Loisteho, yliaallot ja kompensointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loisteho, yliaallot ja kompensointi"

Transkriptio

1 Loisteho, yliaallot ja kompensointi H. Honkanen Loistehohan johtuu kuormituksen reaktiivisuudesta. Reaktiivinen kuorma palauttaa osan energiastaan takaisin. Tämä palaava energia ( = virtaa ) kuormittaa siirtoverkkoa ja muuntajia, joiden virrankäsittelykyvyn tulee kestää myös loisvirran osuus. Loisvirtahan ei tee työtä, se vain käy lainassa kuormassa. Yliaallot johtuvat kuormittavan laitteen ei-resistiivisestä kuormituksesta. Tällöinhän virran muoto ei enää ole sinimuotoinen, ja sisältää verkkotaajuuden ( 50 Hz ) harmonisia kerrannaisia ( joissain tapauksissa myös ei-harmonisia ). Näistä varsinkin ensimmäinen pariton, eli 50 Hz taajuuskomponentti, on hyvin ongelmallinen. Loisteho voidaan kompensoida vastakkaisella reaktiivisella kuormalla, jolloin kuorman vaatima reaktiivinen komponentti saadaan kuorman ja kompensointilaitteen resonanssin avulla. Yliaallot voivat kuitenkin aiheuttaa merkittäviä ongelmia resonoidessaan kompensointilaitteiden kanssa. YLAALLOT Yliaaltoja aiheuttavat tasa- ja vaihtosuuntaajakäytöt, hakkuriteholähteet, energiansäästöloistelamput, puolijohdekytkimet, tyristorisäätimet, tietotekniikan laitteet, kodin elektroniikka, purkauslamput, hitsauslaitteet, valokaariuunit, PS-laitteet ( varsinkin kuivunein akuin ), sekä vikaantuneiden moottorien ja muuntajien magneettipiirit ( moottorin poikkinaiset sauvat, muuntajan löystynyt pakka ). Lisäksi loistehon kompensointi voi muodostaa resonansseja yliaaltojen kanssa ja näin ollen voimistaa yliaaltoja Alla kuvattuna normaalin, ilman kuormankorjainta toteutetun hakkuriteholähteen vaikutus. Vaikka tasasuuntausta ennen olisi verkkomuuntaja, olisi virran perusmuoto silti sama, tosin muuntajan impedanssi loiventaa ilmiötä hieman. Tasasuunnattu verkkojännite ja kondensaattorin jännite: Virran muoto: Kuvat: Kuvasarja yliaaltojen muodostumisesta

2 Esimerkkinä mainittakoon, että tietokoneet muodostavat nollajohtimeen noin 4 A / 50 Hz yliaaltovirran kilowattia kohden. Purkausvalaisimilla noin A / 50 Hz / kw Kaikista ongelmallisimpia ovat kolmella jaolliset harmosiset ( 3fo, 9fo ), joista varsinkin 3fo ( 50 Hz ) on monasti merkittävän suuruinen. Nämä taajuuskomponentit summautuvat nollajohtimeen! Allaolevassa kuvassa on simulaatio 5A kolmivaihevirrasta, jossa on mukana A ( 0% ) 50 Hz:n taajuuskomponentti. Kuten kuvasta on nähtävissä ( vahvennettu kuvaaja ), muodostuu virtojen summana 50 Hz taajuuskomponentti, jonka tehollisarvo on noin 4,3 A Kuva: 50Hz ja 50 Hz( 0% ) taajuuskomponenttien summautuminen kolmivaihevarkossa Nollajohtimen ylikuormittuminen: Pienjänniteverkon nollajohdin ei kuormitu ollenkaan perustaajuisella, symmetrisellä kolmivaihekuormalla. Epäsymmetrisellä perustaajuisella kuormalla nollavirta on enintään yhtäsuuri, kuin suurin vaihevirta. Nollajohtimella sallitaan vaihejohtimia pienempi poikkipinta-ala ( puolet minimissään ), kun vaihejohtimien pinta-ala on yli 6mm² Cu tai yli 5mm² Al. Kolmella jaottomat harmoniset yliaallot kuormittavat nollajohdinta, kuten perusaalto, mutta kolmella jaolliset harmoniset yliaallot summautuvat nollajohtimeen ja voivat täten aiheuttaa nollajohtimeen jopa vaihejohdinta isomman virran. Johtimen impedanssin kasvu taajuuden kasvaessa lisää ennestään yliaaltojen vaikutusta. Sähköverkkoa ei ole alunperin suunniteltu yliaaltoja sietäväksi, ja varsinkin olosuhteisissa, joissa nollajohdin on vain puolet vaihejohtimen pinta-alasta, nollajohdin voi yliaaltojen vuoksi ylikuormittua. Nollajohtimen eristeitä onkin syttynyt tuleen ja jopa johtimia palanut poikki yliaaltojen summavirtojen ja normaalin nollavirran yhteisvaikutuksesta!!! Muita yliaaltojen haittoja: Muista yliaaltojen haitoista voisi mainita häviöiden kasvun siirtoverkossa ja sähkölaitteissa, laitteiden kuormitettavuuden aleneminen, yliaaltojen muodostamat häiritsevät magneettikentät ( välkyntää kuvaputkinäyttöisissä näytöissä ), loistehon eliminointiin käytettävien kondensaattoreiden

3 ylikuormittuminen, virheitä mittauksiin, virhetoimintoja suojalaitteisiin, radiotaajuisia häiriökomponentteja ja aiheuttavat virheitä sähköverkossa siirrettäviin ohjausviesteihin. Laitteiden epälineaarisesta kuormituksesta johtuva virheellinen virranmuoto aiheuttaa myös jännitesäröä. Sähköverkonkaan impedanssi ei ole nolla, joten virranmuodon epäideaalisuus aiheuttaa täten virhettä myös jännitemuotoon, ja aikaansaa ei-sinimuotoisen virran myös resistiivisesti kuormittaviin laitteisiin. Jännitesärön maksimiarvo on 8% [ THD ] verrattuna nimellisjännitteeseen. Joillakin laitteilla jo 3% jännitesärö voi aiheuttaa toimintahäiriöitä Sähköverkossa siirretään myös dataviestejä. mm suuri osa sähköenergiamittareista on sähköverkon kautta kaukoluettavia. Yliaallot häiritsevät dataviestejä. Sähköverkossa siirrettävät dataviestit: - Verkkokäskysignaalit, sinimuotoinen, taajuusalue 0 Hz 3 khz - Sähköverkon kantoaaltosignaalit, sinimuotoinen, taajuusalue 3 khz 48,5 khz o Jakeluverkot: 3 khz 95 khz o Rakennusten sisäiset järjestelmät : 95 khz 48,5 khz - Merkinantosignaalit, transientti tietyssä kohtaa perusaaltoa Yliaaltojen eliminointi laitetasolla: Hakkuritekniikan yhteydessä yliaaltoja voidaan merkittävästi vähentää käyttämällä ( toisessa luentomonisteessa esitettyä ) kuormankorjaintekniiikkaa, jolla virranmuoto voidaan saada lähes ideaaliseksi. Purkausvalaisimien yhteydessä käytettävät elektroniset säätimet oikein suunniteltuna pienentävät yliaaltoja. KAAVAT Säröteho: D S P Q N N, Jännitesärö: THD F, tai THD R N N, Virtasärö: THD F, tai THD R Säröprosenttia määriteltäessä sitä verrataan joko perustaajuiseen komponenttiin ( THD-F ) tai koko signaalin teholliseen [ RMS ] komponenttiin ( THD-R ) Kompensoinnissa muodostetaan resonanssipiiri verkkotaajuudelle ( 50 Hz ): fr fr C LC 4 LC 4 f L r

4 KOMPENSONT -- Valmiiden kompensointiparistojen kapasiteetti ilmoitetaan vareina tietylle nimellisjännittelle Laitekohtainen loistehon kompensointi Laitekohtainen loistehon kompensointi toteutetaan mahdollisimman lähellä kompensoitavaa laitetta. Kompensointi toteutetaan siten, että kompensointiparisto on kiinni verkossa vain yhdessä kompensoitavan laitteen kanssa. Laitekohtainen kompensointi ei ole niin herkkä muodostamaan resonansseja verkon yliaaltojen kanssa, kuin ryhmäkompensointi. Edellytyksenä tietysti on, että kompensoitava laite ei aiheuta yliaaltoja. Käytännössä puhtaan kondensaattoripariston käyttö rajoittuukin nykyisin laitekohtaiseen kompensointiin. Moottorikäytöissä ei saa ylikompensoida. Ylikompensointi aikaansaa moottorin itseherätyksen ( = muuttuu generaattoriksi ) sammutusvaiheessa, josta seuraa ylijännite- ja yliaalto-ongelmia sammutustilanteessa. Laitekohtainen kompensointi: + Ei vaadi ohjauselektroniikkaa + Ei muodosta herkästi resonansseja yliaallolla + Voidaan toteuttaa laitetasolla - Vaatii oman kompensoinnin jokaiselle loistehoa tuottavalle laittelle - Lisää kytkimien ja kontaktoreiden kuormitusta kytkentätilanteessa - Ei niin tehokas, kuin ryhmäkompensointi Ryhmäkohtainen ( loistehon ) kompensointi Ryhmäkohtaisessa kompensoinnissa isompia ryhmiä kompensoidaan kerralla. Nykyisissä, paljon yliaaltoja sisältävissä sähköverkoissa, kompensointi on käytännössä toteutettava estokelaparistoilla, joissa on estokela estämässä resonanssit yliaaltojen kanssa. Ryhmäkohtaiset kondensaattoriparistot ( estokela tai ei ) ovat aina älykkäitä automaattiparistoja, ja näin ollen säätävät itsenäisesti itseään säätöarvojen mukaisesti. Ryhmäkohtainen kompensointi: + Tehokas + Voidaan toteuttaa samalla myös yliaaltojen eliminointia + Koko loistehon korjaus voidaan toteuttaa yhdellä laitteella - lman estokelaa herkkä resonoimaan yliaaltojen kanssa - Ohjauselektroniikka mittaustekniikoineen ja kontaktoreineen maksaa

5 Yliaaltojen kompensointi Yliaaltojen kompensointi toteutetaan aina keskitetysti. Yliaaltosuodatin ( 5,7, ) ei kolmella jaolliset! Yliaaltosuodatin muodostuu kondensaattoreista ja niiden kanssa sarjaan kytketystä kuristimesta. Kondensaattorit mitoitetaan loistehotarpeen eliminoinnin mukaisesti. Kuristimen induktanssi valitaan siten, että se muodostaa suodatettavan yliaaltotaajuuden kanssa sarjaresonanssipiirin, jolloin siitä muodostuu pieni-impedanssinen ( = oikosulku ) määritellylle yliaaltotaajuudelle. Tyypillinen yliaaltosuodatin muodostuu kolmesta rinnankytketystä sarjaresonanssipiiristä, jotka on viritetty yleisimmille yliaaltotaajuuksille ( 5, 7 ja harmoninen yliaalto ). Jokaisessa koteloidussa suodattimessa on kontaktori, terminen ylivirtarele, kuristin ja kondensaattori Yliaaltosuodatin kolmella jaolliset 3fo, 9fo Kolmella jaollisten yliaaltojen erikoisen käyttäytymisen vuoksi ( summautuvat nollajohtimeen ) myös suodatusratkaisut voivat poiketa muista yliaalloista. Sarjaresonanssipiiri vaiheen ja nollan välillä [ 50 Hz ]. Toiminta muutoin sama, kuin aiemmassakin ( yliaaltosuodatin ) ratkaisussa. Voidaan tuottaa myös tarvittava kapasitiivinen komponentti loistehon eliminointiin Rinnakkaisresonanssipiiri [ 50 Hz ] sarjassa nollajohdon kanssa. Muodostaa suurimpedanssisen esteen viritystaajuudella ja näin estetään yliaallon kulkeutuminen nollajohdossa. Voi lisätä yliaaltojen voimakkuutta suotimen tulopuolella. Vastuut: Perusajatuksena on, että sähkön toimittaja vastaa jännitteen laadusta ( Jännitesärö, lineaarisuus ) ja liittymän haltija virran laadusta ( yliaallot, loisteho )

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

arvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006.

arvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006. Loistehon kompensointi 1(4) LOISTEHON HINNOITTELU JA KOMPENSOINTI 1. Yleistä Valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on velvoittanut paikalliset verkkoyhtiöt huolehtimaan alueensa loistehon tarpeesta.

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

Pienjännitetuotteiden tuote-opas. Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi

Pienjännitetuotteiden tuote-opas. Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi Pienjännitetuotteiden tuote-opas Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi Nokian Capacitors Oy:n pienjännitetuotteet Sisällysluettelo Nokian Capacitorsin valmistamat

Lisätiedot

SAMI KALLIOMÄKI LOISTEHON KOMPENSOINTIRATKAISUJEN MITOITUSPERUS- TEET YLI 1000 V JÄNNITTEELLE. Diplomityö

SAMI KALLIOMÄKI LOISTEHON KOMPENSOINTIRATKAISUJEN MITOITUSPERUS- TEET YLI 1000 V JÄNNITTEELLE. Diplomityö SAMI KALLIOMÄKI LOISTEHON KOMPENSOINTIRATKAISUJEN MITOITUSPERUS- TEET YLI 1000 V JÄNNITTEELLE Diplomityö Tarkastaja: TkL Antti Mäkinen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ. Diplomityö

PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ. Diplomityö PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Mika Silvennoinen STORA ENSO HONKALAHDEN SAHAN VERKOSTOKARTOITUS Opinnäytetyö Marraskuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Marraskuu 2014 Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Vesa Raitolampi TEOLLISUUSKIINTEISTÖN SÄHKÖN LAATUMITTAUKSET

Vesa Raitolampi TEOLLISUUSKIINTEISTÖN SÄHKÖN LAATUMITTAUKSET Vesa Raitolampi TEOLLISUUSKIINTEISTÖN SÄHKÖN LAATUMITTAUKSET Automaatiotekniikan koulutusohjelma 2016 TEOLLISUUSKIINTEISTÖN SÄHKÖN LAATUMITTAUKSET Raitolampi, Vesa Satakunnan ammattikorkeakoulu Automaatiotekniikan

Lisätiedot

Sähköenergiatekniikka

Sähköenergiatekniikka Sähköenergiatekniikka Luento 13 Sähkön laatu Matti Lehtonen Jännitteen laatu (EN 50160 Standardi) taajuus jännitetason vaihtelut nopeat jännitemuutokset harmoniset yliaaltojännitteet epäsymmetria signaalijännitteet

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

SÄHKÖN LAADUN ANALY- SOINTI JA RAPORTOINTI

SÄHKÖN LAADUN ANALY- SOINTI JA RAPORTOINTI OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA SÄHKÖN LAADUN ANALY- SOINTI JA RAPORTOINTI Opinnäytetyö T E K I J Ä : Sami Vähäsarja SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Teho ja tehon mittaus

Teho ja tehon mittaus Teho ja tehon mittaus Energiavarojen rajallisuus on viime aikoina johtanut siihen, että energiaa koskevat kysymykset ovat alkaneet kiinnostamaan yhä useampia. Taloudellisuus ja tehokkuus ovat tänä päivänä

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Juuso Satola TEHTAAN LOISTEHON KOMPENSOINNIN MODERNISOINTI

Juuso Satola TEHTAAN LOISTEHON KOMPENSOINNIN MODERNISOINTI Juuso Satola TEHTAAN LOISTEHON KOMPENSOINNIN MODERNISOINTI Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 TEHTAAN LOISTEHON KOMPENSOINNIN MODERNISOINTI Satola, Juuso Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Sähköenergiatekniikka

Sähköenergiatekniikka Sähköenergiatekniikka Luento 13 Sähkön laatu Matti Lehtonen Sähkön laatu Sähkön laatukysymykset korostuneet: Laitteet, yritykset ja asiakkaat herkistyneet Sähkönkäyttölaitteiden aiheuttamat häiriöt lisääntyneet

Lisätiedot

Pienjännitetuotteiden tuoteopas

Pienjännitetuotteiden tuoteopas Pienjännitetuotteiden tuoteopas Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkönlaadun parantamiseen Alstom Grid:n valmistamat tuotteet auttavat asiakkaitamme tehokkaampaan toimintaan säästämällä

Lisätiedot

Petri Raukola LOISTEHON KOMPENSOINTI TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY:N MÄNTYLUODON TELAKALLA

Petri Raukola LOISTEHON KOMPENSOINTI TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY:N MÄNTYLUODON TELAKALLA Petri Raukola LOISTEHON KOMPENSOINTI TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY:N MÄNTYLUODON TELAKALLA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2009 LOISTEHON KOMPENSOINTI TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY:N MÄNTYLUODON TELAKALLA Raukola,

Lisätiedot

4. SÄHKÖN LAATU. 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle. 4.2. Yleisimmät häiriöilmiöt

4. SÄHKÖN LAATU. 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle. 4.2. Yleisimmät häiriöilmiöt 4. SÄHKÖN LAATU 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle Sähkö ja sen laatu on merkittävä tekijä tuotantoprosessin toimivuuden kannalta. Ongelmia voi aiheutua monista eri syistä, yleisemmin jännite-/ virtapiikeistä,

Lisätiedot

Teemu Kuutti TEOLLISUUSVERKON YLIAALTOJEN MITTAUS

Teemu Kuutti TEOLLISUUSVERKON YLIAALTOJEN MITTAUS Teemu Kuutti TEOLLISUUSVERKON YLIAALTOJEN MITTAUS Tekniikka 2016 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Teemu Kuutti Opinnäytetyön nimi

Lisätiedot

Pienjännitetuotteiden tuoteopas

Pienjännitetuotteiden tuoteopas GE Grid Solutions Pienjännitetuotteiden tuoteopas Produkter för faskompensering och övertonsfiltrering i lågspända nät GE:n valmistamat tuotteet auttavat asiakkaitamme tehokkaampaan toimintaan säästämällä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

YLIAALTO-OPUS. Leena Korpinen. Marko Mikkola. Tommi Keikko. Emil Falck

YLIAALTO-OPUS. Leena Korpinen. Marko Mikkola. Tommi Keikko. Emil Falck YLIAALTO-OPUS Leena Korpinen Marko Mikkola Tommi Keikko Emil Falck Sisällysluettelo 1. Yliaaltoteoria Johdanto Fourier-analyysi Ideaaliteoria Yliaaltokomponentit Särö ja summautuminen 2. Yliaaltojen lähteet

Lisätiedot

Juuso Porsanger SÄHKÖN LAADUN MITTAAMINEN

Juuso Porsanger SÄHKÖN LAADUN MITTAAMINEN Juuso Porsanger SÄHKÖN LAADUN MITTAAMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 SÄHKÖN LAADUN MITTAAMINEN Porsanger, Juuso Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Joulukuu 2016 Ohjaaja:

Lisätiedot

Teollisuuskiinteistön loistehonkompensointi

Teollisuuskiinteistön loistehonkompensointi Henri Aunola Teollisuuskiinteistön loistehonkompensointi Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 27.5.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Henri

Lisätiedot

Käyttöohje HT4020 4022

Käyttöohje HT4020 4022 Käyttöohje HT4020 4022 Copyright HT-ITALIA 2003 Release EN 1.03-03/02/2004 SISÄLTÖ: 1. TURVAOHJEITA...2 1.1. ennen käyttöä...2 1.2. KÄYTÖN AIKANA...3 1.3. KÄYTÖN JÄLKEEN...3 1.4. YLIJÄNNITELUOKAT...4 2.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Marko Kontturi Jouni Ålander ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VERKKOVAIKUTUKSET Opinnäytetyö Toukokuu 2008 2 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2008 Tietotekniikan

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

KOMPENSOINTI JA SÄHKÖVERKON HÄI- RIÖT

KOMPENSOINTI JA SÄHKÖVERKON HÄI- RIÖT KOMPENSOINTI JA SÄHKÖVERKON HÄI- RIÖT Juho Saari Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 Talotekniikka Sähköinen talotekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Talotekniikka Sähköinen talotekniikka JUHO SAARI

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

6. Sähkön laadun mittaukset

6. Sähkön laadun mittaukset Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa

Lisätiedot

JAKELUVERKON TUTKIMI- NEN PARTAHARJUN PUU- TARHA OY:LLÄ

JAKELUVERKON TUTKIMI- NEN PARTAHARJUN PUU- TARHA OY:LLÄ OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA JAKELUVERKON TUTKIMI- NEN PARTAHARJUN PUU- TARHA OY:LLÄ T E K I J Ä : Ville Huusko SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

Sähkönlaadun mittaukset

Sähkönlaadun mittaukset Sähkönlaadun mittaukset Juho Lehtonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Sähkötekniikan ko. Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka LEHTONEN,

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

SÄHKÖNLAADUN SELVITYS PONSSE OYJ:N VIEREMÄN TEHTAASSA

SÄHKÖNLAADUN SELVITYS PONSSE OYJ:N VIEREMÄN TEHTAASSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA SÄHKÖNLAADUN SELVITYS PONSSE OYJ:N VIEREMÄN TEHTAASSA T E K I J Ä : Pasi Huttunen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

1 (48) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KOMPENSOINNIN VIANET- SINTÄ JA SÄHKÖNLAATU- MITTAUKSET TALVIVAA- RAN KAIVOKSELLA T E K I J Ä : Jani Moilanen 2 (48) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE

S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE Eergiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelmaaseminaari Adato Energia Oy 9.-10.2010 Helsinki Tampereen

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot

Pienjännitekojeet Kolmannen yliaallon suodattimet THFstar ja THF Asennusvalmiit koteloidut suodatinratkaisut sisä- ja ulkokäyttöön

Pienjännitekojeet Kolmannen yliaallon suodattimet THFstar ja THF Asennusvalmiit koteloidut suodatinratkaisut sisä- ja ulkokäyttöön Pienjännitekojeet Kolmannen yliaallon suodattimet star ja Asennusvalmiit koteloidut suodatinratkaisut sisä- ja ulkokäyttöön Esite S1FI 3_2 1SCC332C181 Kolmas yliaalto - Uusi kasvava jokapäiväinen ongelma

Lisätiedot

Sähkön laatu toimistoverkossa

Sähkön laatu toimistoverkossa Jesse Jaanila Sähkön laatu toimistoverkossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 14.2.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Jesse Jaanila Sähkön laatu toimistoverkossa

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:

Lisätiedot

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN

ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN The effect of energy saving light bulbs on the load and losses in a low voltage distribution network Mikko

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

Tekninen opas nro 6. Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas

Tekninen opas nro 6. Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas Tekninen opas nro 6 Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas 2 Tekninen opas nro 6 - Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Yliaaltoilmiön perusteet... 6 3. Yliaaltosärön lähteet

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

S Piirianalyysi 1 2. välikoe S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan

Lisätiedot

11 mallia 1000 V CAT IV -luokituksella Kaiken tyyppisiin mittauksiin!

11 mallia 1000 V CAT IV -luokituksella Kaiken tyyppisiin mittauksiin! 11 mallia 1000 V CAT IV -luokituksella Kaiken tyyppisiin mittauksiin! F200 Sarja F400 Sarja F600 Sarja Monitoimiset AC, DC sekä AC+DC TRMS -pihdit F200 Sarja F400 Sarja 2000 A AC / 3000 A DC AC/DC differentiaalimittaukset

Lisätiedot

YLIAALTOJEN MUODOSTUMINEN JA NIISTÄ AIHEUTUVAT HAITAT

YLIAALTOJEN MUODOSTUMINEN JA NIISTÄ AIHEUTUVAT HAITAT Tommi Forsell YLIAALTOJEN MUODOSTUMINEN JA NIISTÄ AIHEUTUVAT HAITAT Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2016 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.5.2016 Tekijä(t) Tommi Forsell Koulutusohjelma

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems

Wind Power in Power Systems Wind Power in Power Systems 5. Power Quality Standards for Wind Turbines (Sähkön laatustandardit tuuliturbiineille) 5.1 Johdanto Tuulivoima sähköverkossa vaikuttaa jännitteen laatuun, minkä vuoksi vaikutukset

Lisätiedot

TEOLLISUUSLAITOKSEN SÄHKÖNLAATUSELVITYS

TEOLLISUUSLAITOKSEN SÄHKÖNLAATUSELVITYS OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TEOLLISUUSLAITOKSEN SÄHKÖNLAATUSELVITYS TEKIJÄ: Juha Haataja SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori ) HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin

Lisätiedot

SÄHKÖNLAADUN JA ENERGIANKULUTUKSEN TUTKIMUS

SÄHKÖNLAADUN JA ENERGIANKULUTUKSEN TUTKIMUS SÄHKÖNLAADUN JA ENERGIANKULUTUKSEN TUTKIMUS Case: Raute Oyj LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan koulutusala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Konetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2016 Ville Niittynen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen

Lisätiedot

Teemu Koivisto L-LINJAN INDUKTIOUUNIN YLIAALTOJEN TUTKIMINEN. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014

Teemu Koivisto L-LINJAN INDUKTIOUUNIN YLIAALTOJEN TUTKIMINEN. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 Teemu Koivisto L-LINJAN INDUKTIOUUNIN YLIAALTOJEN TUTKIMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 L-LINJAN INDUKTIOUUNIN YLIAALTOJEN TUTKIMINEN Koivisto, Teemu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset

Lisätiedot

SÄHKÖNLAADUN MITTAUS JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

SÄHKÖNLAADUN MITTAUS JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN SÄHKÖNLAADUN MITTAUS JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan koulutusala Muovitekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2015 Pia Kärsämä Lahden ammattikorkeakoulu Muovitekniikan

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Tehdasalueen sähkönlaadulliset mittaukset ja analysointi

Tehdasalueen sähkönlaadulliset mittaukset ja analysointi Aleksi Anttonen Tehdasalueen sähkönlaadulliset mittaukset ja analysointi Opinnäytetyö Sähkötekniikka Toukokuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 8.5.2015 Tekijä(t) Aleksi Anttonen Nimeke Koulutusohjelma

Lisätiedot

TIETOKONESIMULOINNIN KÄYTTÖ TEOLLISUUSVERKON ANALYSOINTIIN

TIETOKONESIMULOINNIN KÄYTTÖ TEOLLISUUSVERKON ANALYSOINTIIN TIETOKONESIMULOINNIN KÄYTTÖ TEOLLISUUSVERKON ANALYSOINTIIN Opinnäytetyö Janne Nyyssönen Sähkötekniikan koulutusohjelma Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka Hyväksytty.. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille

1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille 1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille Sähkönsyötön varmentaminen ei koskaan ole ollut helpompaa. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tiedon

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Jani Pulkkinen. Teollisuusvalaistuksen kompensointi ja yliaaltosuodatus

Jani Pulkkinen. Teollisuusvalaistuksen kompensointi ja yliaaltosuodatus Jani Pulkkinen Teollisuusvalaistuksen kompensointi ja yliaaltosuodatus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 1.4.2012 ALKULAUSE Kiitän Ruukki Oyj:n Hämeenlinnan

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

Yleisohje urakoitsijoille ja suunnittelijoille Sähköliittymät ja energiamittaus

Yleisohje urakoitsijoille ja suunnittelijoille Sähköliittymät ja energiamittaus Sähköliittymät ja energiamittaus 1. JOHDANTO... 2 2. SOPIMUKSET JA SÄHKÖN TOIMITTAMINEN... 2 2.1. Yleistä... 2 2.2. Liittymissopimus... 2 2.3. Verkkopalvelu- ja sähkönmyyntisopimus... 2 3. LIITTYMÄN RAKENTAMINEN...

Lisätiedot

LOISTEHON KOMPENSOINNIN TOIMIVUUS

LOISTEHON KOMPENSOINNIN TOIMIVUUS Aki Törne LOISTEHON KOMPENSOINNIN TOIMIVUUS Turku Energia Sähköverkot Oy:ssä Tekniikka ja liikenne 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Aki Törne Opinnäytetyön

Lisätiedot

LOISTEHON KOMPENSOINTI- LAITTEIDEN ASENNUS JA KUN- NOSSAPITO

LOISTEHON KOMPENSOINTI- LAITTEIDEN ASENNUS JA KUN- NOSSAPITO LOISTEHON KOMPENSOINTI- LAITTEIDEN ASENNUS JA KUN- NOSSAPITO Mikko Lagus Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Jari Laksi LOISTEHON KOMPENSOINNIN OPTIMOINTI ORAKSEN TEHTAALLA

Jari Laksi LOISTEHON KOMPENSOINNIN OPTIMOINTI ORAKSEN TEHTAALLA Jari Laksi LOISTEHON KOMPENSOINNIN OPTIMOINTI ORAKSEN TEHTAALLA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2015 LOISTEHON KOMPENSOINTI ORAKSEN TEHTAALLA Laksi, Jari Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

110 kv verkon sähkönlaatu

110 kv verkon sähkönlaatu Raportti 1 (10) 110 kv verkon sähkönlaatu Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteen laatu 110 kv verkossa... 2 2.1 Verkkojännitteen taajuus... 3 2.2 Jännitteen taso... 3 2.3 Jännitteen vaihtelut...

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Tutkijaopettaja Jukka Lassila

Tutkijaopettaja Jukka Lassila LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Wen Wen Zhang LOISTEHON SÄÄTÖ JA KOMPENSOINTI Työn tarkastajat: Professori Jarmo Partanen Tutkijaopettaja Jukka

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Eetu Lehtonen. Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun

Eetu Lehtonen. Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun Eetu Lehtonen Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 KOTITALOUSVALAISIMIEN VAIKUTUS SÄHKÖN LAATUUN Lehtonen Eetu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella

Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella Joni Järvinen Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 2.2.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Joni Järvinen

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Laboratoriotyöt Ti 8 10, Ti 10 12, To 10 12, Pe 8 10 (vain A) 4 labraa joka toinen viikko, 2 h 15 min, ei koeviikolla. Labrat alkavat ryhmästä riippuen

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot