Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys"

Transkriptio

1 Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu osoittautuu vaarallisemmaksi kuin johtimien lämpeneminen. Esim. nolla-suoja- ja maadoitusjohtimessa ei saa olla ylivirtasuojaa. Suojalaitteiden on toimittava sellaisilla virroilla, jännitteillä ja sellaisessa ajassa, jotka ovat sopivia, kun otetaan huomioon virtapiirien ominaisuudet ja vaaratekijöiden esiintymismahdollisuudet. Ylivirtasuojat jaetaan ylikuormitus- ja oikosulkusuojiin. Yleensä sama laite ei ole hyvä kummassakin, vaan käytetään kummassakin suojauksessa omaansa eli vaikkapa sulaketta sekä moottorinsuojakatkaisijaa. Oikosulkusuojaa käytetään oikosulkuvirtojen katkaisuun. Sen tulee katkaista mahdollisimman nopeasti sekä sillä täytyy olla suuri katkaisukyky. Normaalisti oikosulkusuoja alkaa toimia vasta niin suurella ylivirralla, ettei se suojaa johtoa ylikuormitukselta. Yleisimpiä oikosulkusuojia ovat sulakkeet sekä releiden ohjaamat katkaisijat. Ylikuormitussuojan tehtävänä on suojata johtoa normaalia kuormitusvirtaa suuremmilta ylikuormitusvirroilta ja katkaisee virran vasta kun johdon lämpötila on ylittämässä sallitun arvon. Yleisin ylikuormitussuoja on moottorinsuojakytkin. Selektiivisyys Selektiivisyydellä pyritään rajaamaan sähköverkon vikatilanteesta aiheutuvat häiriöt mahdollisimman pienelle alueelle, ts. irroittamaan mahdollisimman pieni osa verkosta, jolloin kuitenkin muu osa verkosta on normaalissa käytössä. Esimerkiksi, kun kytkettynä on parikin katkaisijaa peräkkäin, ne ovat selektiivisiä, kun vikakohtaa lähimpänä oleva katkaisija toimii. Katkaisijoiden selektiivisyyttä voidaan selvittää toiminta-aikakäyriä vertaamalla. Eli virta-aikakoordinaatistoon laitetaan esimerkiksi peräkkäisten katkaisijoiden toiminta-aikakäyrät, josta niiden leikkauspisteen selvittämällä saadaan selektiivisyysraja, jos ne eivät leikkaa toisiaan on toiminta selektiivistä. Helpointa on kuitenkin tutkia valmistajien julkaisemia taulukoita ja valita valmistajien suositusten mukaan. Selektiivisyys on riippuvainen vikavirran koosta ja sitä merkitäänkin yksiköllä ka. Sulakkeiden selektiivisyyttä puolestaan voidaan tarkastella sulamisaikakäyristä. Kun nämä sulamiskäyrät eroavat toisistaan, ne ovat selektiivisiä.

2 Tarkastellaan sulakkeen ja johdonsuojakatkaisijan keskinäistä selektiivisyyttä tapauksessa, jossa sulake on ennen johdonsuojakatkaisijaa Sulakesuojaus Sulake on sähkövirtapiirissä toimiva laite, jossa on metallilanka tai -nauha, jonka materiaali ja paksuus on valittu siten, että virran ylittäessä tietyn arvon metalli sulaa ja aiheuttaa virran katkeamisen. Tavallisissa mittaritauluissa käytetään sulakkeita ("proppuja"), joissa on kuumuutta kestävä posliinikuori; sulakelangan katkeaminen näkyy kuoren ulkopuolella olevan pienen värillisen levyn irtoamisesta. Vahvistimissa ym. elektronisissa laitteissa käytetään sulakkeita, joissa on umpinainen lasikuori. Sulakkeiden ominaisuuksia voidaan kuvailla seuraavilla suureilla: oikosulkuvirran katkaisukyky sulamiskäyrä nimellisjännite sekä virta Johdonsuojakatkaisija Johdonsuojakatkaisijaa eli automaattisulaketta käytetään sähköverkon suojaukseen. Sillä suojataan johdot, kaapelit ja laitteet. Johdonsuojakatkaisija katkaisee virtapiirin ylikuormitus- tai oikosulkutilanteessa ja estää näin suurempien vahinkojen synnyn. Niitä käytetään myös suojaukseen eristevioista aiheutuvilta liian korkeilta kosketusjännitteiltä. Johdonsuojakatkaisijat ovat virtaarajoittavia ja ne ovat varustettu magneettisella pikalaukaisulla sekä hidastetulla termisellä laukaisulla

3 Johdonsuojakatkaisijat luokitellaan useaan luokkaan niiden laukaisukäyrien perusteella. K, Z ja A ovat valmistajakohtaisia laukaisukäyriä. B-käyrä resistiivisille kuormille, lämmitykseen, valaistukseen C-käyrä kuten B, mutta lisäksi sekä lievästi induktiivisille ja kapasitiivisille kuormille. D-käyrä voimakkaasti induktiivisille ja kapasitiivisille kuormille, ovat tarkoitettu sovelluksiin, joilla on suurempi käynnistysvirtapiikki. K-laukaisukäyrä on kuten D-käyrä ja sitä käytetään kaapeli- ja laitesuojaukseen, kuten moottorit, muuntajat, automaatio. Valitaan moottorin nimellisvirran perusteella. Magneettisella laukaisulla moottorin käynnistysvirta ei aiheuta laukaisua. Voimakkaasti induktiiviset kuormat, moottorit, muuntajat, purkaussuurpainenatriumlamput, sähkötyökalut, hitsauskoneet Z- ja A-laukaisukäyrä on tarkoitettu puolijohteiden, tyristoreiden, diodien sekä jännite- ja mittamuuntajien suojaukseen kuin myös alhaisten kosketusvirtojen omaaviin, kuten ohjausvirtapiirit. Niiden valintaan vaikuttavat nimellisvirta (0,2-125A), katkaisukyky ja jännite. Nimellisjännite on normaalisti 400VAC ja suurin sallittu käyttöjännite 440VAC. Markkinoilta toki löytyy myös 690V:iin asti johdonsuojakatkaisijoita, mutta jännitteen kasvaessa on myös huomioitavaa katkaisukyvyn laskeminen. Laukaisukäyrä K hidas Laukaisukäyrä B Laukaisukäyrä C Johdonsuojakatkaisija ylikuormitussuojana Johdonsuojakatkaisijoiden käyttö ylikuormitussuojana on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Johdonsuojakatkaisijoita käytettäessä tulee ottaa huomioon muutamia eroavaisuuksia sulakkeisiin verrattuna. Johdonsuojakatkaisijan tehohäviöt ovat suuremmat kuin vastaavan kokoisen sulakkeen, Johdon suojakatkaisijat ovat rakenteeltaan kompakteja, eli ne mahtuvat pienempään tilaan. Tämän takia ryhmäkeskuksen lämpötila voi olla huomattavasti suurempi kuin vastaavan sulakekeskuksen, eteenkin jos keskukseen kuuluu useita suuresti kuormitettuja ryhmiä. Lämpötila vaikuttaa myös

4 johdonsuojakatkaisijoiden toiminta-arvoihin ja johtojen kuormitettavuuteen. Lähelle nimellisvirtaansa kuormitettuja ryhmiä ei tulisi asentaa aivan toistensa viereen. Tulppasulakkeet Tulppasulakkeet soveltuvat käytettäväksi ylikuormitussuojana sekä oikosulkusuojana. Tulppasulakkeen käyttöä oikosulkusuojana rajoittaa sen katkaisukyky. Yleisimmät tulppasulakkeet valmistetaan 500V nimellisjännitteelle. 500V tulppasulakkeiden katkaisukyky on standardin mukaisesti 20kA Alla oleva IEC- standardin minimivaatimustaulukko osoittaa että tulppasulakkeen katkaisukyky on olematon, vaikkakin Suomessa myytävien tulppasulakkeiden laukaisukyky on minivaatimustaulukon arvoja suurempi noin 20kA luokkaa. I 25 A,katk. kyky 4 ka 25 A < I 63 A,katk.kyky I > 63 A,katk. kyky 16 ka Kahvasulakkeet Kahvasulakkeet soveltuvat erittäin hyvin oikosulkusuojaksi niiden katkaisuominaisuuksien puolesta. Kahvasulakkeet valmistetaan yleisimmin 690V nimellisjännitteelle. Kahvasulakkeiden katkaisukyky on vähintään 50kA, mikäli valmista ei ole ilmoittanut suurempaa nimelliskatkaisukykyä. Katkaisualue ja käyttöluokka Sulakkeiden katkaisualue ja käyttöluokka ilmaistaan seuraavanlaisilla kirjainlyhenteillä: g a G M R soveltuu oikosulku- ja ylikuormitussuojaksi sulake, tällaisen sulakkeen toiminta on taattu koko ylivirta-alueella ainoastaan oikosulkusuojaksi soveltuva sulake nopea sulake, soveltuu johtojen suojaukseen hidas sulake moottoripiirin suojaukseen soveltuva, kestää moottorien käynnistysvirtasysäykset erikoisnopea sulake, soveltuu tehopuolijohteiden suojaukseen Sulakkeen katkaisualuetta kuvataan kirjaimella g tai a:

5 g-sulakkeen katkaisukyky käsittää koko virta-alueen a-sulakkeen katkaisukyky käsittää tietyn osa-alueen Toinen kirjain osoittaa käyttöluokan. Tämä kirjain määrittelee tarkasti virta-aikaominaisuudet. Esimerkiksi: gg tarkoittaa yleiskäyttöön tarkoitettua sulaketta, jonka katkaisukyky käsittää koko virtaalueen gm tarkoittaa moottoripiirin suojasulaketta, jonka katkaisukyky käsittää koko virta-alueen am tarkoittaa moottoripiirin suojasulaketta, jonka katkaisukyky käsittää virran tietyn osaalueen Ylikuormitussuojaus sulakkeilla Sulakkeilla ylempi sulamisrajavirta on virta, jolla sulake toimii varmasti. Yleensä se on suurempi kuin 1,45 kertaa sulakkeen nimellisvirta. Tällöin ylikuormitussuojaa ei voi valita suoraan johtimen kuormituksen mukaan, vaan mitoituksessa on käytettävä kaavaa: k * In 1,45 * Iz In Iz k on suojalaitteen nimellisvirta johtimen jatkuva kuormitettavuus sulakkeen ylemmän sulamisrajavirran ja sulakkeen nimellisvirran suhde D-tyypin tulppasulakkeilla k= 2,1 kun In 4A => In 0,69 * Iz 1,9 kun 4A < In 10A => In 0,76 * Iz 1,75 kun 10A < In 25A => In 0,82 * Iz 1,6 kun In > 25A => In 0,90 * Iz gg-tyypin sulakkeilla k= 2,1 kun In 4A => In 0,69 * Iz 1,9 kun 4A < In 10A => In 0,76 * Iz 1,6 kun In 16A => In 0,90 * Iz Esimerkki: Johdon korjauskertoimilla tarkistettu kuormitettavuus on 26A. Ylikuormitussuojaukseen käytetään gg-sulakkeita. Ratkaistaan sulakkeen suurin sallittu nimellisvirta: k-arvo=1,6 Iz=26A In=? Edellä esitetystä kaavasta saadaan In < (1,45/1,6) * 26A=23,5A Joten ylikuormitussuojaus voidaan toteuttaa 20A gg-sulakkeella.

6 Eroavaisuudet sulakkeettomaan järjestelmään Sulakkeiden suurin toimintarajavirta ei ole yhtä lähellä nimellisvirtaa kuin johdonsuojaautomaateilla tai muilla katkaisijoilla. Sulake tarvitsee vanhoja L- ja U-tyypin suojia lukuun ottamatta aina johdolta enemmän kuormitettavuutta kuin johdonsuoja. Sulakkeeton suojaus Katkaisijan valinta Keskeisiä turvallisuuteen ja hintaan vaikuttavia seikkoja ovat nimellisvirran ja releasettelun ohella oikea katkaisukyky. Sitä varten on laskettava katkaisijan sijainnissa esiintyvä suurin oikosulkuvirran arvo. Kompaktikatkaisijat Kompaktikatkaisijat ovat muovirunkoisia ja eristettyjä. Niitä käytetään pääkatkaisijoina, moottorilähdöissä sekä kaapelisuojauksessa. Ne ovat ilmakatkaisijoita pienempiä sekä suorituskyvyltään vaatimattomampia. Yleensä ne täyttävät pääkytkinvaatimukset, mutta pienempien runkojen kohdalla on tämä vaatimuskelpoisuus tarkistettava valmistajalta. Niiden virranrajoitusominaisuudet vaihtelevat ns. nollapistekatkaisijoista virtaarajoittaviin. Katkaisukyky suurenee virranrajoituskyvyn parantuessa.

7 Niiden jännitekesto on enimmillään 690VAC, nimellisvirta A ja napaluku 3 tai 4. Katkaisukyky valitaan esiintyvän oikosulkuvirran perusteella. Katkaisukyvyt vaihtelevat kA:n välillä. Asennustapoja ovat: kiinteät, ulosotettavat ja ulosvedettävät. Alle 125 A:n katkaisijat sisältävät mallista riippuen kiinteän tai säädettävän termomagneettisen releen. 250 A:n rele on säädettävä ja uusimmissa yli 400 A:n katkaisijoissa on prosessoripohjaiset releet. Näiden lisävarusteita ovat työvirta- ja jännitekelat, apu- ja hälytyskoskettimet, moottoriohjaimet sekä ovivääntimet. Ilmakatkaisijat Ilmakatkaisijat ovat joko muovi- tai metallirunkoisia. Niitä käytetään pääkatkaisijoina teollisuudessa ja liikekiinteistöissä silloin kun vaaditaan suurta mekaanista ja sähköistä luotettavuutta. Virranrajoitusominaisuuksiltaan ilmakatkaisijat ovat nollapistekatkaisijoita. Käytettäessä virtaarajoittavaa katkaisijaa voidaan pienentää kojeiston dynaamista rasitusta, kun sitä käytetään suurilla oikosulkuvirroilla haluttaessa rajoittaa sen huippuarvoa. Nimellisjännite on enintään 690V, 1000V:n malleja on myös saatavilla, ja nimellisvirta A. Katkaisukyvyt liikkuvat kA:n välillä ja niiden asennustapoja ovat kiinteä ja ulosvedettävä. Ilmakatkaisijoissa on täysin elektroniset releet, joten se mahdollistaa laajat säätöalueet. Vikavirtasuojakytkin Vikavirtasuojakytkimellä tarkoitetaan automaattisesti toimivaa suojalaitetta. Sen toiminta voi olla joko verkkojännitteestä riippumatonta tai siitä riippuvaista. Yleensä se ei tarvitse apujännitettä vaan laukaisee jousivoimalla. Vikavirtasuojaa käytetään vikatapauksissa esiintyvien liian korkeiden kosketusjännitteiden suojaukseen sekä vaarallisia vuotovirtoja vastaan, se antaa myös hyvän suojan ihmisruumiin kautta kulkevaa maasulkua vastaan. Kytkin alkaa toimia kun vikavirta ylittää nimellisarvonsa. Vikavirtasuojakytkintä voidaan käyttää kaikissa maadoitetuissa verkoissa. Pienimmällä virralla, jolla kytkimen täytyy toimia, sanotaan vikavirraksi. Vikavirtasuojakytkin valvoo sähkölaitteeseen tulevan ja siitä poistuvan virran määrää. Niin kauan kuin nämä määrät ovat yhtä suuria, sähkövirta pääsee kulkemaan esteettä. Mikäli sähkövirrasta siirtyy osa vikavirtana maahan, havaitsee vikavirtasuojakytkin tällöin eron sisään tulevan ja poistuvan virtamäärän välillä.

8 Moottorinsuojakytkin Moottorinsuojakytkintä käytetään ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksessa. Moottorinsuojakytkin on katkaisuominaisuuksiltaan oikosulkuvirtaa rajoittava. Kytkintä suunniteltaessa on huomioitava moottorin käynnistyksessä tapahtuva virtasysäyksen suuruus (8-12*In) sekä kiihdytysvaiheen aikana vaikuttava virran suuruus (5..7-kertainen), jonka kesto on useita sekunteja. Moottorisuojauksessa käytetään standardin mukaisia koordinaatioluokkia 1 ja 2, joihin kojevalinnat perustuvat. Suojauskoordinaatio huomioi katkaisijan, kontaktorin ja lämpöreleen yhteensopivuuden. Koordinaatio- ja kojevalintataulukot ovat valmistajakohtaisia. Erot sulakkeelliseen järjestelmään Sulakkeettomassa suojauksessa on hyviä sekä huonoja puolia: +kaksinapainen katkaisu +täysin kauko-ohjattava +kytkettävissä uudelleen käyttöön vian jälkeen +turvallinen käyttää +hälytysten saanti helppoa +runsaat lisävarustelumahdollisuudet -katkaisukyky laskee jännitteen nousun myötä -moottorinsuojauksessa kustannukset kasvavat jännitteen noustessa -täydellinen selektiivisyys on hankala toteuttaa -vaatii perehtyneisyyttä suunnittelijalta Lähteet: Osa kuvista ja kuvateksteistä ovat kopioitu ABB:n internet sivustolta Sekä joitakin kuvia on kopioitu Erkki Ruppan opiskelijamateriaalista

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Moottorilähdön rakentamisesta

Moottorilähdön rakentamisesta Moottorilähdön rakentamisesta Mitoitusperusteita Teollisuudessa yleinen tapa on mitoittaa lähtö siten, että moottorin tehoa voi nostaa yhdellä pykälällä Rungon mitoitus CENELEC HD 231 => moottorin tehoa

Lisätiedot

Sisällysluettelo. sivu

Sisällysluettelo. sivu SULAKKEET Sisällysluettelo sivu Yleistä 1 Lasiputkisulakkeet 5 x 20 mm, lajitelmalaatikko 2 Lasiputkisulakkeet 6,3 x 32 mm, lajitelmalaatikko 3 Lasiputkisulakkeet 5 x 20 mm 4 Lasiputkisulakkeet 5 x 25

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Kahvasulakkeet, 2...1600 A gg- ja am- tyypit

Pienjännitekojeet. Kahvasulakkeet, 2...1600 A gg- ja am- tyypit Pienjännitekojeet Kahvasulakkeet, 2...1600 A gg- ja am- tyypit Kahvasulakkeet gg 2...1600 A gg- sulakkeet _H_, _GG_ ja _H_- sulakkeet... DIN-koko _H_ / l n [A] / 500 V _GG_ / l n [A] / 690 V _H / l n [A]

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:

Lisätiedot

Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat

Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat Esite A30 FI 03_11 1SCC011004C1802 Kolminapaiset A-kontaktorit Nimellisteho AC-3, 400 V Lajimerkki Nimellisvirta AC-3, 400 V 500 V Nimellisvirta AC-1,

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana

Lisätiedot

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla! MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

12.3. Pienjännitekytkinlaitteet

12.3. Pienjännitekytkinlaitteet 12.3. Pienjännitekytkinlaitteet ABB Control Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat seuraavat turvalliset, käyttövarmat ja helposti asennettavat laatutuotteet pienjännitteelle: - kontaktorit, apureleet, aikareleet

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa1

Sähköasennusten suojaus osa1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE

Lisätiedot

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Compact NSX. Pienjännitekatkaisijat. Tuoteluettelo

Compact NSX. Pienjännitekatkaisijat. Tuoteluettelo Compact NSX Pienjännitekatkaisijat 09 Tuoteluettelo Sisällys sivu Compact NSX100 - NSX250 Rungot... 5 Suojareleet sähkönjakeluun... 6 Suojareleet generaattorisuojaukseen... 9 Suojareleet moottorilähtöihin...

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS

JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikka Mekatroniikka Opinnäytetyö Kevät 2015 Niko Hietala Lahden ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia

Lisätiedot

Pienjännitekatkaisijoiden säätö. Opinnäytetyö

Pienjännitekatkaisijoiden säätö. Opinnäytetyö Pienjännitekatkaisijoiden säätö Opinnäytetyö Joonas Saarela Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Sähkötekniikka Talotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

vacon 10 machinery millaisena haluaisit taajuusmuuttajasi tänään?

vacon 10 machinery millaisena haluaisit taajuusmuuttajasi tänään? vacon 0 machinery millaisena haluaisit taajuusmuuttajasi tänään? helppo muunnella asiakkaan tarpeiden mukaan Vacon 0 Machinery on erityisesti kone ja laitevalmistajien tarpeisiin soveltuva, erittäin kompakti

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Johdonsuojakatkaisijat

Johdonsuojakatkaisijat Johdonsuojakatkaisijat Laukaisukäyrät ja käyttö Johdonsuojakatkaisijoita käytetään suojaamaan kaapeleita ja johtimia ylikuormitukselta ja oikosuluilta. Niissä on kaksi erilaista laukaisumekanismia: hidastettu

Lisätiedot

HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI

HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,

Lisätiedot

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON 2001 1 (25) ALKULAUSE Keskustelu hajautetusta energian tuotannosta ja pienvoimaloiden kytkemisestä yleiseen jakeluverkkoon on jatkuvasti lisääntynyt eri puolilla

Lisätiedot

FINDRI REF- TECHNOLOGY. Findri Ref-Control. Lauhduttimien ja nesteja a hdyttimien puhaltimien seka pumppujen ohjauskeskus

FINDRI REF- TECHNOLOGY. Findri Ref-Control. Lauhduttimien ja nesteja a hdyttimien puhaltimien seka pumppujen ohjauskeskus Findri Ref-Control Lauhduttimien ja nesteja a hdyttimien puhaltimien seka pumppujen ohjauskeskus Kohteeseen kuin kohteeseen optimoitavat Findri Ref-Control -ohjauskeskukset Oy Yleiskylma -Findri tarjoaa

Lisätiedot

Modulaariset kuorma- ja vaihtokytkimet kytkentään ja ohjaukseen DIN-tilassa

Modulaariset kuorma- ja vaihtokytkimet kytkentään ja ohjaukseen DIN-tilassa Modulaariset kuorma- ja vaihtokytkimet kytkentään ja ohjaukseen DIN-tilassa Modulaariset kuormakytkimet ja modulaariset vaihtokytkimet Muiden toimintojen ohella, uuden sukupolven modulaariset merkkivalolla

Lisätiedot

Sähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti:

Sähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: 1. Avaa kojetaulussa oleva säilytyslokeron luukku. Luukku on sijoitettu matkustajan istuimen eteen. 2. Irrota

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Pienjännitekojeet System Pro M Compact Johdonsuojakatkaisijat S 200 Vikavirtasuojakytkimet F 200 Henkilösuojat FS 200

Pienjännitekojeet System Pro M Compact Johdonsuojakatkaisijat S 200 Vikavirtasuojakytkimet F 200 Henkilösuojat FS 200 System Pro M Compact Johdonsuojakatkaisijat S 200 Vikavirtasuojakytkimet F 200 Henkilösuojat FS 200 Esite S200_1FI 03_10 1SCC400004C1801 Johdonsuojakatkaisija S 201 2 Johdonsuojakatkaisijat Vikavirtasuojakytkimet

Lisätiedot

Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS

Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Sähkötekniikan koulutusohjelma Automaatio ja kunnossapidon suuntautumisvaihtoehto 2008 SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Köykkä, Samuli

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA

Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2015 AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Rautarinta, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU Mikko Broman Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka

Lisätiedot

FebDok verkon mallinnus- ja laskentaohjelmisto sähkösuunnittelun työkaluna

FebDok verkon mallinnus- ja laskentaohjelmisto sähkösuunnittelun työkaluna FebDok verkon mallinnus- ja laskentaohjelmisto sähkösuunnittelun työkaluna Tuomas Niukkanen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Talotekniikan koulutusohjelma Sähköinen talotekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9 1 SÄHKÖTAULUKOITA Johtojen kuormitettavuus 2 Korjauskertoimet 5 Oikosulkuvirrat 7 Kaapelien ominaisarvoja..9 Lähde: D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista taulukoiden numerointi noudattaa lähteessä

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi. 1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.

Lisätiedot

Pitkäikäinen ja luotettava ratkaisu. Ensto Auguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin

Pitkäikäinen ja luotettava ratkaisu. Ensto Auguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin Pitkäikäinen ja luotettava ratkaisu Ensto uguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin Ensto uguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin Ensto uguste kuormanerotin on suunniteltu enintään 630 :n

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

sulakesuojauksen uudet mahdollisuudet

sulakesuojauksen uudet mahdollisuudet Laitetekniikka Älykkäät sulakkeet sulakesuojauksen uudet mahdollisuudet Automaatiolaitteiden 24 voltin jännitesyötöt suojataan yleensä johdonsuojakatkaisijoilla eli automaattisulakkeilla. Tietyissä kohteissa

Lisätiedot

Jaakko Nieminen IV-KONEISTON SÄHKÖSUUNNITELMA NUORTEN TYÖPAJALLE

Jaakko Nieminen IV-KONEISTON SÄHKÖSUUNNITELMA NUORTEN TYÖPAJALLE Jaakko Nieminen IV-KONEISTON SÄHKÖSUUNNITELMA NUORTEN TYÖPAJALLE Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 IV-KONEISTON SÄHKÖSUUNNITELMA NUORTEN TYÖPAJALLE Nieminen, Jaakko Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon!

Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon! Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon! Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä, joka tekee käytöstä helppoa Tämän päivän vaatimuksiin... Verkkokatkot Sähkökatkokset aiheuttavat koneisiin ja laitteisiin

Lisätiedot

Erotuskytkimet. - 40A ja 63A kytkimissä asentajaystävällinen. - normi: EN 60669-1 - nimellisjännite: 250VAC (1- napaiset) ja 400VAC (moninapaiset)

Erotuskytkimet. - 40A ja 63A kytkimissä asentajaystävällinen. - normi: EN 60669-1 - nimellisjännite: 250VAC (1- napaiset) ja 400VAC (moninapaiset) Erotuskytkimet - normi: EN 60669-1 - nimellisjännite: 250VAC (1- napaiset) ja 400VAC (moninapaiset) - 40A ja 63A kytkimissä asentajaystävällinen kaksoisliitin - In kuormitusluokka AC22B Tekniset tiedot

Lisätiedot

MICO. Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun. Valvonta. Katkaisu. Tunnistus

MICO. Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun. Valvonta. Katkaisu. Tunnistus MICO Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun Valvonta Katkaisu Tunnistus 02 MICO 03 RATKAISUT ÄLYKKÄÄSEEN TEHONJAKELUUN Monimuotoiset useita komponentteja sisältävät tehonsyöttöjärjestelmät vaativat luotettavan

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Kontaktorit ja moottorinkäynnistimet CI-TI TM Suojakytkimet CTI 25M - 100 520B1345

Tekniset tiedot. Kontaktorit ja moottorinkäynnistimet CI-TI TM Suojakytkimet CTI 25M - 100 520B1345 Tekniset tiedot Kontaktorit ja moottorinkäynnistimet CI-TI TM Suojakytkimet CTI 25M - 100 Lokakuu 2002 DKACT.PD.C00.F2.20 520B1345 2 DKACT.PD.C00.F2.20 Danfoss A/S 10-2002 Johdanto Oikosuluilta ja ylikuormitukselta

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ NOSTURIN OIKOSULKUSUOJAUKSEN KOORDINOINTI

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ NOSTURIN OIKOSULKUSUOJAUKSEN KOORDINOINTI TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ NOSTURIN OIKOSULKUSUOJAUKSEN KOORDINOINTI Työn tekijä: Niko Sivén Työn valvoja: leht. Jari Ijäs Työn ohjaaja: dipl.ins. Mikko Saikkonen

Lisätiedot

Kahvasulakkeet, 2 1600 A gg ja am tyypit

Kahvasulakkeet, 2 1600 A gg ja am tyypit Kahvasulakkeet, 2 1600 A gg ja am tyypit Sisältö 04 Tuotevalikoima 06 Yleistä 08 Tekniset tiedot 09 Tilaustiedot, kahvasulakkeet, gg 09 500 V 12 690 V 16 Liittymisjohdon sulakkeet 17 Tilaustiedot, kahvasulakkeet,

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Toiminta- ja käyttöohje: Hegetest Wire Detector on uusi laite johtimien tutkimiseen. Tällä laitteella voit yhdellä kytkennällä todeta kaapelista kuusi sen eri tilaa:

Lisätiedot

Cooper Bussmann -tuotteet ja tekninen tuki saatavilla kaikkialla maailmassa

Cooper Bussmann -tuotteet ja tekninen tuki saatavilla kaikkialla maailmassa Cooper Bussmann -tuotteet ja tekninen tuki saatavilla kaikkialla maailmassa Asiakaspalvelu Internet-Palvelut Asiakaspalvelutiimi Cooper Bussmann-asiakaspalvelutiimi vastaa kysymyksiin Bussmann -tuotteista

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Pekka Rantala 4.2.2016

Johdon mitoitus. Pekka Rantala 4.2.2016 Johdon mitoitus Pekka Rantala 4.2.2016 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Pääsulakkeiden koko (liittymisteho) Jännite (pien-

Lisätiedot

Ilmanlämmitin, sähkö. Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset. Konekoko (aa) 01 09. Toimintovaihtoehto (bb)

Ilmanlämmitin, sähkö. Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset. Konekoko (aa) 01 09. Toimintovaihtoehto (bb) Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset lämpöelementit. Ilmanlämmitin, sähkö Konekoko (aa) 01 0 Toimintovaihtoehto (bb) Tehovaihtoehto (c) 1, 2, 3, 4, 5, 6 (0 = tilavaraus tehov.

Lisätiedot

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 VERKOSTOLASKEMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Heikonen, Jarkko Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W himmentimet Mitta moduleina imellisjännite Tehohäviö nimelliskuormalla Himmennysperiaate Kuorman tyyppi hehkulamput 3 V halogeenilamput pienj. halog.lamput muuntajalla pienj. halog.lamput el. muuntajalla

Lisätiedot

Moottorikäyttöjen kojevalintataulukko, 400 V, 80 ka Huom! Mitoitus riittävä seuraavalle tehoportaalle 200 kw asti.

Moottorikäyttöjen kojevalintataulukko, 400 V, 80 ka Huom! Mitoitus riittävä seuraavalle tehoportaalle 200 kw asti. Moottorikäyttöjen kojevalintataulukko, 400 V, 80 ka Huom! Mitoitus riittävä seuraavalle tehoportaalle 200 kw asti. Moottorit ABB Keskuksen kojeet P In / [A] 400V 50Hz / Kontak- Lämpörele Sulake Moottorin

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kiinteistösähköistyksen oppimisympäristö Tolonen Joni Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri(AMK) KEMI 2012 Tolonen Joni Opinnäytetyö

Lisätiedot

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa

Lisätiedot

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon

Lisätiedot

KESÄMÖKIN SÄHKÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU

KESÄMÖKIN SÄHKÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka, Imatra Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Jamil Geronimo KESÄMÖKIN SÄHKÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

sylinteri- ja rasiamalliset magneettikytkimet

sylinteri- ja rasiamalliset magneettikytkimet Anturi Magneettikytkimet sylinteri- ja rasiamalliset magneettikytkimet Reed tai Hall -tekniikalla Pitkät tunnistusetäisyydet Tunteeton lialle, pölylle ja kosteudelle Tunnistaa myös levyn läpi Toiminta

Lisätiedot

CLEAR Virta 1 A 1 100100000 ka Teksti X-akseli Virta A. Muuta kaikki Kaavio selitysosio Verkon jännite U1 = 1 kv U2 = 1 kv U2

CLEAR Virta 1 A 1 100100000 ka Teksti X-akseli Virta A. Muuta kaikki Kaavio selitysosio Verkon jännite U1 = 1 kv U2 = 1 kv U2 Sähkötekniet lakentaohjelmat. Helinki 24.11.2014 Selektiiviyy (1-1-29) ohjelman eittely Selektiiviyy ohjelma on Microoft Excel ohjelmalla tehty lakentaovellu. Ohjelmat toimitetaan Microoft Office Excel

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI

HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,

Lisätiedot

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 7.5.2015 Internet: www.labkotec.fi 1/9 SET-100 Rajakytkinyksikkö Copyright 2015 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS

Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 ESIMERKIT 2 2.1 LAITTEISTON TIEDOT 2 2.2 SYÖTÖN VALINTA 3 2.3 PJ-LIITTYMÄ 4 2.4 SJ-LIITTYMÄ 5 2.5 GENERAATTORIJAKELU 8 2.6 SUOJALAITTEET

Lisätiedot

TYÖMAAKESKUKSET. Työmaakeskusten yhteen liittäminen

TYÖMAAKESKUKSET. Työmaakeskusten yhteen liittäminen TYÖMAAKESKUKSET Työmaakeskusten yhteen liittäminen Työmaasähköverkko kannattaa rakentaa siten, että viallinen laite aiheuttaa vikavirtasuojakytkimen laukaisun vain siinä keskuksessa, johon viallinen laite

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 KÄYTTÖOHJE PEM 248 20.02.2006 OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 Ohjauskeskukset ESMART 310 ja ESMART 320 Ohjauskeskuksia ESMART 310 ja 320 käytetään ohjauslaitteen ESMART 100 laajennusyksikkönä.

Lisätiedot

System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja

System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja Pienjännitetuotteet SD200_FI_15_02 System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja 2CDC051001S0013 2CDC051003S0013 SD200-sarjan kuormankytkimet ovat täysin yhteensopivia kaikkien ABB:n System pro M compact

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

VARMENNETUN VERKON SELVITYS TEOLLISUUS- LAITOKSESSA

VARMENNETUN VERKON SELVITYS TEOLLISUUS- LAITOKSESSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA VARMENNETUN VERKON SELVITYS TEOLLISUUS- LAITOKSESSA T E K I J Ä : Juha Heiskanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

010 Ylijännite katkaisu Ohjainlaitteelle vaikuttaa vähintään 20 s. ajan ylijännite. Lämmitin ei toimi. Avaa pistoke B1/S1. Käynnistä moottori.

010 Ylijännite katkaisu Ohjainlaitteelle vaikuttaa vähintään 20 s. ajan ylijännite. Lämmitin ei toimi. Avaa pistoke B1/S1. Käynnistä moottori. 010 Ylijännite katkaisu Ohjainlaitteelle vaikuttaa vähintään 20 s. ajan ylijännite. Lämmitin ei toimi. Avaa pistoke B1/S1. Käynnistä moottori. Mittaa jännite pistokkeen B1 liittimen 1 (2,5mm 2 punainen

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta.

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta. Energianmittaus 1/6 1. ENERGIANMITTAUS 1.1 Standardit ja yleisohjeet Jakeluverkonhaltijoiden mittauskäytännön yhdenmukaistamiseksi on olemassa standardeja ja suosituksia, joita noudatetaan erityisohjeissa

Lisätiedot

TUTUSTU OHJEESEEN ENNEN VASTUKSEN ASENNUSTA! Jos uusi vastus palaa heti asennettaessa, koska ohjetta ei ole luettu, UUTTA EI SAA ILMAISEKSI.

TUTUSTU OHJEESEEN ENNEN VASTUKSEN ASENNUSTA! Jos uusi vastus palaa heti asennettaessa, koska ohjetta ei ole luettu, UUTTA EI SAA ILMAISEKSI. TUTUSTU OHJEESEEN ENNEN VASTUKSEN ASENNUSTA! Jos uusi vastus palaa heti asennettaessa, koska ohjetta ei ole luettu, UUTTA EI SAA ILMAISEKSI. Sytytysvastuksen ja jännitteen kontrollointi Sytytysvastus tarkistetaan

Lisätiedot