Pyörivän sähkökoneen jäähdytys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyörivän sähkökoneen jäähdytys"

Transkriptio

1 Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sallittu lämpenemä määrää koneen tehon (nimellispiste) ämmön- ja aineensiirto sähkökoneessa on huomattavasti monimutkaisempi ja vaikeammin hallittava tehtävä koneen magneettipiirin suunnittelu Ilmaväli Käämitys

2 Pyörivän sähkökoneen jäähdytys ämpenemäongelman jako ämmönlähteet ja jakauma koneen eri osissa ämmön poisto (jäähdytysmekanismit) P s 00 %, 4.7 kw P Fe,9% 55 P Cus 6,9% P δ P l 0,5% P a 85 %, 4.0 kw P Cur P,0% µ 4,7% 300

3 Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Pyörimisnopeusalue Suuri T pieni n (kestomagnetoidut tahtikoneet, epätahtikoneet) Ylimääräinen puhallin Suurnopeuskäytöt Jäähdytysfluidin virtaus ja kitkahäviöt Tarvitaan läpituuletus Missä häviöt syntyvät DC-koneet ja induktiokoneet, roottorihäviöt merkittävät Tarvitaan tehokas ilmavirtaus ilmaväliin Vierasmagnetoidut tahtikoneet, reluktanssikoneet Staattorihäviöt dominoivat Jäähdytys helpompi järjestää

4 Pyörivän sähkökoneen jäähdytys ämmönsiirtoreitin määritys Hitaasti pyörivät koneet, laminoitu staattoripakka ämmönsiirto pääasiassa radiaalisuunnassa johtumalla ja kotelosta konvektiolla ja säteilylämmönsiirrolla Käämityksellä aina myös aksiaalisuuntainen lämmönsiirto! Tarkempi analyysi saadaan toki tehtyä ottamalla aksiaalisuuntainen lämmönsiirto staattorissa ja roottorissa huomioon! Massiivirakenteet, käämitys ämmönsiirto sekä radiaali- että aksiaalisuunnissa Analyysi monimutkaisempi, sillä on määritettävä konvektiokertoimet koneen sisäosien ja niitä ympäröivän fluidin välillä

5 Analyysimenetelmät ämpöresistanssiverkot Implementointi helppoa (MATAB), lämpöresistanssit määriteltävissä geometrian ja materiaaliominaisuuksien avulla Staattinen tai transienttinen analyysi Häviöt laskettava erikseen, numeeriset/analyyttiset menetelmät Numeeriset menetelmät FEM (D/3D) atkaistavana lämmön johtumisen osittaisdifferentiaaliyhtälö Konvektio ja säteilylämmönsiirto otetaan huomioon reunaehtojen avulla Pitkät laskenta-ajat Kontaktilämpövastusten määritys Hyridimenetelmät Esim. radiaalisuunta FEM ja aksiaalisuunta lämpöresistanssit

6 Suurnopeuskoneen jäähdytys (massiiviroottorinen induktiokone, roottori aksiaalisesti uritettu) adial cooling duct Frame End-winding Stator yoke Stator winding Stator teeth Air-gap otor teeth otor end otor core Shaft

7 Mallinnuksessa tarvittavat tiedot Moottorin toimintapiste (n, U, I) ja kupari + rautahäviöt Moottorin ja runkoputken geometria ja materiaalit Johtumislämmönsiirtoa kuvaavat lämpöresistanssit Staattoriuran ja käämityksen rakenne (eristeet) Eri osien kiinnitysmenetelmät (lämpösovite tms.) Vaikuttaa esim. staattoripakan ja runkoputken kosketuslämpöresistanssiin Jäähdytysfluidin massavirta ja virtausnopeus moottorin eri osissa Konvektiivista lämmönsiirtoa kuvaavat lämpöresistanssit Jäähdytysfluidin kitka- ja kiihdytyshäviöt

8 ämpömallin rakenne ämmönsiirto sekä aksiaali että radiaalisuunnissa Staattori, roottori sekä käämitys Verkot toisistaan riippumattomat Eri jäähdytyskanavien ja jäähdytysfluidin välinen konvektio Jäähdytysfluidin lämpötilannousu Erillinen matriisi (riippumaton varsinaisesta koneen rakennetta kuvaavasta lämpöresistanssiverkosta)

9 Yleinen sylinterikomponentti T r, out T ax, right T r, in r r T ax, left

10 Sylinterin lämpöresistanssit T ax, left a 3a a a πλ r r axial ( ) q r 4πλradial ( r r ) 6 πλ ( r r ) r axial T r, out r r ln r 3a 3r T m T ax, right a 3r r 4r r ln + r r r 8πλ ( radial r r ) r T r, in r r r ln r 4πλ ( ) radial r r

11 oottorihampaan lämpöresistanssit a h ( ) ( ) radial tooth r ln a a a a h λ ( ) ( ) ln radial tooth r a a a h λ ( ) 6 r r 3r +

12 Konvektio ja kosketuslämpövastukset Virtausmallin avulla saadaan estimaatti virtausnopeudesta koneen eri osissa (virtauskanavissa) Konvektiokertoimien laskenta perustuu proseduuriin v, e, korrelaatio Nu, α Kosketuslämpövastukset (esim. staattori runkoputki) arvioidaan kirjallisuudesta saatavien viitteiden avulla ämpöresistanssi muotoa α A Ilmavälin käsittely riippuu pyörimisnopeudesta sekä jäähdytysfluidista

13 ämpöresistanssiverkko T a T a fr5 + fr + 4 T a + + fr4 fr3 fr4 fr3 Frame fr6 + 3 fr + co + sy End-winding space End-winding End-winding space 4 3 Yoke sy3 sy Cooling sy5 duct sy4 6 sy4 5 6 sew + 0 rer + sew + 9 rer rer3 rer4 + 3 st st Winding sw 4 5 Teeth + st 7 + sw3 sw sew End-ring 9 rer5 er4 rc Air-gap rc + ry ry3 rc3 7 rc4 otor surface rc5 rc4 8 otor yoke sw sw4 + 8 ry T a sh4 + 6 sh3 + 5 sh + sh4 ry4 + 4 ry5 ry4 0 sh Shaft

14 Matriisiyhtälöt 4, 4 4, 4,,4 4,,,4, 4, i i i i i i M O M M G qnn qn qn q q q fluid M O M M M G p v q c q ρ ( ) P G G T fluid +

9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys

9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys 81 9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sähkökoneen lämmönsiirron suunnittelu on yhtä tärkeää kuin koneen sähkömagneettinenkin suunnittelu, koska koneen lämpenemä määrittää sen tehon. Lämmön- ja aineensiirto

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

6. Ilmajäähdytys vapaalla konvektiolla ja säteilemällä

6. Ilmajäähdytys vapaalla konvektiolla ja säteilemällä 50 6. Ilmajäähdytys vapaalla konvektiolla ja säteilemällä Pienitehoisten laitteiden jäähdytys on helpointa toteuttaa vapaan konvektio- ja säteilylämmönsiirron avulla. Vapaan konvektion käyttö on suotavaa,

Lisätiedot

17. Pyörivät virtauskoneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

17. Pyörivät virtauskoneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 17. Pyörivät virtauskoneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Mikä on pyörivä virtauskone ja miten sen toimintaa ja suorituskykyä voidaan tarkastella opitun perusteella? Motivointi: pyörivät

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

KESTOMAGNETOIDUN AKSIAALIVUOMOOTTORIN LÄMPENEMÄN MALLINTAMINEN

KESTOMAGNETOIDUN AKSIAALIVUOMOOTTORIN LÄMPENEMÄN MALLINTAMINEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Ari Haavisto KESTOMAGNETOIDUN AKSIAALIVUOMOOTTORIN LÄMPENEMÄN MALLINTAMINEN Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin

Lisätiedot

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa

Lisätiedot

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön

Lisätiedot

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu CFD-ryhmä / Sovelletun termodynamiikan laboratorio. Liukuvan hilan reunaehdon testaus - Krainin impelleri

Teknillinen korkeakoulu CFD-ryhmä / Sovelletun termodynamiikan laboratorio. Liukuvan hilan reunaehdon testaus - Krainin impelleri Teknillinen korkeakoulu CFD-ryhmä / Sovelletun termodynamiikan laboratorio MUISTIO No CFD/TERMO-16-97 pvm 6 helmikuuta, 1997 OTSIKKO Liukuvan hilan reunaehdon testaus - Krainin impelleri LAATIJA(T) Esa

Lisätiedot

VIIVI KALLIO OPTIMAALISEN URITUKSEN LÖYTÄMINEN SUURNOPEUSKONEEN MASSIIVIROOTTORILLE

VIIVI KALLIO OPTIMAALISEN URITUKSEN LÖYTÄMINEN SUURNOPEUSKONEEN MASSIIVIROOTTORILLE VIIVI KALLIO OPTIMAALISEN URITUKSEN LÖYTÄMINEN SUURNOPEUSKONEEN MASSIIVIROOTTORILLE Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa

SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa SMG-450 Suprajohtavuus sähköverkossa Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 3(5): Kryostaatti Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi 1. Yleisesti ottaen lämpö siirtyy kolmella

Lisätiedot

Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki

Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simuloiesimerkki School of Technology and Management, Polytechnic Institute of Leiria Käännös: Tuula Höök - Tampereen Teknillinen Yliopisto Mallinnustyökalut Jäähdytysjärjestelmän

Lisätiedot

Harjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206

Harjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206 Harjoitus DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt Jenni Rekola jenni.rekola@tut.fi huone SE06 Tehtävä 1 11.3.015 11.3.015 3 a) Moottorin vääntömomentti, jolla hissiä saadaan liikutettua tasaisella nopeudella Tasaisen

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

StudioLine puhallinpatterit

StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatterit StudioLine TM puhallinpatteriperhe Uuden sukupolven innovatiiviset puhallinpatterit StudioLine TM on Chiller Oy:n on kehittämä ensiluokkainen puhallinpatteriperhe. Laitteiden

Lisätiedot

10 SÄHKÖKONEET, osa 1

10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit

Lisätiedot

Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella

Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella Palotutkimuksen päivät 2013 Antti Paajanen, Timo Korhonen, Merja Sippola ja Simo Hostikka, VTT 2 Tulipalon ja rakenteen vuorovaikutus Rakenteiden

Lisätiedot

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f 10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,

Lisätiedot

VOIMALAITOSGE ERAATTOREIDE JÄÄHDYTYS

VOIMALAITOSGE ERAATTOREIDE JÄÄHDYTYS LUT Energia Energiatekniikka BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari VOIMALAITOSGE ERAATTOREIDE JÄÄHDYTYS COOLI G OF POWER PLA T GE ERATORS Lappeenrannassa 22.4.2009 0278721 Kalevi Kankkunen

Lisätiedot

StudioLine puhallinpatterit

StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatteriperhe Uuden sukupolven innovatiiviset puhallinpatterit StudioLine on Chiller Oy:n on kehittämä ensiluokkainen puhallinpatteriperhe. Laitteiden äänitaso

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

ETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI

ETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI ETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI Joonas Wuorio Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.

Lisätiedot

TERÄSPILAREIDEN KOTELOSUOJAUKSEN MALLINNUS FE-MENETELMÄLLÄ

TERÄSPILAREIDEN KOTELOSUOJAUKSEN MALLINNUS FE-MENETELMÄLLÄ TERÄSPILAREIDEN KOTELOSUOJAUKSEN MALLINNUS FE-MENETELMÄLLÄ Mari Niemelä os. Lignell VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kivimiehentie 4, PL 183, 244 VTT Tiivistelmä Esitelmässä kuvataan palolle altistettujen

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Rak Tulipalon dynamiikka

Rak Tulipalon dynamiikka Rak-43.3510 Tulipalon dynamiikka 7. luento 14.10.2014 Simo Hostikka Palopatsaat 1 Luonnollisten palojen liekki 2 Palopatsas 3 Liekin korkeus 4 Palopatsaan lämpötila ja virtausnopeus 5 Ideaalisen palopatsaan

Lisätiedot

Teknillinen Korkeakoulu CFD-ryhma/ Sovelletun termodynamiikan laboratorio MUISTIO No CFD/TERMO-8-96 pvm 15 tammikuuta, 1997 OTSIKKO IFRF polttokammion laskenta k ; turbulenssimallilla, case 11 LAATIJA(T)

Lisätiedot

(1) Novia University of Applied Sciences, Vaasa,

(1) Novia University of Applied Sciences, Vaasa, DIESELMOOTTORIN PAKOKAASUMELUN SIMULOINTI Mats Braskén(1), Matias Aura() (1) Novia University of Applied Sciences, Vaasa, mats.brasken@novia.fi () Wärtsilä Finland Oy, Research & Development, Vaasa, matias.aura@wartsila.com

Lisätiedot

EERO VIERTOKOSKI MURTOVAKOKÄÄMITYKSEN SOVELTAMINEN HITAISSA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN SÄHKÖKONEISSA. Diplomityö

EERO VIERTOKOSKI MURTOVAKOKÄÄMITYKSEN SOVELTAMINEN HITAISSA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN SÄHKÖKONEISSA. Diplomityö EERO VIERTOKOSKI MURTOVAKOKÄÄMITYKSEN SOVELTAMINEN HITAISSA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN SÄHKÖKONEISSA Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan

Lisätiedot

Virtaukset & Reaktorit

Virtaukset & Reaktorit Virtaukset & Reaktorit Lämmönsiirron perusteet Oppimistavoite tälle kerralle Lämmönsiirron perusmekanismit Lämmönjohtumisongelmien mallitus ja ratkaisu Säteilylämmönsiirto Konvektio ja lämmönsiirtokerroin

Lisätiedot

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 1.9.2017 klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.

Lisätiedot

Raskaan kaluston parhaat palat

Raskaan kaluston parhaat palat Letkukeloja (ilman letkuja) Letkun maksimipituudet referenssejä, riippuu letkun paksuudesta. 2-tie letkukelat 3/8 letkuille Letkun Kätisyys Paino kg A Ø mm B mm C mm maksimipituus 1,8-2 m vasen 9,7 270

Lisätiedot

DEE-54030 Kryogeniikka

DEE-54030 Kryogeniikka DEE-54030 Kryogeniikka Kryogeeninen eristys Mitä lämmönsiirto on? Lämmönsiirto on lämpöenergian välittymistä lämpötilaeron vaikutuksesta. Lämmönsiirron mekanismit Johtuminen Konvektio Säteily Lämmönsiirron

Lisätiedot

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.

Lisätiedot

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto

Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto ILMASTOINTIKONEEN SFP-LUKU JA SEN LASKENTA 1. Mitä on SFP-luku? SFP ( Specific Fan Power ) = ominaissähköteho eli sähköverkosta otettu

Lisätiedot

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö Säteily Konvektio Johtuminen iitosjohto astu Kansi Kotelo Pinni Kaikki lämmönsiirtomuodot käytössä. Eri mekanismien voimakkuus riippuu kuitenkin käyttölämpötilasta ja kotelosta. astun ja kehyksen liitos

Lisätiedot

PSK Standardisointi STANDARDI PSK 7707

PSK Standardisointi STANDARDI PSK 7707 PSK Standardisointi STANDARDI PSK 7707 2001-03-01 1 (6) COPYRIGHT: PSK Standardisointiyhdistys ry KUNNONVALVONNAN SÄHKÖISET MENETELMÄT. PYÖRIVÄT EPÄTAHTIKONEET. STAATTORIVIRRAN SYMMETRIA- JA SPEKTRIMITTAUS

Lisätiedot

KATTOASENNETTAVAT KESKIPAKOISTOIMISET POISTOPUHALTIMET CRF CRF/EW

KATTOASENNETTAVAT KESKIPAKOISTOIMISET POISTOPUHALTIMET CRF CRF/EW CRF ALHAINEN MELUTASO ULKOINEN ROOTTORIN MOOTTORI LINTUJEN ESTOSÄLEIKKÖ TAITTUVA RUNKO HELPOTTAA TARKASTUSTA CRF/EW TEHOKAS PUHALLIN EFFICIENT WORK E.C. HARJATON TEOLLISUUSMOOTTORI SISÄÄN RAKENNETTU NOPEUDEN

Lisätiedot

Lämmönsiirtimen ripojen optimointi

Lämmönsiirtimen ripojen optimointi Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Lämmönsiirtimen ripojen optimointi Optimization of fins in heat exchanger

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Korjaus MOVITRAC LTP-B * _1114*

Korjaus MOVITRAC LTP-B * _1114* Käyttötekniikka \ Käyttölaiteautomatisointi \ Järjestelmäintegrointi \ Palvelut *21353514_1114* Korjaus SEW-EURODRIVE GmbH & Co KG P.O. Box 3023 76642 Bruchsal/Germany Phone +49 7251 75-0 Fax +49 7251-1970

Lisätiedot

Kestomagneettitahtikoneen lämpömallinnus

Kestomagneettitahtikoneen lämpömallinnus Kestomagneettitahtikoneen lämpömallinnus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sähkötekniikan osasto Kestomagneettitahtikoneen lämpömallinnus Diplomityön aihe on hyväksytty sähkötekniikan osaston osastoneuvoston

Lisätiedot

Raskaan kaluston parhaat palat

Raskaan kaluston parhaat palat Letkukeloja (ilman letkuja) maksimipituudet referenssejä, pituus riippuu letkun paksuudesta. 2-tie letkukelat 3/8 letkuille Kätisyys Paino kg A Ø mm B mm C mm maksimipituus 1,8-2 m vasen 9,7 270 65 148

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

Energiansäästömoottoreiden uudet tuulet

Energiansäästömoottoreiden uudet tuulet M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Energiansäästömoottoreiden uudet tuulet Sami Kujala Mistä sähköä tulee? 25% ydinvoimaa 15% vesivoima 12% tuonti Tuulen

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet Luku 3 Suorat aaltojohdot Aaltojohdot voidaan jakaa kahteen pääryhmääm, TEM ja TE/TM sen mukaan millaiset kentät niissä etenevät. TEM-aallot voivat edetä vain sellaisissa

Lisätiedot

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN SILEÄRUNKOISEN SÄHKÖMOOTTORIN JÄÄHDYTYS VAPAALLA KONVEKTIOLLA

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN SILEÄRUNKOISEN SÄHKÖMOOTTORIN JÄÄHDYTYS VAPAALLA KONVEKTIOLLA VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Heikki Mansikkamäki ELINTARVIKETEOLLISUUDEN SILEÄRUNKOISEN SÄHKÖMOOTTORIN JÄÄHDYTYS VAPAALLA KONVEKTIOLLA Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi

Lisätiedot

Aalto-yliopisto. Rengasjohtokytkentään ja massavirtasäättöön kytketyn talon lämmönvaihtimen mittaus laboratoriossa

Aalto-yliopisto. Rengasjohtokytkentään ja massavirtasäättöön kytketyn talon lämmönvaihtimen mittaus laboratoriossa Rengasjohtokytkentään ja massavirtasäättöön kytketyn talon lämmönvaihtimen mittaus laboratoriossa Jon Iturralde, Pyry Jantunen, Maunu Kuosa, Tapio Mäkilä, Markku Lampinen, Risto Lahdelma Aalto-yliopisto

Lisätiedot

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa TEKNINEN MÄÄRITTELY Sivu 1(5) KONE: A-20-HW Sähkö- ja säätölaitekeskus Ouman EH-105 ILMANVAIHTOKOJE, 1-OSAINEN Pyörivä lämmönvaihdin (ei-hygroskooppinen) Kätisyys: Oikea Sinkin värinen ulkokuori Eristeet

Lisätiedot

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo.

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo. KUORMAAJAN OHJAAMON ÄÄNIKENTÄN MALLINNUS KYTKETYLLÄ ME- NETELMÄLLÄ Ari Saarinen, Seppo Uosukainen VTT, Äänenhallintajärjestelmät PL 1000, 0044 VTT Ari.Saarinen@vtt.fi, Seppo.Uosukainen@vtt.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

MONOSPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter -32 C - +50 C

MONOSPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter -32 C - +50 C SPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter Paremman ympäristön puolesta. -32 C - +50 C LÄMMITYKSEEN ja ILMASTOINTIIN asuin- ja toimistorakennuksissa ENERGIA- TEHOKKUUTTA www.onninen.fi Järjestelmä

Lisätiedot

DEE Suprajohtavuus Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 4(6): Kryostaatti Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi

DEE Suprajohtavuus Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 4(6): Kryostaatti Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi DEE-540 Suprajohtavuus Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 4(6): Kryostaatti Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi. Yleisesti ottaen lämpö siirtyy kolmella tavalla: johtumalla,

Lisätiedot

sähköverkossa Suprajohtavan käämin suunnitteluperiaatteita eri käämigeometriat (Cont,) 1 Suprajohtavuus sähköverkossa Risto Mikkonen

sähköverkossa Suprajohtavan käämin suunnitteluperiaatteita eri käämigeometriat (Cont,) 1 Suprajohtavuus sähköverkossa Risto Mikkonen DEE-54010 Suprajohtavuus sähköverkossa Suprajohtavan käämin suunnitteluperiaatteita eri käämigeometriat (Cont,) 1 Suprajohtavuus sähköverkossa Risto Mikkonen Solenoidimagneetti, B 0 H z (0,0) a N I ( ln

Lisätiedot

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi yksikköprosessit

Lisätiedot

Vääntöjäykät Kytkimet. Neste- Kytkimet. Teollisuusreferenssit. Joustavat Kytkimet. Teollisuuskytkimet / JAJ

Vääntöjäykät Kytkimet. Neste- Kytkimet. Teollisuusreferenssit. Joustavat Kytkimet. Teollisuuskytkimet / JAJ Teollisuuskytkimet 11.9.2012 / JAJ Asiakkaat ja referenssit kytkimet DENFLEX DISCFLEX Klikkaa kytkimen kuvaa päästäksesi kyseisen kytkintyypin tietoihin! kytkimet Flexomax GBN VUL-MEX Megiflex Flexomax

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 31.10.2016 TERVETULOA! v. 02 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Virtaussysteemin energiataseen soveltamisesta Kompressorin energiantarve, tekninen

Lisätiedot

FI B 1091-1 Moottorit taajuusmuuttajakäytössä, kategoria 3D. B 1091 suunnitteluohje

FI B 1091-1 Moottorit taajuusmuuttajakäytössä, kategoria 3D. B 1091 suunnitteluohje FI B 1091-1 Moottorit taajuusmuuttajakäytössä, kategoria 3D B 1091 suunnitteluohje Pos: 2 /Anleitungen/Motoren/B1091-1 Projektierungsleitfaden zur B1091/0. Prolog/0.2 Bestimmungsgemäße Verwendung der Drehstrom-Asynchronmotoren

Lisätiedot

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu

Lisätiedot

SVE SVE/PLUS SVE/EW HILJAINEN INLINE-PUHALLIN 40 MM:N ÄÄNIERISTYKSELLÄ ELEKTRONISILLA BRUSHLESS E.C. -MOOTTOREILLA BRUSHLESS

SVE SVE/PLUS SVE/EW HILJAINEN INLINE-PUHALLIN 40 MM:N ÄÄNIERISTYKSELLÄ ELEKTRONISILLA BRUSHLESS E.C. -MOOTTOREILLA BRUSHLESS SVE HILJAINEN INLINE-PUHALLIN SVE/PLUS 40 MM:N ÄÄNIERISTYKSELLÄ SVE/EW ELEKTRONISILLA BRUSHLESS E.C. -MOOTTOREILLA BRUSHLESS SVE SVE/PLUS SVE SVE/PLUS SVE: Hiljaiset inline-kanavapuhaltimet on asennettu

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

Tärkeimmät vaatimukset alkaen

Tärkeimmät vaatimukset alkaen TIETOPAKETTI IV-KONEIDEN EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSISTA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVI ASTUU VOIMAAN 1.1.2016 Ekosuunnitteludirektiivin 2009/125/EY ilmanvaihtokoneita käsittelevä asetus N:o 1253/2014 astuu voimaan

Lisätiedot

3. Elektroniikkalaitteiden koostumus

3. Elektroniikkalaitteiden koostumus 34 3. Elektroniikkalaitteiden koostumus Kahden erityyppisen puolijohdemateriaalin välistä kapeaa vyöhykettä kutsutaan liitokseksi. Esimerkiksi transistorissa on kaksi tällaista liitosta, kun taasen diodissa

Lisätiedot

HYDRAULITEKNIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

HYDRAULITEKNIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 HYDRAULITEKNIIKKA SISÄLLYSLUETTELO 1 HYDRAULIIKAN

Lisätiedot

Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt Digress: vakio- vs. muuttuva kiihtyvyys käytännössä Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa taustatietoa Matlab-esittelyä 1 / 20 Luennon sisältö Digress: vakio-

Lisätiedot

MONOSPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter -32 C - +

MONOSPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter -32 C - + SPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter Paremman ympäristön puolesta. C 50-32 C - + LÄMMITYKSEEN ja ILMASTOINTIIN asuin- ja toimistorakennuksissa www.onninen.fi ENERGIA TEHOKKU UTTA Järjestelmä

Lisätiedot

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Ilmasta lämpöä Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Lämpö Iiwari ilmalämmitysjärjestelmä Energiatehokas Lämpö Iiwari voidaan asentaa lähes kaikkien vanhojen

Lisätiedot

SVE/PLUS/EW 40 MM:N AKUSTINEN ERISTYS JA E.C. HARJATTOMAT SÄHKÖMOOTTORIT KORKEAN TEHOKKUUDEN LINJAAN ASENNETTAVAT PUHALTIMET

SVE/PLUS/EW 40 MM:N AKUSTINEN ERISTYS JA E.C. HARJATTOMAT SÄHKÖMOOTTORIT KORKEAN TEHOKKUUDEN LINJAAN ASENNETTAVAT PUHALTIMET EFFICIENT WORK KORKEAN TEHOKKUUDEN LINJAAN ASENNETTAVAT PUHALTIMET HARJATTOMAT E.C. - MOOTTORIT SISÄÄNRAKENNETULLA NOPEUSSÄÄTÖISELLÄ KÄYTTÖLAITTEELLA BRUSHLESS VARUSTETTU TAITTUVALLA TARKASTUSKANNELLA

Lisätiedot

SUORAVETOISEN TUULITURBIININ GENERAATTORIN TESTISEGMENTIN TESTAUS

SUORAVETOISEN TUULITURBIININ GENERAATTORIN TESTISEGMENTIN TESTAUS Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Imatra Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Henri Löyttynen SUORAVETOISEN TUULITURBIININ GENERAATTORIN TESTISEGMENTIN TESTAUS Opinnäytetyö

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Ohje BASIC Puhallin BCRW, koko 004 027

Ohje BASIC Puhallin BCRW, koko 004 027 FI.427.050101 Ohje BASIC Puhallin, koko 004 027 1. Yleistä on suorakäyttöinen aksiaali-radiaalipuhallin, jonka sähkötehokkuus on hyvä, ilmavirtaus pieni ja tasainen, äänitaso alhainen ja rakennepituus

Lisätiedot

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 Vastaa kolmeen tehtävistä 1-4 ja tehtävään 5. 1. Selitä lyhyesti mitä seuraavat termit tarkoittavat tai minkä ongelman algoritmi ratkaisee

Lisätiedot

JUHA SUVANTO TUPSULAN PADAN LÄMMÖNSIIRTO. Kandidaatintyö

JUHA SUVANTO TUPSULAN PADAN LÄMMÖNSIIRTO. Kandidaatintyö JUHA SUVANTO TUPSULAN PADAN LÄMMÖNSIIRTO Kandidaatintyö ii TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma SUVANTO, JUHA: Tupsulan Padan lämmönsiirto Kandidaatintyö,

Lisätiedot

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma Antti Rasila 2016 Matriisihajotelmat 1/2 Usein matriisiyhtälön Ax = y ratkaiseminen on epäkäytännöllistä ja hidasta. Siksi numeerisessa matriisilaskennassa usein

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 3 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 3 ratkaisuiksi SMG-4 Sähkömagneettisten jäjestelmien lämmönsiito Ehdotukset hajoituksen 3 atkaisuiksi 1. Voidaan kohtuullisella takkuudella olettaa, että pallonmuotoisessa säiliössä lämpötila muuttuu vain pallon säteen

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP LOREM IPSUM JE ZULT MAAR HZ m Head m/s m/s m/s m/s m/s Ø m Ø Ø Ø Ø l/s Flow kw Shaft power P Ø m/h Ø Ø Ø kw Total input power P VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT,

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

INDUKTIOKONEEN JÄÄHDYTYSMELUUN LIITTYVIÄ TEKI- JÖITÄ

INDUKTIOKONEEN JÄÄHDYTYSMELUUN LIITTYVIÄ TEKI- JÖITÄ INDUKTIOKONEEN JÄÄHDYTYSMELUUN LIITTYVIÄ TEKI- JÖITÄ Johannes Hyrynen, Ari Karjalainen VTT Automaatio/Turvallisuustekniikka PL 137 Johannes.Hyrynen@vtt.fi 1. Johdanto Suurten kaksinapaisten induktiokoneiden

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SÄHKÖKONEEN STAATTORIKÄÄMITYKSEN KEHITTÄMINEN

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SÄHKÖKONEEN STAATTORIKÄÄMITYKSEN KEHITTÄMINEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SÄHKÖKONEEN STAATTORIKÄÄMITYKSEN KEHITTÄMINEN Työn tekijä: Heikki Metsberg Työn valvoja: Lehtori, DI Jari Ijäs Työn ohjaaja: Teknologiajohtaja

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORIN ENERGIA- TEHOKKUUS TALOTEKNIIKASSA

SÄHKÖMOOTTORIN ENERGIA- TEHOKKUUS TALOTEKNIIKASSA SÄHKÖMOOTTORIN ENERGIA- TEHOKKUUS TALOTEKNIIKASSA Pekka Antinmaa Opinnäytetyö Joulukuu 2016 Sähkötekniikka Sähköinen talotekniikka 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

TYKO työkonemallin lähtötietotarpeita Tietopyyntö. Kari Mäkelä

TYKO työkonemallin lähtötietotarpeita Tietopyyntö. Kari Mäkelä TYKO työkonemallin lähtötietotarpeita Tietopyyntö Kari Mäkelä Kari.makela@kotikone.fi +35840 551 8475 Yleistä http://lipasto.vtt.fi/tyko/index.htm VTT:n TYKO malli on inventaariomalli eli sillä lasketaan

Lisätiedot

14. Putkivirtausten ratkaiseminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

14. Putkivirtausten ratkaiseminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 14. Putkivirtausten ratkaiseminen KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten erilaisia putkistovirtausongelmia ratkaistaan? Motivointi: putkijärjestelmien mitoittaminen sekä painehäviöiden

Lisätiedot

Identifiointiprosessi

Identifiointiprosessi Alustavia kokeita Identifiointiprosessi Koesuunnittelu, identifiointikoe Mittaustulosten / datan esikäsittely Ei-parametriset menetelmät: - Transientti-, korrelaatio-, taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Lisätiedot

MMT/PMT/WS MIG/MAG-hitsauspistoolit

MMT/PMT/WS MIG/MAG-hitsauspistoolit Laadukkaat materiaalit ja käytännöllinen muotoilu Tärkeimmät ominaisuudet Pistoolin keveys ja sen optimaalinen tasapainotus varmistavat, että hitsaaja pystyy väsymättä tuottamaan laadukkaita hitsejä. MMT-pistooleja

Lisätiedot

CKD CKDR CKD/EW CKDR/EW

CKD CKDR CKD/EW CKDR/EW BRUSHLESS IE4 40 mm äänieristys Suuri teho ja alhainen kulutus Mallit: CKD CKDR Moottorit IE2-IE3 Mallit: CKD/EW CKDR/EW Harjattomat IE4-teollisuusmoottorit suuritehoinen E.C. Helppo asentaa ja suunnata

Lisätiedot

Luento 13. Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita)

Luento 13. Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita) Luento 13 Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita) BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Energian siirto Yleistä: Energian

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Heikki Järvinen ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN JA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN OIKOSULKUMOOTTORIT

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Heikki Järvinen ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN JA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN OIKOSULKUMOOTTORIT Satakunnan ammattikorkeakoulu Heikki Järvinen ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN JA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN OIKOSULKUMOOTTORIT Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN JA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot