Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.
|
|
- Taisto Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin IEC mukaan. S1 Jatkuva käyttö Kone toimii vakiokuormituksella niin pitkän ajan, että loppulämpötila saavutetaan. Leimaus: S1 S2 Lyhytaikainen käyttö Kone toimii vakiokuormituksella määrätyn, niin lyhyen ajan, että loppulämpötilaa ei saavuteta. Jokaista toiminta-aikaa edeltää niin pitkä tauko, että kone saavuttaa ympäröivän ilman tai muun jäähdytysaineen lämpötilan. Suositellaan käyttöaikoja 10, 30, 60 ja 90 min. Leimaus esim. S2 60 min. S3 Jaksollinen ajoittaiskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu toiminta-aika vakiokuormituksella sekä seisonta-aika. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Käynnistykset eivät sanottavasti vaikuta lämpenemiseen. Ajoittaiskäyttökerroin on 15, 25, 40 tai 60 %. Jakson pituus on 10 min. Leimaus esim. S3 25 %. S4 Jaksollinen käynnistyskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu käynnistysaika, toiminta-aika vakiokuormituksella sekä seisonta-aika. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Tässä käytössä moottori pysähtyy luonnollisella tavalla hidastuen tai mekaanisella jarrulla jarruttaen, jolloin moottori ei rasitu termisesti. S5 Jaksollinen käynnistys- ja jarrutuskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu käynnistysaika, toiminta-aika vakiokuormituksella, jarrutusaika ja seisonta-aika. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Tässä käytössä käytetään sähköistä jarrutusta, esim. vastavirtajarrutusta.
2 S6 Pysähtymätön ajoittaiskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu toiminta-aika vakiokuormituksella sekä tyhjäkäyntiaika. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Ajoittaiskäyttökerroin on 15, 25, 40 tai 60 %. Jakson pituus on 10 min. Leimaus esim. S6 40 %. S7 Keskeytymätön käynnistys- ja jarrutuskäyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja, joista jokaiseen kuuluu käynnistysaika, toiminta-aika vakiokuormituksella sekä jarrutusaika. Jarrutus tapahtuu sähköisesti ( esim. vastavirtajarrutus ). Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. S8 Pysähtymätön määräjaksollinen käyttö Käyttö muodostuu sarjasta keskenään samanlaisia jaksoja. Jokaiseen jaksoon kuuluu toiminta-aika vakiokuormituksella määrätyllä nopeudella, jota välittömästi seuraa toiminta-aika toisella nopeudella ja toisella vakiokuormituksella. Pyörimisnopeuksia voi olla kaksi tai useampia. Loppulämpötilaa ei saavuteta jakson aikana. Tällainen käyttö tulee kysymykseen esim. napavaihtokoneilla. S9 Käyttö vaihtelevalla kuormalla ja nopeudella Käyttö muodostuu sallitulla käyttöalueella tapahtuvista kuorman ja nopeuden vaihteluista, jotka yleensä eivät ole jaksollisia. Tämä käyttö sisältää usein tapahtuvia ylikuormituksia, jotka voivat merkittävästi ylittää nimelliskuorman. Ylikuormituksen suuruus on huomioitava moottorin nimellistehon valinnassa. S10 Käyttö vaihtelevalla vakiokuormalla Käyttöjakso muodostuu enintään neljästä osajaksosta erisuurella vakiokuormalla. Käyttöaika kullakin vakiokuormalla on niin pitkä, että loppulämpötila saavutetaan. Eristysluokat:
3 SÄÄTÖPIIRIEN PERIAATTEET PWM säätö ( Pulse Width Modulation ) PWM säädössä säädetään tehollista jännitettä kytkemällä jännitettä päälle ja pois Skalaarisäätö Moottorin käyttöjännitteen jännitettä ja taajuutta säädetään tarvittavan pyörimisnopeuden saavuttamiseksi vaihevirtaa käytetään takaisinkytkentätietona (yleensä) Vektorisäätö Vektorisäädöllä tarkoitetaan kaikkia vaihtosuuntaajien ohjaukseen käytettyjä menetelmiä, jotka perustuvat virtavektoreiden jakamiseen vuon suuntaiseen ( magnetointi ) ja tätä vastaan kohtisuoraan ( 90, momentti ) komponenttiin, ts. erotetaan magnetointiin ja työhön osallistuvat virtakomponentit, joista muodostetaan kyseiselle moottorimallille ohjaussuureet. Suora vääntömomentin säätö ( DTC, Direct Torque Control ) Suorassa vääntömomentin säädössä säädetään suoraan sähkökoneen käämivuota ja sitä kautta vääntömomenttia. Suora vääntömomentin säätö koostuu kahdesta osasta, nopeuden säätösilmukasta ja vääntömomentin säätösilmukasta. DTC:n periaate eroaa vektorisäädöstä siten, että moottorin vääntömomenttia pyritään muuttamaan säätämällä staattorikäämivuota, kun vektorisäädössä säädetään staattorivirtaa.
4 YLEISVIRTAMOOTTORI Yleisvirtamoottorin ominaisuudet Käyttöjännitteenä 1~ AC tai DC + Suuri ominaisteho kokoon ja massaan nähden + Tarvittaessa suuri pyörimisnopeus ( jopa rpm ) + Pyörimisnopeuden säätö helppoa, jännitteellä + Halpa rakenne - Jatkuva huollontarve, hiilet ja myös kommutaattori kuluvat Yleisvirtamoottori toimii, nimensä mukaisesti, sekä tasa- että vaihtovirralla. Yleisvirtamoottori löytyy lähes jokaisesta kädessä pidettävästä sähkötyökalusta ja lisääntyvässä määrin myös kiinteäasenteisista sähkökojeista, kuten pesukoneista. Myös auton starttimoottori on yleisvirtamoottori. kuva 1, yleisvirtamoottori Yleisvirtamoottorin toiminta perustuu aasi ja porkkana periaatteeseen, jossa kommutaattorin avulla roottori pyörähtää ja samalla kommutaattori siirtää roottorin magneettikenttää. Kuva 2, porakone
5 TASAVIRTAMOOTTORI Tasavirtamoottorin ominaisuudet Käyttöjännitteenä DC + Helppo hallittavuus, vääntömomentti ja pyörimisnopeus säädettävissä virralla + Hyvä käynnistysmomentti - Huollon tarve Kommutaattorirakenne kuluu käytössä - Kommutaattorirakenne rajoittaa maksiminopeutta Käyttö o Helppo hallittavuus, tasavirta ja PWM säätö KENTTÄKÄÄMITTY DC-MOOTTORI Kenttäkäämityn DC moottorin mekaaninen rakenne on hyvin lähellä aiemmin esiteltyä yleisvirtamoottoria Moottorin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa käämien kytkentämallin avulla: Vierasmagnetoitu: Sarjakäämitty: Pyörimisnopeus on suoraan verrannollinen roottoripiirin jännitteeseen Vääntömomentti on suoraan verrannollinen staattoripiirin virtaan Sarjakytketyn moottorin pyörimisnopeus riippuu vääntömomentista ( eli kuormituksesta ) Rinnankäämitty: Rinnanakytkennällä saadaan aikaan suurinopeuksinen ja pienimomenttinen moottori, pyömisnopeus lähes vakio Kompoudikäämitys: Kompoundikäämityksellä saadaan kierrosnopeudelle ja vääntömomentille maksimiarvot Kuvissa R kuvaa roottorikäämitystä ja S staattorikäämitystä
6 Tasavirtamoottori oli ennen puolijohdetekniikan kehitystä ainoa vaihtoehto suuritehoisen ja säädettävän moottorin toteuttamiseksi. Niitä onkin teollisuudessa käytössä vielä runsaasti KESTOMAGNETOITU DC-MOOTTORI Kestomagnetoitua staattorikäämitystä käytetään yleisesti pienitehoisissa DC moottoreissa ( alle 100W ). Kyseinen moottorityyppi on käytössä mm- CD ja DVD soittimien levynpyöritysmoottorina ja auton lämmityslaitteen ja lasinpyyhkijän moottorina. Kuva: Kestomagnetoidulla staattorikäämityksellä toteutettu DC moottori
7 HARJATON DC-MOOTTORI, KESTOMAGNEETTITAHTIMOOTTORI Harjaton DC-moottori on kestomagneettimoottori, mutta edellisestä poiketen, kestomagneetit ovat roottorissa ( = pyörijässä ). Täten tässä moottorityypissä ei tarvita kommotaattorirakennetta. Harjaton DC moottori tarvitsee ympärilleen ohjauselektroniikan, pyörivä kenttä on nyt toteutettava puolijohdekytkimin ja ohjauselektroniikan on tiedettävä moottorin asento muutaman asteen tarkkuudella. Lisäksi kestomagneetilla on rajallinen magneettikentän kesto ( Jos tämä ylitetään, kestomagneetti demagnetoituu pysyvästi ). Tämän vuoksi myös virta ( = vääntömomentti ) on rajoitettava aktiivikytkennällä Perusrakenteeltaan harjaton DC moottori on hyvin lähellä seuraavaksi esiteltävää oikosulkumoottoria, erona roottorin rakenne, joka harjattomassa DC-moottorissa on kestomagnetoitu. Lisäksi asennontunnitus on välttämätön Rakenne: Kestomagneettimoottorin staattorin rakenne on samanlainen, kuin oikosulkumoottorin Roottorissa on kestomagneetit, jotka voivat olla sijoitetut tähtimäisesti ( kuvassa ) tai asetettu roottorin pinnalle ( ei kuvassa ) Käyttö Staattoriin synnytetään pyörivä magneettikenttä monivaiheisella ( 3~ ) vaihtosähköllä Roottorin rajallisen magneettikentän siedon vuoksi taajuusmuuttajien säätöalgoritmin oltava vektori- tai DTC tyyppinen.
8 OIKOSULKUMOOTTORI Oikosulkumoottorin ominaisuudet Käyttöjännitteenä AC + Yksinkertainen ja toimintavarma rakenne + Ei kuluvia osia, muuta kuin laakerit - Maksimi kierrosnopeus vain kentän pyörimisnopeus - Jättämä ( kuormitus vaikuttaa pyörimisnopeuteen ) - Hankala nopeudensäätö - Pieni käynnistysmomentti - Suuri käynnistysvirta Oikosulkumoottorin nimitys tulee siitä, että roottorikäämitys on tehty oikosulkuun, hyvin pieniresistiiviseksi häkkikäämitykseksi ( Kuva 3 ) Kuva 3, roottorin rakenne Staattoriosaan on käämitty käämitys, jolla saadaan aikaan pyörivä magneettikenttä ( kuva 4 ). Pyörivän kentän nopeutta voidaan pienentää lisäämällä napaparien määrää ( Kuva 4 ), Kuva 4, staattorin rakenne
9 Kuva 5, Oikosulkumoottorin halkaisukuva Virta roottorikäämitykseen saadaan pyörivästä magneettikentästä ( Kuva 6 ) Magneettivuon on leikattava roottori, joten roottori pyörii aina hiukan hitaammin, kuin magneettikenttä. Kuormitettaessa jättämä lisääntyy. Jättämän määrään vaikuttaa myös roottorikäämityksen kulma. Roottorikäämityksen kulmaa lisäämällä jättämä lisääntyy, mutta käynnistysominaisuudet paranevat. Oikosulkumoottori vaatii pyörivän magneettikentän. Täten se soveltuu luonnostaan vain monivaihemoottoriksi. Kuva 6, oikosulkumoottorin toiminta
10 3~ oikosulkumoottorin käämitys voidaan kytkeä tähti- tai kolmiokytkentään, kuva 7 Kuva 7, oikosulkumoottorin kytkentärasia Yksivaiheisena syntyy vain kääntyvä magneettikenttä. Oikosulkumoottori pyörii siinäkin, kunhan sen saa ensin pyörimään. Pyörivä kenttä ( ei täysin symmetrinen ) toteutetaan apukäämin ja sen kanssa sarjassa olevan kondensaattorin avulla ( Kuvat 8 ja 9 ) Kuva 8, 1~ oikosulkumoottorin kytkentöjä Kuva 9, 1~ oikosulkumoottorin toiminta
11 MOOTTORISUOJAKYTKIN eli lämpörele Sähkömoottori ei itsessään rajoita siitä saatavaa tehoa, vaan ylikuormitettuna se ylilämpenee ja sähköinen eristys ( = käämilakka ) vioittuu. Sähkömoottori on täten suojattava ylikuormitusta vastaan. Ylikuormitussuojaksi soveltuu lämpörele, moottorisuojakytkin. Moottorisuojakytkin pyrkii mukailemaan moottorin lämpötilaa ja ylikuormitettaessa katkaisee syöttöjännitteen. Toiminta perustuu virran lämmittämän bimetalliosion vääntymään lämpötilan funktiona. Kuva 10, Lämpörele Moottorisuojakytkimen laukaisuarvo on aseteltavissa. Alla, kuvassa 11, kuvattuna 3~ moottorisuojakytkimen kytkentä Kuva 11, moottorisuojakytkimen kytkentä ja toimintakuvaaja
Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotYleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC
Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
LisätiedotOikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s
Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus
Lisätiedot17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT
17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT 17.1. IEC: n mitoitus Luku 17: Moottorit ja generaattorit IEC-tunnus IEC ( International Electrotechnical Commission ) on kehittänyt kansainväliset standardisarjat sähkökoneiden
LisätiedotSÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lisätiedot10 SÄHKÖKONEET, osa 1
10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit
LisätiedotSähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä
Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotMoottorilähdön rakentamisesta
Moottorilähdön rakentamisesta Mitoitusperusteita Teollisuudessa yleinen tapa on mitoittaa lähtö siten, että moottorin tehoa voi nostaa yhdellä pykälällä Rungon mitoitus CENELEC HD 231 => moottorin tehoa
LisätiedotSähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit. Rasmus Törnqvist Mio Parmi Pyry Karunen
Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit Rasmus Törnqvist 296571 Mio Parmi 474979 Pyry Karunen 355807 Johdanto 3 Moottorityypit 4 Vaihtovirtamoottorit 4 2. Tasavirtamoottorit 5 2.1 Rakenne 5 2.2 Koneen
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotAntti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotPumppujen käynnistys- virran rajoittaminen
Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan
LisätiedotKUUMAVALSSAAMON SÄHKÖMOOTTOREIDEN KAR- TOITUS
KUUMAVALSSAAMON SÄHKÖMOOTTOREIDEN KAR- TOITUS Heiskanen Niko Opinnäytetyö Tekniikan ja liikenteen ala Sähkötekniikka Insinööri (AMK) 2016 Opinnäytetyön tiivistelmä Tekniikan ja liikenteen ala Sähkötekniikka
LisätiedotIns. Jorma Lillinen ja tekn. Veikko Kivelä
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Tutkintotyö AC -moottoreiden kuormituskokeet ja luokitukset jaksottaiskäyttöön Työn ohjaaja Työn valvojat Tampere 2009 Dipl.
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
LisätiedotEnergiatehokkaat sähkömoottorit
Energiatehokkaat sähkömoottorit Opas energiatehokkaiden sähkömoottoreiden hankintaan ja moottorin ja järjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen SÄHKÖMOOTTORIT HANKINNAT 1 ENERGIATEHOKKAAT HANKINNAT
LisätiedotTasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja
Tehoelektroniikka Tehoelektroniikka DOLD tehoelektroniikka Doldilla on yli 70 vuoden kokemus sähköteknisten laitteiden valmistuksesta. Dold on yksi Euroopan johtavia relevalmistajia. Toiminta on sertifioitu
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotEL-EPM01 Energiamittari
EL-EPM01 Energiamittari SUOMI KÄYTTÖOHJEET Johdanto: EL-PM01-energiamittari on suunniteltu sähkökuormien tarkkailuun ja mittaamiseen. Se on tehokas ratkaisu kulujen määritykseen. Energiamittarin mittausväli
LisätiedotTehontarve Pito Mitoitus. Jousipalautus. Turvallisuus Suojausluokka II Eristetty Kotelointiluokka NEMA2, UL kotelotyyppi 2 EMC Pienjännitedirektiivi
ekninen tuote-esite Jousipalautteinen toimilaite turvatoiminnolla rakennusten ilmanvaihtoja ilmastointijärjestelmien peltien säätöön. Ilmastointipelteihin, joiden koko n. 4 m 2 Vääntömomentti: 20 m imellisjännite
LisätiedotPienjännitemoottoreiden sähköisen kunnonvalvonnan kehittäminen Tornio Works kylmävalssaamolla
Pienjännitemoottoreiden sähköisen kunnonvalvonnan kehittäminen Tornio Works kylmävalssaamolla Jani Ellala Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 ALKUSANAT 2 Aluksi
LisätiedotVaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja
Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti
LisätiedotTahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f
10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotIBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT
IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT Sisällysluettelo Sivu Vianetsintä MicroMax, MicroMax180, MicroMax370, MicroMax750 Ohjausyksikkö on lauennut kiertovahdin vuoksi Magneettianturin
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotTehontarve Pito Mitoitus. Vääntömomentti Moottori Jousipalautus NRF24A NRF24A-O. Jousipalautus. Jousipalautus
ekninen tuote-esite RF24A(-O) oimilaite turvatoiminnolla 2- ja 3-tie palloventtiileille Vääntömomentti: 10 m imellisjännite AC/DC 24 V Ohjaus: auki-kiinni RF24A: Jännitteettömänä kiinni C RF24A-O: Jännitteettömänä
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän
Lisätiedot3.02.20 KARAMOOTTORIT IP 55. - 400N 3000N - 210mm 310mm - IP 55 - säädettävissä molemmilta rajoilta - rajaulosotot merkkilampuille vakiona 02.
3.02.20 KARAMOOTTORIT IP 55-400N 3000N - 210mm 310mm - IP 55 - säädettävissä molemmilta rajoilta - rajaulosotot merkkilampuille vakiona 02.99 1 Rakenne MAGPUSH-karamoottorin rakenne on erittäin yksinkertainen.
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
Lisätiedotlineaariyksikkö KR Kuvaus
Moottori Lineaariliike Lineaariyksiköt lineaariyksikkö KR Erittäin kompakti ja jäykkä rakenne Kestää saman kuormituksen kaikissa neljässä suunnassa Suuri nopeus ja korkea kuormituskyky Kuvaus KR-lineaariyksikkö
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotRAP5-LINJAN SÄHKÖMOOTTOREIDEN KARTOITUS
RAP5-LINJAN SÄHKÖMOOTTOREIDEN KARTOITUS Kristian Sammallahti Opinnäytetyö Tekniikka ja liikenne Sähkötekniikka Insinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Tekniikan ja liikenteen osaamisala Sähkötekniikka
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
Lisätiedotjuha.haavisto@suomen-vibrakone.inet.fi http://www.vibrakone.com BETONITÄRYKALUSTO SUOMEN VIBRAKONE OY
SUURTAAJUUSSAUVAT SUURTAAJUUSMUUTTAJAT MEKAANISET- JA PAINEILMASAUVAT SAUVAPAKETIT DUO SCREED HIERTOKONEET TÄRYPALKIT BETONITÄRYKALUSTO SUURTAAJUUSSAUVAT PEA MINI 4 Invertterillä varustetut suurtaajuussauvat
LisätiedotWIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen 181649 JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed
LisätiedotSähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori
Aleksi Mallasto Sähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 11.3.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Aleksi Mallasto
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotTekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus
Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori
LisätiedotTehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011
TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä
LisätiedotTehontarve Pito Mitoitus. Apukytkin Vääntömomentti Moottori Jousipalautus. Jousipalautus
ekninen tuote-esite Jousipalautteinen toimilaite turvatoiminnolla rakennusten ilmanvaihtoja ilmastointijärjestelmien peltien säätöön. Ilmastointipelteihin, joiden koko n. 2 m 2 Vääntömomentti: 10 m imellisjännite
LisätiedotPehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?
Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL 28.9.2000 5.2.2007 Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti
LisätiedotSähköiset tiedot Nimellisjännite AC V / DC V Nimellisjännitteen taajuus. Tehontarve ajossa Tehontarve pidossa Tehontarve mitoitus
ekninen tuote-esite RFA oimilaite turvatoiminnolla palloventtiileille imellisvääntömomentti 10 m imellisjännite AC 24...240 V / DC 24...125 V Ohjaus Auki-kiinni Virrattomana kiinni (C) ekniset tiedot Sähköiset
LisätiedotKontaktorit ja releet
Tekniset tiedot Normit IEC/EN 61095 Välireleet Kontaktorit Välireleet Kontaktorit Apukosketin Moduulien 1 2 3 1/2 Terminen kuormitusvirta lth (40 C) 16 A 25 A 16 A 25 A 40 A 63 A 6 A Taajuus 50/60 Hz Eristysjännite
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE
ASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE PYÖRIVÄN LÄMMÖNSIIRTIMEN OHJAINYKSIKKÖ MiniMax V / VK 2014-10-07 Versio 1.2.1 F21037901FI Valmistajan vakuutus Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 2004/108/EG
LisätiedotTekninen opas nro 1. Suora momentinsäätö. - maailman kehittynein vaihtovirtakäyttötekniikka
Tekninen opas nro 1 Suora momentinsäätö - maailman kehittynein vaihtovirtakäyttötekniikka 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... Yleistä... Oppaan tarkoitus... Oppaan käyttö... 5 5 5 5 2 Suoran momentinsäädön
Lisätiedot4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf
4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä
LisätiedotDC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
LisätiedotKYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ
KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 2004/108/EG MUKAINEN. Valmistaja Tuote Tyyppimerkintä Tuotteeseen
LisätiedotTuomas Kela SÄHKÖLABORATORION MOOTTORIKÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN
Tuomas Kela SÄHKÖLABORATORION MOOTTORIKÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2017 SÄHKÖLABORATORION MOOTTORIKÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Kela, Tuomas Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan
LisätiedotINSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE
INSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE Terävin kärki Käsi-instrumenttien säännöllinen huolto on hammashoidon perusedellytys. Sillä luodaan perusta turvallisille korkealuokkaisille hoitotoimenpiteille. Puhtauden lisäksi
LisätiedotSolutions for power transmission. Teräsnivelet.
Solutions for power transmission Teräsnivelet www.konaflex.fi Liukulaakeroitu tyyppi TS vakioporauksilla TS on kattava sarja teräksisiä liukulaakeroituja ristiniveliä. Yksiniveliset alkupään koot lieriöporauksin
LisätiedotOIKOSULKUMOOTTORIN VALINTA JA MITOITUS
OIKOSULKUMOOTTORIN VALINTA JA MITOITUS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Automaatiotekniikan koulutusohjelma Valkeakoski, kevät 2017 Esa Parviainen Esa Parviainen TIIVISTELMÄ VALKEAKOSKI Automaatiotekniikan
LisätiedotVLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle
HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit
LisätiedotAurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje
Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Sähkövoimatekniikka, kolmivaihejärjestelmä Luento Sähköliittymä, pistorasiat Kolmivaihejärjestelmä ja voimavirta Tähti- ja kolmiokytkentä Yksivaiheinen
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotI/O ohjatun ACS800 taajuusmuuttajan korvaaminen ACS880 taajuusmuuttajalla
I/O ohjatun ACS800 taajuusmuuttajan korvaaminen ACS880 taajuusmuuttajalla Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 1.1 Ohjauskorttien I/O... 2 1.2 Käyttöönottotiedot... 3 1.3 Käyntiin seis ohjaus. Yksi ulkoinen
LisätiedotEnergiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI
Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70
LisätiedotHQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI
SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,
LisätiedotSähköiset tiedot Nimellisjännite AC V / DC V Nimellisjännitteen taajuus
ekninen tuote-esite RFA-S2 oimilaite turvatoiminnolla palloventtiileille imellisvääntömomentti 10 m imellisjännite AC 24...240 V / DC 24...125 V Ohjaus Auki-kiinni kahdella integroidulla apukytkimellä
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
LisätiedotBEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi. Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput
BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi 1 Huolto-ohjeet Pumput: Mallit: repivät jätevesipumput HPDY200M3-4 1-vaihe 230 V HPDY200M11-4 3-vaihe 400 V SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin:
1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on valmistettu ruostumattomasta
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Sähkövoimatekniikka, kolmivaihejärjestelmä Luento, v. 2 Sähköliittymä, pistorasiat Kolmivaihejärjestelmä ja voimavirta Tähti- ja kolmiokytkentä Yksivaiheinen
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin:
1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on valmistettu ruostumattomasta
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotAdafruit Circuit Playground Express
Adafruit Circuit Playground Express Ulkoiset LEDit ja moottorit Sini Riikonen, sini.riikonen@helsinki.fi 6.6.2019 Adafruit Circuit Playground Express / Ledit ja moottorit / 2019 Innokas 1 Yleistä Circuit
LisätiedotVerkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde
Toni Saarinen Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Koulutusohjelman nimi Insinöörityö 13.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Toni
LisätiedotSÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET
SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET Ohjekirja kertoo omista kolmea tuulimyllyä käsittelevistä tuulivoimakokemuksistani pitkältä ajalta. Kirjassa on esitetty täydelliset 6-siipisen ( Ø 4m ) ja 3-siipisen
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
Lisätiedotb = KÄYTTÖÖNOTTO RTS-kaukosäätimen ohjelmointi
KÄYTTÖÖNOTTO RTS-kaukosäätimen ohjelmointi Kytke virransyöttö. Paina samanaikaisesti RTS-kaukosäätimen painikkeita YLÖS/ J LS: kaihdin liikkuu muutaman sekunnin ja kaukosäädin esiohjelmoidaan moottoriin
LisätiedotVille Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS
Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska May 23th, 2008 Koulutusohjelma
LisätiedotYhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP Tuote No.: 12A01907
Positio Laske Kuvaus 1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on
LisätiedotKESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432 Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 KESTOMAGNEETTI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 16.1.2008 Työn tarkastaja
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien Identifiointi 4. harjoitus 1. a) Laske valkoisen kohinan spektraalitiheys. b) Tarkastellaan ARMA-prosessia C(q 1 )y = D(q 1 )e,
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotVantaa - Tampere - Oulu. Maailman ensimmäiset korkeapaineratkaisut
Vantaa - Tampere - Oulu Maailman ensimmäiset korkeapaineratkaisut Maailman ensimmäinen korkeapaineteknologia AKHL Vain 16,2 kg ja 8,6 l:n säiliö MALLI AKHL(CE) MITAT 337 (K) x 309 (L) x 583 (P) mm PAINO
LisätiedotKahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella
Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Sähkönlaatuasiantuntija Urakoitsijapäivä Kouvola Lähtötiedot Liittymien sallittu pääsulake ja liittymisoikeus 25 A Verkko täyttää valtakunnalliset
LisätiedotHarjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206
Harjoitus DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt Jenni Rekola jenni.rekola@tut.fi huone SE06 Tehtävä 1 11.3.015 11.3.015 3 a) Moottorin vääntömomentti, jolla hissiä saadaan liikutettua tasaisella nopeudella Tasaisen
LisätiedotPienjännitetuotteet, Pehmokäynnistys 1FI12_01. Pehmokäynnistinopas
Pienjännitetuotteet, Pehmokäynnistys 1FI12_01 Pehmokäynnistinopas ABB Pienjännitetuotteet Pehmokäynnistinopas SAATTEEKSI Tämä opas on tarkoitettu yleisohjeeksi pehmokäynnistinsovellusten parissa työskenteleville
Lisätiedot