DEE Tuulivoiman perusteet
|
|
- Pauliina Johanna Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1
2 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa mekaanista energiaa sähkömagneettisen induktion avulla sähköenergiaksi. Sähköä tuottavissa voimalaitoksissa generaattorin mekaaninen energia voi olla peräisin virtaavasta vedestä, polttoaineen polttamisesta, atomiytimien hajoamisesta, jne Tuulivoimalassa roottorin mekaaninen energia on peräisin ilmavirtauksen energiasta. Vaikka tuulivoimalat yleensä luokitellaan generaattorin nimellistehon perusteella, oleellista on tiedostaa, että nimenomaan roottorin ominaisuudet ovat oleellisia voimalan tehontuotannon kannalta. Olipa generaattorin nimellisteho kuinka suuri tahansa, tuotettu sähköteho jää aina roottorin mekaanista tehoa pienemmäksi. Yhteensopivan roottori-generaattori-parin mitoittaminen onkin tärkeä osa tuulivoimalan suunnittelua. 2
3 VAIHTOSÄHKÖGENERAATTORIN TOIMINTAPERIAATE (1/2) Generaattorin toiminta perustuu luonnonilmiöön, jota kutsutaan sähkömagneettiseksi induktioksi ja mallinnetaan Faradayn lailla B E. t Generaattorissa sähkömagneettista induktiota hyödynnetään siten, että tuulen energialla pyörivä johdinsilmukka kokee ajan suhteen muuttuvan magneettikentän, jolloin silmukan päiden välille syntyy jännite. Kun silmukan päiden välille kytketään kuorma, kuormassa kulkee sähkövirta. Vaikka kyseessä on voimakkaasti yksinkertaistettu tilanne, se sisältää generaattorin toimintaperiaatteen osalta oleellisimman: tuulen liike-energiaa on saatu muunnettua sähköenergiaksi. 3
4 VAIHTOSÄHKÖGENERAATTORIN TOIMINTAPERIAATE (2/2) 4
5 SÄHKÖKONE Sähkökone on yleisnimitys sähkömoottoreille ja generaattoreille. Moottoria voidaan yleensä käyttää generaattorina ja generaattoria moottorina. Edellä käsitelty sähkökone saadaan tuottamaan sähköenergiaa, kun johdinsilmukkaa pyöritetään magneettikentässä. Tällöin kyse on generaattorikäytöstä. Jos johdinsilmukan napojen välille syötetään sinimuotoinen jännite, johdinsilmukka alkaa pyöriä. Tällöin kyse on moottorikäytöstä. Sähkökoneita käytetään kaksitoimisesti esimerkiksi sähköautoissa. Kiihdytyksen aikana sähkökonetta käytetään moottorina, joka muuttaa akkuihin varastoitua energiaa mekaaniseksi energiaksi. Jarrutuksen aikana sähkökonetta käytetään generaattorina, jolloin mekaanista energiaa muutetaan sähköenergiaksi, joka edelleen varastoidaan kondensaattoreihin tai akkuihin. 5
6 TAHTIGENERAATTORI (1/4) Generaattorissa on aina staattori (paikallaan pysyvä osa) ja roottori (pyörivä osa), ja ne molemmat sisältävät magneettikentän lähteen. Magneettikenttä synnytetään joko kesto- tai sähkömagneeteilla. Oheinen kuva esittää kaksinapaista tahtigeneraattoria. Yleensä staattorissa ja roottorissa on sama määrä magneettisia napoja. Kaksinapaisessa generaattorissa sekä staattorista että roottorista löytyy kaksi napaa, joilla tarkoitetaan magneettikentän pohjois- ja etelänapaa. Jos sekä staattorista että roottorista löytyy neljä napaa, eli kaksi pohjois- ja kaksi etelänapaa, silloin kyseessä on nelinapainen generaattori. 6
7 TAHTIGENERAATTORI (2/4) Generaattorin käämityksiä kutsutaan kenttä- ja ankkurikäämityksiksi. Tuotettu sähköenergia otetaan käyttöön ankkurikäämityksestä. Herätemagneettikenttä tuotetaan kenttäkäämityksellä. Oheisessa tahtigeneraattorissa ankkurikäämitys on staattorissa ja kenttäkäämitys roottorissa, mutta tämä ei kuitenkaan ole yleispätevä tilanne. Esimerkiksi yksinkertaistetussa vaihtosähkögeneraattorissa ankkurikäämitys on roottorissa. 7
8 TAHTIGENERAATTORI (3/4) Mietitään seuraavassa, mistä sana tahtigeneraattori tulee. Toiminta lähtee liikkeelle siitä, että kenttäkäämeihin syötetään tasavirtaa, mistä syntyy ajan suhteen muuttumaton magneettikenttä likimain kuvan mukaisesti. Kun virralliset kenttäkäämit sisältävää roottoria aletaan nyt pyörittää tuuliturbiinin liike-energialla, staattorin ankkurikäämi kokee ajan suhteen muuttuvan magneettikentän, vaikkei kenttäkäämien magneettikenttä ajan suhteen muutukaan. Kun roottori pyörähtää yhden kokonaisen kierroksen, ankkurikäämin kokema magneettivuontiheys ja ankkurikäämin napojen välinen jännite ovat oheisen kuvan mukaiset. 8
9 TAHTIGENERAATTORI (4/4) Huomataan, että kaksinapaisessa generaattorissa roottorin pyörimisnopeus vastaa ankkurikäämin sinimuotoisen jännitteen taajuutta. Jos napojen lukumäärä kasvatetaan neljään, roottorin yksi kokonainen kierros aiheuttaa ankkurikäämitykseen kaksi jaksoa magneettivuontiheyttä ja jännitettä. Staattorikäämit ovat sarjaankytketyt, ja käämintäsuuntien on oltava sellaiset, että pyörivä roottori aiheuttaa peräkkäisiin käämeihin vastakkaissuuntaiset jännitteet. Tahtigeneraattorissa sähköinen ja mekaaninen taajuus ovat synkronoidut. Kun tahtigeneraattorin roottori pyörii yhden kierroksen, staattoriin syntyy sinimuotoista jännitettä n jaksoa, jossa n on roottorin napaparien lukumäärä. 9
10 EPÄTAHTIGENERAATTORI (1/3) Oleellisin ero epätahtigeneraattorin ja tahtigeneraattorin välillä on siinä, että epätahtigeneraattorissa roottorin käämit ovat oikosuljetut. Roottorikäämit virrallistetaan sähkömagneettisella induktiolla. Siksi epätahtikonetta kutsutaan myös oikosulkukoneeksi ja induktiokoneeksi. Epätahtigeneraattorin toiminta lähtee liikkeelle staattorikäämeihin syötettävästä sinimuotoisesta vaihtovirrasta. Täten staattorikäämit synnyttävän ajan suhteen muuttuvan magneettikentän, joka roottorikäämeihin kohdistuessaan indusoi niihin ajan suhteen muuttuvan jännitteen. Koska roottorikäämit ovat oikosuljetut, jännite synnyttää niihin sinimuotoisen virran, josta edelleen syntyy sinimuotoisesti vaihteleva magneettikenttä. Sana oikosulkukone viittaa roottorin rakenteeseen, ja induktiokone viittaa roottorin virrallistamiseen. Mutta mihin viittaa sana epätahtikone? 10
11 EPÄTAHTIGENERAATTORI (2/3) Sähkökoneen toiminta perustuu magneettiseen vuorovaikutukseen staattori- ja roottorikäämien välillä. Magneettinen vuorovaikutus synnyttää mekaanisen vääntömomentin. Jotta epätahtikoneeseen syntyy mekaaninen vääntömomentti, staattorin ja roottorin välillä on oltava epätahtia. Tarkastellaan tilannetta moottorikäytön avulla. Jos epätahtikoneen roottori pyörii staattoriin syötetyn vaihtovirran määrittämällä tahtinopeudella, magneettista vääntömomenttia ei synny. Syynä tähän on se, että oikosuljettu roottori virrallistuu staattorin synnyttämällä magneettikentällä sähkömagneettisen induktion välityksellä. Tämän seurauksena roottori ei tahtinopeudella pyöriessään näe muuttuvaa magneettikenttää. Moottorikäytössä epätahtikoneen roottori pyörii hieman staattorin määrittämää tahtinopeutta hitaammin. 11
12 Epätahtia kutsutaan jättämäksi. EPÄTAHTIGENERAATTORI (3/3) Oleellista on huomata, että jättämän kasvaminen lisää mekaanista vääntömomenttia. Mitä enemmän roottorin pyörimisnopeus poikkeaa staattorin määrittämästä tahtinopeudesta, sitä voimakkaammin muuttuvan magneettikentän roottori näkee, ja sitä voimakkaampi on magneettinen vuorovaikutus staattorin ja roottorin välillä. Mielenkiintoista on, että jättämän suunta määrittää sähkökoneen toiminnan. Oletetaan, että epätahtikoneen staattori on kytketty sähköverkkoon. Staattoriin syötetään nyt sähkövirtaa 50 Hz:n taajuudella. Moottorikäytössä roottorin pyörimisnopeus jää hieman tahtinopeutta (n rpm) pienemmäksi. Moottori ottaa sähköenergiaa verkosta ja pyörittää sillä roottoria. Jos roottoria pyöritetään hieman tahtinopeutta suuremmalla pyörimisnopeudella, tehon suunta kääntyy. Tällöin epätahtikone muuttaa roottorin mekaanista energiaa staattorin sähköenergiaksi, joten nyt kone syöttää sähköenergiaa verkkoon. On tärkeää huomata, että epätahtikoneen pyörimisnopeus on lähes vakio. Mitä enemmän tahtinopeudesta halutaan poiketa, sitä enemmän tarvitaan mekaanista vääntömomenttia. 12
13 TUULIVOIMALAKONSEPTIT: VAKIONOPEUKSINEN (1/2) Vakionopeuksinen tuulivoimala perustuu epätahtigeneraattorin käyttöön. Tätä voimalatyyppiä ei juurikaan enää valmisteta, mutta se on esimerkkinä havainnollistava. Voimala on suoraan kytketty muuntajan kautta sähköverkkoon. Sähköverkon taajuus ja generaattorin napapariluku määrittävät generaattorin roottorin tahtinopeuden. Kun lisäksi otetaan huomioon vaihdelaatikko, saadaan selville lapojen pyörimisnopeus t, jolla generaattorin roottori pyörii tahtinopeudella. Vakionopeuksinen tuulivoimala suunnitellaan toimimaan niin, että t ylittyy jo alhaisilla tuulennopeuksilla. Kun maanpäällinen tuulennopeus kasvaa, lapojen pyörimisnopeus ei juurikaan kasva. Lapojen tuottama vääntömomentti sen sijaan suurenee voimakkaasti jättämän lisääntyessä. Oleellista on huomata, ettei roottorin muuttumaton pyörimisnopeus tarkoita vakiotehoa! 13
14 TUULIVOIMALAKONSEPTIT: VAKIONOPEUKSINEN (2/2) Vakionopeuksisella tuulivoimalalla on sekä hyvät että huonot puolensa. + Verkkoonkytkentä on yksinkertaista, sillä voimala saadaan turbiinin vakionopeuden ansiosta tuottamaan sähköä verkkoyhteensopivalla taajuudella. + Voimalan suojaaminen on periaatteessa yksinkertaista, sillä turbiinin vakionopeus mahdollistaa passiivisen sakkaussäädön käytön. Turbiinin pyöriessä vakionopeudella maanpäällisen tuulennopeuden kasvu kasvattaa kohtauskulmaa. Vakionopeuksinen tuulivoimala voidaan siis suunnitella sakkaamaan halutulla maanpäällisen tuulennopeuden arvolla. Useimmiten tämäkin voimalatyyppi on kuitenkin varustettu lapakulman säätöjärjestelmällä. Vakionopeudella pyörivä roottori on aerodynaamisessa mielessä aina kompromissi. Vaikka kohtauskulmaa saadaankin tarvittaessa säädettyä lapakulmia muuttamalla, kärjen nopeussuhdetta ei ole mahdollista saada vakioksi. Vakionopeuksisissa voimaloissa käytetään halpoja massatuotantogeneraattoreita, jotka saavuttavat hyvän hyötysuhteen vasta suurilla pyörimisnopeuksilla ( 1500 rpm). Koska turbiini pyörii paljon hitaammin, voimalassa on oltava vaihteisto. Viimeisen 20 vuoden historia osoittaa, että vaihdelaatikko on tuulivoimalan vikaherkin komponentti. 14
15 TUULIVOIMALAKONSEPTIT: RAJOITETUSTI MUUTTUVANOPEUKSINEN Rajoitetusti muuttuvanopeuksinen voimalatyyppi on teknisesti lähes samanlainen kuin vakionopeuksinen voimala. Myös tämän voimalatyypin valmistaminen on nykyään vähäistä. Toiminta perustuu oikosuljettujen roottorikäämien resistanssin kasvattamiseen. Mitä suurempi roottorikäämien resistanssi on, sitä laajemmalla vaihteluvälillä roottori voi pyöriä. Jättämä siis kasvaa resistanssin kasvaessa. Vakionopeuksisessa voimalassa jättämä on yleensä 1-3% tahtinopeudesta, ja rajoitetusti muuttuvanopeuksisessa voimalatyypissä vastaava lukema on 1-10%. Aerodynaaminen hyötysuhde kasvaa, mutta osa hyödystä kuluu roottorikäämien resistiivisiin häviöihin. 15
16 TUULIVOIMALAKONSEPTIT: Double Fed Induction Generator (DFIG) DFIG on yksi tämän hetken suosituimmista tuulivoimalakonsepteista. Myös DFIG on rajoitetusti muuttuvanopeuksinen, mutta roottorin pyörimisnopeuden vaihteluväli on kohtuullisen suuri, jopa 60% % nimellispyörimisnopeudesta. Käytössä on edelleen epätahtigeneraattori, ja lapojen muuttuva pyörimisnopeus perustuu jättämän kasvattamiseen. Tässä voimalatyypissä lapojen muuttuva pyörimisnopeus perustuu siihen, että jättämän kasvusta seuraava tehonlisäys siirretään osatehoisen suuntaajakäytön välityksellä sähköverkkoon. Mitä suurempi osa tehosta siirretään suuntaajakäytön kautta, sitä suurempi on lapojen pyörimisnopeuden vaihteluväli. Toisaalta suuntaajakäytön tehokapasiteetin kasvattaminen lisää merkittävästi kustannuksia. Yleensä noin 30% generaattorin kokonaistehosta siirretään suuntaajan kautta. 16
17 TUULIVOIMALAKONSEPTIT: MUUTTUVANOPEUKSINEN TÄYSTEHOISELLA SUUNTAAJAKÄYTÖLLÄ Kun suuntaajakäyttö mitoitetaan generaattorin nimellisteholle, saadaan aidosti muuttuvanopeuksinen voimalatyyppi. Tällöin käytetään yleisimmin tahtigeneraattoria, mutta myös epätahtigeneraattorin käyttäminen on mahdollista. Vaihdelaatikon tarve riippuu generaattorityypistä. Jos käytetään erityisesti tuulivoimakäyttöön suunniteltua (kestomagneetti)generaattoria, vaihteita ei tarvita. Tämän voimalatyypin voidaan sanoa olevan teknisesti kehittynein, mutta samalla hinta nousee huomattavasti suuremmaksi kuin osatehoisen suuntaajakäytön muuttuvanopeuksisessa voimalatyypissä. Kalleimmat komponentit ovat generaattori ja täystehoinen suuntaajakäyttö. Vielä 2010 näytti siltä, että tämä voimalatyyppi tulee merkittävästi yleistymään, mutta kestomagneettien hinnan voimakas kasvu on muuttanut tilannetta. 17
18 VAIHTEELLISUUDEN TUNNISTAMINEN VOIMALAN ULKONÄÖSTÄ 18
SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotDEE Tuulivoima
DEE-53020 Tuulivoima Aihepiiri 4 Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN RAKENNE
LisätiedotTEKNIS-TALOUDELLISET TEKIJÄT DFIG-TUULIVOIMALAN SUOSION TAUSTALLA
TEKNIS-TALOUDELLISET TEKIJÄT DFIG-TUULIVOIMALAN SUOSION TAUSTALLA Joona Niemelä Opinnäytetyö Huhtikuu 2015 Sähkötekniikan ko. Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan
LisätiedotTuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut
Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuuliturbiinityypit Kiinteän nopeuden turbiini Tuuliturbiinit voivat toimia joko kiinteällä nopeudella tai muuttuvalla nopeudella. 90-luvun
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotWIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen 181649 JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotLIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA
LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA Frans Gustafsson Opinnäytetyö Lokakuu 2017 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotSÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
Lisätiedot10 SÄHKÖKONEET, osa 1
10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotWIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS Anssi Mäkinen 181649 WIND POWER AND VOLTAGE CONTROL JOHDANTO Sähköverkon päätehtävä on siirtää generaattoreilla tuotettu sähköteho kuluttajille. Jotta sähköverkon kunnollinen
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotWind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines
Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Johdanto Tässä kappaleessa esitetään näkökohtia liittyen tuulivoimaloiden simulointiin ja niiden mallintamiseen. Tietokonemallinnuksen
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
Lisätiedot1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?
6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotVOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3
VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina
LisätiedotTuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan
Tuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan Johdanto Useimmissa maissa suuriin verkkoihin kytkettyä tuulivoimaan on hyvin vähän suhteessa järjestelmän vaatimaan tehoon. Tuulivoiman määrä lisääntyy kuitenkin
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
LisätiedotOikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s
Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotTuulennopeuksien jakauma
Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)
LisätiedotTOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö
1 TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö Tarkastaja: Aki Korpela 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. Johdanto 4 2. Tuulivoimalatekniikka
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotSähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1
FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu
LisätiedotTUULIVOIMAGENERAATTORIN ROOTTORIRAKENTEEN SUUNNITTELU DESIGN OF ROTOR STRUCTURE IN WIND POWER GENERATOR
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TUULIVOIMAGENERAATTORIN ROOTTORIRAKENTEEN SUUNNITTELU DESIGN OF ROTOR STRUCTURE
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotAntti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori
LisätiedotSähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit. Rasmus Törnqvist Mio Parmi Pyry Karunen
Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit Rasmus Törnqvist 296571 Mio Parmi 474979 Pyry Karunen 355807 Johdanto 3 Moottorityypit 4 Vaihtovirtamoottorit 4 2. Tasavirtamoottorit 5 2.1 Rakenne 5 2.2 Koneen
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotSuuren tuulivoimatuotannon dynaamisia vaikutuksia sähköverkkoon
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Teemu Kontkanen Suuren tuulivoimatuotannon dynaamisia vaikutuksia sähköverkkoon Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotSulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä
Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä Tehtävän laatija: Jari Koskinen, Tietomyrsky Oy Taitaja 2003/Jyväskylänkoulutuskuntayhtymä Taitajat esiin! Käyntiosoite: Sepänkatu 3, Jyväskylä Puh (014) 444
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotEnergian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotNIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.
NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.
LisätiedotYleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC
Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa
LisätiedotLuento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
LisätiedotWind Power in Power Systems: 3 An Introduction
Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Historia ja nykytila Sähköistymisen tuomat edut huomattiin ympäri maailmaa 1880-luvulla Thomas Alva Edisonin näyttäessä tietä. Voimakas yllyke sähköjärjestelmien
Lisätiedotwww.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet
Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9
LisätiedotA sivu 1(4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
A sivu 1(4) TOIMINTAOHJE 7.6.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma Petteri Palmumaa TUULIVOIMAN VERKKOMÄÄRÄYKSET EUROOPASSA JA YHDYSVALLOISSA SEKÄ NIIDEN KEHITTYMINEN
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotTahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f
10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotSähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.
Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen
LisätiedotKuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
LisätiedotTUULIVOIMATUOTANNON FYSIKAALINEN MALLI Physical model of wind power production Eetu Kokkonen
TUULIVOIMATUOTANNON FYSIKAALINEN MALLI Physical model of wind power production Eetu Kokkonen Kandidaatintyö 4.4.2018 LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lisätiedotwww.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet
Tuule E200 sähköntuotanto tuulivoimalan yleiskuvaus... 2 Tekniikan yleiskuvaus... 3 Tuule E200 tuulivoimalan tuottokäyrä... 4 Mittapiirros... 5 Potkuri ja napa... 6 Generaattori... 6 Runko, peräsin ja
LisätiedotKirsi Saloranta TUULIVOIMALAN SUOJAUSKYSY- MYKSIÄ
Kirsi Saloranta TUULIVOIMALAN SUOJAUSKYSY- MYKSIÄ Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vamp Oy:lle osana Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen yksikön sähkötekniikan
LisätiedotTaajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä
TUTKIMUSRAPORTTI VTT R 03623 09 Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Juho Farin, Lasse Peltonen, Marja Leena Pykälä & Sanna Uski Joutsenvuo
LisätiedotTehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011
TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä
LisätiedotTUULIVOIMAKÄYTÖN SIMULOINTITYÖKALUN KÄYTTÖLIITTYMÄN KEHITTÄMINEN. TkT Julius Luukko
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma TUULIVOIMAKÄYTÖN SIMULOINTITYÖKALUN KÄYTTÖLIITTYMÄN KEHITTÄMINEN Työn tarkastajat ja ohjaajat: Professori Riku
LisätiedotMARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008
I MARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008 Kandidaatintyö Tarkastaja: Risto Mikkonen II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma FLINCK, MARKUS: Tuulivoimalan rakenne
LisätiedotNäin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto
Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000
Lisätiedot7. Pyörivät sähkökoneet
Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2
Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2 1 Seuraavat tarkastelut nojaavat trigonometrisille funktioille todistettuihin kaavoihin. sin(α + β) = sinα cosβ + cosα sinβ (1) cos(α + β) = cosα cosβ sinα
LisätiedotLuento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Vastus on komponentti, jossa sähköenergiaa muuttuu lämpöenergiaksi (esim. sähkökiuas, silitysrauta,
LisätiedotMökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla
Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
Lisätiedot