Lämpenemä tarkoittaa suurinta käämitylselle sallittua lämpötilannousua nimelliskuormituksella. Taulukko 9.1. Eristeaineiden lämpötilaluokat IEC 34-1:n mukaisesti. Luokka Kuumimman pisteen rajalämpötila [ C] Sallittu lämpenemä [ C], kun ympäristön lämpötila on 40 C. Sallittu vastusmittauksella määritetty lämpenemä [ C] Y 90 A E B F H C >180
3 Lämmön poisto Lämmön poistamiseksi on käytettävissä konvektio, johtuminen ja säteily. Yleensä ilman, nesteen tai höyryn välityksellä tapahtuva konvektio on tärkein. Mikäli moottori on laippaasennettava, saattaa koneen laipan kautta siirtyä merkittävä määrä lämpöä moottorin käyttämään laitteeseen. Säteilylämmönsiirron osuus on yleensä vaatimaton, muttei merkityksetön. Erityisesti musta koneen pinta edistää säteilylämmönsiirtoa. Johtuminen Sähkökoneissa liitospintojen lämpövastukset muodostavat suurimman epävarmuustekijän. Tärkeimpiä liitospintoja ovat johtimien ja uraeristeen, uraeristeen ja staattori- tai roottoripaketin ja staattoripaketin ja staattorirungon väliset lämpövastukset. Näiden määrittäminen voi olla hyvin vaikeaa ilman mittauksia. Juuri nämä kosketuslämpövastukset määräävät kuitenkin pääasiassa koneen lämmönsiirron, joten lämmönsiirron laskemiseksi on tunnettava kokeellisia liitoslämpövastusten arvoja. Käämitykset pyritään kyllästämään mahdollisimman hyvin lämpöä johtavilla hartseilla, joiden lämmönjohtavuus on huomattavasti pienempi kuin metallien, mutta kuitenkin parempi kuin ilman lämmönjohtavuus. Tehotiheydeltään suurimmissa koneissa esimerkiksi lentolaitteiden moottoreissa ei häviölämpötehoa kyetä siirtämään useiden lämpövastusten yli, vaan joudutaan käyttämään käämitysten suoraa jäähdytystä. Konvektio Konvektiokertoimen arvo riippuu väliaineen viskositeetista, lämmönjohtavuudesta, ominaislämpökapasiteetista, väliaineen virtausnopeudesta, jne. Perinteisesti konvektiokerroin on määritetty erilaisten empiiristen korrelaatioiden avulla. Miller (1993) käyttää sähkökoneen laskennassa vaakasuoraan asennetun, rivattoman, halkaisijaltaan D u :n suuruisen sylinterin luonnolliselle konvektiolle ilmassa ympäristön lämpötilan ollessa lähellä huoneenlämpötilaa sylinterin ja ympäristön välisestä lämpötilaerosta riippuvaa korrelaatiota α th T 13. D u 05. W mk. (9.1) Esimerkiksi halkaisijaltaan 0.1 m:n sylinterin ollessa 50 C ympäristöä korkeammassa lämpötilassa luonnollisen konvektion lämmönsiirtymiskerroin saa arvon 6.4 W/(m K) ja lämpötilaeron ollessa T = 30 C lämpövirran tiheydeksi saadaan 187 W/m. Luonnollinen konvektio on siten samaa luokkaa kuin säteilylämmönsiirto edellisessä esimerkissä. Pakotettu konvektio kasvattaa konvektiokerrointa jopa kertaiseksi riippuen ilman nopeudesta. Konvektiokerroin on likimäärin verrannollinen nopeuden v neliöjuureen (Miller 1993) 389. v L α th W mk. (9.)
4 84 Tässä L on koneen vaipan pituus metreinä ja nopeus v ilmoitetaan [m/s]. Esimerkiksi 0.1 m:n pituisen sylinterin pinnalla virtausnopeuden ollessa 4 m/s saadaan konvektiokertoimeksi 4.6 W/(m K). Tämä on noin nelinkertainen verrattuna aiemmin luonnolliselle konvektiolle saatuun arvoon. Lämpötilaeron ollessa 30 C saadaan lämpövuoksi 738 W/m. Sähkökoneiden kannalta mielenkiintoinen esimerkki on Holmanin (1989) antama: 1 m kuparilanka, jonka halkaisija on 1 mm on upotettu veteen ja siinä tapahtuu W resistiivinen lämpöhäviö. Tämä häviö on riittävä keittämään vettä, joka ympäröi lankaa. Langan pintalämpötila oli kokeessa 114 C ja konvektiokerroin 5000 W/m. Lämpövuo langasta on 7 MW/m. Johtimen virrantiheys kokeessa oli 35 A/mm. Tarkistus: Kuparilangan vastus on 114 C:n lämpötilassa Virta on 1 1m. m 1+94K 4 10 = Ω.. K π m 8-3 R Cu = Ω A I = 35 π 0. 5 mm = 7. 5A, mm ja virtalämpöhäviö PCu = I RCu =. 7W. Normaalissa sähkökoneessa ei lämmönsiirto voi tapahtua läheskään edellisen esimerkin kaltaisella tehokkuudella. Toisin sanoen 35 A/mm virrantiheyksiä voidaan käyttää vain hyvin lyhyen aikaa, jolloin koneen osien voi varastoida lämmön, jota ei ehditä siirtää pois. Tämä virrantiheys on riittävän suuri höyrystämään kuparilangan sen ollessa vapaasti ilmassa. Maksimitaso, jolla vapaa konvektio ja säteily voi siirtää lämpöä sähkökoneen pinnalta 40 C lämpötilaerolla on noin 800 W/m. Pakotetulla konvektiolla lämpövirran tiheys voi nousta koneen pinnalla arvoon 3000 W/m ja suoralla nestejäähdytyksellä arvoon 6000 W/m. Moottorit, jotka kehittävät enemmän lämpötehoa, kuin näillä arvoilla on mahdollista poistaa joutuvat varastoimaan ylimääräistä lämpöenergiaa rakenteisiinsa. Tämä on täysin hyväksyttävä menetelmä lyhytaikaisessa käytössä. Edellä mainitut arvot rajoittavat tilavuutta kohti syntyvän lämpötehon likimain arvoon 1 kw/m 3 vapaalla konvektiolla, arvoon 300 kw/m 3 metallisella johtumisella, arvoon 400 kw/m 3 pakotetulla konvektiolla ja arvoon 600 kw/m 3 suoralla nestejäähdytyksellä. Mikäli nimellistä vääntömomenttia vaaditaan alhaisella pyörimisnopeudella, ei koneen akselille kiinnitetty puhallin riitä tuottamaan riittävän voimakasta pakotettua konvektiota. DCmoottoreissa ja vektorisäädetyissä AC-moottoreissa käytetään usein erillistä jäähdytyspuhallinta, koska niitä käytetään pitkiä aikoja suurella vääntömomentilla hitailla pyörimisnopeuksilla. Koska DC-koneissa suurin osa lämpötehosta syntyy roottorissa, tarvitaan koneen sisällä tehokas jäähdytysvirtaus. Sama pätee osittain oikosulkumoottoriin. Tahtikoneissa ja reluktanssikoneissa suurimmat häviöt tapahtuvat staattorissa, joten niiden
5 85 jäähdytys on periaatteessa hieman helpompi järjestää kuin DC-koneiden ja oikosulkumoottoreiden jäähdytys. 9. Sisäinen lämpötilajakauma Lämmön poistoon liittyvä laskelma kertoo vain, voidaanko koneen pinnasta poistaa riittävä lämpöteho stationaaritilassa. Lisäksi se avulla voidaan päättää myös koneen jäähdytystapa. Koneen toiminnan kannalta on kuitenkin tärkeää pystyä määrittämään koneen sisäinen lämpötilajakauma, jonka määräävät koneen osissa esiintyvät vaihtovuontiheydet ja taajuudet sekä virrantiheydet. Usein sisäisen lämpötilajakauman määrittämiseksi käytetään lämpöverkkoa, jonka avulla koneen lämmönsiirrolle hahmotellaan sijaiskytkentä. Sijaiskytkentää laadittaessa voidaan käyttää sähköverkkoanalogiaa. Tässä tapauksessa lämpöä kehitetään "virtalähteissä" ja lämpötilan ja jännitteen välillä vallitsee analogia. Häviötehon ja poistuvan lämpövirran yksikkö on watti. Lämpöresistanssin yksikkö on C/W. Kuormitushäviöt, rautahäviöt ja tuuletus- sekä kitkahäviöt esitetään itsenäisinä virtalähteinä. Levysydänten, eristyksen, rungon jne. lämpövastukset esitetään resistansseina. Kuva 9. esittää tyypillisen sähkökoneen lämmönsiirron yksinkertaista sijaiskytkentää. Sähkökoneen geometria tekee lämmönjohtumista kuvaavan differentiaaliyhtälön analyyttisen ratkaisun niin vaikeaksi, että yhtälö ratkaistaan parhaiten numeerisesti esimerkiksi elementtimenetelmällä. Kuitenkin suurimpaan osaan käytännön laskutehtävistä soveltuu kuvan esittämä vastusverkkoratkaisu, joka voidaan koota helpohkosti. Mallin tulisi ihannetilassa ottaa huomioon laitteen anisotropia. Esimerkiksi levypaketin lämmönjohtavuus on heikompi akselin suunnassa kuin säteen suunnassa. johtuminen alustaan konvektio ympäristöön säteily rungon suora johtimien jäähdytys staattoripaketin ja rungon liitos staattoripaketti konvektio suoraan runkoon johtuminen akselia pitkin suora akselin jäähdytys roottorilaminoinnit ilmaväli uraeriste uraeriste staattorin kuparihäviö ja käämin staattorin rautahäviö ja pakan roottorin kuparihäviö ja käämin roottorin rautahäviö ja pakan sekä akselin tuuletusja kitkahäviö Kuva 9. Sähkökoneen yksinkertaistettu lämmönsiirron sijaiskytkentä.
6 86 Lämmön poistotielle pinnasta on varattu kuvassa kolme reittiä. Vastus kuvaa kutakin lämmönsiirtotapaa koneen rungosta ympäristöön. Konvektion lämpövastus määritellään R conv 1 = αa C W. (9.3) Lämmönsiirtymiskerroin α on usein lämpötilan funktio, jolloin sijaiskytkennästä tulee epälineaarinen ja sen ratkaisu täytyy suorittaa iteroimalla. Virrantiheys Virrantiheyden ja lämpötilannousun välille ei ole olemassa yksiselitteistä yhtälöä. Kuitenkin voidaan virrantiheyksille antaa joitakin ohjearvoja riippuen koneen jäähdytystavasta. Hendershot (1991) antaa seuraavanlaisen taulukon sallituille virrantiheyksille yleensä. Taulukko 9. Tyypillisiä virrantiheyksiä eri tavoin jäähdytetyissä sähkökoneissa Jäähdytysmenetelmä Virrantiheys A/mm täysin suljettu rakenne luonnollinen jäähdytys täysin suljettu, ulkoinen tuuletin läpituuletettu nestejäähdytetty '' Läpituuletetulle rakenteelle voidaan määrittää teoriassa tarvittava ilman massavirta q m dm/dt [kg/s] ilman ominaislämpökapasiteetin c p avulla seuraavan yhtälön avulla. = q = c p Tq. (9.4) '' m Ilman ominais vakiopaineessa on noin c p = 1 kj/(kgk).
Pyörivän sähkökoneen jäähdytys
Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sallittu lämpenemä määrää koneen tehon (nimellispiste) ämmön- ja aineensiirto sähkökoneessa on huomattavasti monimutkaisempi ja vaikeammin hallittava tehtävä koneen magneettipiirin
LisätiedotDEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi
DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotKryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen
DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015
LisätiedotTyö 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN
TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen
LisätiedotTransistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos
Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotSMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa
SMG-450 Suprajohtavuus sähköverkossa Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 3(5): Kryostaatti Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi 1. Yleisesti ottaen lämpö siirtyy kolmella
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotKertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?
LisätiedotPinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
Lisätiedotja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö
Säteily Konvektio Johtuminen iitosjohto astu Kansi Kotelo Pinni Kaikki lämmönsiirtomuodot käytössä. Eri mekanismien voimakkuus riippuu kuitenkin käyttölämpötilasta ja kotelosta. astun ja kehyksen liitos
LisätiedotRuiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki
Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simuloiesimerkki School of Technology and Management, Polytechnic Institute of Leiria Käännös: Tuula Höök - Tampereen Teknillinen Yliopisto Mallinnustyökalut Jäähdytysjärjestelmän
LisätiedotMuita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat ovat työtälämpövoimakoneiden toimiakseen sillä termodynamiikan pääsääntö Lämpökoneita lisäksi laitteet,toinen jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: laiteilmalämpöpumppu
LisätiedotLiite F: laskuesimerkkejä
Liite F: laskuesimerkkejä 1 Lämpövirta astiasta Astiasta ympäristöön siirtyvää lämpövirtaa ei voida arvioida vain astian seinämien lämmönjohtavuuksilla sillä ilma seinämä ja maali seinämä -rajapinnoilla
LisätiedotLämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei
LisätiedotKuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
LisätiedotKOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän
Lisätiedot10 SÄHKÖKONEET, osa 1
10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin:
1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on valmistettu ruostumattomasta
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe 16.2.2018 13:00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin. Arvioinnin
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotYleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC
Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotHarjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206
Harjoitus DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt Jenni Rekola jenni.rekola@tut.fi huone SE06 Tehtävä 1 11.3.015 11.3.015 3 a) Moottorin vääntömomentti, jolla hissiä saadaan liikutettua tasaisella nopeudella Tasaisen
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin:
1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on valmistettu ruostumattomasta
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä
ATE112 taattinen kenttäteoria kevät 217 1 / 5 Tehtävä 1. Alla esitetyn kuvan mukaisesti y-akselin suuntainen sauvajohdin yhdistää -akselin suuntaiset johteet (y = ja y =,5 m). a) Määritä indusoitunut jännite,
LisätiedotKuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotMax. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1
Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu
Lisätiedot13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto
13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa
LisätiedotRak Tulipalon dynamiikka
Rak-43.3510 Tulipalon dynamiikka 7. luento 14.10.2014 Simo Hostikka Palopatsaat 1 Luonnollisten palojen liekki 2 Palopatsas 3 Liekin korkeus 4 Palopatsaan lämpötila ja virtausnopeus 5 Ideaalisen palopatsaan
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP Tuote No.: 12A01907
Positio Laske Kuvaus 1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on
LisätiedotKryogeniikka ja lämmönsiirto. Dee Kryogeniikka Risto Mikkonen
DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito Dee-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q Dee-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen '' 4 4 ( s su ) Lämmön johtuminen
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotLaskuharjoitus 2 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.
LisätiedotVaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja
Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotLÄMMÖNJOHTUMINEN. 1. Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset 1 LÄMMÖNJOHTUMINEN 1. Työn tavoitteet Jos asetat metallisauvan toisen pään liekkiin ja pidät toista päätä kädessäsi,
LisätiedotJohtimien kuormitettavuus
Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotAntti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori
Lisätiedot3. Elektroniikkalaitteiden koostumus
34 3. Elektroniikkalaitteiden koostumus Kahden erityyppisen puolijohdemateriaalin välistä kapeaa vyöhykettä kutsutaan liitokseksi. Esimerkiksi transistorissa on kaksi tällaista liitosta, kun taasen diodissa
LisätiedotSähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä
Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP 2A-23. Tuote No.: 09001K23
Positio Laske Kuvaus 1 SP 2A-23 Tuote No.: 91K23 Huom.! Tuotteen kuva voi poiketa todellisesta tuotteesta Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotH 2 O. Kuva 1. Kalorimetri. missä on kalorimetriin tuotu lämpömäärä. Lämpökapasiteetti taas määräytyy yhtälöstä
KALORIMETRI 1 TEORIAA Kalorimetri on laite, jolla voidaan mitata lämpömääriä. Mittaus voidaan suorittaa tarkastelemalla lämpömuutoksia, faasimuutoksia, kemiallisia reaktioita jne. Kun mittaus perustuu
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotJohtimien kuormitettavuus
Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotKäyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on
766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
LisätiedotVirtaukset & Reaktorit
Virtaukset & Reaktorit Lämmönsiirron perusteet Oppimistavoite tälle kerralle Lämmönsiirron perusmekanismit Lämmönjohtumisongelmien mallitus ja ratkaisu Säteilylämmönsiirto Konvektio ja lämmönsiirtokerroin
Lisätiedot14. Putkivirtausten ratkaiseminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
14. Putkivirtausten ratkaiseminen KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten erilaisia putkistovirtausongelmia ratkaistaan? Motivointi: putkijärjestelmien mitoittaminen sekä painehäviöiden
LisätiedotKanavapatterit D160-2 D x 150 x x x 300
patterit D16-2 D16-4 x 1 x 12 2 x 2 3 x 3 17 T Yleistä Hydrocell-kanavapatterit soveltuvat sekä esilämmitys-, viilennys-, LTO- ja jälkilämmityskäyttöön tai muuhun kohteeseen, missä lämpöä on tarve siirtää
LisätiedotVastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.
9. Vastusupokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. Upokas
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotFYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO
FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO Johdanto Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa Newtonin mekaniikan lait pätevät. Tällaista koordinaatistoa ei reaalimaailmassa kuitenkaan ole. Epäinertiaalikoordinaatisto
LisätiedotSMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset
SMG-4200 Sähkömagneettiten järjetelmien lämmöniirto Harjoituken 1 ratkaiuehdotuket Vata 1800-luvun puoliväliä ymmärrettiin että lämpöenergia on atomien ja molekyylien atunnaieen liikkeeeen värähtelyyn
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotSISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa
SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotOFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344
OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotRULMECA yhtiöt. Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn ESITTELY FI 10/10
ESITTELY RULMECA yhtiöt Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn FI 10/10 Sisältö Esittely sivu 3 Rakenne sivu 4 Lisävarusteet sivu 5 Mitat sivu 6 Tehot sivu 7 Käyttökohteita sivu 8 Yhteystiedot sivu
LisätiedotDifferentiaalilaskennan tehtäviä
Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1
LisätiedotTDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)
TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET
LisätiedotDEE Suprajohtavuus Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 4(6): Kryostaatti Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi
DEE-540 Suprajohtavuus Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 4(6): Kryostaatti Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi. Yleisesti ottaen lämpö siirtyy kolmella tavalla: johtumalla,
LisätiedotMATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA
EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,
LisätiedotBH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka
TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön
LisätiedotMoottori SCM
Moottori SCM 012-130 3201 FI ISO SUNF SCM on vankkarakenteinen aksiaalimäntämoottori, joka sopii erityisen hyvin liikkuvan kaluston hydrauliikkaan. SUNF SCM:ssä on kulmaan asetettu akseli ja pallopäiset
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotLÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA
1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.
LisätiedotELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ
FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotNormaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.
Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita
LisätiedotMoottori SCM
Moottori SCM 012 130 3202 FI SAE SUNFAB SCM on vankkarakenteinen aksiaalimäntämoottori, joka sopii erityisen hyvin liikkuvan kaluston hydrauliikkaan. SUNFAB SCM:ssä on kul - maan asetettu akseli ja pallopäiset
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotEnergiatehokas sähkölämmitys Lämmityksen mitoitus, tehtävävastaus Pirkko Harsia TAMK
Energiatehokas sähkölämmitys Lämmityksen mitoitus, tehtävävastaus 24.9.2008 Pirkko Harsia TAMK Tehtävä 1A: Arvioi huonelämmitystehon tarve Pinta-ala 12 m 2 Huonekorkeus 2,6 m Tehtävä 1B: Laske huonekohtainen
Lisätiedot