Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä"

Transkriptio

1 Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa oikosulkumoottorit ylivoimaisesti suurin ryhmä tasavirtakoneet säätökäytöissä tahtikoneet suurissa vakionopeuskäytöissä tasavirtakoneet 3 % tahtikoneet.1 % tasavirtamoottorit 8 % tahtimoottorit 1 % epätahtikoneet 97 % epätahtimoottorit 91 % Stora Enson Kaukopään tehtaiden moottorijakauma lukumäärittäin vuonna Stora Enson Kaukopään tehtaiden sähkömoottorien installoitu tehojakauma vuonna Tasavirtakone Perinteinen säädettävä käyttö vaatii huoltoa, mutta on muuten äärimmäisen luotettava Vääntömomentti ristikenttäperiaatteella suoraan verrannollinen ankkurivirtaan Te = ψ i Te = kifia U ifω A Vastarinnankytketty tyristorisilta syöttää DC-konetta I D U D

2 Tahtikone Perinteisesti suurissa säätämättömissä käytöissä, kuten hiertämöissä. Tehoa jopa kymmeniä megawatteja vaatii vain vähän huoltoa, ja on muuten äärimmäisen luotettava Etuna teollisuuslaitoksen loistehon kompensointimahdollisuus Nykyään myös säätökäytöissä metalliteollisuudessa, kaivosteollisuudessa, laivoissa Myös kestomagneettikoneena ABB Oy Compact Azipod - First Deliveries 1 Compact Azipod Type 5 Rating: Power,3 MW Voltage 66 V (ACS 6 drive) Speed 195 rpm 3 Epätahtikone (lähes aina oikosulkumoottori) pyörimisnopeus n, [n] = 1/s f n = ( 1 s), missä f on taajuus, p napapariluku p ja s moottorin jättämä. tahtinopeus n s, [n s ] = 1/min f n = 6 s p jättämä ns n s = n s moottorin kehittämä mekaaninen teho P m P m 1 = πnt = ω 1 = p ( s) ΩT, missä T on vääntömomentti, ω verkon sähkökulmanopeus ja Ω roottorin mekaaninen kulmanopeus. 4

3 Epätahtikone: soveltuu vaatimattomiin käyttöihin suoraan verkosta syötettynä olemattomat säätömahdollisuudet Teoreettisesti erittäin vaativa säätökäyttöä silmällä pitäen aiemmin käytettiin paljon liukurengasepätahtikoneita häviöllinen säätötapa ei enää suosiossa jännitesäätöä ei voida yleensä käyttää invertterisäätö toimii tiettyyn tarkkuuteen saakka osuus säätökäytöissä on kuitenkin nousussa, sillä DTC-säätö mahdollistaa epätahtikoneiden käytön tehtävissä, joissa ennen käytettiin DC-koneita Koneiden rakenteet ja normit Sähkökoneiden rakenteita ja ominaisuuksia säädellään monin kansainvälisin ja kansallisin normein. tärkeimmät IEC:n ja CENELEC:n julkaisemia muita paljon käytettyjä ovat saksalainen VDE, englantilainen British Standard ja amerikkalainen NEMA Normeissa määritellään rakenne nimellistehot ja mitat kotelointiluokka jäähdytysmenetelmä 6

4 asennusasento moottorin päiden merkintätapa esim. IEC 34-7 normissa D-pää (Drive end) ja N-pää (Non drive end) positiivinen pyörimissuunta eristys ja eristysluokat toleranssit tehokerroin (mitataan nimellisteholla) jännite ja taajuus jättämä hyötysuhde pyörimisnopeus hetkellinen ylivirta 7 vääntömomentti lukitun roottorin vääntömomentti T l, satulavääntömomentti T u ja maksimivääntömomentti T b ilmoitetaan normaalin vääntömomentin koneille suhteellisarvona nimellisestä vääntömomentista lisävääntömomentin sietokyky ilman äkillistä pyörimisnopeuden muutosta käynnistysvirta jumissa olevalle moottorille määritellään joko sallittu maksiminäennäisteho tai maksimivirta Valmistajan ei tarvitse käyttää samaa normia kaikkien ominaisuuksien määrittämiseen esim. kotimaiset täysin suljetut oikosulkumoottorit noudattavat joissain ominaisuuksissa IEC:tä ja toisissa CENELEC:iä 8

5 3. Epätahtimoottoreiden sähkökäyttö ja häviöt epätahtikoneet ovat ylivoimaisesti suurin sähköenergian kuluttajaryhmä teollisuudessa ne kuluttavat 6-65 % teollisuuden käyttämästä sähköstä keskimäärin 6 % tästä kuluu koneiden häviöihin lähes kaikki epätahtikoneet ovat oikosulkumoottoreita ne soveltuvat erittäin hyvin tehdaskäyttöihin, koska ne ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja kestäviä sekä kuormitusominaisuuksiltaan hyviä P s 1 % P Fe 1,9% P Cus 6,9% P δ P l,5% P a 85 % P Cur P µ 1,% 4,7% 9 Häviöiden pienentäminen oikealla moottorivalinnalla moottorin valintakriteerit tärkeysjärjestyksessä ovat tekninen toimivuus ja taloudellisuus standardiepätahtimoottorien hyötysuhde paranee moottorin nimellistehon kasvaessa joillakin tehoalueilla hyötysuhdetta voidaan parantaa moottorin ylimitoittamisella hyötysuhde saavuttaa maksimiarvonsa yleensä noin 75 % kuormalla kone kannattaa mitoittaa noin 3/4 teholle käytännössä tämä merkitsee yhden tehoportaan ylimitoittamista 1

6 9 η [%] kw 7.5 kw 11 kw 15 kw P [kw] Nykyisten epätahtimoottoreiden hyötysuhdekäyriä teholuokille kw. 11 Moottorin koon valinta osa koneeseen syötetystä energiasta muuttuu aina lämmöksi tarvitaan jäähdytysjärjestelmä jäähdytysmenetelmät määritellään standardissa IEC 34-6 ja kotelointiluokat standardissa IEC 34-5 Sähkökoneen käyttötavat IEC 34-1 ja VDE 53 Teil 1/1.84 mukaisesti: S1: käyttö, jossa kone toimii vakiokuormituksella niin kauan, että loppulämpötila saavutetaan (ainoa, jossa loppulämpötila saavutetaan) S: kone toimii vakiokuormituksella määrätyn ajan, jäähtyy jaksojen välillä ympäristön lämpötilaan S3: jaksollinen ajoittaiskäyttö S4: jaksollinen käynnistyskäyttö, moottori pysähtyy luonnollisesti hidastuen 1

7 S5: jaksollinen käynnistys- ja jarrutuskäyttö S6: pysähtymätön ajoittaiskäyttö S7: keskeytymätön käynnistys- ja jarrutuskäyttö S8: pysähtymätön määräjaksollinen käyttö moottoria valittaessa täytyy tuntea käytön vääntömomenttiprofiili ja koneen oma lämpöaikavakio täysin suljetun oikosulkumoottorin lämpöaikavakiot vaihtelevat tyypillisesti kymmenistä minuuteista jopa tunteihin moottorin mitoituksessa on etsittävä tehon tehollisarvo P N P N = P E = 1 t j P ( t) d t t je, missä t je on ekvivalenttinen jäähdytysaika ja t j jaksonaika. 13 jatkuvat tai paloittain jatkuvat käyttötavat S1, S3 ja S6 sallivat mitoituksen edellisen yhtälön mukaisesti, mikäli jaksonaika on lyhyt verrattuna koneen lämpöaikavakioon S vaatii tarkempaa koneen tuntemusta S4, S5 ja S7 vaativat perusteellisen teknistaloudellisen mitoitustarkastelun moottorin mitoitus voidaan perustaa myös kuormitusta vastaavan nimellisvirran määrittämiseen I N = 1 t j I ( t) d t t je, missä t je on ekvivalenttinen jäähtymisaika. I N = 1 t j1 t j t j3 t jn I1 ( t)dt + I ( t)dt + I3 ( t)dt In ( t) dt t je t j1 t j t j( n 1 ) 14

8 laskennassa on otettava huomioon myös tehokerroin, sillä staattorivirta sisältää myös induktiivista virtaa seisovan itsetuuletteisen koneen jäähdytysteho on noin % nimellisestä jäähdytystehosta vierasjäähdytteisen koneen jäähdytysteho nollanopeudella on noin 6 % nimellisestä jäähdytystehosta 15 Invertterikäytöt Taajuudenmuuttajien avulla kaikkien nykyajan kiertokenttäkoneitten vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta voidaan säätää portaattomasti. Taajuudenmuuttaja on vihreä tuote, jonka avulla voidaan säästää energiaa merkittäviä määriä. 16

9 Invertterikäytöt u control,u u control,v u control,w Sini-kolmio modulaatio U UN U VN m f = 15 m a =.8 U d U LL U LLν U d m f m f m f +1 3m f 3m f + ν 17 Invertterikäytöt Sini-kolmio modulaatio, vaihejännite u ω t 18

10 Invertterikäytöt: Häviöt: Lisääntyneet rautahäviöt, kuparihäviöt ja häviöt roottorin pinnalla päävuon värinä suuritaajuinen hajavuo 19 Invertterikäytöt: kytkentätaajuus.98 η invertteri moottori käyttö kytkentätaajuus [khz]

11 Invertterikäytöt oikosulkukoneiden taajuusmuuttajakäytöt yleistyvät jatkuvasti uusimmissa moottorinohjauslaitteistoissa (esim. ABB:n DTC) ei ole kiinteää modulointimenetelmää, joten taajuusspektri ei pysy vakiona virran muutosnopeutta invertterin kytkentätaajuudella rajoittaa lähinnä koneen transientti-induktanssi L s kuormaan pyritään synnyttämään mahdollisimman sinimuotoinen virta mitä suurempaa kytkentätaajuutta käytetään sitä pienemmiksi tulevat taajuudenmuuttajakäytön aiheuttamat lisähäviöt 1 häviöitä aiheutuu pääasiassa kolmella tavalla suuritaajuiset virtakomponentit aiheuttavat koneen käämityksissä virran ahtautumista suuritaajuiset virtakomponentit aiheuttavat myös koneen päävuohon pieniä suuritaajuisia komponentteja, jotka kasvattavat rautahäviöitä pieni osa nopeasta transientista pääsee koneen magnetointiinduktanssin läpi, jolloin syntyy nopeaa päävuon värinää häkkikäämitykseen indusoituvat pyörrevirrat pyrkivät vaimentamaan tätä värähtelyä häviöitä syntyy sekä roottorialumiiniin että roottorin uran suun alueen rautaan oikosulkumoottorin hyötysuhde putoaa taajuuden laskiessa jos kone on itsetuuletteinen, ei sitä voida kuormittaa jatkuvasti nimellisellä vääntömomentillaan, mikäli koneen nopeus on selvästi alle nimellisen

12 1. T/T n SAMI STAR ACS 4, f sw > 5 khz 1. T/T n ACS 51 ACS 4 SAMI STAR ACS 5... ACS 54.5 ACS 4 f sw = 3 khz.5 1 f/f n 1 f/f n Moottoreiden kuormitettavuudet eri käytöissä 3

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Pyörivän sähkökoneen jäähdytys

Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sallittu lämpenemä määrää koneen tehon (nimellispiste) ämmön- ja aineensiirto sähkökoneessa on huomattavasti monimutkaisempi ja vaikeammin hallittava tehtävä koneen magneettipiirin

Lisätiedot

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys

9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys 81 9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sähkökoneen lämmönsiirron suunnittelu on yhtä tärkeää kuin koneen sähkömagneettinenkin suunnittelu, koska koneen lämpenemä määrittää sen tehon. Lämmön- ja aineensiirto

Lisätiedot

10 SÄHKÖKONEET, osa 1

10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit

Lisätiedot

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti

Lisätiedot

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT

17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT 17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT 17.1. IEC: n mitoitus Luku 17: Moottorit ja generaattorit IEC-tunnus IEC ( International Electrotechnical Commission ) on kehittänyt kansainväliset standardisarjat sähkökoneiden

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS

Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska May 23th, 2008 Koulutusohjelma

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut

Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuuliturbiinityypit Kiinteän nopeuden turbiini Tuuliturbiinit voivat toimia joko kiinteällä nopeudella tai muuttuvalla nopeudella. 90-luvun

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille

Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille ABB Title Lorem Ipsum dolor sit Possible Subtitle Uudet pumppu- ja

Lisätiedot

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of

Lisätiedot

Pienjännitteiset IEC-oikosulkumoottorit 400 V 50 Hz. Moottorit kaikkiin sovelluksiin

Pienjännitteiset IEC-oikosulkumoottorit 400 V 50 Hz. Moottorit kaikkiin sovelluksiin Pienjännitteiset IEC-oikosulkumoottorit 400 V 50 Hz Moottorit kaikkiin sovelluksiin Entistä kilpailukykyisemmäksi ABB on valmistanut moottoreita jo yli 100 vuoden ajan. Tuotteemme ovat luotettavia, tehokkaita

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin mallintaminen taajuusmuuttajakäytön simuloinnissa

Oikosulkumoottorin mallintaminen taajuusmuuttajakäytön simuloinnissa Joni Heikkilä Oikosulkumoottorin mallintaminen taajuusmuuttajakäytön simuloinnissa Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow.

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø8 8 Ø 14 2 6 15 Ø3 4 Ø128 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 12 14 3 m/h

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70

Lisätiedot

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta Timo J Miettinen Sustainability Controller ABB Oy,Drives Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta ABB Group -1- ABB lyhyesti Pääkonttori: Zürich, Sveitsi Henkilöstöä n. 120.000 noin 100 maassa

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Laivan sähköverkon simulointi

Laivan sähköverkon simulointi Kalle Hyytiä Laivan sähköverkon simulointi Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 15.3.2012 Työn valvoja Professori Matti Lehtonen

Lisätiedot

EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset

EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset Energia- ja liikennepäivä,4.12.2014, Olli Lehtonen EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset www.siemens.fi EcoDesign-direktiivi ETA-alueelle Euroopan komission EcoDesign-direktiivi 2009 Astuu voimaan muuntajille

Lisätiedot

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f 10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,

Lisätiedot

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP LOREM IPSUM JE ZULT MAAR HZ m Head m/s m/s m/s m/s m/s Ø m Ø Ø Ø Ø l/s Flow kw Shaft power P Ø m/h Ø Ø Ø kw Total input power P VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT,

Lisätiedot

SED2. Siemens Easy Drive. Building Technologies HVAC Products

SED2. Siemens Easy Drive. Building Technologies HVAC Products 5 192 Siemens Easy Drive SED2 Taajuusmuuttajat pumppujen ja puhaltimien oikosulkumoottorien kierrosluvun ohjausta varten Tehoalue: 0,37 90 kw kotelointiluokassa IP20 1,1 90 kw kotelointiluokassa IP54 Jännitealue:

Lisätiedot

ERISTETTY IPO-kanavapuhallin Omakoti-, rivi- ja kerrostalot, teollisuus Hiljainen Helppo huoltaa Portaattomasti säädettävä Paloeristetty Hyvä hyötysuhde Laaja valikoima www.ilto.fi Kanavapuhaltimien uusi

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

R u m p u m o o t t o r i t

R u m p u m o o t t o r i t fi JUL/2011 R u m p u m o o t t o r i t Sisällys Sisällys Mikä rumpumoottori soveltuu käyttötarkoitukseesi? Kitkavetoinen hihna Moduulihihna tai käyttö ilman hihnaa Sivu Kuka on Interroll? 2 Interroll

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Energiatehokkaat sähkömoottorit

Energiatehokkaat sähkömoottorit Energiatehokkaat sähkömoottorit Opas energiatehokkaiden sähkömoottoreiden hankintaan ja moottorin ja järjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen SÄHKÖMOOTTORIT HANKINNAT 1 ENERGIATEHOKKAAT HANKINNAT

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007. SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Jyväskylä 14.11.2007

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007. SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Jyväskylä 14.11.2007 Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007 SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Osatehtävä: Vesienkäsittelyn ja turvekentän kuivattamisen tehostaminen pumppausta kehittämällä Tavoite: Laaditaan pumppausohje,

Lisätiedot

SÄHKÖVOIMATEKNIIKKAOPUS Leena Korpinen (toim.)

SÄHKÖVOIMATEKNIIKKAOPUS Leena Korpinen (toim.) SÄHKÖVOIMATEKNIIKKAOPUS Leena Korpinen (toim.) WWW -version toteutus: Sami Silvennoinen, Riitta Lehtelä, Ilpo Havunen, Simo Kaartinen ja Leena Korpinen SISÄLLYSLUETTELO PÄÄSIVU ALKULAUSE 1. JOHDANTO 1.1

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy

Lisätiedot

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä 05/10/2011 Aurinkokennon virta-jännite-käyrä Aurinkokennon tärkeimmät toimintapisteet: ISC Oikosulkuvirta VOC Tyhjäkäyntijännite MPP Maksimitehopiste IMPP Maksimitehopisteen virta VMPP Maksimitehopisteen

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

RULMECA yhtiöt. Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn ESITTELY FI 10/10

RULMECA yhtiöt. Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn ESITTELY FI 10/10 ESITTELY RULMECA yhtiöt Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn FI 10/10 Sisältö Esittely sivu 3 Rakenne sivu 4 Lisävarusteet sivu 5 Mitat sivu 6 Tehot sivu 7 Käyttökohteita sivu 8 Yhteystiedot sivu

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

115 vuoden kokemuksella

115 vuoden kokemuksella VEM 3-vaiheoikosulkumoottorit 115 vuoden kokemuksella IEC-mitoitus Vahva valurautarunko Kotelointiluokka IP 55 vakiona, erikoisversiot aina kotelointiluokkaan IP 66 asti Jälkivoiteluvarustus (NS) vakiona

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

TEKNINEN OHJE ASENNUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE

TEKNINEN OHJE ASENNUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE 1.9.213F 3.3.29 VALLOX SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE Kaikki mallit ylöspäin puhaltavia Kaikkiin malleihin saatavana tehdasvalmisteinen kattoläpivienti ja alipainepelti

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

6. Sähkön laadun mittaukset

6. Sähkön laadun mittaukset Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi. Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput

BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi. Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi 1 Huolto-ohjeet Pumput: Mallit: repivät jätevesipumput HPDY200M3-4 1-vaihe 230 V HPDY200M11-4 3-vaihe 400 V SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Drive IT Pienjännitteiset vakiomoottorit

Drive IT Pienjännitteiset vakiomoottorit Drive IT Pienjännitteiset vakiomoottorit Entistä kilpailukykyisemmäksi ABB:n vakiomoottorit ovat nopeasti saatavissa keskusvarastojen ja jälleenmyyjien kautta eri puolilla maailmaa. Normaaliin käyttöön

Lisätiedot

7. Pyörivät sähkökoneet

7. Pyörivät sähkökoneet Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien

Lisätiedot

UUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy

UUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy AWtools Oy Rälssitie 7 B 01510 VANTAA Puh. 020 7434 720 www.awtools.fi myynti@abajat.fi UUSI Sarja 3-vaihe SYMPLEX 320 SYMPLEX 420 Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit SYMPLEX 320-420 3PH SUURI VAIN OMINAISUUKSILTAAN.

Lisätiedot

3.02.20 KARAMOOTTORIT IP 55. - 400N 3000N - 210mm 310mm - IP 55 - säädettävissä molemmilta rajoilta - rajaulosotot merkkilampuille vakiona 02.

3.02.20 KARAMOOTTORIT IP 55. - 400N 3000N - 210mm 310mm - IP 55 - säädettävissä molemmilta rajoilta - rajaulosotot merkkilampuille vakiona 02. 3.02.20 KARAMOOTTORIT IP 55-400N 3000N - 210mm 310mm - IP 55 - säädettävissä molemmilta rajoilta - rajaulosotot merkkilampuille vakiona 02.99 1 Rakenne MAGPUSH-karamoottorin rakenne on erittäin yksinkertainen.

Lisätiedot

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Kestomagneettiteknologia tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen Johdanto Kestomagneettikoneen roottorin magnetointi tapahtuu

Lisätiedot

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Ei julkaista painotuotteena Copyright Motiva Oy, Helsinki, huhtikuu 2004 Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Tarkoitettu liitettäväksi

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

KESTOMAGNEETTI- GENERAATTORIN KUORMITUS VAIHTELEVALLA TEHOLLA JA NOPEUDELLA

KESTOMAGNEETTI- GENERAATTORIN KUORMITUS VAIHTELEVALLA TEHOLLA JA NOPEUDELLA KESTOMAGNEETTI- GENERAATTORIN KUORMITUS VAIHTELEVALLA TEHOLLA JA NOPEUDELLA Antti Hiltunen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka

Lisätiedot

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto 13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa

Lisätiedot

VOIMAA. VARAKSI ASTI.

VOIMAA. VARAKSI ASTI. VOIMAA. VARAKSI ASTI. AG-sarjan dieselgeneraattorit. AGCO Power dieselgeneraattori käy kaikkialla Virta kulkee minne pitää: luotettavuus on voimasana Sähköisten järjestelmien täytyy toimia keskeytyksettä,

Lisätiedot

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta Ei julkaista painotuotteena 1 Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta Tekijät: Katri Kuusinen ja Kari Bovellan, Electrowatt-Ekono Oy Copyright Motiva

Lisätiedot

Jännitelähteet ja regulaattorit

Jännitelähteet ja regulaattorit Jännitelähteet ja regulaattorit Timo Dönsberg ELEC-C5070 Elektroniikkapaja 5.10.2015 Teholähteen valinta Akku vs. verkkosähkö Vaadittu jännite Lähes aina tasasähköä, esim. mikrokontrolleri +5V, OP-vahvistin

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ

KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 2004/108/EG MUKAINEN. Valmistaja Tuote Tyyppimerkintä Tuotteeseen

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA. Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon

VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA. Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon VEM tuntee vaihteet VEM MOTORS FINLANDin valikoimissa on erilaisia vaihtoehtoja teollisuuden voimansiirtoon aina 4 500 000

Lisätiedot

Tasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja

Tasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja Tehoelektroniikka Tehoelektroniikka DOLD tehoelektroniikka Doldilla on yli 70 vuoden kokemus sähköteknisten laitteiden valmistuksesta. Dold on yksi Euroopan johtavia relevalmistajia. Toiminta on sertifioitu

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen!

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Clen Royal 2117 Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Messinkipäätyinen rivimäntäpumppu keraamisilla männillä ja

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

MOVES Oikosulkumoottorit

MOVES Oikosulkumoottorit MOVES Oikosulkumoottorit IE2 Moves moottorisarjat Alumiinirunkoiset moottorit (IEC56-160) MS 3-vaiheinen IE1-sarja (56-160) ME 3-vaiheinen IE2-sarja (80-160) MSB 3-vaiheinen jarrumoottori (63-160) MY 1-vaiheinen

Lisätiedot

Antti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt

Antti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Antti Ikonen Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkövoimatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009 ALKUSANAT Tämä sähkövoimatekniikan insinöörityö

Lisätiedot

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi Mallivastaukset - Harjoituskoe F F1 a) (a + b) 2 (a b) 2 a 2 + 2ab + b 2 (a 2 2ab + b 2 ) a 2 + 2ab + b 2 a 2 + 2ab b 2 4ab b) tan x 3 x π 3 + nπ, n Z c) f(x) x2 x + 1 f (x) 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 2x2

Lisätiedot

Raportti 2.12.2008. Tasavirtakone. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Raportti 2.12.2008. Tasavirtakone. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi Raportti 2.12.2008 Tasavirtakone xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi SISÄLLYSLUETTELO MERKINNÄT JA LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TASAVIRTAKONE... 4 2.1 Tasavirtakoneiden ominaisuuksia...

Lisätiedot

Tekninen opas nro 8. Sähköinen jarrutus

Tekninen opas nro 8. Sähköinen jarrutus Tekninen opas nro 8 Sähköinen jarrutus 2 Tekninen opas nro 8 - Sähköinen jarrutus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 1.1 Yleistä... 5 1.2 Käyttösovellukset nopeuden ja momentin mukaan... 5 2. Jarrutustehon

Lisätiedot

Ohje BASIC Pyörivä lämmönvaihdin BCEA

Ohje BASIC Pyörivä lämmönvaihdin BCEA Ohje BASIC Pyörivä lämmönvaihdin 1. Yleistä Lämmönvaihdin on pyörivä lämmönvaihdin, jonka lämpötilaja kosteushyötysuhde on korkea. Sen hyötysuhde on jopa 82% tulo- ja poistoilmavirtojen ollessa yhtä suuret.

Lisätiedot

Cummins 175-550 kva dieselgeneraattorit

Cummins 175-550 kva dieselgeneraattorit Cummins 175-550 kva dieselgeneraattorit kw-set Oy on varavoimaan erikoistunut yritys Edustamme maailmalla tunnettuja Cummins Power Generation dieselgeneraattoreita ja EuroDiesel AS DRUPS-laitteistoja.

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

Vili Salenius. Sähkökoneiden vikaantumisen havainnointi

Vili Salenius. Sähkökoneiden vikaantumisen havainnointi Vili Salenius Sähkökoneiden vikaantumisen havainnointi Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 2.2.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto

Lisätiedot

Tekninen opas nro 4. Nopeussäädettyjen käyttöjen opas

Tekninen opas nro 4. Nopeussäädettyjen käyttöjen opas Tekninen opas nro 4 Nopeussäädettyjen käyttöjen opas 2 Tekninen opas nro 4 - Nopeussäädettyjen käyttöjen opas Sisällysluettelo 1 Johdanto... Yleistä... 5 5 2 Prosessit ja niiden vaatimukset... Mihin nopeuden

Lisätiedot

Hiukkaskoko maks. 5 µm. Teoreettinen vääntömomentti. Materiaalit:

Hiukkaskoko maks. 5 µm. Teoreettinen vääntömomentti. Materiaalit: 1 Käyttöpaine min./max. 1,5 bar / 10 bar Ympäristölämpötila min./maks. -20 C / +80 C Keskilämpötila min./maks. -20 C / +80 C Keski Paineilma Hiukkaskoko maks. 5 µm Paineilman öljypitoisuus 0 mg/m³ - 1

Lisätiedot