Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä."

Transkriptio

1 SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin IEC mukaan. S1 Jatkuva käyttö Kone toimii vakiokuormituksella niin pitkän ajan, että loppulämpötila saavutetaan. Leimaus: S1 S2 Lyhytaikainen käyttö Kone toimii vakiokuormituksella määrätyn, niin lyhyen ajan, että loppulämpötilaa ei saavuteta. Jokaista toiminta-aikaa edeltää niin pitkä tauko, että kone saavuttaa ympäröivän ilman tai muun jäähdytysaineen lämpötilan. Suositellaan käyttöaikoja 10, 30, 60 ja 90 min. Leimaus esim. S2 60 min. S3 Jaksollinen ajoittaiskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu toiminta-aika vakiokuormituksella sekä seisonta-aika. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Käynnistykset eivät sanottavasti vaikuta lämpenemiseen. Ajoittaiskäyttökerroin on 15, 25, 40 tai 60 %. Jakson pituus on 10 min. Leimaus esim. S3 25 %. S4 Jaksollinen käynnistyskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu käynnistysaika, toiminta-aika vakiokuormituksella sekä seisonta-aika. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Tässä käytössä moottori pysähtyy luonnollisella tavalla hidastuen tai mekaanisella jarrulla jarruttaen, jolloin moottori ei rasitu termisesti. S5 Jaksollinen käynnistys- ja jarrutuskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu käynnistysaika, toiminta-aika vakiokuormituksella, jarrutusaika ja seisonta-aika. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Tässä käytössä käytetään sähköistä jarrutusta, esim. vastavirtajarrutusta.

2 S6 Pysähtymätön ajoittaiskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu toiminta-aika vakiokuormituksella sekä tyhjäkäyntiaika. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Ajoittaiskäyttökerroin on 15, 25, 40 tai 60 %. Jakson pituus on 10 min. Leimaus esim. S6 40 %. S7 Keskeytymätön käynnistys- ja jarrutuskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu käynnistysaika, toiminta-aika vakiokuormituksella sekä jarrutusaika. Jarrutus tapahtuu sähköisesti ( esim. vastavirtajarrutus ). Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. S8 Pysähtymätön määräjaksollinen käyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja. Jokaiseen jaksoon kuuluu toiminta-aika vakiokuormituksella määrätyllä nopeudella, jota välittömästi seuraa toiminta-aika toisella nopeudella ja toisella vakiokuormituksella. Pyörimisnopeuksia voi olla kaksi tai useampia. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Tällainen käyttö tulee kysymykseen esim. napavaihtokoneilla. S9 Käyttö vaihtelevalla kuormalla ja nopeudella Käyttö muodostuu sallitulla käyttöalueella tapahtuvista kuorman ja nopeuden vaihteluista, jotka yleensä eivät ole jaksollisia. Tämä käyttö sisältää usein tapahtuvia ylikuormituksia, jotka voivat merkittävästi ylittää nimelliskuorman. Ylikuormituksen suuruus on huomioitava moottorin nimellistehon valinnassa. S10 Käyttö vaihtelevalla vakiokuormalla Käyttöjakso muodostuu enintään neljästä osajaksosta erisuurella vakiokuormalla. Käyttöaika kullakin vakiokuormalla on niin pitkä, että loppulämpötila saavutetaan. Eristysluokat:

3 SÄÄTÖPIIRIEN PERIAATTEET PWM säätö ( Pulse Width Modulation ) PWM säädössä säädetään tehollista jännitettä kytkemällä jännitettä päälle ja pois Skalaarisäätö Moottorin käyttöjännitteen jännitettä ja taajuutta säädetään tarvittavan pyörimisnopeuden saavuttamiseksi vaihevirtaa käytetään takaisinkytkentätietona (yleensä) Vektorisäätö Vektorisäädöllä tarkoitetaan kaikkia vaihtosuuntaajien ohjaukseen käytettyjä menetelmiä, jotka perustuvat virtavektoreiden jakamiseen vuon suuntaiseen ( magnetointi ) ja tätä vastaan kohtisuoraan ( 90, momentti ) komponenttiin, ts. erotetaan magnetointiin ja työhön osallistuvat virtakomponentit, joista muodostetaan kyseiselle moottorimallille ohjaussuureet. Suora vääntömomentin säätö ( DTC, Direct Torque Control ) Suorassa vääntömomentin säädössä säädetään suoraan sähkökoneen käämivuota ja sitä kautta vääntömomenttia. Suora vääntömomentin säätö koostuu kahdesta osasta, nopeuden säätösilmukasta ja vääntömomentin säätösilmukasta. DTC:n periaate eroaa vektorisäädöstä siten, että moottorin vääntömomenttia pyritään muuttamaan säätämällä staattorikäämivuota, kun vektorisäädössä säädetään staattorivirtaa.

4 YLEISVIRTAMOOTTORI Yleisvirtamoottorin ominaisuudet Käyttöjännitteenä 1~ AC tai DC + Suuri ominaisteho kokoon ja massaan nähden + Tarvittaessa suuri pyörimisnopeus ( jopa rpm ) + Pyörimisnopeuden säätö helppoa, jännitteellä + Halpa rakenne - Jatkuva huollontarve, hiilet ja myös kommutaattori kuluvat Yleisvirtamoottori toimii, nimensä mukaisesti, sekä tasa- että vaihtovirralla. Yleisvirtamoottori löytyy lähes jokaisesta kädessä pidettävästä sähkötyökalusta ja lisääntyvässä määrin myös kiinteäasenteisista sähkökojeista, kuten pesukoneista. Myös auton starttimoottori on yleisvirtamoottori. kuva 1, yleisvirtamoottori Yleisvirtamoottorin toiminta perustuu aasi ja porkkana periaatteeseen, jossa kommutaattorin avulla roottori pyörähtää ja samalla kommutaattori siirtää roottorin magneettikenttää. Kuva 2, porakone

5 TASAVIRTAMOOTTORI Tasavirtamoottorin ominaisuudet Käyttöjännitteenä DC + Helppo hallittavuus, vääntömomentti ja pyörimisnopeus säädettävissä virralla + Hyvä käynnistysmomentti - Huollon tarve Kommutaattorirakenne kuluu käytössä - Kommutaattorirakenne rajoittaa maksiminopeutta Käyttö o Helppo hallittavuus, tasavirta ja PWM säätö KENTTÄKÄÄMITTY DC-MOOTTORI Kenttäkäämityn DC moottorin mekaaninen rakenne on hyvin lähellä aiemmin esiteltyä yleisvirtamoottoria Moottorin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa käämien kytkentämallin avulla: Vierasmagnetoitu: Sarjakäämitty: Pyörimisnopeus on suoraan verrannollinen roottoripiirin jännitteeseen Vääntömomentti on suoraan verrannollinen staattoripiirin virtaan Sarjakytketyn moottorin pyörimisnopeus riippuu vääntömomentista ( eli kuormituksesta ) Rinnankäämitty: Rinnanakytkennällä saadaan aikaan suurinopeuksinen ja pienimomenttinen moottori, pyömisnopeus lähes vakio Kompoudikäämitys: Kompoundikäämityksellä saadaan kierrosnopeudelle ja vääntömomentille maksimiarvot Kuvissa R kuvaa roottorikäämitystä ja S staattorikäämitystä

6 Tasavirtamoottori oli ennen puolijohdetekniikan kehitystä ainoa vaihtoehto suuritehoisen ja säädettävän moottorin toteuttamiseksi. Niitä onkin teollisuudessa käytössä vielä runsaasti KESTOMAGNETOITU DC-MOOTTORI Kestomagnetoitua staattorikäämitystä käytetään yleisesti pienitehoisissa DC moottoreissa ( alle 100W ). Kyseinen moottorityyppi on käytössä mm- CD ja DVD soittimien levynpyöritysmoottorina ja auton lämmityslaitteen ja lasinpyyhkijän moottorina. Kuva: Kestomagnetoidulla staattorikäämityksellä toteutettu DC moottori

7 HARJATON DC-MOOTTORI, KESTOMAGNEETTITAHTIMOOTTORI Harjaton DC-moottori on kestomagneettimoottori, mutta edellisestä poiketen, kestomagneetit ovat roottorissa ( = pyörijässä ). Täten tässä moottorityypissä ei tarvita kommotaattorirakennetta. Harjaton DC moottori tarvitsee ympärilleen ohjauselektroniikan, pyörivä kenttä on nyt toteutettava puolijohdekytkimin ja ohjauselektroniikan on tiedettävä moottorin asento muutaman asteen tarkkuudella. Lisäksi kestomagneetilla on rajallinen magneettikentän kesto ( Jos tämä ylitetään, kestomagneetti demagnetoituu pysyvästi ). Tämän vuoksi myös virta ( = vääntömomentti ) on rajoitettava aktiivikytkennällä Perusrakenteeltaan harjaton DC moottori on hyvin lähellä seuraavaksi esiteltävää oikosulkumoottoria, erona roottorin rakenne, joka harjattomassa DC-moottorissa on kestomagnetoitu. Lisäksi asennontunnitus on välttämätön Rakenne: Kestomagneettimoottorin staattorin rakenne on samanlainen, kuin oikosulkumoottorin Roottorissa on kestomagneetit, jotka voivat olla sijoitetut tähtimäisesti ( kuvassa ) tai asetettu roottorin pinnalle ( ei kuvassa ) Käyttö Staattoriin synnytetään pyörivä magneettikenttä monivaiheisella ( 3~ ) vaihtosähköllä Roottorin rajallisen magneettikentän siedon vuoksi taajuusmuuttajien säätöalgoritmin oltava vektori- tai DTC tyyppinen.

8 OIKOSULKUMOOTTORI Oikosulkumoottorin ominaisuudet Käyttöjännitteenä AC + Yksinkertainen ja toimintavarma rakenne + Ei kuluvia osia, muuta kuin laakerit - Maksimi kierrosnopeus vain kentän pyörimisnopeus - Jättämä ( kuormitus vaikuttaa pyörimisnopeuteen ) - Hankala nopeudensäätö - Pieni käynnistysmomentti - Suuri käynnistysvirta Oikosulkumoottorin nimitys tulee siitä, että roottorikäämitys on tehty oikosulkuun, hyvin pieniresistiiviseksi häkkikäämitykseksi ( Kuva 3 ) Kuva 3, roottorin rakenne Staattoriosaan on käämitty käämitys, jolla saadaan aikaan pyörivä magneettikenttä ( kuva 4 ). Pyörivän kentän nopeutta voidaan pienentää lisäämällä napaparien määrää ( Kuva 4 ), Kuva 4, staattorin rakenne

9 Kuva 5, Oikosulkumoottorin halkaisukuva Virta roottorikäämitykseen saadaan pyörivästä magneettikentästä ( Kuva 6 ) Magneettivuon on leikattava roottori, joten roottori pyörii aina hiukan hitaammin, kuin magneettikenttä. Kuormitettaessa jättämä lisääntyy. Jättämän määrään vaikuttaa myös roottorikäämityksen kulma. Roottorikäämityksen kulmaa lisäämällä jättämä lisääntyy, mutta käynnistysominaisuudet paranevat. Oikosulkumoottori vaatii pyörivän magneettikentän. Täten se soveltuu luonnostaan vain monivaihemoottoriksi. Kuva 6, oikosulkumoottorin toiminta

10 3~ oikosulkumoottorin käämitys voidaan kytkeä tähti- tai kolmiokytkentään, kuva 7 Kuva 7, oikosulkumoottorin kytkentärasia Yksivaiheisena syntyy vain kääntyvä magneettikenttä. Oikosulkumoottori pyörii siinäkin, kunhan sen saa ensin pyörimään. Pyörivä kenttä ( ei täysin symmetrinen ) toteutetaan apukäämin ja sen kanssa sarjassa olevan kondensaattorin avulla ( Kuvat 8 ja 9 ) Kuva 8, 1~ oikosulkumoottorin kytkentöjä Kuva 9, 1~ oikosulkumoottorin toiminta

11 MOOTTORISUOJAKYTKIN eli lämpörele Sähkömoottori ei itsessään rajoita siitä saatavaa tehoa, vaan ylikuormitettuna se ylilämpenee ja sähköinen eristys ( = käämilakka ) vioittuu. Sähkömoottori on täten suojattava ylikuormitusta vastaan. Ylikuormitussuojaksi soveltuu lämpörele, moottorisuojakytkin. Moottorisuojakytkin pyrkii mukailemaan moottorin lämpötilaa ja ylikuormitettaessa katkaisee syöttöjännitteen. Toiminta perustuu virran lämmittämän bimetalliosion vääntymään lämpötilan funktiona. Kuva 10, Lämpörele Moottorisuojakytkimen laukaisuarvo on aseteltavissa. Alla, kuvassa 11, kuvattuna 3~ moottorisuojakytkimen kytkentä Kuva 11, moottorisuojakytkimen kytkentä ja toimintakuvaaja

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT

17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT 17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT 17.1. IEC: n mitoitus Luku 17: Moottorit ja generaattorit IEC-tunnus IEC ( International Electrotechnical Commission ) on kehittänyt kansainväliset standardisarjat sähkökoneiden

Lisätiedot

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa

Lisätiedot

10 SÄHKÖKONEET, osa 1

10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Energiatehokkaat sähkömoottorit

Energiatehokkaat sähkömoottorit Energiatehokkaat sähkömoottorit Opas energiatehokkaiden sähkömoottoreiden hankintaan ja moottorin ja järjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen SÄHKÖMOOTTORIT HANKINNAT 1 ENERGIATEHOKKAAT HANKINNAT

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Pienjännitemoottoreiden sähköisen kunnonvalvonnan kehittäminen Tornio Works kylmävalssaamolla

Pienjännitemoottoreiden sähköisen kunnonvalvonnan kehittäminen Tornio Works kylmävalssaamolla Pienjännitemoottoreiden sähköisen kunnonvalvonnan kehittäminen Tornio Works kylmävalssaamolla Jani Ellala Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 ALKUSANAT 2 Aluksi

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti

Lisätiedot

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT Sisällysluettelo Sivu Vianetsintä MicroMax, MicroMax180, MicroMax370, MicroMax750 Ohjausyksikkö on lauennut kiertovahdin vuoksi Magneettianturin

Lisätiedot

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f 10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,

Lisätiedot

EL-EPM01 Energiamittari

EL-EPM01 Energiamittari EL-EPM01 Energiamittari SUOMI KÄYTTÖOHJEET Johdanto: EL-PM01-energiamittari on suunniteltu sähkökuormien tarkkailuun ja mittaamiseen. Se on tehokas ratkaisu kulujen määritykseen. Energiamittarin mittausväli

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän

Lisätiedot

3.02.20 KARAMOOTTORIT IP 55. - 400N 3000N - 210mm 310mm - IP 55 - säädettävissä molemmilta rajoilta - rajaulosotot merkkilampuille vakiona 02.

3.02.20 KARAMOOTTORIT IP 55. - 400N 3000N - 210mm 310mm - IP 55 - säädettävissä molemmilta rajoilta - rajaulosotot merkkilampuille vakiona 02. 3.02.20 KARAMOOTTORIT IP 55-400N 3000N - 210mm 310mm - IP 55 - säädettävissä molemmilta rajoilta - rajaulosotot merkkilampuille vakiona 02.99 1 Rakenne MAGPUSH-karamoottorin rakenne on erittäin yksinkertainen.

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Tasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja

Tasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja Tehoelektroniikka Tehoelektroniikka DOLD tehoelektroniikka Doldilla on yli 70 vuoden kokemus sähköteknisten laitteiden valmistuksesta. Dold on yksi Euroopan johtavia relevalmistajia. Toiminta on sertifioitu

Lisätiedot

juha.haavisto@suomen-vibrakone.inet.fi http://www.vibrakone.com BETONITÄRYKALUSTO SUOMEN VIBRAKONE OY

juha.haavisto@suomen-vibrakone.inet.fi http://www.vibrakone.com BETONITÄRYKALUSTO SUOMEN VIBRAKONE OY SUURTAAJUUSSAUVAT SUURTAAJUUSMUUTTAJAT MEKAANISET- JA PAINEILMASAUVAT SAUVAPAKETIT DUO SCREED HIERTOKONEET TÄRYPALKIT BETONITÄRYKALUSTO SUURTAAJUUSSAUVAT PEA MINI 4 Invertterillä varustetut suurtaajuussauvat

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

Tekninen opas nro 1. Suora momentinsäätö. - maailman kehittynein vaihtovirtakäyttötekniikka

Tekninen opas nro 1. Suora momentinsäätö. - maailman kehittynein vaihtovirtakäyttötekniikka Tekninen opas nro 1 Suora momentinsäätö - maailman kehittynein vaihtovirtakäyttötekniikka 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... Yleistä... Oppaan tarkoitus... Oppaan käyttö... 5 5 5 5 2 Suoran momentinsäädön

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

ASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

ASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE ASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE PYÖRIVÄN LÄMMÖNSIIRTIMEN OHJAINYKSIKKÖ MiniMax V / VK 2014-10-07 Versio 1.2.1 F21037901FI Valmistajan vakuutus Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 2004/108/EG

Lisätiedot

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

INSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE

INSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE INSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE Terävin kärki Käsi-instrumenttien säännöllinen huolto on hammashoidon perusedellytys. Sillä luodaan perusta turvallisille korkealuokkaisille hoitotoimenpiteille. Puhtauden lisäksi

Lisätiedot

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf 4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS

Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska May 23th, 2008 Koulutusohjelma

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ

KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 2004/108/EG MUKAINEN. Valmistaja Tuote Tyyppimerkintä Tuotteeseen

Lisätiedot

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET

SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET Ohjekirja kertoo omista kolmea tuulimyllyä käsittelevistä tuulivoimakokemuksistani pitkältä ajalta. Kirjassa on esitetty täydelliset 6-siipisen ( Ø 4m ) ja 3-siipisen

Lisätiedot

KESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010

KESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432 Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 KESTOMAGNEETTI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 16.1.2008 Työn tarkastaja

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi. Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput

BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi. Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi 1 Huolto-ohjeet Pumput: Mallit: repivät jätevesipumput HPDY200M3-4 1-vaihe 230 V HPDY200M11-4 3-vaihe 400 V SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä

Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä Tehtävän laatija: Jari Koskinen, Tietomyrsky Oy Taitaja 2003/Jyväskylänkoulutuskuntayhtymä Taitajat esiin! Käyntiosoite: Sepänkatu 3, Jyväskylä Puh (014) 444

Lisätiedot

3.03.40 MATRIX KARAMOOTTORIT. - valinnan vapautta - turvallinen - pesulinjan kestävä - edullinen 09.96

3.03.40 MATRIX KARAMOOTTORIT. - valinnan vapautta - turvallinen - pesulinjan kestävä - edullinen 09.96 3.03.40 MATRIX KARAMOOTTORIT - valinnan vapautta - turvallinen - pesulinjan kestävä - edullinen 09.96 MATRIX karamoottorit on suunniteltu käytettäviksi erityisesti kalusteissa, kuten sairaalasängyissä,

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

Tekninen opas nro 4. Nopeussäädettyjen käyttöjen opas

Tekninen opas nro 4. Nopeussäädettyjen käyttöjen opas Tekninen opas nro 4 Nopeussäädettyjen käyttöjen opas 2 Tekninen opas nro 4 - Nopeussäädettyjen käyttöjen opas Sisällysluettelo 1 Johdanto... Yleistä... 5 5 2 Prosessit ja niiden vaatimukset... Mihin nopeuden

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

Tekninen opas nro 8. Sähköinen jarrutus

Tekninen opas nro 8. Sähköinen jarrutus Tekninen opas nro 8 Sähköinen jarrutus 2 Tekninen opas nro 8 - Sähköinen jarrutus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 1.1 Yleistä... 5 1.2 Käyttösovellukset nopeuden ja momentin mukaan... 5 2. Jarrutustehon

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT 1. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olevan kiertopumpun avulla varmistetaan jäätymisvahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ

KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax750 Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 2004/108/EG MUKAINEN. Valmistaja Tuote Tyyppimerkintä Tuotteeseen

Lisätiedot

Vili Salenius. Sähkökoneiden vikaantumisen havainnointi

Vili Salenius. Sähkökoneiden vikaantumisen havainnointi Vili Salenius Sähkökoneiden vikaantumisen havainnointi Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 2.2.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto

Lisätiedot

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM A5332020 Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 Sovellukset Käyttölaite ohjaa ilman sisääntuloluukkuja.

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI

HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,

Lisätiedot

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi JÄÄNHOITOKONEET JÄÄHALLEILLE JA ULKOKENTILLE

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi JÄÄNHOITOKONEET JÄÄHALLEILLE JA ULKOKENTILLE Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi JÄÄNHOITOKONEET JÄÄHALLEILLE JA ULKOKENTILLE ICECAT B220 AKKUKÄYTTÖINEN JÄÄNHOITOKONE ICECAT on helppokäyttöinen ja turvallinen

Lisätiedot

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla TEHOVASTUKSET Dynamiikkaa laatuvastuksilla KLASSINEN VASTUSSARJA 10 W 6000 W Kiinteät ja säädettävät putkivastukset FU 75 x 24 pieni lämpötilakerroin vastusarvo pysyy vakiona laajalla lämpötila-alueella

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

Pienjännitetuotteet, Pehmokäynnistys 1FI12_01. Pehmokäynnistinopas

Pienjännitetuotteet, Pehmokäynnistys 1FI12_01. Pehmokäynnistinopas Pienjännitetuotteet, Pehmokäynnistys 1FI12_01 Pehmokäynnistinopas ABB Pienjännitetuotteet Pehmokäynnistinopas SAATTEEKSI Tämä opas on tarkoitettu yleisohjeeksi pehmokäynnistinsovellusten parissa työskenteleville

Lisätiedot

DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI

DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI 2 TURVALLISUUSOHJEET - KONEET : Voimanlähteet: sähkö-, paineilma-, bensiini- tai dieselöljymoottori. - MERKIT

Lisätiedot

Antti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt

Antti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Antti Ikonen Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkövoimatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009 ALKUSANAT Tämä sähkövoimatekniikan insinöörityö

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

ERISTETTY IPO-kanavapuhallin Omakoti-, rivi- ja kerrostalot, teollisuus Hiljainen Helppo huoltaa Portaattomasti säädettävä Paloeristetty Hyvä hyötysuhde Laaja valikoima www.ilto.fi Kanavapuhaltimien uusi

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos Matti Liukkonen HYBRIDITYÖKONEEN TEHOELEKTRONIIKKAKOMPONENTTIEN TOIMINNALLINEN SIMULOINTI Diplomityö,

Lisätiedot

White Paper. Suora momentinsäätö: moottorinohjausta kaikkiin tilanteisiin

White Paper. Suora momentinsäätö: moottorinohjausta kaikkiin tilanteisiin White Paper Suora momentinsäätö: moottorinohjausta kaikkiin tilanteisiin Suora momentinsäätö: moottorinohjausta kaikkiin tilanteisiin Taajuusmuuttajien ansiosta sähkömoottorien toimintaa on voitu optimoida

Lisätiedot

CKD CKDR CKD/EW CKDR/EW

CKD CKDR CKD/EW CKDR/EW BRUSHLESS IE4 40 mm äänieristys Suuri teho ja alhainen kulutus Mallit: CKD CKDR Moottorit IE2-IE3 Mallit: CKD/EW CKDR/EW Harjattomat IE4-teollisuusmoottorit suuritehoinen E.C. Helppo asentaa ja suunnata

Lisätiedot

7. Pyörivät sähkökoneet

7. Pyörivät sähkökoneet Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala.

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala. Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala. Valaisimen ledit on kytketty kolmen ledin sarjoihin. Näitä ledisarjoja taas

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

PS S18/30-500...44/76-500 PS S50/85-500...72/124-500 PS S18/30-690...72/124-690 PS S85/147-500...142/245-500 PS S85/147-690...

PS S18/30-500...44/76-500 PS S50/85-500...72/124-500 PS S18/30-690...72/124-690 PS S85/147-500...142/245-500 PS S85/147-690... Asennus- ja huoltomanuaali Pehmokäynnistimet PS S 18/30 300/515 1SFC 388002-fi painos 4 2003-04-08 PS S18/30-500 44/76-500 PS S18/30-690 44/76-690 PS S50/85-500 72/124-500 PS S50/85-690 72/124-690 PS S85/147-500

Lisätiedot

Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. 4.4.2012 Servomoottorikäyttö J. Rekola

Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. 4.4.2012 Servomoottorikäyttö J. Rekola Servomoottorikäyttö 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/SET 4.4.2012 Servomoottorikäyttö J. Rekola 1 Johdanto Tässä työssä tutustutaan servomoottorikäytön ominaisuuksiin sekä sovellusmahdollisuuksiin.

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/ 8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian

Lisätiedot

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9

Lisätiedot

CI-TI TM kontaktorit ja moottorikäynnistimet Minikontaktorit CI 4-

CI-TI TM kontaktorit ja moottorikäynnistimet Minikontaktorit CI 4- Tekniset tiedot CI-TI TM kontaktorit ja moottorikäynnistimet Minikontaktorit CI 4- Lokakuu 2002 DKACT.PD.C00.E2.20 520B1337 Johdanto CI 4 Minikontaktorien toiminta-alue on 1.5-5.9 kw ja on saatavissa tasa-

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL 1. Käyttö Vinssi on tehty käytettäväksi varastoissa, rakennuksilla jne. Vinssejä on sekä 230V että 400V käyttöjännitteelle,

Lisätiedot

Servojärjestelmän viritys

Servojärjestelmän viritys Teknillinen korkeakoulu Automaatio ja systeemitekniikan laitos 1 (23) AS 0.2230 Automaatio ja systeemitekniikan laboratoriotyöt Työ nro: 4 Servojärjestelmän viritys 6.8.2008 Servojärjestelmän viritys Sisältö:

Lisätiedot

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Kestomagneettiteknologia tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen Johdanto Kestomagneettikoneen roottorin magnetointi tapahtuu

Lisätiedot

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse

Lisätiedot