SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014"

Transkriptio

1 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy

2 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat 5) Sähkölaitteiden kotelointiluokat 6) Sähkölaitteiden merkinnät 7) Sähköverkon suojalaitteet 8) Sähkömoottorit 9) Sähköpiirustukset 2

3 1. SÄHKÖTURVALLISUUS SUOMESSA TEM (aiemmin KTM) - lait ja asetukset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) - teknistä turvallisuutta valvova ja kehittävä viranomainen Henkilö -ja Yritysarviointi Seti Oy - henkilöpätevyyksien arviointi SGS Fimko Oy - laitteiden testaus Sähköturvallisuus Suomessa 3

4 TUKES Sähkö- ja hissiturvallisuus kemikaaliturvallisuus paloturvallisuus paineastiaturvallisuus Osoitteesta löytyy paljon hyödyllistä tietoa. Sähköturvallisuus Suomessa 4

5 Sähköalan säädöksiä ja määräyksiä Lait ja asetukset esim. Sähköturvallisuuslaki, Sähköturvallisuusasetus Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset ja asetukset EU-direktiivit TUKESin ohjeet. Näissä on lueteltu sovellettavat standardit esim. SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT: -Standardisarja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset Standardi on uusiutunut syksyllä SFS 6001 (2001) Suurjännitesähköasennukset - SFS 6002 (1999) Sähkötyöturvallisuus Sähköturvallisuus Suomessa 5

6 Sähköurakointi ovat luvanvaraista toimintaa Ilman urakointipätevyyksiä saa tehdä vähäisiä sähkötöitä kuten esim. - asunnon sulakkeen vaihtaminen - valaisimen liittäminen katossa olevaan sokeripalaan - sähkölaitteen rikkoontuneen pistotulpan vaihtaminen - yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen - pistorasian ja valaisinkytkimen kannen irroittaminen esim. tapetoinnin ajaksi - pienoisjännitteellä toimivien laitteiden asennus Näitä ns. maallikkosähkötöitä on esitetty tarkemmin Kodin Sähköturvallisuusoppaassa Tukesin kotisivuilla. Sähköturvallisuus Suomessa 6

7 MUISTA, ETTÄ Maallikkosähkötöitä saa tehdä, JOS VARMASTI OSAA TEHDÄ TYÖN OIKEIN JA TURVALLISESTI SINULLA ON VASTUU KÄYTTÄMÄSTÄSI JA KORJAAMASTASI SÄHKÖLAITTEESTA NOUDATA ANNETTUJA OHJEITA KÄÄNNY TARVITTAESSA SÄHKÖVOIMAALAN AMMATTILAISEN PUOLEEN VÄÄRIN KÄYTETTY SÄHKÖLAITE VOI AIHEUTTAA HENGEN- TAI TULIPALON VAARAN 7

8 Yrityksen, joka tekee sähkötöitä on täytettävä seuraavat edellytykset: 1) Yrityksen palveluksessa on oltava henkilö, jolla on riittävä pätevyys toimia sähkötöiden johtajana 2) Yrityksellä on oltava töiden tekemisen kannalta riittävät tilat ja välineet sekä sähköturvallisuuteet liittyvät määräykset ja säädökset 3) Yrityksen on ilmoittauduttava TUKESin sähköurakoitsijarekisteriin Sähköturvallisuus Suomessa 8

9 Sähköurakoitsijat jaetaan toimialansa perusteella yleisurakoitsijoihin ja erikoisurakoitsijoihin Yleisurakoitsijat jaetaan edelleen sähkötöiden johtajan pätevyyden perusteella: 1) Sähköpätevyys 1, kaikki sähkötyöt pl. erikoisurakointi 2) Sähköpätevyys 2, sähkötyöt korkeintaan 1000 V sähkölaitteistoissa 3) Sähköpätevyys 3, sähköverkkon liitettävien laitteiden kokoonpano-, huolto- ja korjaustyöt Erikoisurakointia on hissien asentaminen ja korjaaminen Sähköturvallisuus Suomessa 9

10 Kun teetät sähköasennuksia urakoitsijalla Varmista, että urakoitsija löytyy TUKESin sähköurakoitsijarekisteristä. Siellä ei ole jokaisen asentajan nimeä, vaan firmojen nimet ja tieto sähkötöiden johtajasta. Asennuksista pitää jäädä teettäjälle pöytäkirja käyttöönottotarkastuksesta. Käyttöönottotarkastuksen tekee urakoitsija, kun pääsulakkeet ovat korkeintaan 35 A. Suuremmat kohteet tarkastaa lisäksi valtuutettu tarkastaja. 10

11 Määritelmiä 1) Pienoisjännitelaitteisto ( aikaisemmin suojajännite) - vaihtojännitteen tehollisarvo korkeintaan 50 V - Sykkeetön tasajännite korkeintaan 120 V 2) Pienjännitelaitteisto - vaihtojännitteen tehollisarvo korkeintaan 1000 V vaiheiden välillä - Tasajännite korkeintaan 1500 V napojen välillä 3) Suurjännitelaitteisto - vaihtojännitteen tehollisarvo suurempi kuin 1000 V vaiheiden välillä - Tasajännite yli 1500 V napojen välillä Sähköturvallisuus Suomessa 11

12 2. SÄHKÖVERKON RAKENNE Jakelu- ja siirtojännitteet Suomessa kantaverkko 400, 220 ja 110 kv kaupunkien suurjännitejakeluverkko 20 tai 10 kv maaseudun suurjännitejakeluverkko 20 kv pienjännitejakeluverkko 400 V Sähköverkon rakenne 12

13 Sähköverkon rakenne 13

14 Pienjänniteverkko on säteittäinen. Tehoa syötetään järjestelmään yhdestä kohtaa (20 kv / 0,4 kv muuntaja) 20 kv / 0,4 kv 14

15 Sähkönjakelujärjestelmä Pienkuluttajille toimitetaan sähkö-energiaa joko kolmivaiheisella 400 V / 230 V tai yksivaiheisella 230 V vaihtojännitteellä. Yksivaiheisessa järjestelmässä on kaksi johdinta. - Toinen johdin on yhdistetty maahan. Tätä kutsutaan PEN-johtimeksi ( yhdistetty suoja- ja nollajohdin ) - Toisen johtimen ja PEN-johtimen ( maan ) välillä on tehollisarvoltaan 230 V jännite. Tätä johdinta kutsutaan vaihejohtimeksi ( lyhenne esim. L 1 ) Kolmivaiheisessa järjestelmässä on kolme vaihejohdinta ja PEN-johdin. - Jännite kahden vaihejohtimen välillä on 400 V - Jännite kunkin vaihejohtimen ja PEN-johtimen välillä on 400 / 3 = 230 V Sähköverkon rakenne 15

16 Sähköverkon rakenne 16

17 Johdinten värit Vaihejohdin: ruskea, musta, harmaa Nollajohdin: vaaleansininen Suojajohdin: kelta-vihreä-raidallinen PEN-johdin: kelta-vihreä-raidallinen; lisämerkintä PEN Vanhoissa asennuksissa on vielä käytössä muita värejä Sähköverkon rakenne 17

18 KOLMIVAIHEJÄRJESTELMÄ R (L1) U RS U TR U R, U S ja U T ovat vaihejännitteet U RS, U ST ja U TR ovat pääjännitteet S (L2) T (L3) U ST Pääjännitteen suuruus on 3 kertaa vaihejännitteen suuruus U R U S U T PEN U RS U R U ST U T U S U TR Sähköverkon rakenne 18

19 Miksi kolmivaihejärjestelmä? Yksivaihejärjestelmässä suurin teho on jakeluverkossa n. 3 kw, koska yksivaiheisen pistokytkimen nimellisvirta on 16 A Kolmella vaihejohtimella pystytään siirtämään kolminkertainen teho verrattuna yksivaihejärjestelmän kahteen johtimeen 3-vaiheiset moottorit ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin yksivaiheiset Sähköverkon rakenne 19

20 Kolmivaiheinen sähkölaite voidaan kytkeä joko tähtikytkentään tai kolmiokytkentään. L1 L2 L3 N L1 L2 L3 Tähtikytkentä Kolmiokytkentä Tähtikytkennässä jokaisen käämin yli vaikuttaa vaihejännite, kolmiokytkennässä taas pääjännite Myöskin kolmivaiheisen generaattorin tai muuntajan käämitykset voivat olla kytketyt tähteen tai kolmioon Sähkölaittet kytketään joko yksivaiheisesti tai kolmivaiheisesti. Kaksivaiheisia kuormituksia ei Suomessa käytetä Sähköverkon rakenne 20

21 Sähköjohdon mitoituksesta Sähköjohto mitoitetaan suurimman kuormitusvirran mukaan. Mitä suurempi virta, sitä paksumpi johto. Johto on suojattava sekä ylikuormitusta että oikosulkua vastaan Ylikuormitussuoja valitaan siten, että sen nimellisvirta on suurempi kuin suurin kuormitusvirta.ylikuormitussuojan nimellisvirta määrittää johdon poikkipinnan. Seuraavan taulukon tarkoituksena on antaa jonkinlainen kuva eri kokoisten johtojen kuormitettavuudesta. Tässä ei ole tarkoitus oppia mitoittamaan sähköjohtoja! Edeltävä sähköverkko vaikuttaa johdon mitoittamiseen. Oikosulkutapauksessa suojalaitteen on toimittava riittävän nopeasti, useimmiten 0,4 tai 5 sekunnissa. Lisäksi mitoittamiseen vaikuttaa johtotyyppi, asennusolosuhteet, jännitteenalenema jne 21

22 3. SÄHKÖVIRRAN VAIKUTUS IHMISEEN Ihmisen hermotoimintoihin liittyy sähköisiä ilmiöitä. Lihasten toimintaa ohjaavat sähköisesti etenevät impulssit Koska kehon jännitteet ja virrat ovat pieniä, pystyy vähäinenkin ulkoinen sähkö häiritsemään järjestelmän toimintaa. Sähkövirran vaikutukset 22

23 Sydänlihas poikkeaa muista lihaksista siinä, että sillä on omaa supistus- ja tahdistuskykyä. Pienetkin ulkoiset sydämen kautta kulkevat virrat voivat sekoittaa sydämen sähköjärjestelmän. Mikäli virta on riittävän suuri, syntyy ns. sydänkammiovärinä Sähkövirran vaikutukset 23

24 Vaikka sydänkammiovärinää ei syntyisikään, sähkövirta saattaa aiheuttaa muita vaikutuksia - lihaskouristuksia - hengitysvaikeuksia - verenpaineen nousu - sydämen toimintahäiriöt ( muut kuin kammiovärinä) - palovammat - Yleensä oikosulkutapauksessa syntyvä valokaari voi lisäksi aiheuttaa myös vakavia tapaturmia. Oikosulkutapaturman aiheuttaa suuri lämpötila, roiskuva sula metalli ja kirkas säteily Sähkövirran vaikutukset 24

25 Sähkövirran vaarallisuus riippuu luonnollisesti kehon läpi kulkevan virran suuruudesta Virran vaarallisuus riippuu oleellisesti myös sen vaikutusajasta. Onnettomuustapauksissa tunnetaan yleensä vain jännite. Sähköiskun aiheuttama vaara riippuu taas virrasta Virran laskemiseksi on tunnettava ihmiskehon vastus. Useimmiten sähköiskun aiheuttaa vaihtojännite. Kehon impedanssi ei ole vakio, vaan se riippuu mm. jännitteestä, kosketuspinta-alasta, virtatiestä ja kosteudesta Sähkövirran vaikutukset 25

26 Virta saadaan laskettua Ohmin lain avulla, jos kehon impedanssi tunnetaan. I U Z Sähkövirran vaikutukset 26

27 Sähkövirran vaikutukset 27

28 Sähkövirran vaikutukset 28

29 4. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT Vikasuojauksen (aikaisemmin kosketusjännitesuojauksen) perusteella sähkölaitteet jaetaan neljään eri suojausluokkaan: 1) Suojausluokka 0 2) Suojausluokka I 3) Suojausluokka II 4) Suojausluokka III ks. Kodin sähköturvallisuusopas SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 29

30 1) Suojausluokka 0 (peruseristetty ) Suojaus sähköiskulta on laitteen peruseristyksen varassa. Eristyksen vioittuessa turvallisuus riippuu käyttöolosuhteista. Suojausluokan 0 laitteen liitäntäjohdossa on kaksi johdinta, vaihe (L) ja nolla (N). Suojausluokan 0 sähkölaitetta saa käyttää ainoastaan niissä tiloissa, joissa on luokan 0 pistorasiat. Suojausluokan 0 sähkölaitteiden myynti ja pistorasioiden asentaminen on nykyään kielletty. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 30

31 2) Suojausluokka I (suojamaadoitettu) suojamaadoituksen merkki Suojausluokan I laitteen liitäntäjohdossa on kolme johdinta, vaihe (L) ja nolla (N) ja suojamaa (PE). Pistotulppana käytetään suko-pistotulppaa. Suojaus sähköiskulta ei ole pelkästään laitteen peruseristyksen varassa. Sähkölaitteen jännitteelle alttiit osat on yhdistetty laitteen liitäntäjohdon suojajohtimen kautta sähköverkon maadoitukseen. (Kun laite on liitetty maadoitettuun pistorasiaan) SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 31

32 Jos laitteen runko tulee vikatilanteessa jännitteiseksi ja laite on kytketty suojamaadoitettuun pistorasiaan vikavirta kulkee suojajohtimen kautta sulake palaa SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 32

33 3) Suojausluokka II ( suojaeristetty ) suojaeristetyn laitteen merkki Suojaus sähköiskulta ei ole pelkästään laitteen peruseristyksen varassa, vaan laitteessa on kaksoiseristys tai vahvennettu eristys. Peruseristyksen pettäessä laitteen runko ei tule jännitteiseksi. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 33

34 Suojaeristetyn sähkölaitteen liitäntäjohdossa on kaksi johdinta, vaihe (L) ja nolla (N). Pistotulppana käytetään joko litteää europistulppaa tai täysprofiilitulppaa Vioittuneen pistotulpan tilalle saa vaihtaa suojamaadoitetun laitteen pistotulpan. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 34

35 4) Suojausluokka III ( pienois- eli suojajännitteinen ) suojajännitemuuntajan merkki Suojaus sähköiskulta on toteutettu pienemmän jännitteen avulla ja suuremman jännitteen syntyminen laitteessa on estetty. Suoja- eli pienoisjännite voi olla korkeintaan 50 V AC tai 120 V DC Yleisesti käytettyjä jännitteen arvoja ovat 6V, 12 V, 24 V, 42 V ja 48 V vaihtojännitteellä. Suojajännitemuuntajat on suojattava oikosululta ja ylikuormitukselta. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 35

36 5. SÄHKÖLAITTEIDEN KOTELOINTILUOKAT IP- luokitus (IP = international protection) IP XY X = kosketus- ja vierasainesuojausominaisuudet Y = vesisuojausominaisuudet Sähkölaitteiden kotelointiluokat 36

37 Kotelointiluokan kosketus- ja vierasainesuojausominaisuudet (1. numero) 0 Avoin, suojaamaton rakenne 1 Suuruudeltaan vähintään 50 mm kappaleiden sisääntunkeutuminen on estetty. Myös suurten kehon osien, kuten käsien tahaton sisäänpääsy on estetty. 2 Sormisuojaus. Suuruudeltaan vähintään 12 mm kappaleiden sisääntunkeutuminen on estetty. Enintään 80 mm pituisten ja halkaisijaltaan enintään 12 mm paksuisten osien ulottuminen vaarallisiin osiin on estetty. 3 Suuruudeltaan vähintään 2,5 mm kappaleiden esim. puikkojen, ruuvien ja työstöjätteiden sisääntunkeutuminen on estetty. 4 Suuruudeltaan vähintään 1 mm kappaleiden esim. lankojen, nauhojen ja työstöjätteiden sisääntunkeutuminen on estetty. 5 Laitteen toiminnan kannalta haitallisen pölyn sisääntunkeutuminen on estetty. 6 Pölyn sisääntunkeutuminen on estetty. Sähkölaitteiden kotelointiluokat 37

38 Kotelointiluokan vesisuojausominaisuudet (2. numero) 0 Avoin, suojaamaton. 1 Pystysuoraan pisaroina tippuva vesi ei aiheuta haittaa. 2 Pystysuoraan pisaroina tippuva vesi ei aiheuta haittaa, vaikka kotelo kallistetaan enintään 15 0 mielivaltaiseen suuntaan normaaliasennosta. 3 Enintään 60 0 kulmassa suihkuava vesi ei aiheuta haittaa. 4 Kaikista suunnista roiskuva vesi ei aiheuta haittaa. 5 Kaikista suunnista suuttimella ohjattu vesisuihku ei aiheuta haittaa. 6 Vesiaalto tai kaikista suunnista suuttimella ohjattu voimakas vesisuihku ei aiheuta haittaa. 7 Lyhytaikaisesti veden peittämään koteloon ei tunkeudu haitallisessa määrin vettä. 8 Laitetta voidaan pitää veteen upotettuna valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti, jolloin kotelon sisään ei tunkeudu haitallisessa määrin vettä. Sähkölaitteiden kotelointiluokat 38

39 6. SÄHKÖLAITTEIDEN MERKINNÄT Suomessa ja muualla Euroopassa myytävissä sähkölaitteissa tulee olla CE-merkintä CE- merkintä on laitteen valmistajan tai tämän Euroopan talousalueella toimivan edustajan laitteeseen kiinnittämä Sähkölaitteesta on oltava saatavilla kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä tekninen tiedosto. Näistä selviää mm. valmistajan tai tämän edustajan yhteystiedot, standardit joihin vakuutus perustuu ja laitteen testausselosteet Sähkölaitteiden merkinnät 39

40 Sertifiointimerkintä Ei ole sähkölaitteessa pakollinen Ilmoittaa, että laite on läpäissyt puolueettoman turvallisuustarkastuksen ja laite täyttää ko. maan määräyksien vaatimukset FI- merkki ilmoittaa, että laite on läpäissyt Fimkon testit ja että se täyttää suomalaiset turvallisuusvaatimukset Sähkölaitteiden merkinnät 40

41 Eri maiden kansallisten testauslaitosten merkkejä Sähkölaitteiden merkinnät 41

42 CE-merkin ja mahdollisten sertifiointimerkkien lisäksi laitteen arvokilvestä löytyy esim. seuraavat tiedot: valmistaja nimellisjännite teho (ja/tai virta) suojausluokka kotelointiluokka käyttöolosuhteet, johon laite on tarkoitettu energialuokka... Sähkölaitteiden merkinnät 42

43 7. SÄHKÖVERKON SUOJALAITTEET a) Sulake tai johdonsuojakatkaisija. b) Vikavirtasuojakytkin c) Suojaerotusmuuntaja d) Lämpörele e) Ylijännitesuoja jne Sähköverkon suojalaitteet 43

44 a) Sulake tai johdonsuojakatkaisija Suojaa asennuksia ylivirtaa vastaan. Ylivirta aiheutuu joko ylikuormituksesta tai oikosulusta. Oikosulkutapauksissa sulakkeen on toimittava nopeasti (korkeintaan 0,4 tai 5 sekunnissa) Sekä sulakkeita että johdonsuojakatkaisijoita on nopeita, hitaita jne. Hitaita sulakkeita käytetään moottorilähdöissä (suuri käynnistysvirta) Nopeita sulakkeita käytetään yleensä muissa asennuksissa Sähköverkon suojalaitteet 44

45 kolmivaiheinen kahvasulake sulake, yleispiirrosmerkki johdonsuojakatkaisija pienillä virroilla (63 A asti) käytetään tulppasulaketta Nykyään tulppasulakeen asemasta käytetään usein johdonsuojakatkaisijaa Suurilla virroilla (yli 63 A) käytetään kahvasulakkeita tai katkaisijaa Sähköverkon suojalaitteet 45

46 b) Vikavirtasuojakytkin Sulake ei suojaa ihmistä sähköiskua vastaan Vikavirtasuojaa käytetään pistorasiaryhmissä sulakkeen lisäksi henkilösuojana Vikavirtasuojan käyttö laajeni syksyn 2007 standardiuudistuksen yhteydessä ja edelleen syksyn 2012 painoksessa. Uusissa asennuksissa lähes kaikissa pistorasiaryhmissä käytetään vikavirtasuojaa. Sähköverkon suojalaitteet 46

47 Henkilösuojaukseen käytettävän vikavirtasuojan nimellistoimintavirta on 30 ma Vikavirtasuojana pitää käyttää A- tai B-tyypin suojaa. Aikaisemmin yleistesti käytetyn AC-tyypin suojan asentaminen on nykyään kielletty Tulipalosuojaukseen käytetään 300 tai 500 ma VVS:aa yhdellä vikavirtasuojalla ei voi suojata esim. koko rakennuksen sähköasennuksia (laitteiden vuotovirta) 47

48 vikavirtasuojakytkimen toimintaperiaate Sähköverkon suojalaitteet 48

49 c) Suojaerotusmuuntaja Suojaerotusmuuntajaa käytetään sähkölaitekorjaamoissa ja laboratorioissa Muuntajan toisiopiiriä ei ole maadoitettu. Vikatapauksessa ei voi syntyä virtapiiriä viallisen laitteen rungosta maahan, koska virralle ei ole paluureittiä Sähköverkon suojalaitteet 49

50 N 1 = N 2 Sähköverkon suojalaitteet 50

51 d) Lämpörele Lämpörelettä käytetään moottorilähdöissä ylikuormitussuojana. Lämpörele on yleensä sijoitettuna sähkökeskukseen kontaktorin yhteyteen Pienillä moottoreilla lämpörele voi olla myös kytkimen yhteydessä (moottorinsuojakytkin) e) Ylijännitesuoja Ylijännitesuojaa käytetään verkossa suojaamaan laitteita esim. ukkosylijännitteitä vastaan Sähköverkon suojalaitteet 51

52 9. SÄHKÖPIIRUSTUKSET Yleisimpiä piirosmerkkejä: 52

53 Esimerkki pienen kohteen sähköpiirustuksista: 53

54 Kirjallisuutta Sähköalan Säännökset 2010, Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy Pienjännitesähköasennukset SFS 6000, SFS Ry Sähkötyöturvallisuus SFS 6002, SFS Ry Sähkölaitostekniikan perusteet, Jarmo Elovaara Sähköasennustekniikka, Jukka Ahoranta Sähkötekniikkaa Sivuaineopiskelijoille, Erkki Ruppa Teoreettinen sähkötekniikka, Lauri Aura ja Antti J. Tonteri 54

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1930-2003 kymmenen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvo Sähköisku Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähköturvallisuus Sähkövirran (50 Hz) aiheuttamat aistimukset Virran voimakkuus I eff ma 5 % 50 % 95 % Aistimus 0,7 1,2 1,7 Havaitsemiskynnys 1,0 2,0 3,0 Pientä

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Kappaleet voivat varautua sähköisesti Kun kappaletta hangataan sopivasti, se varautuu eli

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3690/06/2004 Kuolemaan johtanut sähkötapaturma Turussa 9.8.2004 Tutkijaryhmä: Olli Tiainen ONNETTOMUUSTUTKINNAN TIIVISTELMÄ Onnettomuustapaus Kuolemaan johtanut sähkötapaturma

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

TIETOJA AIRAMIN JOULUTUOTEVALIKOIMASTA. Oy AIRAM ELECTRIC Ab

TIETOJA AIRAMIN JOULUTUOTEVALIKOIMASTA. Oy AIRAM ELECTRIC Ab TIETOJA AIRAMIN JOULUTUOTEVALIKOIMASTA Oy AIRAM ELECTRIC Ab Yleistä Airamista Airam on suomalainen perheyritys. Markkinajohtaja myös joulu- ja koristevaloissa 2009 mallistossa yli 300 tuotetta. Olemme

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 21.12.2009 RVI/376/411/2008 Voimassaoloaika 31.12.2009, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki 28 2 momentti Kumoaa Rautatieviraston LISO - määräys ja ohjekokoelman RAUTATIEKALUSTON

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa

Sähkötyöturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Sähkötyöturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Sähkötyöturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1 Tämä teos on tuotettu

Lisätiedot

Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan

Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan 1/14 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Tavoite: Minä ja työkaverit terveinä kotiin työpäivän jälkeen! 2 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötapaturmien

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Sähkötapaturmat. Tuomas Martansaari

Sähkötapaturmat. Tuomas Martansaari Tuomas Martansaari Kuuluisia viimeisiä sanoja Ei siellä ole ennenkään sähköä ollut! Otin itse sulakkeen pois ei varmasti ole sähköä! Kytkin on nollilla, eikun hommiin vaan! Turvallisuussäännöt ovat aloittelijoita

Lisätiedot

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03!

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Kysymykset(ja(vastaukset,(kevät(2013( Tiedoston)rakenne) ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. irheet) STT2: Tehtävässä 11

Lisätiedot

LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013

LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013 ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI DNRO 7875/06/2013 Tekijät: Leila Öhman, Markku Suvanto, Sakari Hatakka LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013 ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET

TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET Jani Lehtoniemi 2014 Lait ja asetukset Rakennustyömaiden toimintaohjeet ja määräykset pohjautuvat lakeihin ja asetuksiin, näitä ovat sähkötekniikkaan liittyen mm: - Valtioneuvoston

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HEL

LÄMMINILMAPUHALLIN HEL ASEUS- JA HUOLTO-OHJE 7.2.2012 LÄIILAPUHALLI HEL A. ASEUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Puhallinmoottorit...1 Pyörimisnopeudensäädin...1 ittakuva...2 Kytkentäkaaviot...2

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI LIITE 1 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI SÄHKÖTEKNINEN OHJEISTUS 2013 Asiakirja nro SÄH 0100 Projekti n:o E07812.P000 Viimeisin muutos Laadittu 21.05.2013 Laatija BLy/AJR GRANLUND OY Benjam

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä sakari.hatakka@tukes.fi antti.savola@tukes.fi Tukesin Sähkölaitteistot ryhmä - Tukesin tuote- ja laitteistovalvontayksikön

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2013 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Tekijänoikeudellinen huomautus

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista

Lisätiedot

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje Nokeval FD100-sarja Käyttöohje Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD100A4 and FD100A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 7 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg Sähköturvallisuus pelastustöissä Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg 2 "Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa" ohje- ja koulutusmateriaali pelastuslaitoksille Tavoitteet: saada yhtenäiset

Lisätiedot

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia

Lisätiedot

Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 17/2004: UPS-verkon suojaus (1.6.2006) Kysymys Voidaanko UPS-verkoissa

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2002 Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset Sähköalan

Lisätiedot

Kuljetus ja varastointi Laitteiden sijoitus Asennuksessa huomioitavaa...1 Putkistoliitännät Puhaltimet ja sähköliitännät

Kuljetus ja varastointi Laitteiden sijoitus Asennuksessa huomioitavaa...1 Putkistoliitännät Puhaltimet ja sähköliitännät ASENNUS JA HUOLTO-OHJE 18.4.2008 OVIVERHOKOJE HEV A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä......1 Kuljetus ja varastointi......1 Laitteiden sijoitus......1 Asennuksessa huomioitavaa......1 Putkistoliitännät......2 Puhaltimet

Lisätiedot

1. Kuka saa tehdä sähkötöitä? 2. Mitä töitä saa tehdä tavallinen sähkönkäyttäjä?

1. Kuka saa tehdä sähkötöitä? 2. Mitä töitä saa tehdä tavallinen sähkönkäyttäjä? 42 43 OSA III: TEE-SE-ITSE-TYÖT 1. Kuka saa tehdä sähkötöitä? 2. Mitä töitä saa tehdä tavallinen sähkön käyttäjä? 3. Mitä tehdään ennen töiden alkua? 4. Valaisimen asennus ja korjaus 5. Valonsäätimen sulakkeen

Lisätiedot

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy TURVALLISUUS RAIVAUS-JA METSÄTÖISSÄ SÄHKÖLINJOILLA OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy TURVALLISUUS RAIVAUS-JA METSÄTÖISSÄ SÄHKÖLINJOILLA OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy TURVALLISUUS RAIVAUS-JA METSÄTÖISSÄ SÄHKÖLINJOILLA OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY SÄHKÖLINJAT TUNNISTAMINEN Suurjännite 110 400 kv. OESJ:llä omaa 110 kv:n alueverkkoa

Lisätiedot

OPTIMUS 3,5 kw. Asennus- ja käyttöohje versio 3.0

OPTIMUS 3,5 kw. Asennus- ja käyttöohje versio 3.0 OPTIMUS 3,5 kw Asennus- ja käyttöohje versio 3.0 Kuvaus Laitetta ei saa asentaa kohteisiin jotka altistuvat räjähdysvaaralle tai kohteisiin joissa lämpötila voi laskea alle 0 C. Ole hyvä, lue ja noudata

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuskoulutus

Sähkötyöturvallisuuskoulutus Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus

Lisätiedot

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 2: Sähkötapaturmat ja tapaturmien ehkäiseminen, sähkövirran vaikutus ihmiseen 9.1.2013 Tero Kaipia 1 Sähkötapaturmat Kuolemaan johtanut sähkötapaturma johtuu joko sähköiskusta

Lisätiedot