SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA"

Transkriptio

1 SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa mekaanista energiaa sähkömagneettisen induktion avulla sähköenergiaksi. Generaattori ei itse tuota energiaa, vaan ainoastaan muuntaa sitä muodosta toiseen. Tuulivoimalassa turbiinin mekaaninen energia on peräisin ilmavirtauksen energiasta. Vaikka tuulivoimalat yleensä luokitellaan generaattorin nimellistehon perusteella, oleellista on tiedostaa, että nimenomaan turbiinin ominaisuudet ovat oleellisia voimalan tehontuotannon kannalta. Olipa generaattorin nimellisteho kuinka suuri tahansa, tuotettu sähköteho jää aina turbiinin mekaanista tehoa pienemmäksi. Yhteensopivan turbiini-generaattori-parin mitoittaminen onkin tärkeä osa tuulivoimalan suunnittelua. 2 1

2 VAIHTOSÄHKÖGENERAATTORIN TOIMINTAPERIAATE (1/2) Generaattorin toiminta perustuu luonnonilmiöön, jota kutsutaan sähkömagneettiseksi induktioksi ja mallinnetaan Faradayn lailla B E. t Generaattorissa sähkömagneettista induktiota hyödynnetään siten, että tuulen energialla pyörivä johdinsilmukka kokee ajan suhteen muuttuvan magneettikentän, jolloin silmukan päiden välille syntyy jännite. Kun silmukan päiden välille kytketään kuorma, kuormassa kulkee sähkövirta. Vaikka kyseessä on voimakkaasti yksinkertaistettu tilanne, se sisältää generaattorin toimintaperiaatteen osalta oleellisimman: tuulen liike-energiaa on saatu muunnettua sähköenergiaksi. 3 VAIHTOSÄHKÖGENERAATTORIN TOIMINTAPERIAATE (2/2) 4 2

3 SÄHKÖKONE Sähkökone on yleisnimitys sähkömoottoreille ja generaattoreille. Moottoria voidaan yleensä käyttää generaattorina ja generaattoria moottorina. Edellä käsitelty sähkökone saadaan tuottamaan sähköenergiaa, kun johdinsilmukkaa pyöritetään magneettikentässä. Tällöin kyse on generaattorikäytöstä. Jos johdinsilmukan napojen välille syötetään sinimuotoinen jännite, johdinsilmukka alkaa pyöriä. Tällöin kyse on moottorikäytöstä. Sähkökoneita käytetään kaksitoimisesti esimerkiksi sähköautoissa. Kiihdytyksen aikana sähkökonetta käytetään moottorina, joka muuttaa akkuihin varastoitua energiaa mekaaniseksi energiaksi. Jarrutuksen aikana sähkökonetta käytetään generaattorina, jolloin mekaanista energiaa muutetaan sähköenergiaksi, joka edelleen varastoidaan kondensaattoreihin tai akkuihin. 5 TAHTIGENERAATTORI (1/4) Generaattorissa on aina staattori (paikallaan pysyvä osa) ja roottori (pyörivä osa), ja ne molemmat sisältävät magneettikentän lähteen. Magneettikenttä synnytetään joko kesto- tai sähkömagneeteilla. Oheinen kuva esittää kaksinapaista tahtigeneraattoria. Yleensä staattorissa ja roottorissa on sama määrä magneettisia napoja. Kaksinapaisessa generaattorissa sekä staattorista että roottorista löytyy kaksi napaa, joilla tarkoitetaan magneettikentän pohjois- ja etelänapaa. Jos sekä staattorista että roottorista löytyy neljä napaa, eli kaksi pohjois- ja kaksi etelänapaa, silloin kyseessä on nelinapainen generaattori. 6 3

4 TAHTIGENERAATTORI (2/4) Generaattorin käämityksiä kutsutaan kenttä- ja ankkurikäämityksiksi. Tuotettu sähköenergia otetaan käyttöön ankkurikäämityksestä. Herätemagneettikenttä tuotetaan kenttäkäämityksellä. Oheisessa tahtigeneraattorissa ankkurikäämitys on staattorissa ja kenttäkäämitys roottorissa, mutta tämä ei kuitenkaan ole yleispätevä tilanne. Esimerkiksi yksinkertaistetussa vaihtosähkögeneraattorissa ankkurikäämitys on roottorissa. 7 TAHTIGENERAATTORI (3/4) Mietitään seuraavassa, mistä sana tahtigeneraattori tulee. Toiminta lähtee liikkeelle siitä, että kenttäkäämeihin syötetään tasavirtaa, mistä syntyy ajan suhteen muuttumaton magneettikenttä likimain kuvan mukaisesti. Kun virralliset kenttäkäämit sisältävää roottoria aletaan nyt pyörittää tuuliturbiinin liike-energialla, staattorin ankkurikäämi kokee ajan suhteen muuttuvan magneettikentän, vaikkei kenttäkäämien magneettikenttä ajan suhteen muutukaan. Kun roottori pyörähtää yhden kokonaisen kierroksen, ankkurikäämin kokema magneettivuontiheys ja ankkurikäämin napojen välinen jännite ovat oheisen kuvan mukaiset. 8 4

5 TAHTIGENERAATTORI (4/4) Huomataan, että kaksinapaisessa generaattorissa roottorin pyörimisnopeus on yhtäsuuri kuin ankkurikäämin sinimuotoisen jännitteen taajuus. Jos napojen lukumäärä kasvatetaan neljään, roottorin yksi kokonainen kierros aiheuttaa ankkurikäämitykseen kaksi jaksoa magneettivuontiheyttä ja jännitettä. Staattorikäämit ovat sarjaankytketyt, ja käämintäsuuntien on oltava sellaiset, että pyörivä roottori aiheuttaa peräkkäisiin käämeihin vastakkaissuuntaiset jännitteet. Tahtigeneraattorissa sähköinen ja mekaaninen taajuus ovat synkronoidut. Kun tahtigeneraattorin roottori pyörii yhden kierroksen, staattoriin syntyy sinimuotoista jännitettä n jaksoa, jossa n on roottorin napaparien lukumäärä. 9 EPÄTAHTIGENERAATTORI (1/3) Oleellisin ero epätahtigeneraattorin ja tahtigeneraattorin välillä on siinä, että epätahtigeneraattorissa roottorin käämit ovat oikosuljetut. Roottorikäämit virrallistetaan sähkömagneettisella induktiolla. Siksi epätahtikonetta kutsutaan myös oikosulkukoneeksi ja induktiokoneeksi. Epätahtigeneraattorin toiminta lähtee liikkeelle staattorikäämeihin syötettävästä sinimuotoisesta vaihtovirrasta. Täten staattorikäämit synnyttävän ajan suhteen muuttuvan magneettikentän, joka roottorikäämeihin kohdistuessaan indusoi niihin ajan suhteen muuttuvan jännitteen. Koska roottorikäämit ovat oikosuljetut, jännitte synnyttää niihin sinimuotoisen virran, josta edelleen syntyy sinimuotoisesti vaihteleva magneettikenttä. Sana oikosulkukone viittaa roottorin rakenteeseen, ja induktiokone viittaa roottorin virrallistamiseen. Mutta mihin viittaa sana epätahtikone? 10 5

6 EPÄTAHTIGENERAATTORI (2/3) Sähkökoneen toiminta perustuu magneettiseen vuorovaikutukseen staattori- ja roottorikäämien välillä. Magneettinen vuorovaikutus synnyttää mekaanisen vääntömomentin. Jotta epätahtikoneeseen syntyy mekaaninen vääntömomentti, staattorin ja roottorin välillä on oltava epätahtia. Tarkastellaan tilannetta moottorikäytön avulla. Jos epätahtikoneen roottori pyörii staattoriin syötetyn vaihtovirran määrittämällä tahtinopeudella, magneettista vääntömomenttia ei synny. Syynä tähän on se, että oikosuljettu roottori virrallistuu staattorin synnyttämällä magneettikentällä sähkömagneettisen induktion välityksellä. Tämän seurauksena roottori ei tahtinopeudella pyöriessään näe muuttuvaa magneettikenttää. Moottorikäytössä epätahtikoneen roottori pyörii hieman staattorin määrittämää tahtinopeutta hitaammin. 11 Epätahtia kutsutaan jättämäksi. EPÄTAHTIGENERAATTORI (3/3) Oleellista on huomata, että jättämän kasvaminen lisää mekaanista vääntömomenttia. Mitä enemmän roottorin pyörimisnopeus poikkeaa staattorin määrittämästä tahtinopeudesta, sitä voimakkaammin muuttuvan magneettikentän roottori näkee, ja sitä voimakkaampi on magneettinen vuorovaikutus staattorin ja roottorin välillä. Mielenkiintoista on, että jättämän suunta määrittää sähkökoneen toiminnan. Oletetaan, että epätahtikoneen staattori on kytketty sähköverkkoon. Staattoriin syötetään nyt sähkövirtaa 50 Hz:n taajuudella. Moottorikäytössä roottorin pyörimisnopeus jää hieman tahtinopeutta (n rpm) pienemmäksi. Moottori ottaa sähköenergiaa verkosta ja pyörittää sillä roottoria. Jos roottoria pyöritetään hieman tahtinopeutta suuremmalla pyörimisnopeudella, tehon suunta kääntyy. Tällöin epätahtikone muuttaa roottorin mekaanista energiaa staattorin sähköenergiaksi, joten nyt kone syöttää sähköenergiaa verkkoon. On tärkeää huomata, että epätahtikoneen pyörimisnopeus on lähes vakio. Mitä enemmän tahtinopeudesta halutaan poiketa, sitä enemmän tarvitaan mekaanista vääntömomenttia. 12 6

7 VAKIONOPEUKSINEN TUULIVOIMALA (1/2) Vakionopeuksinen tuulivoimala perustuu epätahtigeneraattorin käyttöön. Voimala on suoraan kytketty sähköverkkoon. Sähköverkon taajuus ja generaattorin napapariluku määrittävät roottorin tahtinopeuden. Kun lisäksi otetaan huomioon vaihdelaatikko, saadaan selville turbiinin pyörimisnopeus t, jolla roottori pyörii tahtinopeudella. Vakionopeuksinen tuulivoimala suunnitellaan toimimaan niin, että t ylittyy jo alhaisilla tuulennopeuksilla. Kun maanpäällinen tuulennopeus kasvaa, turbiinin pyörimisnopeus ei juurikaan kasva. Turbiinin tuottama vääntömomentti sen sijaan suurenee voimakkaasti jättämän lisääntyessä. Oleellista on huomata, ettei turbiinin muuttumaton pyörimisnopeus tarkoita vakiotehoa! 13 VAKIONOPEUKSINEN TUULIVOIMALA (2/2) Vakionopeuksisella tuulivoimalalla on sekä hyvät että huonot puolensa. + Verkkoonkytkentä on yksinkertaista, sillä voimala saadaan turbiinin vakionopeuden ansiosta tuottamaan sähköä verkkoyhteensopivalla taajuudella ja jännitetasolla. + Voimalan suojaaminen on periaatteessa yksinkertaista, sillä turbiinin vakionopeus mahdollistaa passiivisen sakkaussäädön käytön. Turbiini pyöriessä vakionopeudella maanpäällisen tuulennopeuden kasvu kasvattaa kohtauskulmaa. Vakionopeuksinen tuulivoimala voidaan siis suunnitella sakkaamaan halutulla maanpäällisen tuulennopeuden arvolla. Vakionopeudella pyörivä turbiini on aerodynaamisessa mielessä optimoitava tietylle tuulennopeudella. Toisin sanoen kohtauskulma on optimaalinen vain tietyllä maanpäällisen tuulennopeuden arvolla. Tämän vuoksi turbiini ei hyödynnä tuulen energiaa optimaalisella tavalla. Vakionopeuksisissa voimaloissa käytetään halpoja massatuotantogeneraattoreita, jotka saavuttavat hyvän hyötysuhteen vasta suurilla pyörimisnopeuksilla ( 1500 rpm). Koska turbiini pyörii paljon hitaammin, voimalassa on oltava vaihteisto. Viimeisen 20 vuoden historia osoittaa, että vaihdelaatikko on tuulivoimalan vikaherkin komponentti. 14 7

8 VAIHTUVANOPEUKSINEN TUULIVOIMALA (1/2) Vaihtuvanopeuksinen tuulivoimala perustuu tahtigeneraattorin käyttöön. Koska turbiinin pyörimisnopeus vaihtelee, myös generaattorin tuottama sähköteho on sekä taajuudeltaan että jännitetasoltaan vaihtelevaa. Siksi vaihtuvanopeuksista voimalaa ei voi kytkeä suoraan sähköverkkoon. Generaattorin ja sähköverkon väliin tulee kytkeä invertteri, joka tekee generaattorin tuottamasta sähköenergiasta jännitteen muodon osalta verkkoyhteensopivaa. Jos käytetään suuren pyörimisnopeuden vaativaa massatuotantotahtigeneraattoria, turbiinin ja generaattorin väliin on asennettava vaihdelaatikko. Jos sen sijaan käytetään erityisesti tuulivoimakäyttöön suunniteltua kestomagneettitahtigeneraattoria, tuulivoimalasta voidaan tehdä vaihteeton eli suoravetoinen. 15 VAIHTUVANOPEUKSINEN TUULIVOIMALA (2/2) Myös vaihtuvanopeuksisella tuulivoimalalla on sekä etunsa että haittansa. + Turbiinin aerodynaaminen toiminta tehostuu, sillä turbiinia ei tarvitse optimoida tietylle maanpäällisen tuulennopeuden arvolle. + Tuulivoimalan vaihteettomuus on osoittautunut luotettavuusmielessä erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Erityisesti tuulivoimakäyttöön suunniteltu generaattori on kallis, mutta vaihteiston kustannukset ja kasvavan luotettavuuden seurauksena kasvavat energiantuotanto-odotukset tasoittavat tilannetta. Invertterin tarve nostaa kustannuksia. Turbiinin vaihtuva nopeus monimutkaistaa voimalan säätöä. Käytännössä vaihtuvanopeuksisen tuulivoimalan turbiinissa on aina lapakohtainen lapakulman säätö, jonka avulla kohtauskulmaa voidaan säätää. Menetelmä on aktiivinen, eli se ei toimi itsestään toisin kuin passiivinen sakkaussäätö. Tuulivoimala voi olla myös vakio- ja vaihtuvanopeuksisen välimuoto. Tällainen kaksinopeuksinen voimala perustuu yleensä epätahtigeneraattoriin siten, että joko generaattoreita on kaksi tai napaparien lukumäärää voidaan vaihtaa. Molemmat vaihtoehdot aiheuttavat kaksi tahtinopeutta, joista seuraa kaksi soveliasta epätahtinopeutta epätahtigeneraattorille erilaisissa tuulisuusolosuhteissa. 16 8

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

10 SÄHKÖKONEET, osa 1

10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut

Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuuliturbiinityypit Kiinteän nopeuden turbiini Tuuliturbiinit voivat toimia joko kiinteällä nopeudella tai muuttuvalla nopeudella. 90-luvun

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? 6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä

Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä Tehtävän laatija: Jari Koskinen, Tietomyrsky Oy Taitaja 2003/Jyväskylänkoulutuskuntayhtymä Taitajat esiin! Käyntiosoite: Sepänkatu 3, Jyväskylä Puh (014) 444

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö

TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö 1 TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö Tarkastaja: Aki Korpela 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. Johdanto 4 2. Tuulivoimalatekniikka

Lisätiedot

6. Sähkön laadun mittaukset

6. Sähkön laadun mittaukset Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction

Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Historia ja nykytila Sähköistymisen tuomat edut huomattiin ympäri maailmaa 1880-luvulla Thomas Alva Edisonin näyttäessä tietä. Voimakas yllyke sähköjärjestelmien

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot

7. Pyörivät sähkökoneet

7. Pyörivät sähkökoneet Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien

Lisätiedot

A sivu 1(4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

A sivu 1(4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE A sivu 1(4) TOIMINTAOHJE 7.6.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/ 8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f 10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

TUULIVOIMAGENERAATTORIN ROOTTORIRAKENTEEN SUUNNITTELU DESIGN OF ROTOR STRUCTURE IN WIND POWER GENERATOR

TUULIVOIMAGENERAATTORIN ROOTTORIRAKENTEEN SUUNNITTELU DESIGN OF ROTOR STRUCTURE IN WIND POWER GENERATOR LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TUULIVOIMAGENERAATTORIN ROOTTORIRAKENTEEN SUUNNITTELU DESIGN OF ROTOR STRUCTURE

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Suuren tuulivoimatuotannon dynaamisia vaikutuksia sähköverkkoon

Suuren tuulivoimatuotannon dynaamisia vaikutuksia sähköverkkoon TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Teemu Kontkanen Suuren tuulivoimatuotannon dynaamisia vaikutuksia sähköverkkoon Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9

Lisätiedot

Tampereella tuulee Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön. Tampereella tuulee projekti

Tampereella tuulee Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön. Tampereella tuulee projekti Tampereella tuulee Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön Tampereella tuulee projekti 2 Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön Sisällysluettelo 1. Tuulivoima... 4 2. Tuulivoimalan rakenne ja ominaisuudet...

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET

SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET Ohjekirja kertoo omista kolmea tuulimyllyä käsittelevistä tuulivoimakokemuksistani pitkältä ajalta. Kirjassa on esitetty täydelliset 6-siipisen ( Ø 4m ) ja 3-siipisen

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

Energia a joka ei kuormita ympäristö ä

Energia a joka ei kuormita ympäristö ä P R O V E N E N E R G Y Energia a joka ei kuormita ympäristö ä Korkean suorituskyvyn omaavat Proven- turbiinit ovat 25 vuoden innovatiivisen tutkimus -ja tuotekehitystyön tuloksia. Näiden vuosien aikana

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima. Luentotiivistelmät

SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima. Luentotiivistelmät SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima Luentotiivistelmät Kurssilla on oppikirja, ei prujua. Tentti perustuu luentoihin. Suoritusvaatimus on tentti, kahdesta harkkatyöstä saa porkkanan Kurssin tuuliosion

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

MARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008

MARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008 I MARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008 Kandidaatintyö Tarkastaja: Risto Mikkonen II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma FLINCK, MARKUS: Tuulivoimalan rakenne

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule E200 sähköntuotanto tuulivoimalan yleiskuvaus... 2 Tekniikan yleiskuvaus... 3 Tuule E200 tuulivoimalan tuottokäyrä... 4 Mittapiirros... 5 Potkuri ja napa... 6 Generaattori... 6 Runko, peräsin ja

Lisätiedot

Fysiikka 9. luokan kurssi

Fysiikka 9. luokan kurssi Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION

THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION Cypress Toiminta-ajatus Toteuttaa pystyakselisia tuulivoimaratkaisuja. Cypress Liikeidea Toimitamme uusiutuvan energian asiakkaille pieniä tuulivoimaratkaisuja asennuspalveluineen.

Lisätiedot

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma Petteri Palmumaa TUULIVOIMAN VERKKOMÄÄRÄYKSET EUROOPASSA JA YHDYSVALLOISSA SEKÄ NIIDEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

ffiffi O, = aoo,'#...

ffiffi O, = aoo,'#... DEE-53000 Energian varastointi ja uudet energialähteet Tentti 16.10.2015 Risto Mikkonen Oman ohjelmoitavan laskimen käyttö sallittu' OSA I Vatitse oheisista kysymyksistä oikea vaihtoehto' t. llmakehän

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä

Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä TUTKIMUSRAPORTTI VTT R 03623 09 Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Juho Farin, Lasse Peltonen, Marja Leena Pykälä & Sanna Uski Joutsenvuo

Lisätiedot

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin

Lisätiedot

RULMECA yhtiöt. Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn ESITTELY FI 10/10

RULMECA yhtiöt. Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn ESITTELY FI 10/10 ESITTELY RULMECA yhtiöt Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn FI 10/10 Sisältö Esittely sivu 3 Rakenne sivu 4 Lisävarusteet sivu 5 Mitat sivu 6 Tehot sivu 7 Käyttökohteita sivu 8 Yhteystiedot sivu

Lisätiedot

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa

Lisätiedot

Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille

Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille ABB Title Lorem Ipsum dolor sit Possible Subtitle Uudet pumppu- ja

Lisätiedot

Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista

Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista Juha-Pekka Laitinen Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2008 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

FY1 Fysiikka luonnontieteenä Ismo Koponen 10.12.2014 FY1 Fysiikka luonnontieteenä saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen

Lisätiedot

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ

Lisätiedot

Antti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt

Antti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Antti Ikonen Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkövoimatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009 ALKUSANAT Tämä sähkövoimatekniikan insinöörityö

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Kirsi Saloranta TUULIVOIMALAN SUOJAUSKYSY- MYKSIÄ

Kirsi Saloranta TUULIVOIMALAN SUOJAUSKYSY- MYKSIÄ Kirsi Saloranta TUULIVOIMALAN SUOJAUSKYSY- MYKSIÄ Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vamp Oy:lle osana Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen yksikön sähkötekniikan

Lisätiedot

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

MÄNTÄMOOTTORIVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖMELU SUHTEESSA 1 JOHDANTO 2 MÄNTÄMOOTTORIVOIMALAITOKSEN ERITYISPIIRTEITÄ MUIHIN JÄRJESTELMIIN

MÄNTÄMOOTTORIVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖMELU SUHTEESSA 1 JOHDANTO 2 MÄNTÄMOOTTORIVOIMALAITOKSEN ERITYISPIIRTEITÄ MUIHIN JÄRJESTELMIIN SUHTEESSA MUIHIN JÄRJESTELMIIN Virpi Hankaniemi, Esa Nousiainen Wärtsilä Finland Oy, Power Plants PL 252, 65101 VAASA etunimi.sukunimi@wartsila.com 1 JOHDANTO Selvityksessä vertaillaan mäntämoottorivoimalaitoksen

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot