Loisteho, yliaallot ja kompensointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loisteho, yliaallot ja kompensointi"

Transkriptio

1 Loisteho, yliaallot ja kompensointi H. Honkanen Loistehohan johtuu kuormituksen reaktiivisuudesta. Reaktiivinen kuorma palauttaa osan energiastaan takaisin. Tämä palaava energia ( = virtaa ) kuormittaa siirtoverkkoa ja muuntajia, joiden virrankäsittelykyvyn tulee kestää myös loisvirran osuus. Loisvirtahan ei tee työtä, se vain käy lainassa kuormassa. Yliaallot johtuvat kuormittavan laitteen ei-resistiivisestä kuormituksesta. Tällöinhän virran muoto ei enää ole sinimuotoinen, ja sisältää verkkotaajuuden ( 50 Hz ) harmonisia kerrannaisia ( joissain tapauksissa myös ei-harmonisia ). Näistä varsinkin ensimmäinen pariton, eli 50 Hz taajuuskomponentti, on hyvin ongelmallinen. Loisteho voidaan kompensoida vastakkaisella reaktiivisella kuormalla, jolloin kuorman vaatima reaktiivinen komponentti saadaan kuorman ja kompensointilaitteen resonanssin avulla. Yliaallot voivat kuitenkin aiheuttaa merkittäviä ongelmia resonoidessaan kompensointilaitteiden kanssa. YLAALLOT Yliaaltoja aiheuttavat tasa- ja vaihtosuuntaajakäytöt, hakkuriteholähteet, energiansäästöloistelamput, puolijohdekytkimet, tyristorisäätimet, tietotekniikan laitteet, kodin elektroniikka, purkauslamput, hitsauslaitteet, valokaariuunit, PS-laitteet ( varsinkin kuivunein akuin ), sekä vikaantuneiden moottorien ja muuntajien magneettipiirit ( moottorin poikkinaiset sauvat, muuntajan löystynyt pakka ). Lisäksi loistehon kompensointi voi muodostaa resonansseja yliaaltojen kanssa ja näin ollen voimistaa yliaaltoja Alla kuvattuna normaalin, ilman kuormankorjainta toteutetun hakkuriteholähteen vaikutus. Vaikka tasasuuntausta ennen olisi verkkomuuntaja, olisi virran perusmuoto silti sama, tosin muuntajan impedanssi loiventaa ilmiötä hieman. Tasasuunnattu verkkojännite ja kondensaattorin jännite: Virran muoto: Kuvat: Kuvasarja yliaaltojen muodostumisesta

2 Esimerkkinä mainittakoon, että tietokoneet muodostavat nollajohtimeen noin 4 A / 50 Hz yliaaltovirran kilowattia kohden. Purkausvalaisimilla noin A / 50 Hz / kw Kaikista ongelmallisimpia ovat kolmella jaolliset harmosiset ( 3fo, 9fo ), joista varsinkin 3fo ( 50 Hz ) on monasti merkittävän suuruinen. Nämä taajuuskomponentit summautuvat nollajohtimeen! Allaolevassa kuvassa on simulaatio 5A kolmivaihevirrasta, jossa on mukana A ( 0% ) 50 Hz:n taajuuskomponentti. Kuten kuvasta on nähtävissä ( vahvennettu kuvaaja ), muodostuu virtojen summana 50 Hz taajuuskomponentti, jonka tehollisarvo on noin 4,3 A Kuva: 50Hz ja 50 Hz( 0% ) taajuuskomponenttien summautuminen kolmivaihevarkossa Nollajohtimen ylikuormittuminen: Pienjänniteverkon nollajohdin ei kuormitu ollenkaan perustaajuisella, symmetrisellä kolmivaihekuormalla. Epäsymmetrisellä perustaajuisella kuormalla nollavirta on enintään yhtäsuuri, kuin suurin vaihevirta. Nollajohtimella sallitaan vaihejohtimia pienempi poikkipinta-ala ( puolet minimissään ), kun vaihejohtimien pinta-ala on yli 6mm² Cu tai yli 5mm² Al. Kolmella jaottomat harmoniset yliaallot kuormittavat nollajohdinta, kuten perusaalto, mutta kolmella jaolliset harmoniset yliaallot summautuvat nollajohtimeen ja voivat täten aiheuttaa nollajohtimeen jopa vaihejohdinta isomman virran. Johtimen impedanssin kasvu taajuuden kasvaessa lisää ennestään yliaaltojen vaikutusta. Sähköverkkoa ei ole alunperin suunniteltu yliaaltoja sietäväksi, ja varsinkin olosuhteisissa, joissa nollajohdin on vain puolet vaihejohtimen pinta-alasta, nollajohdin voi yliaaltojen vuoksi ylikuormittua. Nollajohtimen eristeitä onkin syttynyt tuleen ja jopa johtimia palanut poikki yliaaltojen summavirtojen ja normaalin nollavirran yhteisvaikutuksesta!!! Muita yliaaltojen haittoja: Muista yliaaltojen haitoista voisi mainita häviöiden kasvun siirtoverkossa ja sähkölaitteissa, laitteiden kuormitettavuuden aleneminen, yliaaltojen muodostamat häiritsevät magneettikentät ( välkyntää kuvaputkinäyttöisissä näytöissä ), loistehon eliminointiin käytettävien kondensaattoreiden

3 ylikuormittuminen, virheitä mittauksiin, virhetoimintoja suojalaitteisiin, radiotaajuisia häiriökomponentteja ja aiheuttavat virheitä sähköverkossa siirrettäviin ohjausviesteihin. Laitteiden epälineaarisesta kuormituksesta johtuva virheellinen virranmuoto aiheuttaa myös jännitesäröä. Sähköverkonkaan impedanssi ei ole nolla, joten virranmuodon epäideaalisuus aiheuttaa täten virhettä myös jännitemuotoon, ja aikaansaa ei-sinimuotoisen virran myös resistiivisesti kuormittaviin laitteisiin. Jännitesärön maksimiarvo on 8% [ THD ] verrattuna nimellisjännitteeseen. Joillakin laitteilla jo 3% jännitesärö voi aiheuttaa toimintahäiriöitä Sähköverkossa siirretään myös dataviestejä. mm suuri osa sähköenergiamittareista on sähköverkon kautta kaukoluettavia. Yliaallot häiritsevät dataviestejä. Sähköverkossa siirrettävät dataviestit: - Verkkokäskysignaalit, sinimuotoinen, taajuusalue 0 Hz 3 khz - Sähköverkon kantoaaltosignaalit, sinimuotoinen, taajuusalue 3 khz 48,5 khz o Jakeluverkot: 3 khz 95 khz o Rakennusten sisäiset järjestelmät : 95 khz 48,5 khz - Merkinantosignaalit, transientti tietyssä kohtaa perusaaltoa Yliaaltojen eliminointi laitetasolla: Hakkuritekniikan yhteydessä yliaaltoja voidaan merkittävästi vähentää käyttämällä ( toisessa luentomonisteessa esitettyä ) kuormankorjaintekniiikkaa, jolla virranmuoto voidaan saada lähes ideaaliseksi. Purkausvalaisimien yhteydessä käytettävät elektroniset säätimet oikein suunniteltuna pienentävät yliaaltoja. KAAVAT Säröteho: D S P Q N N, Jännitesärö: THD F, tai THD R N N, Virtasärö: THD F, tai THD R Säröprosenttia määriteltäessä sitä verrataan joko perustaajuiseen komponenttiin ( THD-F ) tai koko signaalin teholliseen [ RMS ] komponenttiin ( THD-R ) Kompensoinnissa muodostetaan resonanssipiiri verkkotaajuudelle ( 50 Hz ): fr fr C LC 4 LC 4 f L r

4 KOMPENSONT -- Valmiiden kompensointiparistojen kapasiteetti ilmoitetaan vareina tietylle nimellisjännittelle Laitekohtainen loistehon kompensointi Laitekohtainen loistehon kompensointi toteutetaan mahdollisimman lähellä kompensoitavaa laitetta. Kompensointi toteutetaan siten, että kompensointiparisto on kiinni verkossa vain yhdessä kompensoitavan laitteen kanssa. Laitekohtainen kompensointi ei ole niin herkkä muodostamaan resonansseja verkon yliaaltojen kanssa, kuin ryhmäkompensointi. Edellytyksenä tietysti on, että kompensoitava laite ei aiheuta yliaaltoja. Käytännössä puhtaan kondensaattoripariston käyttö rajoittuukin nykyisin laitekohtaiseen kompensointiin. Moottorikäytöissä ei saa ylikompensoida. Ylikompensointi aikaansaa moottorin itseherätyksen ( = muuttuu generaattoriksi ) sammutusvaiheessa, josta seuraa ylijännite- ja yliaalto-ongelmia sammutustilanteessa. Laitekohtainen kompensointi: + Ei vaadi ohjauselektroniikkaa + Ei muodosta herkästi resonansseja yliaallolla + Voidaan toteuttaa laitetasolla - Vaatii oman kompensoinnin jokaiselle loistehoa tuottavalle laittelle - Lisää kytkimien ja kontaktoreiden kuormitusta kytkentätilanteessa - Ei niin tehokas, kuin ryhmäkompensointi Ryhmäkohtainen ( loistehon ) kompensointi Ryhmäkohtaisessa kompensoinnissa isompia ryhmiä kompensoidaan kerralla. Nykyisissä, paljon yliaaltoja sisältävissä sähköverkoissa, kompensointi on käytännössä toteutettava estokelaparistoilla, joissa on estokela estämässä resonanssit yliaaltojen kanssa. Ryhmäkohtaiset kondensaattoriparistot ( estokela tai ei ) ovat aina älykkäitä automaattiparistoja, ja näin ollen säätävät itsenäisesti itseään säätöarvojen mukaisesti. Ryhmäkohtainen kompensointi: + Tehokas + Voidaan toteuttaa samalla myös yliaaltojen eliminointia + Koko loistehon korjaus voidaan toteuttaa yhdellä laitteella - lman estokelaa herkkä resonoimaan yliaaltojen kanssa - Ohjauselektroniikka mittaustekniikoineen ja kontaktoreineen maksaa

5 Yliaaltojen kompensointi Yliaaltojen kompensointi toteutetaan aina keskitetysti. Yliaaltosuodatin ( 5,7, ) ei kolmella jaolliset! Yliaaltosuodatin muodostuu kondensaattoreista ja niiden kanssa sarjaan kytketystä kuristimesta. Kondensaattorit mitoitetaan loistehotarpeen eliminoinnin mukaisesti. Kuristimen induktanssi valitaan siten, että se muodostaa suodatettavan yliaaltotaajuuden kanssa sarjaresonanssipiirin, jolloin siitä muodostuu pieni-impedanssinen ( = oikosulku ) määritellylle yliaaltotaajuudelle. Tyypillinen yliaaltosuodatin muodostuu kolmesta rinnankytketystä sarjaresonanssipiiristä, jotka on viritetty yleisimmille yliaaltotaajuuksille ( 5, 7 ja harmoninen yliaalto ). Jokaisessa koteloidussa suodattimessa on kontaktori, terminen ylivirtarele, kuristin ja kondensaattori Yliaaltosuodatin kolmella jaolliset 3fo, 9fo Kolmella jaollisten yliaaltojen erikoisen käyttäytymisen vuoksi ( summautuvat nollajohtimeen ) myös suodatusratkaisut voivat poiketa muista yliaalloista. Sarjaresonanssipiiri vaiheen ja nollan välillä [ 50 Hz ]. Toiminta muutoin sama, kuin aiemmassakin ( yliaaltosuodatin ) ratkaisussa. Voidaan tuottaa myös tarvittava kapasitiivinen komponentti loistehon eliminointiin Rinnakkaisresonanssipiiri [ 50 Hz ] sarjassa nollajohdon kanssa. Muodostaa suurimpedanssisen esteen viritystaajuudella ja näin estetään yliaallon kulkeutuminen nollajohdossa. Voi lisätä yliaaltojen voimakkuutta suotimen tulopuolella. Vastuut: Perusajatuksena on, että sähkön toimittaja vastaa jännitteen laadusta ( Jännitesärö, lineaarisuus ) ja liittymän haltija virran laadusta ( yliaallot, loisteho )

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

Pienjännitetuotteiden tuote-opas. Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi

Pienjännitetuotteiden tuote-opas. Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi Pienjännitetuotteiden tuote-opas Pienjännitetuotteet loistehon kompensointiin ja sähkön laadun parantamiseksi Nokian Capacitors Oy:n pienjännitetuotteet Sisällysluettelo Nokian Capacitorsin valmistamat

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ. Diplomityö

PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ. Diplomityö PASI VÄISÄNEN LOISTEHON KOMPENSOINTI JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

Sähköenergiatekniikka

Sähköenergiatekniikka Sähköenergiatekniikka Luento 13 Sähkön laatu Matti Lehtonen Sähkön laatu Sähkön laatukysymykset korostuneet: Laitteet, yritykset ja asiakkaat herkistyneet Sähkönkäyttölaitteiden aiheuttamat häiriöt lisääntyneet

Lisätiedot

Juuso Satola TEHTAAN LOISTEHON KOMPENSOINNIN MODERNISOINTI

Juuso Satola TEHTAAN LOISTEHON KOMPENSOINNIN MODERNISOINTI Juuso Satola TEHTAAN LOISTEHON KOMPENSOINNIN MODERNISOINTI Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 TEHTAAN LOISTEHON KOMPENSOINNIN MODERNISOINTI Satola, Juuso Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

Käyttöohje HT4020 4022

Käyttöohje HT4020 4022 Käyttöohje HT4020 4022 Copyright HT-ITALIA 2003 Release EN 1.03-03/02/2004 SISÄLTÖ: 1. TURVAOHJEITA...2 1.1. ennen käyttöä...2 1.2. KÄYTÖN AIKANA...3 1.3. KÄYTÖN JÄLKEEN...3 1.4. YLIJÄNNITELUOKAT...4 2.

Lisätiedot

Juuso Porsanger SÄHKÖN LAADUN MITTAAMINEN

Juuso Porsanger SÄHKÖN LAADUN MITTAAMINEN Juuso Porsanger SÄHKÖN LAADUN MITTAAMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 SÄHKÖN LAADUN MITTAAMINEN Porsanger, Juuso Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Joulukuu 2016 Ohjaaja:

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

6. Sähkön laadun mittaukset

6. Sähkön laadun mittaukset Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori ) HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Marko Kontturi Jouni Ålander ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VERKKOVAIKUTUKSET Opinnäytetyö Toukokuu 2008 2 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2008 Tietotekniikan

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Pienjännitekojeet Kolmannen yliaallon suodattimet THFstar ja THF Asennusvalmiit koteloidut suodatinratkaisut sisä- ja ulkokäyttöön

Pienjännitekojeet Kolmannen yliaallon suodattimet THFstar ja THF Asennusvalmiit koteloidut suodatinratkaisut sisä- ja ulkokäyttöön Pienjännitekojeet Kolmannen yliaallon suodattimet star ja Asennusvalmiit koteloidut suodatinratkaisut sisä- ja ulkokäyttöön Esite S1FI 3_2 1SCC332C181 Kolmas yliaalto - Uusi kasvava jokapäiväinen ongelma

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

1 (48) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KOMPENSOINNIN VIANET- SINTÄ JA SÄHKÖNLAATU- MITTAUKSET TALVIVAA- RAN KAIVOKSELLA T E K I J Ä : Jani Moilanen 2 (48) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems

Wind Power in Power Systems Wind Power in Power Systems 5. Power Quality Standards for Wind Turbines (Sähkön laatustandardit tuuliturbiineille) 5.1 Johdanto Tuulivoima sähköverkossa vaikuttaa jännitteen laatuun, minkä vuoksi vaikutukset

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Tekninen opas nro 6. Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas

Tekninen opas nro 6. Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas Tekninen opas nro 6 Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas 2 Tekninen opas nro 6 - Vaihtovirtakäyttöjen yliaalto-opas Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Yliaaltoilmiön perusteet... 6 3. Yliaaltosärön lähteet

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Sähkön laatu toimistoverkossa

Sähkön laatu toimistoverkossa Jesse Jaanila Sähkön laatu toimistoverkossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 14.2.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Jesse Jaanila Sähkön laatu toimistoverkossa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN

ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN VAIKUTUKSET PIENJÄNNITTEISEN SÄHKÖNJAKELUVERKON KUORMITUKSEEN JA HÄVIÖIHIN The effect of energy saving light bulbs on the load and losses in a low voltage distribution network Mikko

Lisätiedot

JAKELUVERKON TUTKIMI- NEN PARTAHARJUN PUU- TARHA OY:LLÄ

JAKELUVERKON TUTKIMI- NEN PARTAHARJUN PUU- TARHA OY:LLÄ OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA JAKELUVERKON TUTKIMI- NEN PARTAHARJUN PUU- TARHA OY:LLÄ T E K I J Ä : Ville Huusko SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

YLIAALTOJEN MUODOSTUMINEN JA NIISTÄ AIHEUTUVAT HAITAT

YLIAALTOJEN MUODOSTUMINEN JA NIISTÄ AIHEUTUVAT HAITAT Tommi Forsell YLIAALTOJEN MUODOSTUMINEN JA NIISTÄ AIHEUTUVAT HAITAT Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2016 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.5.2016 Tekijä(t) Tommi Forsell Koulutusohjelma

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Ei-ideaaliset piirikomponentit Tarkastellaan

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset

Lisätiedot

110 kv verkon sähkönlaatu

110 kv verkon sähkönlaatu Raportti 1 (10) 110 kv verkon sähkönlaatu Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteen laatu 110 kv verkossa... 2 2.1 Verkkojännitteen taajuus... 3 2.2 Jännitteen taso... 3 2.3 Jännitteen vaihtelut...

Lisätiedot

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Eetu Lehtonen. Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun

Eetu Lehtonen. Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun Eetu Lehtonen Kotitalousvalaisimien vaikutus sähkön laatuun Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 KOTITALOUSVALAISIMIEN VAIKUTUS SÄHKÖN LAATUUN Lehtonen Eetu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv

Lisätiedot

Yleisohje urakoitsijoille ja suunnittelijoille Sähköliittymät ja energiamittaus

Yleisohje urakoitsijoille ja suunnittelijoille Sähköliittymät ja energiamittaus Sähköliittymät ja energiamittaus 1. JOHDANTO... 2 2. SOPIMUKSET JA SÄHKÖN TOIMITTAMINEN... 2 2.1. Yleistä... 2 2.2. Liittymissopimus... 2 2.3. Verkkopalvelu- ja sähkönmyyntisopimus... 2 3. LIITTYMÄN RAKENTAMINEN...

Lisätiedot

Jani Pulkkinen. Teollisuusvalaistuksen kompensointi ja yliaaltosuodatus

Jani Pulkkinen. Teollisuusvalaistuksen kompensointi ja yliaaltosuodatus Jani Pulkkinen Teollisuusvalaistuksen kompensointi ja yliaaltosuodatus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 1.4.2012 ALKULAUSE Kiitän Ruukki Oyj:n Hämeenlinnan

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla

Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla Sähkönlaatuasiantuntija Urakoitsijapäivä Kouvola Lähtötiedot Asiakasvalitus välkynnästä ok-talo Valo välähtää usein, ajoittain

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot

Loistehon kompensointi taloyhtiössä

Loistehon kompensointi taloyhtiössä Tommi Musakka Loistehon kompensointi taloyhtiössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikan Koulutusohjelma Insinöörityö Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tommi Musakka

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä

Lisätiedot

LOISTEHON KOMPENSOINTI- LAITTEIDEN ASENNUS JA KUN- NOSSAPITO

LOISTEHON KOMPENSOINTI- LAITTEIDEN ASENNUS JA KUN- NOSSAPITO LOISTEHON KOMPENSOINTI- LAITTEIDEN ASENNUS JA KUN- NOSSAPITO Mikko Lagus Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella

Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella Joni Järvinen Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 2.2.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Joni Järvinen

Lisätiedot

Torkel TM 900 -sarja Akustonkuormitustesteri

Torkel TM 900 -sarja Akustonkuormitustesteri Torkel TM 900 -sarja Akustonkuormitustesteri käytössä olevien akkujen testaus dynaaminen purkaus sama teho eri jännitteillä reaaliaikainen monitorointi nopea raportin luominen yksinkertainen käyttö BWM-moduulien

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

ABB Oy, Service Nokian huoltokeskus, valvojina DI Jarkko Iisakkala ja tekn. Veikko Kivelä

ABB Oy, Service Nokian huoltokeskus, valvojina DI Jarkko Iisakkala ja tekn. Veikko Kivelä TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Tutkintotyö JÄNNITTEENNOSTOMUUNTAJAN MITOITUS SÄHKÖKONEKORJAAMON KOEKENTÄLLE Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005 DI Lauri

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot