Raportti Tasavirtakone. xxxxxxx nimi nimi Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
|
|
- Jarno Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raportti Tasavirtakone xxxxxxx nimi nimi Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
2 SISÄLLYSLUETTELO MERKINNÄT JA LYHENTEET JOHDANTO TASAVIRTAKONE Tasavirtakoneiden ominaisuuksia Kommutointi Ankkurireaktio ja sen kompensointi Tasavirtakoneen pyörimisnopeus Tasavirtakoneen ilmavälin sähkövääntömomentti Ryntääminen Tasavirtakoneen magnetointi Vierasmagnetoitu tasavirtakone Sivuvirtakone Sarjakone Kompaundikone Tasavirtakoneen käynnistys Tasavirtakoneen pyörimisnopeuden säätö Vierasmagnetoidun tasavirtamoottorin pyörimisnopeuden säätö Sivuvirtamoottorin pyörimisnopeuden säätö Sarjamoottorin pyörimisnopeuden säätö Kompaundimoottorin pyörimisnopeuden säätö Tasavirtamoottorin käyrämuotoja Vierasmagnetoidun tasavirtamoottorin ominaiskäyriä Sivuvirtamoottorin ominaiskäyriä Sarjamoottorin ominaiskäyriä Kompaundimoottorin ominaiskäyriä MITTAUKSET Tyhjäkäyntikoe, kun magnetointivirta on vakio Tyhjäkäyntikoe, kun ankkurijännite on vakio Kuormituskoe MITTAUSTULOSTEN ANALYSOINTI Pyörimisnopeuskuvaajat Generaattorin hyötysuhde Tasavirtakoneen yleisiä ominaisuuksia YHTEENVETO LIITTEET
3 MERKINNÄT JA LYHENTEET Merkinnät a C E f F I k M n N p P R s t U ankkurikäämityksen haaraparien määrä koneen rakenteesta riippuva vakio sähkömotorinen voima taajuus voima virta koneen rakenteesta riippuva vakio momentti pyörimisnopeus johdinkierrosten lukumäärä napapariluku teho resistanssi sauvaluku ankkurin pinnalla aika jännite Kreikkalaiset magneettivuo kulmataajuus muutos Alaindeksit 0 tyhjäkäynti a ankkuri m magnetointi mek mekaaninen n nimellinen r remanenssi s sähköinen Lyhenteet mmv magnetomotorinenvoima 2
4 1. JOHDANTO Sähkökone on yleisnimitys sähkömoottoreille ja sähkögeneraattoreille. Sähkömoottori on sähkökone, jonka pääasiallinen tarkoitus on muuttaa sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi. Generaattori on puolestaan sähkökone, jonka pääasiallinen tarkoitus on muuttaa mekaanista energiaa sähköiseksi energiaksi. Periaatteessa tasasähkömoottorin ja tasasähkögeneraattorin rakenne ei eroa toisistaan. Samaa konetta voidaan siis käyttää sekä moottorina että generaattorina. Nykyisin tasavirtageneraattori on harvinainen, sillä useimmiten tasavirta tuotetaan vaihtovirtaverkosta tasasuuntaajilla. Tässä työssä tutkitaan tasavirtakoneiden tärkeimpiä ominaisuuksia, sekä eri magnetoimistapojen vaikutusta moottorin ominaisuuksiin. 3
5 2. TASAVIRTAKONE Pyörivät sähkökoneet voidaan sähköisen toimintaperiaatteensa mukaan jakaa vaihtosähkökoneisiin ja tasavirtakoneisiin. Tasavirtakone on kone joka on nimensä mukaisesti suunniteltu toimimaan tasavirralla. Tasavirtakoneessa kommutaattori toimii mekaanisena vaihtosuuntaajana. Tässä mielessä tasavirtakoneen ja vaihtovirtakoneen vääntömomentin tuottamisperiaate on sama. Vaikkakin tasavirtakoneen liitinjännite on tasajännitettä, kun taas vaihtovirtakoneen liitinjännite on vaihtojännitettä. 2.1 Tasavirtakoneiden ominaisuuksia Kommutointi Tasavirtageneraattorin ankkurikäämitykseen indusoituu generaattorin pyöriessä vaihtosähkömotorinen jännite. Koska indusoitunut jännite on vaihtojännitettä, on se generaattoreissa tasasuunnattava ja moottoreissa vastaavasti syöttävä tasajännite vaihtosuunnattava. Tätä toimenpidettä nimitetään kommutoinniksi ja sen suorittaa kommutaattori. Kommutaattorin ja kommutoinnin periaate on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1. Kommutaattorin ja kommutoinnin periaate.[1] Kommutaattori on siis periaatteessa mekaaninen tasa-vaihtosuuntaaja. Roottorin liukurengas on halkaistu kahdeksi puolikkaaksi ja kommutaattorin hiiliharjat asetettu niin, että harjojen välinen jännite tulee generaattorissa tasasuunnatuksi. Moottorissa vastaavasti tasajännite tulee vaihtosuunnatuksi, 4
6 jonka seurauksena roottori alkaa pyöriä päänapojen muodostamassa magneettikentässä. Kuvassa 2.2 on esitetty kommutoidun tasavirtageneraattorin jännite ja virta, kun piirin induktanssi on nolla. Kuva 2.2. Tasavirtageneraattorin jännite ja virta, induktanssin arvolla nolla.[1] Ankkurireaktio ja sen kompensointi Ideaalitapauksessa tasasähkökoneen ainoa magneettikenttä olisi päänavoilla. Ankkuripiirissä kulkeva virta muodostaa kuitenkin oman magneettikentän. Mikäli harjat sijaitsevat neutraalitasossa eli kohtisuorassa päänapoja vastaan, on ankkurivirran muodostama magneettikenttä kohtisuorassa päänapojen magneettikenttää vastaan. Ilmiötä kutsutaan ankkurireaktioksi, jolloin syntynyt kenttä vääristää päämagneettikenttää kuvan 2.3 mukaisesti. Kuva 2.3. Tasasähkögeneraattorin ankkurireaktio.[1] Ilmiö on sama sekä generaattorissa, että moottorissa. Ainoastaan ankkuripiirin muodostaman kentän suunta on virran suunnasta johtuen vastakkainen. Ankkurireaktio voidaan kumota sijoittamalla päänapojen P väliin kääntönavat K, kuvan 2.4 mukaisesti. Koska kääntönapojen kautta kulkee koko ankkurivirta, vaihtelee myös niiden synnyttämä kääntönapakenttä kuormituksen mukaan, kumoten ankkurireaktion. 5
7 Kuva 2.4. Kääntönapojen sijoituss ja vaikutus tasasähkömoottorissa.[4] Toinen tapa kompensoida ankkurivirran vaikutusta magneettikenttään on lähelle ankkurin pintaa asennettavat kompensointikäämitykset. Tasavirtakoneissa kompensointikäämitys sijoitetaan napakenkien uriin. Kompensointikäämissä kulkeva ankkurivirta pyrkii kumoamaan ankkuripiirin muun osan aiheuttaman magneettikentän. Tavallisesti kompensointikäämitystä käytetään yhdessä kääntönapojen kanssa kuvan 2.4 mukaisesti Tasavirtakoneen pyörimisnopeus Tasavirtakoneen pyörimisnopeus voidaan laskea yksinkertaisten yhtälöiden avulla. Ankkurin sähkömotorinen jännite E riippuu pyörimisnopeudesta ja magneettivuosta yhtälön 2.1 mukaisesti E kn, (2.1) jossa k on koneen rakenteesta riippuva vakio. Tasasähkökoneen ollessa generaattorikäytössä E toimii sähkölähteen lähdejännitteenä ja moottorikäytössä se on syöttävän liitinjännitteen vastajännite. Generaattorinn tapauksessa E on siis liitinjännitettä U käämin jännitehäviön I a R a verran suurempi ja moottorissa vastaavan jännitehäviön verran pienempi. Kuormitetun generaattorin liitinjännite on siis U E I a R A (2.2) ja käynnistyneen moottorin liitinjännite U E I a R A. (2.3) 6
8 Yhtälöiden 2.1 ja 2.2 avulla voidaan tasavirtageneraattorin pyörimisnopeudelle johtaa yhtälö U I a Ra n. (2.4) k Vastaavasti tasavirtamoottorin pyörimisnopeudeksi saadaan yhtälöiden 2.1 ja 2.3 perusteella U I a R A n. (2.5) k Tasavirtakoneen ilmavälin sähkövääntömomentti Tasavirtakoneen ankkurin kehittämä sähköteho eli ankkuriteho P a on ohmin lain mukaan Pa EI a (2.6) Mekaniikan mukaan ankkurin kokonaissähkötehoa vastaa koneen ilmavälissä vaikuttava sähkövääntömomentti M Pa (2.7) 2 n Yhtälöt 2.7, 2.6 ja 2.1 yhdistämällä saadaan sähkövääntömomentti muotoon M k I a. (2.8) 2 Koneen rakenteesta riippuva vakio k voidaan kirjoittaa myös muodossa ps k, (2.9) a jossa p on napapariluku, s sauvaluku ankkurin pinnalla ja a ankkurikäämityksen haaraparien määrä. Nyt moottorin sähkövääntömomentti voidaan kirjoittaa muotoon ps M Ia C Ia 2 a, (2.10) jossa C on koneen rakenteesta riippuva vakio. 7
9 2.1.5 Ryntääminen Sarjamoottorissa päänapojen magnetointikäämitys on kytketty sarjaan ankkuripiirin kanssa kuvan 2.5 mukaisesti. Kuva 2.5. Sarjamoottorin virtapiiripiirros.[1] Tarkasteltaessa kuvaa 2.5 ja yhtälöä 2.11 nähdään, että tyhjäkäynnissä, jossa Ia 0 eli on pieni, sarjamoottorin pyörimisnopeus olisi U n0. (2.11) k Yhtälön 2.11 mukaan sarjamoottorin pyörimisnopeus tyhjäkäynnissä on erittäin suuri. Ilmiötä, jossa pyörimisnopeus saavuttaa tyhjäkäynnissä vaarallisen suuren arvon, kutsutaan ryntäämiseksi. Tästä syystä sarjamoottorin käytössä on huolehdittava siitä, että moottori ei koskaan joudu tyhjäkäyntiin. Liitettäessä moottori kuormaan on huolehdittava siitä, että liitäntä moottorin ja kuorman välissä ei pääse katkeamaan, joten esimerkiksi hihnakäyttö ei tule kysymykseen. 2.2 Tasavirtakoneen magnetointi Tasasähkökoneen käyttötekniset ominaisuudet riippuvat ratkaisevasti magnetointitavasta. Magnetointitavan perusteella tasavirtakoneet voidaan jakaa vierasmagnetoituihin, sivuvirta-, sarja- ja kompaundikoneisiin. Tasavirtakone magnetoidaan päänavoille asennettujen käämitysten avulla(kuva 2.6). 8
10 Kuva 2.6. Kuvassa on esitetty tasavirtakoneen perusrakenne. 1. Magnetointikäämitys ja päänapa, 2. Ankkurikäämitys, 3. Kommutaattori, 4. Staattorin kehä. Kuva 2.7. Magnetointikäämitysten aikaansaamaa vuota kutsutaan yleisesti päävuoksi. Lisäksi piiriin syntyy epäideaalisuuksien aiheuttama hajavuo. Pää- ja hajavuo on esitetty kuvassa Tasavirtakoneen päävuo Φ ja hajavuo Φ δ. [1] Päävuo kulkee siis ankkurin kautta ja hajavuo ankkurin ohitse. Vain päävuo vaikuttaa sähkömotorisen jännitteen syntymiseen ankkurissa. Hajavuo vaikuttaaa päänapojen kyllästymiseen. Tasavirtakoneen magnetoitumiskäyrä on esitetty kuvassa
11 Kuva 2.8. Tasavirtakoneen magnetoitumiskäyrä.[1] Päänavalle syntyvä magnetomotorinen voima F on magnetointi virran I m ja yhden navan johdinkierrosten N tulo. Päänavann mmv F synnyttää päävuon Vierasmagnetoitu tasavirtakone Vierasmagnetoidussa tasavirtakoneessa magnetointivirta otetaan ulkoisesta lähteestä. Vierasmagnetoidun tasavirtamoottorin pyörimisnopeus muuttuu vain vähän kuormituksen muuttuessa ja vääntömomentti suurenee verrattain jyrkästi kuormituksen kasvaessa. Tästä syystä sillä on hyvät pyörimisnopeuden ja vääntömomentin säätöominaisuudet Sivuvirtakone Sivuvirtakoneessa on päänavoille asennettu vain sivuvirtakäämitys. Sivuvirtakoneessa magnetointivirta pysyy likimain vakiona vaikka koneen kuormitus muuttuisi. Sivuvirtakoneenn hyviin ominaisuuksiin voisi lukea tasaisen pyörimisnopeuden. Kuorman muuttuessa ankkurireaktio kuitenkin pienentää päävuota, joka aiheuttaa sähköisenvääntömomentin hitaamman kasvun ankkurivirtaan nähden Sarjakone Sarjakoneessa on päänavoille asennettu vain sarjakäämitys, joka nimensä mukaisesti on kytketty ankkuripiirin kanssa sarjaan. Sarjakoneessa magnetointivirtana toimii siis ankkuri- eli kuormitusvirta. Tästä syystä myös sarjamoottorin vääntömomentti kasvaa kuormituksen kasvaessa ja on verrannollinen kuormitusvirran neliöön yhtälöt (2.12) ja (2. 13). Sarjamoottorin tuottama vääntömomentti on siis hyvä ja kasvaa nopeasti kuormituksen kasvaessa. ki a M C I a CI 2 a (2.12) (2.13) 10
12 2.2.4 Kompaundikone Kompaundikoneessa on sekä sarja- että sivuvirtakäämitykset. Sivuvirtakäämitykset toimivat yleensä varsinaisina magnetointikäämityksinä ja sarjakäämityksillä joko heikennetään tai vahvistetaan sivuvirtakäämityksen muodostamaa magneettikenttää. Mikäli sarjakäämitys heikentää kenttää kutsutaan konetta vastakompaundoituksi ja kun se vahvistaa kenttää kutsutaan sitä myötäkompaundoituksi tasavirtakoneeksi. Kentän heikentävä käämitys ei saa olla liian suuri, koska kuormituksen muuttuessa tarvitaan lisää vääntömomenttia, joka on vuon funktio. Heikentävä käämitys heikentää vuota sekä ankkurireaktio heikentävät vuota ankkurivirran kasvaessa. Liian voimakas kentän heikennys käämi voi siis saada systeemin epästabiiliksi. 2.3 Tasavirtakoneen käynnistys Moottorin käynnistyminen on muutostila, jossa moottorin ja siihen kytketyn kuorman pyörimisnopeus muuttuu nopeasti nollasta käyttönopeuteen. Käynnistyminen on moottorin toiminnan kannalta erikoistilanne, jossa moottorin ottama virta, kehittämä vääntömomentti ja lämpeneminen poikkeavat normaalista nimelliskäytöstä. Käynnistyshetkellä moottorin magnetoitumiseen tarvittava energia, pyörivien osien hitausmomenttien varastoima liike-energia, sekä kuorman vaatima mekaaninen energia otetaan sähköverkosta, joka aiheuttaa hyvin suuren virtapiikin käynnistyshetkelle. Käynnistysvirta voi olla jopa kymmenkertainen nimellisvirtaan nähden. Vierasmagnetoitua moottoria käynnistäessä on otettava huomioon että magnetointivirta on varmasti kytketty ja arvokilvessä ilmoitetun suuruinen, jotta riittävä käynnistysmomentti saadaan aikaiseksi. Jos käynnistysmomentti ei ole riittävä ja piiriin syötetään virtaa voi se lämmetä liikaa. Moottoria käynnistettäessä on otettava huomioon että moottoripiirin resistanssi koostuu pelkästään ankkuripiirin resistanssista, joka on hyvin pieni. Moottori on siis käytännössä oikosulussa. Jotta vältytään oikosulun aiheuttamalta virran nousulta, on moottori käynnistettävä nostamalla sähkölähteen jännitettä asteittain tai asentamalla piiriin säätövastus sarjaan moottorin kanssa. Käynnistyksessä piirin virran yhtälö on yksinkertaistettuna I S U, (2.14) R R a jossa I S on käynnistysvirta, R a ankkuripiirin resistanssi, R sarjavastuksen arvo ja U liitinjännite. Ankkurin lähdettyä pyörimään indusoituu ankkurikäämitykseen vastasähkömotorinen voima, joka pienentää ankkurivirtaa. Sarjavastus on oltava alussa suurimmillaan ja pienennettävä sitä portaittain, 11
13 jotta piirin virta ei pääse kasvamaan liian suureksi. Ankkurin lähdettyä pyörimään on moottoripiirin virta U E I, (2.15) R R a jossa E on ankkurikäämityksiin indusoitunut sähkömotorinen voima. Sivuvirtamoottori käynnistetään kuten vierasmagnetoitu moottorikin. Erona on että nyt magnetointivirta tulee samasta lähteestä kuin ankkurivirta. Käynnistämisessä on kuitenkin huomioitava että säätövastuksilla ei rajoiteta virtaa nimellistä pienemmäksi. Myös sarja- ja kompoundimoottorit käynnistetään kuten vierasmagnetoitumoottori. 2.4 Tasavirtakoneen pyörimisnopeuden säätö Tasavirtakone on aina ollut helposti säädettävä, ja tyristorien kehittyminen on mahdollistanut tasavirtakoneiden käyttämisen todella vaativiin käyttöihin. Varsinkin täysin kompensoidun tasasähkökoneen ominaisuudet ovat säätöteknisesti erinomaiset. Tasasähkömoottorin pyörimisnopeuteen voidaan yhtälön 2.5 perusteella vaikuttaa kolmella eri tavalla: ankkurijännitettä, magnetoimisvirtaa tai ankkuripiirin resistanssia muuttamalla. Käytännön moottorin säätötapa riippuu paljon sen magnetointitavasta. Tasavirtageneraattorin pyörimisnopeuden säätäminen tapahtuu pääpiirteittäin samalla tavalla kuin tasavirtamoottorin, tosin tasavirtageneraattoreiden tapauksessa generaattoriin liitetty kuorma määrää millainen jännite ja virta generaattorilta vaaditaan. Tasavirtageneraattorin pyörimisnopeusyhtälöstä 2.4 havaitaan, että haluttu jännite sekä virta ovat saavutettavissa pyörimisnopeutta tai magnetointia muuttamalla. Jos tasavirtageneraattorin pyörimisnopeutta halutaan muuttaa jännitteen ja virran ollessa vakio, on sen tapahduttava magnetointia muuttamalla Vierasmagnetoidun tasavirtamoottorin pyörimisnopeuden säätö Tasavirtamoottorin pyörimisnopeusyhtälön (yhtälö 2.5) mukaan ankkurijännitteen U pienentäminen pienentää pyörimisnopeutta. Vierasmagnetoidun tasavirtamoottorin pyörimisnopeutta voidaan siis säätää muuttamalla ankkuripiiriin vaikuttavaa jännitettä. Ankkurijännitteen säätöalue on yleensä U 0...U n. Koska tasavirtamoottorin päävuo on riippuvainen magnetoimisvirrasta I m, voidaan tasavirtamoottorin pyörimisnopeutta säätää myös muuttamalla magnetoimisvirtaa. Magnetoimisvirran pienentäminen 12
14 pienentää päävuota, mutta suurentaa pyörimisnopeutta n. Tällaista säätötapaa kutsutaan myös magneettikentän heikennykseksi. Tätä säätötapaa käytetään koneen nimellistä pyörimisnopeutta suuremmilla pyörimisnopeuksilla. Yleensä nopeusalueella n = 1 2,5n n. Tasavirtamoottorin pyörimisnopeutta on mahdollista säätää myös muuttamalla moottorin ankkuripiirin resistiivistä jännitehäviötä. Tällöin käynnistysvastustus korvataan säädettävällä vastuksella. Tämä säätötapa on epätaloudellinen resistanssissa syntyvien häviöiden takia. Lisäksi pienillä ankkurivirroilla säätöresistanssin suuruus ei juuri vaikuta pyörimisnopeuteen. Näistä syistä tätä säätötapaa ei yleensä käytetä Sivuvirtamoottorin pyörimisnopeuden säätö Sivuvirtamoottori ja vierasmagnetoitu tasavirtamoottori ovat ominaisuuksiltaan käytännöllisesti katsoen hyvin samanlaiset, mutta niiden pyörimisnopeuden säätäminen eroaa toisistaan. Jos sivuvirtakoneen liitinjännitettä muutetaan, pysyy pyörimisnopeus lähes samana koska magnetoimisvirta I m muuttuu samassa suhteessa kuin ankkurijännite U. Sivuvirtamoottorin pyörimisnopeutta ei voida siis säätää liitinjännitettä muuttamalla. Sen pyörimisnopeuden säätö voidaan toteuttaa joko muuttamalla magnetoimisvirtaa säätövastuksella, tai säätämällä ankkuripiirin resistiivistä jännitehäviötä Sarjamoottorin pyörimisnopeuden säätö Sarjamoottorin pyörimisnopeuden säätö eroaa muista konetyypeistä suuresti, sillä sen pyörimisnopeus on suuresti riippuvainen kuormitusvirrasta. Lisäksi sarjamoottorin pyörimisnopeus on tyhjäkäynnissä hyvin suuri. Sarjamoottoria ei siksi saa koskaan päästää tyhjäkäyntiin. Sen virtaa on siis rajoitettava käynnistyksen aikana käynnistysvastuksen avulla. Pyörimisnopeuden kasvaessa voidaan käynnistysvastusta pienentää. Käynnistysvirran rajoittaminen voidaan myös toteuttaa siten, että käytetään tasasähkön kehittämiseen tyristoritasasuuntaajaa. Tällöin käynnistäminen voidaan toteuttaa siten että syöttävää tasajännitettä nostetaan hitaasti. Sarjamoottorin pyörimisnopeutta voidaan säätää ankkurin kanssa sarjaan kytketyllä säätövastuksella, jolloin haittana ovat vastuksessa syntyvät ylimääräiset häviöt. Nykyisin tasasähkösarjamoottori on menettänyt merkityksensä, koska sivuvirtamoottorilla voidaan saada sarjamoottoria vastaavat ominaisuudet käyttämällä magnetointivirran säätöön nykyaikaista elektronisesti ohjattua tyristorisuuntaajaa. 13
15 2.4.4 Kompaundimoottorin pyörimisnopeuden säätö Kompaundimoottorin pyörimisnopeutta voidaan säätää samallaa tavalla kuin vierasmagnetoidun moottorin pyörimisnopeutta. Säädön vaikutus riippuu voimakkaasti siitä, kumpi käämi on hallitseva, ovatko sivuvirta- vai sarjamoottorin ominaisuudet hallitsevia. 2.5 Tasavirtamoottorin käyrämuotoja Tasavirtamoottorin käytön kannalta ehkä tärkeimmät ominaisuudet ovat sen vääntömomentti sekä pyörimisnopeus. Vääntömomentti ja pyörimisnopeus suinkaan ole vakioita vaan riippuvat moottorin erityisesti moottorin magnetointitavasta. Seuraavissa kappaleissa on tutkittu eri tavoilla magnetoitujen moottoreiden pyörimisnopeuden ja vääntömomentin riippuvuutta ankkurivirrasta Vierasmagnetoidun tasavirtamoottorin ominaiskäyriä Kuvassa 2.9 on esitetty tärkeimmät kuvaajat jotka selvittävät vierasmagnetoidun moottorin ominaisuuksia. Kuvasta 2.9 havaitaan, että pyörimisnopeus muuttuu vain vähän kuormituksen muuttuessa. Sähköinen vääntömomentti puolestaan kasvaessa. suurenee verrattain jyrkästi kuormituksen Kuva 2.9. Vierasmagnetoidun tasasähkömoottorin ominaiskäyriä. a) Sähkövääntömomentti pyörimisnopeuden funktiona. b) Sähkövääntömomentinn ja pyörimisnopeuden riippuvuus ankkurivirrasta.[1] Sivuvirtamoottorin ominaiskäyriä Sivuvirta moottorille ominaista on, että magnetointi virta I m on lähes kuormituksesta riippumaton, jolloin myös vuo on lähes vakio. Tästä syystä sivuvirtamoottorin pyörimisnopeus laskee vain hitaasti kuormituksen kasvaessa. Käytännössä voidaan sanoa, että nopeus on kuormituksesta riippumaton. Kuvassa on esitetty sivuvirtamoottorin pyörimisnopeus ankkurivirran funktiona. 14
16 Kuva Sivuvirtamoottorin pyörimisnopeus ankkurivirran funktiona. Kuten edellä havaittiin, on sivuvirtamoottorin vuo lähes vakio. Joten kasvaa moottorin vääntömomentti teoriassa suoraan verrannollisesti roottorivirtaan nähden. Todellisuudessa momentti pienenee hieman ankkurireaktion vaikutuksesta. Kuvassa 2.11 on esitetty sivuvirtamoottorin vääntömomentti ankkurivirran funktiona. Kuva Sivuvirtamoottorin vääntömomentti ankkurivirran funktiona Sarjamoottorin ominaiskäyriä Kuten kohdassa todettiin, tyhjäkäynnissä sarjamoottori ryntää eli sen pyörimisnopeus saavuttaa vaarallisen suuren arvon. Kuormituksen kasvaessa päävuo sekä ankkuripiirin jännitehäviö suurenee, joten sarjamoottorin pyörimisnopeus pienenee huomattavasti kuormituksen kasvaessa. Pyörimisnopeuden voimakas riippuvuus kuormituksesta on havaittavissa selvästi kuvasta 2.12, jossa on esitetty pyörimisnopeus ankkurivirran funktiona. Sarjamoottorin vääntömomentti kasvaa likimääräisesti verrannollisena kuormitusvirran neliöön. Raudan magneettisen kyllästymisen ja ankkurireaktion takia ei sarjamoottorin vääntömomentti suurilla kuormitusvirroilla suurene aivan näin nopeasti. Vääntömomentin käyttäytyminen ankkurivirran(kuormituksen) funktiona on selvästi havaittavissa kuvasta
17 Kuva Sarjamoottorin ominaiskäyriä.[1] Koska sarjamoottorin vääntö kasvaa pyörimisnopeudenn pienentyessä, sopii se erityisen hyvin esim. raitiovaunujen, vetureiden ja sähköautojen voimakoneeksi Kompaundimoottorin ominaiskäyriä Käytännössä käytetään vain vierasmagnetoituja ja myötäkompaundoituja moottoreita. Tällainen moottori kehittää suuremman vääntömomentin kuin vierasmagnetoitu moottori. Tämä johtuu siitä että kuormituksen kasvaessa ankkurivirta kasvaa, jolloin myös sarjakäämityksen aiheuttamaa vuo kasvaa. Myötäkompaundimoottori lisää siis pyörimisnopeus pienenee enemmän päävuota kuormituksen kuin vierasmagnetoidunn kasvaessa. Tästä syystä sen moottorin, liitinjännitteen ja magnetoimisvirran pysyessä vakiona. Kuvassa 2.13 on esitetty myötäkompaundoidun kompaundimoottorin vääntömomentti sekä pyörimisnopeus ankkurivirran funktiona. Kuva Myötäkompaundoidunn kompaundimoottorin ominaiskäyriä.[1] 16
18 3. MITTAUKSET Mittauksissa tutkittiin tasavirtakonetta, jonka kilpiarvot on esitetty taulukossa 3.1. Koneelle suoritettiin tyhjäkäyntikoe pitäen magnetointivirta vakiona sekä tyhjäkäyntikoe pitäen ankkurijännite vakiona. Lisäksi tasavirtakoneen toimintaa generaattorina tutkittiin kuormituskokeella. Taulukko 3.1. Tasavirtakoneen kilpiarvot Nimellismagnetoimisvirta, I m 0,72A Nimellismagnetoimisjännite, U m Nimellisankkurivirta, I a Nimellisankkurijännite, U a 200V 11A 160V 3.1 Tyhjäkäyntikoe, kun magnetointivirta on vakio Moottorille tehtiin tyhjäkäyntikoe pitäen magnetointivirtaa I m vakiona ja nostamalla ankkuripiirin jännitettä portaittain 10 V aina 70 V saakka. Tyhjäkäyntikoe suoritettiin kuvan 3.1 mukaisella kytkennällä. Mittauksen tulokset on esitetty liitteessä 1. Kuva 3.1. Tasavirtamoottorin kytkentä.[3] 3.2 Tyhjäkäyntikoe, kun ankkurijännite on vakio Moottorille tehtiin tyhjäkäyntikoe pitäen ankkurijännite U a vakiona(40 V), ja laskemalla magnetointivirtaa portaittain 0.72 A aina 0.2 A saakka. Tyhjäkäyntikoe suoritettiin kuvan 3.1 mukaisella kytkennällä. Mittauksen tulokset on esitetty liitteessä 1. 17
19 3.3 Kuormituskoe Tasavirtakoneelle suoritettiin kuormituskoe kuvan 3.2 mukaisella kytkennällä, jossa tasavirtakone toimii generaattorina. Kokeessa generaattorin pyörittämiseen käytettiin epätahtikonetta, jonka kilpiarvot on esitetty taulukossa 3.2. Generaattorin kuormana käytettiin säätövastusta jonka resistanssia muutettiin 6,8 Ω aina 122 Ω asti. Mittauksen tulokset on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.2. Epätahtikoneen kilpiarvot. Nimellisjännite /Y 220/ 380 V Nimellisvirta /Y 7,25/ /4,2 A Nimellisteho 15 kw Tehokerroin nimellispisteessä 0,,76 Pyörimisnopeus nimellispisteessä 1350 rpm Nimellistaajuus 50 Hz Kuva 3.2. Kuormituskokeessa käytetty kytkentä.[3] 18
20 4. MITTAUSTULOSTEN ANALYSOINTI 4.1 Pyörimisnopeuskuvaajat Kuvissa 4.1 ja 4.2 on esitetty tyhjäkäyntikokeiden perusteella piirretyt kuvaajat. Kuvasta 4.1 havaitaan, että pidettäessä magnetointia vakiona pyörimisnopeus kasvaa lineaarisesti ankkurijännitteen funktiona. Tämä voidaan todeta myös tarkastelemalla tasavirtamoottorin pyörimisnopeuden yhtälöä 2.5, josta nähdään että magnetoinnin ja ankkuripiirin resistanssi pysyessä vakiona pyörimisnopeuteen vaikuttaa vain jännite liitinjännite U. Kuvasta 4.2 havaitaan, että pidettäessä liitinjännitettä vakiona pienenee pyörimisnopeus magnetointivirran kasvaessa. Tämä voidaan havaita myös pyörimisnopeuden yhtälöstä 2.5, josta nähdään että liitinjännitteen ja ankkuripiirin resistanssin ollessa vakioita on pyörimisnopeus kääntäen verrannollinen päävuohon. Päävuo on puolestaan suoraan verrannollinen magnetointivirtaan, joten vierasmagnetoidun tasavirtamoottorin pyörimisnopeus on siis kääntäen verrannollinen magnetointivirtaan, kuten myös kuvasta 4.2 on havaittavissa. Kuva 4.1. Tasavirtamoottorin pyörimisnopeus ankkurijännitteen funktiona, kun magnetointia pidettiin vakiona(0.72 A). 19
21 Kuva 4.2. Tasavirtamoottorin pyörimisnopeus magnetointivirran funktiona, kun ankkurijännitettä pidettiin vakiona(40 V). 4.2 Generaattorin hyötysuhde Generaattoria pyöritettiin vakioteholla ja mitattiin generaattorin antama teho erilaisilla kuormilla. Generaattoria pyörittävän koneen akseliteho saatiin mittaamalla akselilta vääntömomentti ja pyörimisnopeus. P T 2 n, (4.1) in jossa P in on generaattoria pyörittävä teho, T akselin vääntömomentti ja n akselin pyörimisnopeus. Hyötysuhde μ on tässä tapauksessa generaattoria pyörittävän akselin tehon ja generaattorin antavan sähkötehon suhde. P P out (4.2) in Generaattorin antama sähköteho P out on ankkuripiirin virta I a kerrottuna ankkurijännitteellä U a. P U I (4.3) out a a 20
22 Mittauspöytäkirjassa on esitetty mittaustulokset joiden pohjalta on piirretty kuvaajat 4.3 ja 4.4, joissa on esitetty pyörimisnopeus sekä hyötysuhde akselitehon funktiona. a Kuva 4.3. Pyörimisnopeus akselitehon funktiona. Kuva 4.4. Hyötysuhde akselitehon funktiona. 4.3 Tasavirtakoneen yleisiä ominaisuuksia Tutkittava tasavirtakone oli tyypiltään vierasmagnetoitu, joten moottorin magnetointi hoidettiin erillisellä magnetointipiirillä. Sivuvirtakoneessa ja vierasmagnetoidussa tasavirtakoneessa magnetointi ei riipu ankkurivirrasta, joten magnetointia pystytään säätämään täysin itsenäisesti. Tämä tekee kyseisistä moottorityypistä helposti ja tehokkaasti säädettävän. 21
23 Kuvasta 4.1 havaitaan, tasavirtamoottorin pyörimisnopeuden olevan lineaarisesti verrannollinen ankkurijännitteeseen. Koska nykyään ankkurijännitettä voidaan helposti säätää tyristorilla, jota taas voidaan ohjata sähköisesti, on tasavirtakoneen pyörimisnopeuden säätäminen yksinkertaista ja tehokasta. Lisäksi kuvasta 4.3 voidaan havaita, että moottorin pyörimisnopeus pienenee hyvin hitaasti kuormituksen kasvaessa. Koska pyörimisnopeutta voidaan kuitenkin tarvittaessa säätää ankkurijännitettä muuttamalla, voidaan tasavirtamoottoriin kohtalaisen helposti tehdä säätö, joka pitää moottorin pyörimisnopeuden kuormasta riippumattomana. Tämä ominaisuus tekee moottorityypistä erittäin käyttökelpoisen moniin sovelluksiin. 22
24 5. YHTEENVETO Laboratoriotyö oli opiskeluaikamme ensimmäinen todellinen kosketus sähkömoottoreiden maailmaan. Teoriaa on tullut luennoilla kyllästymiseen asti, mutta mitään käytännönläheistä ei tätä ennen ole sähkömoottoreiden parissa tullut tehtyä. Sähkötekniikan työkurssilla sähkömoottoreista taisi joku työ olla, mutta en juuri muista siitä mitään oppineeni. Nyt kun teoria on jo paremmin hallussa tuli työtä tehdessä paljon tuttuja asioita vastaan, jotka oli joskus ohimennen kuullut, mutta niitä ei ollut tullut sen enempää ajateltua. Nyt kun asioihin joutui oikeasti perehtymään, oli oppiminen erittäin tehokasta, kun varsinaista uutta asiaa ei paljoa ollut, vaan jo opitut asiat oikeasti vain ymmärsi. 23
25 LÄHTEET [1] Aura, Lauri. Tonteri, Antti. Sähkömiehen käsikirja 2. WSOY. Porvoo [2] Aura, Lauri. Tonteri, Antti. Sähkömiehen käsikirja 3. WSOY. Porvoo [3] Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Sähkövoimatekniikantyökurssin tasavirtakonetyön -työn työohje. Saatavilla pdf-muodossa osoitteesta [4] Pyrhönen, Juha, Design of an electrical machine luentomateriaali,
26 LIITTEET 25
Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f
10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,
LisätiedotSähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori
Aleksi Mallasto Sähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 11.3.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Aleksi Mallasto
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotSÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotOikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s
Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus
Lisätiedot10 SÄHKÖKONEET, osa 1
10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
LisätiedotKuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka INSINÖÖRITYÖ TASASÄHKÖKESTOMAGNEETTIGENERAATTORIN TESTAUS JA MITTAUS
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka INSINÖÖRITYÖ TASASÄHKÖKESTOMAGNEETTIGENERAATTORIN TESTAUS JA MITTAUS Työn tekijä: Matti Pennanen Työn ohjaaja ja valvoja: TkL Jarno Varteva Työ hyväksytty: 20.11.2008
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa
LisätiedotAbb Service OY, valvojana Jorma Lillinen ja Veikko Kivelä
Tampereen ammattikorkeakoulu Tutkintotyö Lasse Kantanen TASASÄHKÖKONEEN HUOLTO JA KOESTUS Työn ohjaaja Työn teettäjä Eerik Mäkinen Abb Service OY, valvojana Jorma Lillinen ja Veikko Kivelä TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotNiko Eilola DC-KÄYTÖN OPETUSLAITTEISTO
Niko Eilola DC-KÄYTÖN OPETUSLAITTEISTO Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Kesäkuu 2016 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska Kesäkuu 2016 Koulutusohjelma
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
LisätiedotMomenttivaakojen käyttöönotto ja oppimisympäristön suunnittelu
Momenttivaakojen käyttöönotto ja oppimisympäristön suunnittelu Lapin ammattikorkeakoulun sähkölaboratoriohanke Jani Lehtonen Teollisuuden ja luonnonvaran osaamisalan opinnäytetyö Sähkötekniikka Insinööri
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän
LisätiedotTehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011
TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotPumppujen käynnistys- virran rajoittaminen
Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotSähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit. Rasmus Törnqvist Mio Parmi Pyry Karunen
Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit Rasmus Törnqvist 296571 Mio Parmi 474979 Pyry Karunen 355807 Johdanto 3 Moottorityypit 4 Vaihtovirtamoottorit 4 2. Tasavirtamoottorit 5 2.1 Rakenne 5 2.2 Koneen
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotTAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA
TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA Timo Niemi-Nikkola Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIMO NIEMI-NIKKOLA:
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotFYSA2010 / K1 MUUNTAJA
FYSA2010 / K1 MUUNTAJA 1 Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotSÄHKÖVOIMATEKNIIKKAOPUS Leena Korpinen (toim.)
SÄHKÖVOIMATEKNIIKKAOPUS Leena Korpinen (toim.) WWW -version toteutus: Sami Silvennoinen, Riitta Lehtelä, Ilpo Havunen, Simo Kaartinen ja Leena Korpinen SISÄLLYSLUETTELO PÄÄSIVU ALKULAUSE 1. JOHDANTO 1.1
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotEnergiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI
Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien Identifiointi 4. harjoitus 1. a) Laske valkoisen kohinan spektraalitiheys. b) Tarkastellaan ARMA-prosessia C(q 1 )y = D(q 1 )e,
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
LisätiedotKuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi
31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotAntti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori
Lisätiedot5. Sähkövirta, jännite
Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran
LisätiedotVille Multisilta VW KLEINBUS KONVERSION MOOTTORIVERTAILU
Ville Multisilta VW KLEINBUS KONVERSION MOOTTORIVERTAILU Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 VW KLEINBUS KONVERSION MOOTTORIVERTAILU Multisilta, Ville Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma
LisätiedotKUUMAVALSSAAMON SÄHKÖMOOTTOREIDEN KAR- TOITUS
KUUMAVALSSAAMON SÄHKÖMOOTTOREIDEN KAR- TOITUS Heiskanen Niko Opinnäytetyö Tekniikan ja liikenteen ala Sähkötekniikka Insinööri (AMK) 2016 Opinnäytetyön tiivistelmä Tekniikan ja liikenteen ala Sähkötekniikka
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Lisätiedot2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.
Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotYleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC
Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015
Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotTämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.
SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin
LisätiedotTekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus
Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotAntti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt
Antti Ikonen Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkövoimatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009 ALKUSANAT Tämä sähkövoimatekniikan insinöörityö
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSähkökonelaboratorio
Sisältö Sivu Sähkökonelaboratorio 2 Vääntömomentin mittalaitteet 3-6 Siirreltävät ja kiinteät työpisteet 7 Testikoneet 8-12 Teholähteet 13 Avokoteloidut moottorit ja muuntaja 14 Kytkinpaneelit 15 Liikuteltava
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotLuento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka
Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan
LisätiedotVaravoiman asiantuntija. Marko Nurmi
Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin
LisätiedotSähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä
Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotPehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?
Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL 28.9.2000 5.2.2007 Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
Lisätiedot14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.
Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,
LisätiedotHALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA
1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla
Lisätiedot