Loisteho, yliaallot ja kompensointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loisteho, yliaallot ja kompensointi"

Transkriptio

1 Loisteho, yliaallot ja kompensointi H. Honkanen Loistehohan johtuu kuormituksen reaktiivisuudesta. Reaktiivinen kuorma palauttaa osan energiastaan takaisin. Tämä palaava energia ( = virtaa ) kuormittaa siirtoverkkoa ja muuntajia, joiden virrankäsittelykyvyn tulee kestää myös loisvirran osuus. Loisvirtahan ei tee työtä, se vain käy lainassa kuormassa. Yliaallot johtuvat kuormittavan laitteen ei-resistiivisestä kuormituksesta. Tällöinhän virran muoto ei enää ole sinimuotoinen, ja sisältää verkkotaajuuden ( 50 Hz ) harmonisia kerrannaisia ( joissain tapauksissa myös ei-harmonisia ). Näistä varsinkin ensimmäinen pariton, eli 50 Hz taajuuskomponentti, on hyvin ongelmallinen. Loisteho voidaan kompensoida vastakkaisella reaktiivisella kuormalla, jolloin kuorman vaatima reaktiivinen komponentti saadaan kuorman ja kompensointilaitteen resonanssin avulla. Yliaallot voivat kuitenkin aiheuttaa merkittäviä ongelmia resonoidessaan kompensointilaitteiden kanssa. YLAALLOT Yliaaltoja aiheuttavat tasa- ja vaihtosuuntaajakäytöt, hakkuriteholähteet, energiansäästöloistelamput, puolijohdekytkimet, tyristorisäätimet, tietotekniikan laitteet, kodin elektroniikka, purkauslamput, hitsauslaitteet, valokaariuunit, PS-laitteet ( varsinkin kuivunein akuin ), sekä vikaantuneiden moottorien ja muuntajien magneettipiirit ( moottorin poikkinaiset sauvat, muuntajan löystynyt pakka ). Lisäksi loistehon kompensointi voi muodostaa resonansseja yliaaltojen kanssa ja näin ollen voimistaa yliaaltoja Alla kuvattuna normaalin, ilman kuormankorjainta toteutetun hakkuriteholähteen vaikutus. Vaikka tasasuuntausta ennen olisi verkkomuuntaja, olisi virran perusmuoto silti sama, tosin muuntajan impedanssi loiventaa ilmiötä hieman. Tasasuunnattu verkkojännite ja kondensaattorin jännite: Virran muoto: Kuvat: Kuvasarja yliaaltojen muodostumisesta

2 Esimerkkinä mainittakoon, että tietokoneet muodostavat nollajohtimeen noin 4 A / 50 Hz yliaaltovirran kilowattia kohden. Purkausvalaisimilla noin A / 50 Hz / kw Kaikista ongelmallisimpia ovat kolmella jaolliset harmosiset ( 3fo, 9fo ), joista varsinkin 3fo ( 50 Hz ) on monasti merkittävän suuruinen. Nämä taajuuskomponentit summautuvat nollajohtimeen! Allaolevassa kuvassa on simulaatio 5A kolmivaihevirrasta, jossa on mukana A ( 0% ) 50 Hz:n taajuuskomponentti. Kuten kuvasta on nähtävissä ( vahvennettu kuvaaja ), muodostuu virtojen summana 50 Hz taajuuskomponentti, jonka tehollisarvo on noin 4,3 A Kuva: 50Hz ja 50 Hz( 0% ) taajuuskomponenttien summautuminen kolmivaihevarkossa Nollajohtimen ylikuormittuminen: Pienjänniteverkon nollajohdin ei kuormitu ollenkaan perustaajuisella, symmetrisellä kolmivaihekuormalla. Epäsymmetrisellä perustaajuisella kuormalla nollavirta on enintään yhtäsuuri, kuin suurin vaihevirta. Nollajohtimella sallitaan vaihejohtimia pienempi poikkipinta-ala ( puolet minimissään ), kun vaihejohtimien pinta-ala on yli 6mm² Cu tai yli 5mm² Al. Kolmella jaottomat harmoniset yliaallot kuormittavat nollajohdinta, kuten perusaalto, mutta kolmella jaolliset harmoniset yliaallot summautuvat nollajohtimeen ja voivat täten aiheuttaa nollajohtimeen jopa vaihejohdinta isomman virran. Johtimen impedanssin kasvu taajuuden kasvaessa lisää ennestään yliaaltojen vaikutusta. Sähköverkkoa ei ole alunperin suunniteltu yliaaltoja sietäväksi, ja varsinkin olosuhteisissa, joissa nollajohdin on vain puolet vaihejohtimen pinta-alasta, nollajohdin voi yliaaltojen vuoksi ylikuormittua. Nollajohtimen eristeitä onkin syttynyt tuleen ja jopa johtimia palanut poikki yliaaltojen summavirtojen ja normaalin nollavirran yhteisvaikutuksesta!!! Muita yliaaltojen haittoja: Muista yliaaltojen haitoista voisi mainita häviöiden kasvun siirtoverkossa ja sähkölaitteissa, laitteiden kuormitettavuuden aleneminen, yliaaltojen muodostamat häiritsevät magneettikentät ( välkyntää kuvaputkinäyttöisissä näytöissä ), loistehon eliminointiin käytettävien kondensaattoreiden

3 ylikuormittuminen, virheitä mittauksiin, virhetoimintoja suojalaitteisiin, radiotaajuisia häiriökomponentteja ja aiheuttavat virheitä sähköverkossa siirrettäviin ohjausviesteihin. Laitteiden epälineaarisesta kuormituksesta johtuva virheellinen virranmuoto aiheuttaa myös jännitesäröä. Sähköverkonkaan impedanssi ei ole nolla, joten virranmuodon epäideaalisuus aiheuttaa täten virhettä myös jännitemuotoon, ja aikaansaa ei-sinimuotoisen virran myös resistiivisesti kuormittaviin laitteisiin. Jännitesärön maksimiarvo on 8% [ THD ] verrattuna nimellisjännitteeseen. Joillakin laitteilla jo 3% jännitesärö voi aiheuttaa toimintahäiriöitä Sähköverkossa siirretään myös dataviestejä. mm suuri osa sähköenergiamittareista on sähköverkon kautta kaukoluettavia. Yliaallot häiritsevät dataviestejä. Sähköverkossa siirrettävät dataviestit: - Verkkokäskysignaalit, sinimuotoinen, taajuusalue 0 Hz 3 khz - Sähköverkon kantoaaltosignaalit, sinimuotoinen, taajuusalue 3 khz 48,5 khz o Jakeluverkot: 3 khz 95 khz o Rakennusten sisäiset järjestelmät : 95 khz 48,5 khz - Merkinantosignaalit, transientti tietyssä kohtaa perusaaltoa Yliaaltojen eliminointi laitetasolla: Hakkuritekniikan yhteydessä yliaaltoja voidaan merkittävästi vähentää käyttämällä ( toisessa luentomonisteessa esitettyä ) kuormankorjaintekniiikkaa, jolla virranmuoto voidaan saada lähes ideaaliseksi. Purkausvalaisimien yhteydessä käytettävät elektroniset säätimet oikein suunniteltuna pienentävät yliaaltoja. KAAVAT Säröteho: D S P Q N N, Jännitesärö: THD F, tai THD R N N, Virtasärö: THD F, tai THD R Säröprosenttia määriteltäessä sitä verrataan joko perustaajuiseen komponenttiin ( THD-F ) tai koko signaalin teholliseen [ RMS ] komponenttiin ( THD-R ) Kompensoinnissa muodostetaan resonanssipiiri verkkotaajuudelle ( 50 Hz ): fr fr C LC 4 LC 4 f L r

4 KOMPENSONT -- Valmiiden kompensointiparistojen kapasiteetti ilmoitetaan vareina tietylle nimellisjännittelle Laitekohtainen loistehon kompensointi Laitekohtainen loistehon kompensointi toteutetaan mahdollisimman lähellä kompensoitavaa laitetta. Kompensointi toteutetaan siten, että kompensointiparisto on kiinni verkossa vain yhdessä kompensoitavan laitteen kanssa. Laitekohtainen kompensointi ei ole niin herkkä muodostamaan resonansseja verkon yliaaltojen kanssa, kuin ryhmäkompensointi. Edellytyksenä tietysti on, että kompensoitava laite ei aiheuta yliaaltoja. Käytännössä puhtaan kondensaattoripariston käyttö rajoittuukin nykyisin laitekohtaiseen kompensointiin. Moottorikäytöissä ei saa ylikompensoida. Ylikompensointi aikaansaa moottorin itseherätyksen ( = muuttuu generaattoriksi ) sammutusvaiheessa, josta seuraa ylijännite- ja yliaalto-ongelmia sammutustilanteessa. Laitekohtainen kompensointi: + Ei vaadi ohjauselektroniikkaa + Ei muodosta herkästi resonansseja yliaallolla + Voidaan toteuttaa laitetasolla - Vaatii oman kompensoinnin jokaiselle loistehoa tuottavalle laittelle - Lisää kytkimien ja kontaktoreiden kuormitusta kytkentätilanteessa - Ei niin tehokas, kuin ryhmäkompensointi Ryhmäkohtainen ( loistehon ) kompensointi Ryhmäkohtaisessa kompensoinnissa isompia ryhmiä kompensoidaan kerralla. Nykyisissä, paljon yliaaltoja sisältävissä sähköverkoissa, kompensointi on käytännössä toteutettava estokelaparistoilla, joissa on estokela estämässä resonanssit yliaaltojen kanssa. Ryhmäkohtaiset kondensaattoriparistot ( estokela tai ei ) ovat aina älykkäitä automaattiparistoja, ja näin ollen säätävät itsenäisesti itseään säätöarvojen mukaisesti. Ryhmäkohtainen kompensointi: + Tehokas + Voidaan toteuttaa samalla myös yliaaltojen eliminointia + Koko loistehon korjaus voidaan toteuttaa yhdellä laitteella - lman estokelaa herkkä resonoimaan yliaaltojen kanssa - Ohjauselektroniikka mittaustekniikoineen ja kontaktoreineen maksaa

5 Yliaaltojen kompensointi Yliaaltojen kompensointi toteutetaan aina keskitetysti. Yliaaltosuodatin ( 5,7, ) ei kolmella jaolliset! Yliaaltosuodatin muodostuu kondensaattoreista ja niiden kanssa sarjaan kytketystä kuristimesta. Kondensaattorit mitoitetaan loistehotarpeen eliminoinnin mukaisesti. Kuristimen induktanssi valitaan siten, että se muodostaa suodatettavan yliaaltotaajuuden kanssa sarjaresonanssipiirin, jolloin siitä muodostuu pieni-impedanssinen ( = oikosulku ) määritellylle yliaaltotaajuudelle. Tyypillinen yliaaltosuodatin muodostuu kolmesta rinnankytketystä sarjaresonanssipiiristä, jotka on viritetty yleisimmille yliaaltotaajuuksille ( 5, 7 ja harmoninen yliaalto ). Jokaisessa koteloidussa suodattimessa on kontaktori, terminen ylivirtarele, kuristin ja kondensaattori Yliaaltosuodatin kolmella jaolliset 3fo, 9fo Kolmella jaollisten yliaaltojen erikoisen käyttäytymisen vuoksi ( summautuvat nollajohtimeen ) myös suodatusratkaisut voivat poiketa muista yliaalloista. Sarjaresonanssipiiri vaiheen ja nollan välillä [ 50 Hz ]. Toiminta muutoin sama, kuin aiemmassakin ( yliaaltosuodatin ) ratkaisussa. Voidaan tuottaa myös tarvittava kapasitiivinen komponentti loistehon eliminointiin Rinnakkaisresonanssipiiri [ 50 Hz ] sarjassa nollajohdon kanssa. Muodostaa suurimpedanssisen esteen viritystaajuudella ja näin estetään yliaallon kulkeutuminen nollajohdossa. Voi lisätä yliaaltojen voimakkuutta suotimen tulopuolella. Vastuut: Perusajatuksena on, että sähkön toimittaja vastaa jännitteen laadusta ( Jännitesärö, lineaarisuus ) ja liittymän haltija virran laadusta ( yliaallot, loisteho )

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

arvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006.

arvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006. Loistehon kompensointi 1(4) LOISTEHON HINNOITTELU JA KOMPENSOINTI 1. Yleistä Valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on velvoittanut paikalliset verkkoyhtiöt huolehtimaan alueensa loistehon tarpeesta.

Lisätiedot

Pienjännitetuotteiden tuote-opas. Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi

Pienjännitetuotteiden tuote-opas. Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi Pienjännitetuotteiden tuote-opas Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi Nokian Capacitors Oy:n pienjännitetuotteet Sisällysluettelo Nokian Capacitorsin valmistamat

Lisätiedot

SAMI KALLIOMÄKI LOISTEHON KOMPENSOINTIRATKAISUJEN MITOITUSPERUS- TEET YLI 1000 V JÄNNITTEELLE. Diplomityö

SAMI KALLIOMÄKI LOISTEHON KOMPENSOINTIRATKAISUJEN MITOITUSPERUS- TEET YLI 1000 V JÄNNITTEELLE. Diplomityö SAMI KALLIOMÄKI LOISTEHON KOMPENSOINTIRATKAISUJEN MITOITUSPERUS- TEET YLI 1000 V JÄNNITTEELLE Diplomityö Tarkastaja: TkL Antti Mäkinen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Teho ja tehon mittaus

Teho ja tehon mittaus Teho ja tehon mittaus Energiavarojen rajallisuus on viime aikoina johtanut siihen, että energiaa koskevat kysymykset ovat alkaneet kiinnostamaan yhä useampia. Taloudellisuus ja tehokkuus ovat tänä päivänä

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Mika Silvennoinen STORA ENSO HONKALAHDEN SAHAN VERKOSTOKARTOITUS Opinnäytetyö Marraskuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Marraskuu 2014 Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ. Diplomityö

PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ. Diplomityö PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Pienjännitetuotteiden tuoteopas

Pienjännitetuotteiden tuoteopas Pienjännitetuotteiden tuoteopas Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkönlaadun parantamiseen Alstom Grid:n valmistamat tuotteet auttavat asiakkaitamme tehokkaampaan toimintaan säästämällä

Lisätiedot

4. SÄHKÖN LAATU. 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle. 4.2. Yleisimmät häiriöilmiöt

4. SÄHKÖN LAATU. 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle. 4.2. Yleisimmät häiriöilmiöt 4. SÄHKÖN LAATU 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle Sähkö ja sen laatu on merkittävä tekijä tuotantoprosessin toimivuuden kannalta. Ongelmia voi aiheutua monista eri syistä, yleisemmin jännite-/ virtapiikeistä,

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Petri Raukola LOISTEHON KOMPENSOINTI TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY:N MÄNTYLUODON TELAKALLA

Petri Raukola LOISTEHON KOMPENSOINTI TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY:N MÄNTYLUODON TELAKALLA Petri Raukola LOISTEHON KOMPENSOINTI TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY:N MÄNTYLUODON TELAKALLA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2009 LOISTEHON KOMPENSOINTI TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY:N MÄNTYLUODON TELAKALLA Raukola,

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

YLIAALTO-OPUS. Leena Korpinen. Marko Mikkola. Tommi Keikko. Emil Falck

YLIAALTO-OPUS. Leena Korpinen. Marko Mikkola. Tommi Keikko. Emil Falck YLIAALTO-OPUS Leena Korpinen Marko Mikkola Tommi Keikko Emil Falck Sisällysluettelo 1. Yliaaltoteoria Johdanto Fourier-analyysi Ideaaliteoria Yliaaltokomponentit Särö ja summautuminen 2. Yliaaltojen lähteet

Lisätiedot

Teollisuuskiinteistön loistehonkompensointi

Teollisuuskiinteistön loistehonkompensointi Henri Aunola Teollisuuskiinteistön loistehonkompensointi Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 27.5.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Henri

Lisätiedot

Käyttöohje HT4020 4022

Käyttöohje HT4020 4022 Käyttöohje HT4020 4022 Copyright HT-ITALIA 2003 Release EN 1.03-03/02/2004 SISÄLTÖ: 1. TURVAOHJEITA...2 1.1. ennen käyttöä...2 1.2. KÄYTÖN AIKANA...3 1.3. KÄYTÖN JÄLKEEN...3 1.4. YLIJÄNNITELUOKAT...4 2.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Marko Kontturi Jouni Ålander ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VERKKOVAIKUTUKSET Opinnäytetyö Toukokuu 2008 2 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2008 Tietotekniikan

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

6. Sähkön laadun mittaukset

6. Sähkön laadun mittaukset Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

1 (48) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KOMPENSOINNIN VIANET- SINTÄ JA SÄHKÖNLAATU- MITTAUKSET TALVIVAA- RAN KAIVOKSELLA T E K I J Ä : Jani Moilanen 2 (48) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN

ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN The effect of energy saving light bulbs on the load and losses in a low voltage distribution network Mikko

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Tekninen opas nro 6. Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas

Tekninen opas nro 6. Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas Tekninen opas nro 6 Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas 2 Tekninen opas nro 6 - Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Yliaaltoilmiön perusteet... 6 3. Yliaaltosärön lähteet

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE

S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE Eergiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelmaaseminaari Adato Energia Oy 9.-10.2010 Helsinki Tampereen

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

SÄHKÖNLAADUN MITTAUS JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

SÄHKÖNLAADUN MITTAUS JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN SÄHKÖNLAADUN MITTAUS JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan koulutusala Muovitekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2015 Pia Kärsämä Lahden ammattikorkeakoulu Muovitekniikan

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Yleisohje urakoitsijoille ja suunnittelijoille Sähköliittymät ja energiamittaus

Yleisohje urakoitsijoille ja suunnittelijoille Sähköliittymät ja energiamittaus Sähköliittymät ja energiamittaus 1. JOHDANTO... 2 2. SOPIMUKSET JA SÄHKÖN TOIMITTAMINEN... 2 2.1. Yleistä... 2 2.2. Liittymissopimus... 2 2.3. Verkkopalvelu- ja sähkönmyyntisopimus... 2 3. LIITTYMÄN RAKENTAMINEN...

Lisätiedot

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori ) HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

11 mallia 1000 V CAT IV -luokituksella Kaiken tyyppisiin mittauksiin!

11 mallia 1000 V CAT IV -luokituksella Kaiken tyyppisiin mittauksiin! 11 mallia 1000 V CAT IV -luokituksella Kaiken tyyppisiin mittauksiin! F200 Sarja F400 Sarja F600 Sarja Monitoimiset AC, DC sekä AC+DC TRMS -pihdit F200 Sarja F400 Sarja 2000 A AC / 3000 A DC AC/DC differentiaalimittaukset

Lisätiedot

1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille

1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille 1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille Sähkönsyötön varmentaminen ei koskaan ole ollut helpompaa. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tiedon

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Eetu Lehtonen. Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun

Eetu Lehtonen. Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun Eetu Lehtonen Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 KOTITALOUSVALAISIMIEN VAIKUTUS SÄHKÖN LAATUUN Lehtonen Eetu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

110 kv verkon sähkönlaatu

110 kv verkon sähkönlaatu Raportti 1 (10) 110 kv verkon sähkönlaatu Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteen laatu 110 kv verkossa... 2 2.1 Verkkojännitteen taajuus... 3 2.2 Jännitteen taso... 3 2.3 Jännitteen vaihtelut...

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

LOISTEHON KOMPENSOINNIN TOIMIVUUS

LOISTEHON KOMPENSOINNIN TOIMIVUUS Aki Törne LOISTEHON KOMPENSOINNIN TOIMIVUUS Turku Energia Sähköverkot Oy:ssä Tekniikka ja liikenne 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Aki Törne Opinnäytetyön

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Tutkijaopettaja Jukka Lassila

Tutkijaopettaja Jukka Lassila LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Wen Wen Zhang LOISTEHON SÄÄTÖ JA KOMPENSOINTI Työn tarkastajat: Professori Jarmo Partanen Tutkijaopettaja Jukka

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

seppo.vehviläinen@electrix.fi

seppo.vehviläinen@electrix.fi moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset

Lisätiedot

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2 Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi

Lisätiedot

BY-PASS kondensaattorit

BY-PASS kondensaattorit BY-PA kondensaattorit H. Honkanen Lähes kaikki piirikortille rakennetut elektroniikkalaitteet vaativat BY PA -kondensaattorin käyttöä. BY-pass kondensaattorilla on viisi merkittävää tarkoitusta: Estää

Lisätiedot

Energiamittarit ja mittalaitteet

Energiamittarit ja mittalaitteet R12 Energiamittarit ja mittalaitteet Kerää, mittaa, tallenna: Hagerin energiamittareilla ja mittalaitteilla saat tiedot koostetusti. Laaja valikoima tuotevalikoima suoramittaukseen 63A ja 100A sekä virtamuuntajamittaukseen

Lisätiedot

Hakkuriteholähde. Hakkuriteholähteet. 28.03.2011 Timo Lepola

Hakkuriteholähde. Hakkuriteholähteet. 28.03.2011 Timo Lepola Hakkuriteholähde Hakkuriteholähteet imo Lepola Hakkuriteholähde Lineaarinen teholähde Kookas ja painava muuntaja imo Lepola 2 Hakkuriteholähde Lineaarinen teholähde Isot kondensaattorit ja transistorit

Lisätiedot

VILLE LAMBERG TEOLLISUUSSÄHKÖVERKON KARTOITUS, MITOITUS, RISKIAR- VIO JA HUOLTOSUUNNITELMA. Diplomityö

VILLE LAMBERG TEOLLISUUSSÄHKÖVERKON KARTOITUS, MITOITUS, RISKIAR- VIO JA HUOLTOSUUNNITELMA. Diplomityö VILLE LAMBERG TEOLLISUUSSÄHKÖVERKON KARTOITUS, MITOITUS, RISKIAR- VIO JA HUOLTOSUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian

Lisätiedot

VALAISTUSKUORMIEN VERKKO- VAIKUTUKSET

VALAISTUSKUORMIEN VERKKO- VAIKUTUKSET VALAISTUSKUORMIEN VERKKO- VAIKUTUKSET Karri Tuomimäki Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka KARRI TUOMIMÄKI:

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien, elektronisesti kommutoitujen tasavirtamoottoreiden ja LED-valaistuksen käytön vaikutus rakennusten sähkön laatuun

Aurinkosähköjärjestelmien, elektronisesti kommutoitujen tasavirtamoottoreiden ja LED-valaistuksen käytön vaikutus rakennusten sähkön laatuun AALTO-YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU Elektroniikan Laitos Valaistusyksikkö Katerina Zaitseva Aurinkosähköjärjestelmien, elektronisesti kommutoitujen tasavirtamoottoreiden ja LED-valaistuksen käytön

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Ville-Veikko Vesterinen. Sähkön Laatu

Ville-Veikko Vesterinen. Sähkön Laatu Ville-Veikko Vesterinen Sähkön Laatu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri Tekniikka Sähkön laatu 5.5.2011 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Ville-Veikko Vesterinen Sähkön laatu 15 sivua

Lisätiedot

Sähkön laatumittaukset

Sähkön laatumittaukset TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tutkintotyö Sähkön laatumittaukset Työn valvoja Työn ohjaaja Tampere 2007 Martti Honkiniemi Keuruun Sähkö Oy, Asennuspäällikkö Ari Fräntilä TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikka

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Jännitelähteet ja regulaattorit

Jännitelähteet ja regulaattorit Jännitelähteet ja regulaattorit Timo Dönsberg ELEC-C5070 Elektroniikkapaja 5.10.2015 Teholähteen valinta Akku vs. verkkosähkö Vaadittu jännite Lähes aina tasasähköä, esim. mikrokontrolleri +5V, OP-vahvistin

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

ABB Oy, Service Nokian huoltokeskus, valvojina DI Jarkko Iisakkala ja tekn. Veikko Kivelä

ABB Oy, Service Nokian huoltokeskus, valvojina DI Jarkko Iisakkala ja tekn. Veikko Kivelä TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Tutkintotyö JÄNNITTEENNOSTOMUUNTAJAN MITOITUS SÄHKÖKONEKORJAAMON KOEKENTÄLLE Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005 DI Lauri

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Johtuvat häiriöt. eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt

Johtuvat häiriöt. eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt Johtuvat häiriöt eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt Tavoitteet Osaa selittää johtuvan häiriön synnyn ja kytkeytymismekanismin Tuntee maadoitukseen liittyviä keskeisiä käytäntöjä Tunnistaa yhteis-ja

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiamittarit ja mittalaitteet

Energiamittarit ja mittalaitteet R12 Energiamittarit ja mittalaitteet Kerää, mittaa, tallenna: Hagerin energiamittareilla ja mittalaitteilla saat tiedot koostetusti. Laaja valikoima tuotevalikoima suoramittaukseen 63A ja 100A sekä virtamuuntajamittaukseen

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

Fluke 43B. Power Quality Analyzer. Sovellusopas

Fluke 43B. Power Quality Analyzer. Sovellusopas Fluke 43B Power Quality Analyzer Fluke 43B Sisällysluettelo Luku Otsikko Sivu Laitteen turvallinen käyttö... 1 Näin käytät sovellusopasta... 2 Käytetyt merkinnät... 2 Palautus tehdasasetuksiin... 4 1 Perusmittaukset...

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

Panorama 2CMC481005B0201 FI Energiamittarit Luotettava tapa mitata energiankulutusta

Panorama 2CMC481005B0201 FI Energiamittarit Luotettava tapa mitata energiankulutusta Panorama 2CMC481005B0201 FI Energiamittarit Luotettava tapa mitata energiankulutusta Miksi sähköenergiaa mitataan? Energian hinta nousee jatkuvasti, siksi energiankulutuksen mittaaminen on sekä yritys-

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari EDF3GL / EDFTL Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 Energia/laatumittari etäluenta 3G Ethernet (TCP/IP) energiamittaus: pätö-

Lisätiedot

110 kv verkon sähkön laaturaportti

110 kv verkon sähkön laaturaportti 1 (10) 110 kv verkon sähkön laaturaportti Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteen laatu 110 kv verkossa... 2 2.1 Verkkojännitteen taajuus... 3 2.2 Jännitteen taso... 3 2.3 Jännitteen vaihtelut...

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot