Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit. Rasmus Törnqvist Mio Parmi Pyry Karunen
|
|
- Aila Majanlahti
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit Rasmus Törnqvist Mio Parmi Pyry Karunen
2 Johdanto 3 Moottorityypit 4 Vaihtovirtamoottorit 4 2. Tasavirtamoottorit Rakenne Koneen magnetointi Rinnakkaiskäämitys Sarjakäämitys Kompoundikäämitys Kestomagneetti Harjaton moottori Häviöt 8 3. Standardit 9 4. Viitteet 11
3 Johdanto Sähkömoottorit ja niihin liittyvät standardit ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme. Tässä dokumentissa tarkastellaan vaihtovirta- ja tasavirtamoottorien tehoa sekä kulutusta. Tämän lisäksi tarkastellaan lyhyesti niihin liittyviä standardeja. Dokumenttiin perehtymisen jälkeen lukijalla on perustavanlaatuinen käsitys sähkömoottorien toiminnasta ja kulutuksesta.
4 Moottorityypit 1. Vaihtovirtamoottorit Tässä osiossa perehdytään vaihtovirtamoottorien rakenteeseen, sekä niihin seikkoihin jotka vaikuttavat niiden tehokkuuteen ja hyötysuhteeseen. Vaihtovirtamoottorit voidaan karkeasti jakaa kahteen eri tyyppiin toimintaperiaattensa mukaan: Tahtikoneisiin ja epätahtikoneisiin. Näistä käytetään myös kirjallisuudessa termejä synkroninen ja epäsynkroninen vaihtovirtamoottori. Paneudutaan seuraavaksi näihin eri moottorityyppeihin. Tätä dokumenttia laadittaessa on oletettu, että lukijalla on perustavanlaatuinen ymmärrys kolmivaihejärjestelmistä. 1.1 Epätahtikoneet Epätahtikoneet (induktiokoneet) ovat käytetyimpiä konetyyppejä teollisuudessa [2]. Nimitys epätahtikone on seuraus toimintaperiaatteesta: Epätahtikoneen roottori pyörii kulmanopeudella, kun taas ilmavälivuon kulmanopeus on. Näiden erotus on niin sanottu liukuma (eng. Slip), jonka seurauksen roottorin käämityksiin indusoituu virta, joka puolestaan aiheuttaa vääntömomentin [2]. Epätahtimoottorit voidaan vielä jakaa kahteen tyyppiin roottorin käämityksen rakenteen mukaan. Nämä tyypit ovat häkkikäämitys (cage winding) ja liukurengasroottori (wound rotor) [2]. 1.2 Tahtikoneet Tahtikoneiden merkitys teollisuudessa on valtava. Esimerkiksi suurin osa generaattoreista on tahtikoneita. Synkroniset moottorit puolestaan ovat korvaamattomassa roolissa teollisuuden eri sovelluksissa, kuten terästeollisuudessa sekä meriliikenteen propulsiojärjestelmissä. [1] Tahtikoneet voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin. Nämä päätyypit ovat erikseen magnetoidut synkroniset koneet, kestomagneettikoneet ja reluktanssikoneet [2]. Tahtikoneiden suurin eroavaisuus epätahtikoneisiin on roottorin virran linkkikomponentti (linkage component) luodaan joko tasavirralla tai kestomagneeteilla, jotka jatkuvuustilassa toimivat staattorin suhteen itsenäisesti. [2]
5 1.3 Vaihtovirtamoottoreiden teho ja hyötysuhde Puhuttaessa moottorien kulutuksesta ja tehokkuudesta on luontevaa tarkastella moottorissa tapahtuvia tehohäviöitä. Pyörivässä sähkökoneessa esiintyy seuraavanlaisia tehohäviöitä: Resistiivisiä häviöitä staattorin ja roottorin käämityksissä, rautahäviöitä magnetointipiirissä, lisähäviöitä ja mekaanisia häviöitä [1]. Kuvassa 1 on esitetty 4kW kaksinapaisen induktiokoneen häviöiden jakautuminen. Kuten kuvasta nähdään, on käämityksen kuparihäviöiden osuus kokonaishäviöistä suuri, yli 60% kokonaishäviöistä. Käämityksen skin-efekti on otettu huomioon lisähäviöissä. Mekaanisia häviöitä ovat esimerkiksi laakeroinnin lämpöhäviöt. Näihin vaikuttavat muun muassa pyörimisnopeus sekä laakerien voiteluaineen fyysiset ominaisuudet. Kuva 1: Induktiokoneen häviöiden jakautuminen
6 2. Tasavirtamoottorit 2.1 Rakenne Tasavirtamoottori on, kuten nimi vihjaa, kone joka muuttaa sähköisen tasavirran mekaaniseksi energiaksi. Tasavirtamoottoreiden toiminnan perustana toimii Lorentzin laki. Magneettikenttään vaakatasossa sijoitettu ankkurikäämi kytketään virtalähteeseen, minkä johdosta ankkurikäämi alkaa pyörimään Lorentzin lain mukaiseen suuntaan. Vaihtamalla virran suuntaa ankkurikäämin saavuttaessa pystyasennon, tämä liike saadaan jatkuvaksi. Magneettikentän luomiseen käytetään runkoon kiinnitettyä sähkö- tai kestomagneettia. Mekaaninen energia siirretään haluttuun tarkoitukseen ankkuriin kiinnitetyn akselin avulla. Käämi on kytkettynä kommutaattoriin, joka on halkaistu kahteen osaan. Virtaa käämiin johdetaan virtalähteestä liukurenkaiden kautta yleensä hiiliharjojen avulla. Myös hiiliharjaton rakenne on mahdollinen.. Moottorin perusosat näkyvät kuvassa 2. Kuten kuvasta näkyy, ankkurikäämin pyöriessä, käämissä kulkeva virta tulee vaihtamaan suuntaa käämin ollessa pystytasossa, Harjat johtavat sähköä kommutaattoriin, ja koska kommutaattorin rengas on jaettu kahteen osaan, virta tulee vaihtamaan suuntaa, ja näin magneettikentän aikaansaama pyörimissuunta pysyy muuttumattomana. Kuva 2: Tasavirtamoottorin rakenne
7 2.2 Koneen magnetointi Tasavirtamoottorien käämien sijoitukset eroavat vaihtovirtamoottorien vastaavasta. Ankkurikäämi on, kuten aikasemmin todettu, kiinnitetty roottoriin. Kenttäkäämit ovat kiinnitettyinä staattoriin, jotta saadaan luotua magneettikenttä. Vaihtamalla moottorin magnetointitapaa, tai tapaa jolla kenttäkäämit ovat kytkettynä virtalähteeseen, pystyy vaikuttamaan moottorin käyttöominaisuuksiin. [3] Yleisimmät magnetointitavat ovat esitettynä alla Rinnakkaiskäämitys Kuten nimestä käy ilmi, rinnakkaiskäämityissä mottoreissa kenttäkäämit ovat kytkettynä rinnan virtalähteen kanssa. Niissä käytetään suhteellisen ohuita johdinlankoja, ja johdinkierroksia niissä on verrattain paljon.[4] Magneettivuota voidaan säätää muutamalla resistanssin määrää kytkennässä. Rinnankäämityssä moottorissa pyörimisnopeus pysyy suhteellisen tasaisena, vaikka kuorma muuttuu. Myös pyörimisnopeuden säätömahdollisuudet ovat hyvät tämäntyyppisessä moottorissa, minkä takia niitä käytetään esimerkiksi puolauskoneissa. Huonona puolena voidaan pitää sitä, että vääntömomentti ei kasva samassa suhteessa ankkurivirran kanssa. [4] Rinnakkaiskäämityn moottorin ottoteho lasketaan kaavalla P = U a I a + U m I m missä U a & I a ovat ankkurijännite ja virta, ja U m & I m magnetointijännite ja virta. [5] Hyötysuhde lasketaan otto- ja lähtötehon suhteena Sarjakäämitys Sarjakäämityssä moottoreissa kenttäkäämit ovat kytkettynä sarjaan virtalähteen kanssa, minkä johdosta kenttäkäämissä kulkeva virta vaihtelee kuormassa kulkevan virran mukana. Moottorin vääntömomentti kasvaa myös kuorman kasvaessa. [4] Tämäntyyppisessä käämiytyksessä käytettävät johdinlangat ovat paksuja, ja kierroksia käämissä on huomattavasti vähemmän kuin edellisessä tapauksessa. Sarjakäämitystä hyödynnetään kun tarvitaan korkeaa vääntömomenttia, joten se sopii käytettäväksi esimerkiksi leikkureissa tai blendereissä. Sarjakäämittyjä moottoreita kutsutaan myös yleismoottoreiksi, sillä niitä voi ohjata myös vaihtovirralla. Koska ankkurivirta ja magneettikentän suunta tulevat vaihtumaan samaan aikaan, jatkuu pyörimisliike samansuuntaisena. [3] Sarjakäämittyä moottoria ei koskaan tulisi käyttää ilman kuormaa. Sarjakäämityn moottorin ottoteho lasketaan kaavalla P = U a+m I a+m
8 missä U a+m on ankkuri- ja magnetointikäämityksien yli oleva jännite, ja I a+m niiden läpi kulkeva virta. [5] Kompoundikäämitys Kompoundikäämityksessä hyödytetään sekä rinnakkais- että sarjakäämitystä. Tässä tapauksessa rinnakkaiskäämitystä käytetään yleensä magneettikentän luomiseen. Sarjakäämitystä käytetään joko magneettikentän vahvistamiseen (kumulatiivinen kompundikäämitys) tai heikentämiseen (differentiaalinen kompoundikäämitys). Kumulatiivinen kompoundikäämitys on yleisempi vaihtoehto, sillä näin saadaan molempien käämitystapojen parhaimmat puolet hyödynnettyä. Näin saadaan sekä korkea lähtövääntömomentti että suhteellisen tasainen pyörimisnopeus, joskin tämä tippuu nopeammin kuin pelkästään rinnankäämityssä moottorissa. [4] Kestomagneetti Sen sijaan että luotaisiin magneettikenttä käyttämällä staattoriin kytkettyjä kenttäkäämejä, voidaan se myös luoda kestomagneetin avulla. Kestomagneettimoottori on ominaisuuksiltaan samantyyppinen kuin rinnakkaiskäämitty, eli kuorma ei vaikuta pyörimisnopeuteen huomattavasti. Kestomagneettimoottoreita käytetään usein pienissä koneissa, missä virrankäyttö halutaan pitää alhaisena. Kestomagneetit ovat kuitenkin suhteellisen kalliita, joten ne eivät ole niin yleisiä jos virrankäyttö ei ole ongelma, sillä näin saadaan valmistuskustannukset pidettyä alhaisempana. 2.3 Harjaton moottori Harjattomissa tasavirtamoottoreissa on yleensä kestomagneetti, joka pyörii kiinteän staattorin ympärillä. Kommutaattorin ja harjan sijaan käytetään elektornista ohjainta, joka vaihtaa virran suuntaa, sekä antureita, jotka tunnistavat moottorin sijainnin, ja kertovat näin ohjaimelle million virran suuntaa pitää vaihtaa. [3] 2.4 Häviöt Osa moottoriin syötetystä tehosta menee luonnollisesti häviöihin, jotka ilmaantuvat lämpönä moottorissa. Tasavirtamoottorin häviöt voi jakaa kolmeen eri luokkaan: Kuparihäviöt, Staattorihäviöt ja Mekaaniset häviöt.
9 Kuparihäviöt muodostuvat sekä ankurissa että magnetointikäämityksessä olevissa kuparilangoissa, sekä kommutaattorin hiiliharjoissa. Nämä muodostavat suurimman osan häivöistä, noin kolmasosan. Hiiliharjattomassa moottorissa nämä häviöt ovat hiukan pienempiä. Staattorihäviöt muodostuvat kun staattoriin, joka yleensä on teräksestä valmistettu, indusoituu virta sen pyöriessä magneettikentässä.. Mekaanisiin häviöihin lukeutuu laakereiden ja kommutaattorin kitkasta johtuvat häviöt, sekä rotaatioliikkeestä johtuvat ilmanvastushäviöt. 3. Standardit Standardien tarkoitus on yhdenmukaistaa ja säännöstellä markkinoilla olevia moottoreita.[8] Eri maissa on käytössä erilaisia standardeja ja standardien asettamat vaatimukset saattavat koskea esimerkiksi laitteen turvallisuutta tai hyötysuhdetta. Tämän tutkielman kannalta oleellisin standardi on EU:ssa käytössä oleva IEC-standardi joka määrittelee euroopassa käytössä olevien moottoreiden hyötysuhdeluokat. Erityyppisillä moottoreilla on erilliset standardit ja erityisolosuhteissa toimivilla moottoreilla voi olla poikkeukselliset hyötysuhdeluokat. Erityisolosuhteissa toimivilla moottoreilla tarkoitetaan esimerkiksi veden alla tai räjähdysherkässä ympäristössä toimivia moottoreita. Suuri osa teollisuudessa käytössä olevista moottoreista on matalajännitteisiä 3-vaihevirralla toimivia moottoreita joten tämän tutkielman kannalta oleellisimmat hyötysuhdeluokat ovat ICE-standardin määräämät luokat. Taulukossa 1 olevat luokat koskevat alle 1000 V jännitteellä toimivia 0,75 kw kw tehoisia 3-vaiheisia 50/60 Hz 2-, 4- ja 6-napaisia häkkikäämittyjä moottoreita.[7] Taulukko 1: IEC-hyötysuhdeluokat IE1 IE2 IE3 IE4 Standard efficiency High efficiency Premium efficiency Super premium efficiency Euroopassa käyttöön otettavien taajuusmuuntajaohjattujen moottoreiden tulee täyttää vähintään IE2-luokan tehokkuusvaatimukset ja muiden moottorien tulee täyttää vähintään IE3-luokan tehokkuusvaatimukset.[8] Kuvasta 1 nähdään miten IE-luokitusten vaatima hyötysuhde riippuu moottorin tehosta. Pienitehoisen moottorin IE-luokitus voi olla korkea huomattavasti pienemmällä hyötysuhteella kuin suuritehoisen moottorin. Myös moottorin napojen määrä vaikuttaa vaadittuun hyötysuhteeseen.
10 Kuva n: 4-napaisen moottorin IE-luokitusten hyötysuhdevaatimukset eri teholuokille.[8] Korkean hyötysuhteen moottori voi korkeammasta hankintahinnasta huolimatta tuoda merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä joten uutta moottoria ostettaessa on hyvä verrata moottorien hintojen eroa ja sähkönkulutuksen pienenemisestä aiheutuvaa säästöä. Esimerkiksi IE4-luokan moottori jonka hyötysuhde on 96,3% kannattaa ostaa ennemmin kuin IE3-luokan moottori jonka hyötysuhde on 95,5% jos moottoreiden hintaero on pienempi kuin moottorin eliniän aikana säästetyn sähkön hinta. Tässä esimerkissä moottorien tehot ovat 75 kw, moottoreita käytetään 6000 tuntia vuodessa, sähkön hinta on 4 snt/kwh, käyttöikä 20 vuotta ja ylimääräisen sähkönkulutuksen hinta on diskontattu nykyhetkeen käyttäen 6% korkoa. 1 N P V = ( η 1 )P ts η 1 2 (1 + r) i i = 1 Laskun perusteella korkeamman hyötysuhteen moottori on tässä tapauksessa järkevä valinta jos se on alle 1800 euroa kalliimpi kuin matalamman hyötysuhteen moottori.
11 4. Viitteet (1) Le Doeuff, R. & El Hadi Zaïm, M Rotating electrical machines. London : Hoboken, N.J.: ISTE ; Wiley. (2) Pyrhonen, J., Jokinen, T. & Hrabovcová, V Design of rotating electrical machines. Second edition. Chichester, West Sussex, United Kingdom: Wiley. (3) Hughes, A. & Drury, B Electric Motors and Drives; Fundamentals, Types, and Applications. Fourth edition. Kidlington, Oxford, United Kingdom: Elsevier Ltd. (4) Kliman, G. & Toliyat, H Handbook of Electric Motors. Second edition. Taylor & Francis Group (5) Kokkonen, J Sähkökäytön valintaperiaatteet ja monimoottorikäytöt malmin laaduntasauksessa. Diplomityö, Lappeenranta Teknillinen Yliopisto. (6) energiavirasto.fi Sähkön hintatilastot. [sähköinen] saatavissa: [viitattu ]. (7) Iec.ch. (2017). IEC - Governments & International Organizations > Examples by industry sector: Electric motors - measuring efficiency. [ sähköinen ] saatavissa : [ viitattu ]. (8) ec.europa.eu. (2017). (EC) No 640/2009 and (EU) 4/2014. [sähköinen] saatavissa: 20cover.pdf [viitattu ]. (9) abb.com Low voltage process performance motors. [sähköinen] saatavissa: &DocumentPartId=&Action=Launch. [viitattu ].
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotSÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotEnergiansäästömoottoreiden uudet tuulet
M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Energiansäästömoottoreiden uudet tuulet Sami Kujala Mistä sähköä tulee? 25% ydinvoimaa 15% vesivoima 12% tuonti Tuulen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
LisätiedotJarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet
Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
Lisätiedot10 SÄHKÖKONEET, osa 1
10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit
LisätiedotTämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.
SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin
Lisätiedottahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy
M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Kestomagneettiteknologia tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen Johdanto Kestomagneettikoneen roottorin magnetointi tapahtuu
LisätiedotSähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä
Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
LisätiedotTehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011
TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä
LisätiedotOikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s
Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus
LisätiedotRULMECA yhtiöt. Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn ESITTELY FI 10/10
ESITTELY RULMECA yhtiöt Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn FI 10/10 Sisältö Esittely sivu 3 Rakenne sivu 4 Lisävarusteet sivu 5 Mitat sivu 6 Tehot sivu 7 Käyttökohteita sivu 8 Yhteystiedot sivu
LisätiedotYleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC
Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotTahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f
10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotSähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori
Aleksi Mallasto Sähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 11.3.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Aleksi Mallasto
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotEnergian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotPyörivän sähkökoneen jäähdytys
Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sallittu lämpenemä määrää koneen tehon (nimellispiste) ämmön- ja aineensiirto sähkökoneessa on huomattavasti monimutkaisempi ja vaikeammin hallittava tehtävä koneen magneettipiirin
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin:
1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on valmistettu ruostumattomasta
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin:
1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on valmistettu ruostumattomasta
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotPotentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
Lisätiedot7. Pyörivät sähkökoneet
Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien
Lisätiedot9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys
81 9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sähkökoneen lämmönsiirron suunnittelu on yhtä tärkeää kuin koneen sähkömagneettinenkin suunnittelu, koska koneen lämpenemä määrittää sen tehon. Lämmön- ja aineensiirto
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP Tuote No.: 12A01907
Positio Laske Kuvaus 1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORIN ENERGIA- TEHOKKUUS TALOTEKNIIKASSA
SÄHKÖMOOTTORIN ENERGIA- TEHOKKUUS TALOTEKNIIKASSA Pekka Antinmaa Opinnäytetyö Joulukuu 2016 Sähkötekniikka Sähköinen talotekniikka 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORIT IE1/IE2/IE3
SÄHKÖMOOTTORIT IE1/IE2/IE3 KÄYTTÖLITTEET 8 Sisältö sivu Yleistä....................................................................................... 3 sennusasennot, hyväksynnät..............................................................
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotKorotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille
Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille ABB Title Lorem Ipsum dolor sit Possible Subtitle Uudet pumppu- ja
LisätiedotEERO VIERTOKOSKI MURTOVAKOKÄÄMITYKSEN SOVELTAMINEN HITAISSA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN SÄHKÖKONEISSA. Diplomityö
EERO VIERTOKOSKI MURTOVAKOKÄÄMITYKSEN SOVELTAMINEN HITAISSA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN SÄHKÖKONEISSA Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan
LisätiedotRaportti 2.12.2008. Tasavirtakone. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
Raportti 2.12.2008 Tasavirtakone xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi SISÄLLYSLUETTELO MERKINNÄT JA LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TASAVIRTAKONE... 4 2.1 Tasavirtakoneiden ominaisuuksia...
LisätiedotSolutions for power transmission. Teräsnivelet.
Solutions for power transmission Teräsnivelet www.konaflex.fi Liukulaakeroitu tyyppi TS vakioporauksilla TS on kattava sarja teräksisiä liukulaakeroituja ristiniveliä. Yksiniveliset alkupään koot lieriöporauksin
Lisätiedota) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?
Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotKorkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta
Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta Ei julkaista painotuotteena 1 Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta Tekijät: Katri Kuusinen ja Kari Bovellan, Electrowatt-Ekono Oy Copyright Motiva
LisätiedotCASE: TURUN SEUDUN PUHDISTAMO ENERGIATEHOKKAAMMAT MOOTTORIT
CASE: TURUN SEUDUN PUHDISTAMO ENERGIATEHOKKAAMMAT MOOTTORIT Energiatehokas vesihuoltolaitos 2/2018 1 Kestomagneettimoottorin edut Moottorit vaihtuivat energiatehokkaampiin Turun seudun puhdistamo Oy korvasi
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotKorkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus
Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Ei julkaista painotuotteena Copyright Motiva Oy, Helsinki, huhtikuu 2004 Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Tarkoitettu liitettäväksi
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu. Heikki Järvinen ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN JA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN OIKOSULKUMOOTTORIT
Satakunnan ammattikorkeakoulu Heikki Järvinen ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN JA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN OIKOSULKUMOOTTORIT Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN JA KORKEAN HYÖTYSUHTEEN
LisätiedotLÄMMINILMAPUHALLIN HKP
ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja
LisätiedotENERGIAN SÄÄSTÖ JÄTEVEDENPUMPPAUKSESSA JA UUDET PUMPPAUSTAVAT ERILAISET PUMPPAAMOVAIHTOEHDOT
ENERGIAN SÄÄSTÖ JÄTEVEDENPUMPPAUKSESSA JA UUDET PUMPPAUSTAVAT Ominaisenergian optimointi isoilla pumppaamoilla Jäteveden paineenkorotuspumppaamot, avoin tai suljettu ratkaisumalli Kombi vai 2-neuvoinen
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Sähkövoimatekniikka, kolmivaihejärjestelmä Luento Sähköliittymä, pistorasiat Kolmivaihejärjestelmä ja voimavirta Tähti- ja kolmiokytkentä Yksivaiheinen
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Sähkövoimatekniikka, kolmivaihejärjestelmä Luento, v. 2 Sähköliittymä, pistorasiat Kolmivaihejärjestelmä ja voimavirta Tähti- ja kolmiokytkentä Yksivaiheinen
LisätiedotPERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )
HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin
LisätiedotYhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: - Positio Laske Kuvaus 1 CR 3-12 A-A-A-E-HQQE. Tuote No.: 96516599
Positio Laske Kuvaus 1 CR 3-12 A-A-A-E-HQQE Tuote No.: 96516599 Vaaka-asenteinen, monijaksoinen keskipakopumppu, jossa imu- ja paineaukko ovat samalla tasolla (in-line). Voidaan asentaa vaakasuuntaiseen
LisätiedotTahtireluktanssimoottorin hyötysuhdemittaukset
Kimmo Hirvonen Tahtireluktanssimoottorin hyötysuhdemittaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 5.5.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotNIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.
NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.
LisätiedotETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI
ETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI Joonas Wuorio Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotEnergiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI
Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotHarald Värs HYÖTYSUHDEPOIKKEAMIEN RATKAISUMENETELMÄT
Harald Värs HYÖTYSUHDEPOIKKEAMIEN RATKAISUMENETELMÄT Tekniikka 2017 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Harald Värs Opinnäytetyön nimi Hyötysuhdepoikkeamien ratkaisumenetelmät Vuosi
LisätiedotBEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi. Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput
BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi 1 Huolto-ohjeet Pumput: Mallit: repivät jätevesipumput HPDY200M3-4 1-vaihe 230 V HPDY200M11-4 3-vaihe 400 V SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotRakennemuodot. tai niiden yhdistelmiä. Moottoreiden asennusasento
Rakennemuodot Moottorit ovat rakennemuodoltaan jalka- tai laippamallisia tai niiden yhdistelmiä. Moottoreiden asennusasento on vapaa ja se määritellään IM-tunnuksen avulla IEC 34-7 mukaisesti. Yleisesti
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotVLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle
HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotCSXR CSXRT CJSXR. Suurin virtausnopeus. Suurin mekaaninen teho. (rpm) (kw) m3/h min. maks. (kg)
CSXR CSXRT CJSXR CSXR: Hihnakäyttöiset, yhdeltä puolelta imevät keskipakopuhaltimet, joissa akselin poistoaukko ja taaksepäin kaareva siipipyörä. CSXRT: Yhdeltä puolelta imevät, hihnakäyttöiset, keskipakopuhaltimet,
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotVaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja
Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotEnergiatehokkaat moottorikäytöt. Koulutusmateriaali
Energiatehokkaat moottorikäytöt Koulutusmateriaali Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Vuonna 2006 Suomen teollisuuden sähkömoottorit kuluttivat
LisätiedotKULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19
Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on
LisätiedotJohdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä
FYSP105 / K2 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funtiona. Sähkömagnetismia ja työssä
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotEnergiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia
Jukka Tolvanen, Teknologia, 25.3.2014 Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia ABB Month DD, YYYY Slide 1 ABB:n historia Suomalaiset juuret Strömbergissä Gottfrid Strömberg
Lisätiedot