Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöjohtajan terveiset... 3

Transkriptio

1 Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtajan terveiset HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne Henkilöstön määrä tulosalueittain Yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön määrä sopimusaloittain Päätoimisuus Henkilöstön määrä henkilötyövuosina Sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Eläkkeelle siirtyminen Palvelussuhteen kesto Lähtö- ja tulovaihtuvuus Verotuskunta Arviointia TYÖAIKA JA TYÖPANOS POISSAOLOT Poissaolot työpäivinä ja henkilötyövuosina Sairauspoissaolot Poissaolojen palkkakustannukset Arviointi HENKILÖSTÖSUUNNITTELU JA REKRYTOINTI OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI Työterveyspalvelut Muutostuki Työhyvinvointikysely YHTEISTOIMINTA- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ Yhteistoimintajärjestelmä Neuvottelujärjestelmä Työsuojelun yhteistoiminta PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi Henkilöstökustannukset HENKILÖSTÖRAPORTIN HYÖDYNTÄMINEN Yhteistoimintamenettely Hallitus ja valtuusto Työpaikkakokoukset Henkilöstöraportin hyödyntäminen kehittämistyössä Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut

2 Kainuun maakunta kuntayhtymä 2 Henkilöstöpalvelut Kuvio 1. Henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan Kuvio 2. Henkilöstön määrän vaihtelut kuukausittain vuonna Kuvio 3. Henkilöstön määrä sopimusaloittain ja Kuvio 4. Henkilöstö henkilötyövuosina vuonna 2005 ja vuonna Kuvio 5. Henkilöstö työpanos vuonna 2005 ja vuonna Kuvio 6. Henkilöstön sukupuoli tulosalueittain Kuvio 7. Koko henkilöstön keski-ikä ja Kuvio 8. Henkilöstön ikäjakauma Kuvio 9. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna Kuvio 10. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuotiaat vuonna Kuvio 11. Tulevien vuosien eläköityminen 14 Kuvio 12. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Kuvio 13. Henkilöstön verotuskunta Kuvio 14. Vuosilomien ja eri poissaolosyiden keskinäiset osuudet vuonna Kuvio 15. Sairauspäivät henkilöä kohti tulosalueittain Kuvio 16. Rekrytoidut ammattiryhmittäin vuonna 2006 (henkilöpalveluiden kautta rekrytoidut) 22 Kuvio 17. Työhyvinvointikysely, arvoasteikkoraportti koko maakunta 26 Taulukko 1. Henkilöstö tulosalueittain ja Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärä yleisimmissä nimikkeissä Taulukko 3. Henkilöstö tulosalueittain koko ja osa-aikaisuuden mukaan Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tulosalueittain Taulukko 5. Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus 15 Taulukko 6. Henkilöstön verotuskunta Taulukko 7. Henkilötyövuodet ja tehty työaika - vakinainen henkilöstö Taulukko 8. Henkilötyövuodet ja tehty työaika - määräaikainen henkilöstö Taulukko 9. Poissaolot työpäivinä vuonna Taulukko 10. Poissaolot henkilötyövuosina vuonna Taulukko 11. Sairauspoissaolot / henkilö vuonna 2005 ja Taulukko 12. Poissaolojen kustannukset tulosalueittain vuonna Taulukko 13. Työtapaturmat ja ammattitaudit Taulukko 14. Henkilöstökustannukset vuonna Kainuun maakunta kuntayhtymä 2 Henkilöstöpalvelut

3 Kainuun maakunta kuntayhtymä 3 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtajan terveiset Henkilöstöpalvelut kuuluu maakunnan yhteisiin palveluihin. Toimintamallina on keskitetty ohjaus ja hajautettu toteutus yhteistyössä kuntien kanssa. Henkilöstö- ja palkkahallinto tuottaa maakunnalle ja henkilöstölle kilpailukykyiset henkilöstö- ja palkkahallinnon palvelut. Kainuun kunnille ja muille palvelujen käyttäjille tuotetaan etupäässä palkanlaskentapalvelut. Henkilöstöpalvelut toimii Kajaanissa 3 pisteessä, Kauppakatu 1:ssä, Sairaalanmäellä ja Ilmarintie 1:ssä. Palkanlaskennan toimipisteitä on 8 Kainuun kunnissa. Vuoden lopussa henkilöstöpalveluissa oli yhteensä 47 henkilöä, joista palkanlaskijoita 40. Palkansaajien määrä keskimäärin kuukaudessa on yli Merkittävä työpanos käytettiin edelleen työprosessien yhdenmukaistamiseen ja tietojärjestelmässä olleiden ongelmien poistamiseen. Prosessien sähköistäminen aloitettiin ottamalla käyttöön osassa työyksiköitä web-lomakkeet muun muassa määräyskirjoissa ja työsopimuksissa. Maakunnassa otettiin kevään aikana käyttöön sähköinen matkalaskuohjelmisto web-travel, joka laajennettiin Kainuun kuntiin syksyllä. Henkilöstövoimavarojen raportointijärjestelmä AGS saatiin valmiiksi vuoden 2005 lopussa. Järjestelmässä on runsas 50 vakioraporttia mm. vakanssien, henkilöstön ja käytetyn työpanoksen määrästä ja rakenteesta, poissaoloista, henkilöstökustannuksista jne. Palkanlaskenta on ajanut vakioraportit kuukausittain intranettiin ja niissä olevat tiedot ovat olleet keväästä lähtien toimialoittain, vastuu- ja tulosalueittain sekä tulosyksiköittäin esimiesten käytössä seurantaa varten. Henkilöstö siirtyi maakunnan palvelukseen 11 eri kuntatyönantajalta, joilla jokaisella oli oma henkilöstöja palkkapolitiikkansa. Olemassa olleita eroja ei ole voitu yhdenmukaistaa nopealla aikataululla. Henkilöstötyötä rasittaa edelleen johtamisjärjestelmien, henkilöstöasioiden normitusten ja työkäytäntöjen epäyhtenäisyys. Yhtenäistämiseen on pyritty yhteisten linjausten määrittelyllä ja niihin liittyvällä ohjeistuksella. Valmiita ja käyttöön otettuja ohjeita oli runsaat 30. Niitä täydennetään ja ylläpidetään intranetissä. Myös esimiesvalmennus käynnistettiin syksyllä. Eri puolilla Kainuuta järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui 179 esimiestä. Työnvaativuuden arviointi saatiin valmiiksi vuoden 2005 lopussa. Sopimusten mukaiset järjestelyvarat ohjattiin edelleen palkkaerojen tasaamiseen. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi aloitettiin alkusyksystä. Arvioinnin tuloksiin perustuvat henkilökohtaiset lisät tulevat maksuun vuoden 2007 alussa. Henkilökuntaetuudet määrärahojen puitteissa otettiin käyttöön kertomusvuoden alussa. Henkilöstöstrategiatyö käynnistyi kevään aikana ja sen valmistuminen kytkettiin kuntayhtymän konsernistrategian aikatauluun. Henkilöstöpalvelut osallistui myös kuntien eläkevakuutuksen järjestämään Työhyvinvointia strategisesti -projektiin, jonka yhteydessä valmistui luonnos työhyvinvointistrategiaksi. Henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin alueella aloitettiin mitoitustyön valmistelu sekä yliopisto - ja oppilaitosyhteistyö, osallistuttiin erilaisiin messutapahtumiin sekä käynnistettiin alueellisen rekrytoinnin kehittämistyö yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa sekä ottamalla käyttöön koko maakuntaa koskeva sähköinen sijaisrekisteri sekä rekrytointijärjestelmä. Kaikista hakemuksista sähköisesti saatiin jo runsas 80 %. Työhyvinvointikysely toteutettiin koko henkilöstölle vuoden 2006 lopussa. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 1667 kappaletta. Työyksiköt käyvät tulokset läpi helmikuun loppuun mennessä sekä valmistelevat toimenpiteet työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Henkilöstöjohtaja Aaro Rönkä Kainuun maakunta kuntayhtymä 3 Henkilöstöpalvelut

4 Kainuun maakunta kuntayhtymä 4 Henkilöstöpalvelut 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1 Palvelussuhteen luonne Maakunnan palveluksessa työskenteli vuoden 2006 lopussa yhteensä 3907 henkilöä, joista toistaiseksi voimassa olevia (vakinaisia) 2819 (72 %) ja määräaikaisia 1088 (28%) Lukumääräisesti määräaikaisia eniten tulosalueista oli vanhuspalveluissa 33,4 % terveyden ja sairaanhoitopalveluissa 25,3 % Kuvio 1. Henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan Sivutoim./harjoitt 2 % Työllistetyt 2 % Määräaikaiset 24 % Vakinaiset 72 % Vuoteen 2005 verrattuna vakinaisten henkilöiden määrä lisääntyi 1:llä ja määräaikaisten henkilöiden määrä 39:llä. Kainuun maakunta kuntayhtymä 4 Henkilöstöpalvelut

5 Kainuun maakunta kuntayhtymä 5 Henkilöstöpalvelut Henkilöstön määrä vaihteli kuukausittain ollen ylimmillään kesäkuussa 3963 henkilöä ja alimmillaan tammikuussa Muutoksiin vaikuttivat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Kuvio 2. Henkilöstön määrän vaihtelut kuukausittain vuonna tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vakinainen määräaikainen yhteensä Kainuun maakunta kuntayhtymä 5 Henkilöstöpalvelut

6 Kainuun maakunta kuntayhtymä 6 Henkilöstöpalvelut 1.2 Henkilöstön määrä tulosalueittain Henkilöstömäärältään suurimmat tulosalueet terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 1050 henkilöä (27 %). vanhuspalvelut 931 henkilöä (24 %) ja perhepalvelut 627 henkilöä (16 %). Koulutustoimialan henkilöstömäärä on 576 (14,7 %). Taulukko 1. Henkilöstö tulosalueittain ja Tulosalue Vakinainen Määräaik. Yhteensä Vakinainen Määräaik. Yhteensä Maakuntahallitus Suunn. ja kehittäminen Yhteiset palvelut Alueiden käyttö ja hanke Koulutustoimiala lukio Kainuun Ammattiopisto Soten yhteiset palv Ympäristöth Sairaanhoidoll. palvelut Terv. ja sair.hoidon palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Projektit Yhteensä Määrällisesti eniten lisäystä vuoteen 2005 verrattuna oli vanhuspalveluissa (42 henkilöä), perhepalveluissa (13 henkilöä) ja sairaanhoidollisissa palveluissa (13 henkilöä). Eniten vähennystä vuoteen 2005 verrattuna oli Kainuun ammattiopistossa (33 henkilöä) ja yhteisissä palveluissa (13 henkilöä). Kainuun maakunta kuntayhtymä 6 Henkilöstöpalvelut

7 Kainuun maakunta kuntayhtymä 7 Henkilöstöpalvelut 1.3 Yleisimmät ammattinimikkeet Maakunnassa on käytössä 280 erilaista virka- ja toiminimikettä Yleisin nimike on sairaanhoitaja, joita on 15,04 % vakinaisista henkilöistä Toiseksi eniten on perushoitajan nimikkeellä työskenteleviä, joita on 7,63 % vakinaisista Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärä yleisimmissä nimikkeissä Ammattinimike Nainen Mies Yhteensä sairaanhoitaja perushoitaja kodinhoitaja lehtori lähihoitaja terveydenhoitaja ohjaaja lukion lehtori hoitaja osastonsihteeri hoitoapulainen laboratoriohoitaja terveyskeskusavustaja Henkilöstön määrä sopimusaloittain Seuraavassa kuviossa on esitetty henkilöstön lukumäärät sopimusaloittain. Koko henkilöstöstä oli KVTES:n piirissä oli 3162 henkilöä (80,9 %) OVTES:ssa 379 henkilöä (9,7 %) ja Teknisten sopimuksessa 71 henkilöä (1,81 %) Kainuun maakunta kuntayhtymä 7 Henkilöstöpalvelut

8 Kainuun maakunta kuntayhtymä 8 Henkilöstöpalvelut Kuvio 3. Henkilöstön määrä sopimusaloittain ja Miehet Naiset Yhteensä Päätoimisuus Kvtes v.2005 Kvtes v.2006 Tekn.sop. v.2005 Tekn.sop. v.2006 Opettajat v.2005 Opettajat v.2006 Lääkärit v.2005 Lääkärit v.2006 Kokoaikaisissa palvelussuhteissa työskenteli 3373 henkilöä (86,3 %). Osa-aikaisia oli 474 henkilöä (12,13 %) ja sivutoimisia 60 (1,53 %) Taulukko 3. Henkilöstö tulosalueittain koko ja osa-aikaisuuden mukaan Muutos % Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset Yhteensä v / 2006 Maakuntahallitus ,33 Suunnittelu ja kehitt ,67 Yhteiset palvelut ,80 Alueiden käyttö ja hanke ,00 Koulutustoimiala lukio ,71 Kainuun Ammattiopisto ,44 Soten yhteiset palvelut ,00 Ympäristöterv.huolto ,89 Sairaanhoidon palvelut ,36 Terveyden ja sair.hoidon palvelut ,47 Perhepalvelut ,28 Vanhuspalvelut ,84 Projektit ,10 Yhteensä ,11 Vuoteen 2005 verrattuna kokoaikaisten määrä lisääntyi 49 henkilöllä ja osa-aikaisten määrä 35 henkilöllä. Vastaavasti sivutoimisten määrä väheni 41 henkilöllä. Kainuun maakunta kuntayhtymä 8 Henkilöstöpalvelut

9 Kainuun maakunta kuntayhtymä 9 Henkilöstöpalvelut 1.6 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina Henkilötyövuotta käytetään yleisesti kuvaamaan työpanosta henkilöiden lukumäärän lisäksi. Osan vuotta voimassa olleet tai osa-aikaiset palvelussuhteet lasketaan henkilötyövuosien kautta vuosityöntekijöiksi. Henkilötyövuodet saadaan laskemalla palvelujakson työpäivien pituus tunteina, josta vähennetään pois kaikki palkalliset ja palkattomat poissaolot. Kuvio 4. Henkilöstö henkilötyövuosina vuonna 2005 ja vuonna Vakituiset htv Määräaik. htv Yhteensä HTV ,56 915, ,67 HTV ,46 985, ,68 Henkilötyövuodet HTV = palveluksessa oloaika jaettuna vuoden kalenteripäivillä Kuvio 5. Henkilöstön työpanos vuonna 2005 ja vuonna Vak. Määräaik. Yhteensä Tehty ta ,21 808, ,73 Tehty ta ,11 815, ,48 Tehty työaika = Teoreettinen työaika vähennettynä poissaoloilla ja jaettuna työaikajärjestelmän mukaisella jakajalla Kainuun maakunta kuntayhtymä 9 Henkilöstöpalvelut

10 Kainuun maakunta kuntayhtymä 10 Henkilöstöpalvelut Henkilötyövuosien määrä v kasvoi 60:lla (1,6%), kun taas työpanos väheni n. 76:lla, mikä aiheutui poissaolojen lisääntymisestä. 1.7 Sukupuolijakauma Suuri enemmistö henkilöstöstä oli naisia (3262, 83,5 % ), kun miehiä oli (645,16,5 %) Suhteellisesti eniten naisia oli vanhuspalveluissa 98,5 % (917) Eniten miehiä oli Kainuun ammattiopistolla 47,7 % (190). Kuvio 6. Henkilöstön sukupuoli tulosalueittain Suunnitt. ja kehitt. Yhteiset palvelut Alueiden käyttö ja hanke Maakuntahallitus Koulutustoim. lukio Koulutustoim. KAO Soten yht.palv. Ymp.terv. huolto Sairaanhoidon palv. Terv.ja sair.hoid. palv. Perhepalvelut Vanhuspalvelut Naiset Miehet Projektit 1.8 Henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2006 oli 48,4 vuotta Määräaikaisten keski-ikä oli 38,7 vuotta ja Koko henkilöstön keski-ikä 45,7 vuotta Kainuun maakunta kuntayhtymä 10 Henkilöstöpalvelut

11 Kainuun maakunta kuntayhtymä 11 Henkilöstöpalvelut Kuvio 7. Koko henkilöstön keski-ikä ja Naiset 2005 Naiset 2006 Miehet 2005 Miehet 2006 Yht Yht Vakinaiset 48,3 48,5 47,9 48,1 48,3 48,4 Määräaikaiset 38,9 36,5 39,9 39,7 39,1 38,7 Koko henkilöstö 45,8 45,7 45,5 45,6 45,8 45,7 Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on vakinaisia selvästi alempi Miehet ovat huomattavasti iäkkäämpiä kuin naiset Suurin muutos vuoteen 2005 verrattuna on määräaikaisten naisten keski-iän lasku 2,4 vuodella Keski-ikä tulosalueittain tarkasteltuna korkein keski-ikä on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa (51,5 v.) ja Kainuun ammattiopistossa (50,3 v.) nuorimpia ovat projektityöntekijät (39,5 v.) miehistä korkein keski-ikä on lukioissa (51,9 v.) naisista alhaisin projekteissa (40,3 v) Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tulosalueittain Tulosalue Miehet Naiset Yhteensä Maakuntahallitus 46,5 46,0 45,3 Suunnittelu ja kehitt. 43,3 53,6 49,7 Yhteiset palvelut 45,9 50,4 48,9 Alueiden käyttö ja hanke 51,3 42,5 48,3 Koulutustoimiala lukio 51,9 48,4 49,5 Kainuun Ammattiopisto 49,8 50,8 50,3 Soten yhteiset palvelut 50,7 51,6 51,5 Ympäristöterv.huolto 46,4 47,4 47,2 Sairaanhoidon palvelut 45,6 48,1 47,8 Terveyden ja sair.hoidon palvelut 48,2 47,2 47,3 Perhepalvelut 46,3 48,5 48,2 Vanhuspalvelut 45,0 48,0 48,0 Projektit 37,0 40,3 39,5 Yhteensä 48,1 48,5 48,4 Kainuun maakunta kuntayhtymä 11 Henkilöstöpalvelut

12 Kainuun maakunta kuntayhtymä 12 Henkilöstöpalvelut Kuvio 8. Henkilöstön ikäjakauma alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vakinaisesta henkilöstöstä vain 63 (2,2 %) oli alle 30 -vuotiaita Ikääntyviä yli 45 -vuotiaita oli 1964 henkilöä eli 69,7 % vakinaisista Suurin yksittäinen ikäluokka oli vuotiaat (20,17 %). Seuraavaksi suurimmat olivat vuotiaat (18,1 %), vuotiaat (16,3 %) ja vuotiaat (15,33 %) Ikääntyneistä vähintään 55 -vuotiaista suurimmat ryhmät olivat 58 ja 56 -vuotiaat (121 henkilöä) sekä 57 -vuotiaat (110 henkilöä). Kuvio 9. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Miehet Naiset Yhteensä Kainuun maakunta kuntayhtymä 12 Henkilöstöpalvelut

13 Kainuun maakunta kuntayhtymä 13 Henkilöstöpalvelut Kuvio 10. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuotiaat vuonna v 56v 57v 58v 59v 60v 61v 62v 63v 64v 65v Miehet Naiset Yhteensä Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2006 jäi eläkkeelle 86 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle 62, työkyvyttömyyseläkkeelle 23 ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle yksi henkilö. Eläkkeelle siirtyneitä oli seitsemän enemmän kuin vuonna Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkelainsäädännön muutoksen myötä kukin voi valita vanhuuseläkeikänsä vuoden väliltä. Tämän vuoksi eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Seuraavassa kaaviossa on vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrät kunkin henkilön henkilökohtaisessa vanhuuseläkeiän mukaan (Lähde: Kevan tilastotiedot). Kainuun maakunta kuntayhtymä 13 Henkilöstöpalvelut

14 Kainuun maakunta kuntayhtymä 14 Henkilöstöpalvelut Kuvio 11. Tulevien vuosien eläköityminen v v v v v v v v v v Kainuun maakunta kuntayhtymä 14 Henkilöstöpalvelut

15 Kainuun maakunta kuntayhtymä 15 Henkilöstöpalvelut 1.10 Palvelussuhteen kesto Maakunnan palvelukseen siirtynyt vakinainen henkilökunta on ollut Kainuun kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa keskimäärin 15,7 vuotta Suurin ryhmä 498 henkilöä on se, jonka palvelussuhteen kesto on vuotta ja seuraavaksi suurin 487 henkilöä vuotta palvelleet Kuvio 12. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Yli 30v 25-29v 20-24v 15-19v 10-14v 5-9v 2-4v Alle 2v Lähtö- ja tulovaihtuvuus Vakinaisen henkilökunnan lähtö- ja tulovaihtuvuus vuoden 2006 aikana on esitetty palveluksesta eronneiden (mukaan lukien kuolleet mutta ei eläköityneet) ja palvelukseen tulleiden lukumääränä. Lisäksi on laskettu lähtö- ja tulovaihtuvuusprosentit suhteuttamalla em. lukumäärät vuoden alun vakinaisen henkilökunnan lukumäärään. Taulukko 5. Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus Vaihtuvuus 2006 Lukumäärä Vaihtuvuus Tulleet 105 3,73 % Lähteneet 63 2,24 % Toisen toimintavuoden aikana lähtövaihtuvuus (63 henkilöä) on hieman vähentynyt ensimmäisen toimintavuoden lähtövaihtuvuudesta (105 henkilöä). Tulovaihtuvuus (105 henkilöä) on myös vähentynyt ensimmäisen toimintavuoden tulovaihtuvuudesta (139 henkilöä). Kainuun maakunta kuntayhtymä 15 Henkilöstöpalvelut

16 Kainuun maakunta kuntayhtymä 16 Henkilöstöpalvelut 1.12 Verotuskunta Eniten veronmaksajia oli Kajaanissa (55,8 %), seuraavaksi eniten Sotkamossa (11,4 %) sekä Kuhmossa (9,7 %). Maakunnan ulkopuolelle veronsa maksavia oli 2,8 %. Taulukko 6. Henkilöstön verotuskunta Verotuskunta Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä % henkilöstöstä Hyrynsalmi ,5 Kajaani ,8 Kuhmo ,7 Paltamo ,2 Puolanka ,9 Ristijärvi ,8 Sotkamo ,4 Suomussalmi ,8 Vaala ,2 Muut kunnat ,8 Yhteensä ,0 Vuolijoki sisältyy Kajaaniin. Kuvio 13. Henkilöstön verotuskunta Muut kunnat Suomussalmi Vaala Hyrynsalmi Sotkamo Ristijärvi Puolanka Paltamo Kajaani Kuhmo Kainuun maakunta kuntayhtymä 16 Henkilöstöpalvelut

17 Kainuun maakunta kuntayhtymä 17 Henkilöstöpalvelut 1.13 Arviointia Maakunnan palveluksessa olevan vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan suhde on pääosiltaan kunta-alan keskiarvojen mukainen. Määräaikaisten henkilöiden määrä lisääntyi 39 henkilöllä. Vakinaisten määrä lisääntyi 1:llä henkilöllä Vakinainen henkilökunta on ollut Kainuun kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa pitkään (keskimäärin 15,7 vuotta) Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä (48,4 vuotta) on kunta-alan keskimääräistä yli vuoden korkeampi (v ,1 vuotta). Sukupuolijakautumassa naisten osuus on maakunnan toimialoista johtuen 83,5 % Kokoaikaisten osuus 86,3 % henkilökunnasta noudattaa maan keskiarvoja Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus on suhteellisen pientä ottaen huomioon tapahtuneet suuret muutokset Eläkkeelle jääneiden suuri osuus 57,7 % koko poistumasta (149) vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja rekrytointitarpeeseen. Eläköityvien määrä kasvaa hitaasti aina vuoteen 2015 saakka. Kainuun maakunta kuntayhtymä 17 Henkilöstöpalvelut

18 Kainuun maakunta kuntayhtymä 18 Henkilöstöpalvelut 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Työpanos saadaan seuraavalla laskentakaavalla: kalenterivuoden päivät vähennettynä lauantailla, sunnuntailla ja työaikaa lyhentävillä arkipäivillä = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika, josta vähennetään vuosilomapäivät = säännöllinen vuosityöaika, josta vähennetään palkalliset ja palkattomat poissaolot = tehty säännöllinen vuosityöaika, johon lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt = tehty työaika henkilötyövuosina. Vuonna 2006 tehtiin yhteensä 3713,7 henkilötyövuotta. Kun poissaolot vähennetään pois henkilötyövuosista, tehdyksi työajaksi jää 2767,5 työvuotta (74,5 %). Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan henkilötyövuodet ja tehty työaika näkyy taulukoista 7 ja 8. Taulukko 7. Henkilötyövuodet ja tehty työaika - vakinainen henkilöstö 2006 Tulosalue Henkilötyövuodet 2006 Henkilötyövuodet 2005 Tehty työaika 2006 Tehty työaika 2005 % 2006 % 2005 Maakuntahallitus 3,92 2,64 3,47 2,13 88,52 80,68 Suunnittelu ja kehitt. 8,25 8 6,54 5,54 79,27 69,25 Yhteiset palvelut 218,4 214,19 171,93 166,34 78,72 77,66 Alueiden käyttö ja hanke 6 6 4,4 4,89 73,33 81,50 Koulutustoimiala lukio 117,14 123,43 61,18 96,59 52,23 78,25 Kainuun Ammattiopisto 260,71 268,2 171,28 226,92 65,70 84,61 Soten yht.palvelut 41,04 38,55 30,74 28,37 74,90 73,59 Ymp.terv.huolto 31,87 33,84 22,84 25,96 71,67 76,71 Sairaanhoidon palvelut 235,39 230,54 176,19 167,56 74,85 72,68 Terv.ja sair.hoidon palvelut 752,24 741,06 539,26 536,91 71,69 72,45 Perhepalvelut 446,83 451,73 329,6 325,29 73,76 72,01 Vanhuspalvelut 603,22 615,66 431,78 445,08 71,58 72,29 Projektit 3,45 4,72 2,9 3,63 84,06 76,91 Yhteeensä 2728, , , ,21 71,55 74,32 Taulukko 8. Henkilötyövuodet ja tehty työaika - määräaikainen henkilöstö 2006 Tulosalue Henkilötyövuodet 2006 Henkilötyövuodet 2005 Tehty työaika 2006 Tehty työaika 2005 % 2006 % 2005 Maakuntahallitus 0 0,33 0 0,21 0,00 63,64 Suunnittelu ja kehitt. 5,87 3,35 5,13 3,01 87,39 89,85 Yhteiset palvelut 34,29 40,24 29,18 36,39 85,10 90,43 Alueiden käyttö ja hanke 3,59 2,92 3,1 2,7 86,35 92,47 Koulutustoimiala lukio 56,02 52,24 24,73 31,74 44,14 60,76 Kainuun Ammattiopisto 144,66 120,69 96,39 111,87 66,63 92,69 Soten yht.palvelut 8,27 11,63 7,02 8,88 84,89 76,35 Ymp.terv.huolto 13,12 9,57 12,92 9,86 98,48 103,03 Sairaanhoidon palvelut 59,39 65,77 55,78 60,51 93,92 92,00 Terv.ja sair.hoidon palvelut 245,53 239,22 214,42 213,15 87,33 89,10 Perhepalvelut 138,64 135,34 119,94 117,75 86,51 87,00 Vanhuspalvelut 259,25 222,75 232,09 203,72 89,52 91,46 Projektit 16,6 11,06 14,69 8,73 88,49 78,93 Yhteeensä 985,23 915,11 815,39 808,52 82,76 88,35 Henkilötyövuodet = Tehty työaika = palveluksessaoloaika jaettuna vuoden kalenteripäivillä Teoreettinen työaika vähennettynä poissaoloilla ja jaettuna työaikajärjestemän mukaisella jakajalla % = Tehty työaika teoreettisesta työajasta Tietoja työpanoksen jakautumista henkilöryhmittäin ei ole mahdollista saada vielä raportointijärjestelmästä. Kainuun maakunta kuntayhtymä 18 Henkilöstöpalvelut

19 Kainuun maakunta kuntayhtymä 19 Henkilöstöpalvelut Vuoteen 2005 verrattuna vakinaisen henkilöstön henkilötyövuosimäärä väheni 10,1:llä ja vastaavasti määräaikaisen henkilöstön henkilötyövuosimäärä lisääntyi 70, POISSAOLOT Poissaolopäivät on esitetty taulukossa 10 työpäivinä ja lisäksi henkilötyövuosina taulukossa 11. Poissaolojen määrä on suhteutettu henkilötyövuosiin molempien taulukoiden alarivillä. Sairaslomissa ovat mukana myös tapaturmat ja kuntoutustuet. Perhevapaisiin sisältyvät äitiysvapaa, erityisäitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Ryhmään muut sisältyvät mm. sädelomat ja aktiivivapaat. Poissaoloja kuvaavissa luvuissa on huomattava, että koulutustoimialalla vuosilomaoikeus on noin 65 %:lla opettajakunnasta ja että kesäkeskeytysten osuutta ei ole otettu huomioon poissaoloissa. 3.1 Poissaolot työpäivinä ja henkilötyövuosina eri syistä tapahtuneita poissaoloja kertyi kaikkiaan kalenteripäivää (579,64 henkilötyövuotta) pelkästään vuosilomiin kului työpäivää (270,45 henkilötyövuotta). Henkilötyövuosista niiden osuus oli 7,2 %. sairauslomista ja työtapaturmista kertyi yhteensä päivää (121,44 henkilötyövuotta). Niiden osuus (3,27 %) henkilövuosista on pieni. Taulukko 9. Poissaolot työpäivinä vuonna 2006 Tulosalue Sairaus Työtapat Perhevap Tilaphv Koulutus Opintova Vuor.vap Yks/palkal Yks/palkal Luvaton Vuosil Muut Yhteensä Maakuntahallitus Suunnittelu ja kehitt Yhteiset palvelut Alueiden käyttö ja hanke Koulutustoimiala lukio Kainuun Ammattiopisto Soten yhteiset palvelut Ympäristöterv.huolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sair.hoidon palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Projektit Organisaatio yhteensä Poissaolot htv:na 166,35 3,67 65,58 4,50 26,64 8,54 29,14 5,91 34,92 0,05 378,63 87,58 811,49 Henkilötyövuodet 3 713,68 Poissaolojen %-osuus henkilötyövuosista 4,48 0,10 1,77 0,12 0,72 0,23 0,78 0,16 0,94 0,00 10,20 2,36 21,85 Muutos ,45 0,14 1,51 0,13 0,64 0,28 0,48 0,32 0,87 0,00 10,08 2,38 21,28 0,03-0,04 0,26-0,01 0,08-0,05 0,30-0,16 0,07 0,00 0,12-0,02 0,57 Taulukko 10. Poissaolot henkilötyövuosina vuonna 2006 Tulosalue Sairaus Työtapat Perhevap Tilaphv Koulutus Opintova Vuor.vap Yks/palkal Yks/pton Luvaton Vuosil Muut Yhteensä Maakuntahallitus 0,03 0,00 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,02 0,00 0,00 0,34 0,25 0,64 Suunnittelu ja kehitt. 0,08 0,07 0,00 0,00 0,21 0,00 0,00 0,08 0,05 0,00 1,61 1,03 3,12 Yhteiset palvelut 9,45 0,29 1,43 0,36 1,07 0,00 0,87 0,51 0,66 0,00 30,75 6,51 51,90 Alueiden käyttö ja hanke 0,21 0,00 0,00 0,03 0,22 0,00 0,00 0,00 0,49 0,00 1,05 0,22 2,23 Koulutustoimiala lukio 2,49 0,00 2,56 0,11 0,84 0,04 0,00 0,19 0,28 0,00 2,49 3,17 12,16 Kainuun Ammattiopisto 9,78 0,02 2,73 0,17 6,22 0,62 1,86 0,39 1,05 0,00 22,54 13,09 58,49 Soten yhteiset palvelut 4,20 0,01 0,00 0,07 0,64 0,00 0,00 0,24 0,21 0,00 7,57 5,65 18,60 Ympäristöterv.huolto 0,58 0,00 2,41 0,03 0,48 0,00 0,37 0,00 0,14 0,00 4,66 0,56 9,22 Sairaanhoidon palvelut 10,42 0,01 8,98 0,57 1,94 0,02 1,63 0,26 2,70 0,00 34,78 3,24 64,54 Terveyden ja sair.hoidon palvelut 51,82 0,91 21,36 1,39 7,39 3,19 9,29 1,83 13,57 0,05 110,47 23,60 244,87 Perhepalvelut 24,50 0,06 15,58 0,70 5,08 3,13 6,47 0,77 5,62 0,00 68,99 11,79 142,69 Vanhuspalvelut 52,35 2,29 10,52 0,98 2,05 1,55 8,65 1,56 9,79 0,00 91,13 17,91 198,78 Projektit 0,44 0,00 0,00 0,08 0,50 0,00 0,00 0,06 0,35 0,00 2,26 0,56 4,25 Organisaatio yhteensä 166,35 3,67 65,58 4,50 26,64 8,54 29,14 5,91 34,92 0,05 378,63 87,58 811,49 Henkilötyövuodet 3 713,68 Poissaolojen %-osuus henkilötyövuosista 4,48 0,10 1,77 0,12 0,72 0,23 0,78 0,16 0,94 0,00 10,20 2,36 21,85 Kainuun maakunta kuntayhtymä 19 Henkilöstöpalvelut

20 Kainuun maakunta kuntayhtymä 20 Henkilöstöpalvelut Kuvio 14. Vuosilomien ja eri poissaolosyiden keskinäiset osuudet vuonna 2006 Sairaus Työtapat 11 % 20 % Perhevap Tilaphv Koulutus Opintovap 0 % Vuor.vap Yks/palkal 8 % Yks/pton Luvaton 47 % 1 % 3 % 1 % Vuosil Muut 4 % 1 % 4 % 0 % 3.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä vaihtelee suuresti vastuualueittain ja työyksiköittäin. Tarkat päivät ja osuudet henkilötyövuosista näkyvät taulukoista 9 ja 10. Tulosalueista oli henkilöä kohden eniten sairauspoissaoloja (kuvio 15) soten yhteisissä palveluissa (22,2 pv) sekä vanhuspalveluissa (15,8 pv). Kuvio 15. Sairauspäivät henkilöä kohti tulosalueittain vuonna ,9 15,8 13,5 5,7 2,0 1,4 9,8 5,8 3,8 6,3 22,2 Maakuntahallitus Suunnittelu ja kehitt. Yhteiset palvelut Alueiden käyttö ja hanke Koulutustoiminta (lukio) Kainuun Ammattiopisto Soten yhteiset palvelut Ympäristöterv.huolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sair.hoidon palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Projektit 9,2 3,3 Kainuun maakunta kuntayhtymä 20 Henkilöstöpalvelut

21 Kainuun maakunta kuntayhtymä 21 Henkilöstöpalvelut Taulukko 11. Sairauspoissaolot / henkilö vuonna 2005 ja 2006 Kainuun maakunta -kuntayhtymä + Kao Sairauspoissaolot / henkilötyövuosi v v muutos -% 11,6 11,7 0, Poissaolojen palkkakustannukset Vuosilomat mukaan lukien poissaolojen palkkakustannukset olivat yhteensä 14,5 M eli 13,2 % palkkakustannuksista. Sairauslomien aikaiset palkkakustannukset olivat noin 3,2 M Taulukko 12. Poissaolojen kustannukset tulosalueittain vuonna 2006 Tulosalue Sairauslomat Tapaturmat Perhevapaat Koulutus Vuosiloma Muut vapaat Yhteensä Maakuntahallitus Suunnittelu ja kehitt Yhteiset palvelut Alueiden käyttö ja hanke Koulutustoimiala lukio Kainuun Ammattiopisto Soten yht.palvelut Ymp.terv.huolto Sairaanhoidon palvelut Terv.ja sair.hoidon palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Projektit Organisaatio yhteensä Arviointi Sairauspoissaolojen osuus henkilötyövuosista ja sairauspäivien määrä henkilöä kohti ovat keskimäärin pienempiä kuin yleensä kunta-alalla. Sairauspäivien määrä työntekijää kohti v oli keskimäärin 11,7 (vuonna ,6). Jakajana on käytetty henkilötyövuosia. Kainuun maakunta kuntayhtymä 21 Henkilöstöpalvelut

22 Kainuun maakunta kuntayhtymä 22 Henkilöstöpalvelut 4. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU JA REKRYTOINTI Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi olivat kuluneen vuoden aikana henkilöstötyön yksi keskeinen painopistealue. Sähköinen rekrytointi- ja matkalaskujärjestelmä otettiin käyttöön. Henkilöstöpalvelut valmisteli maakunnan yhteiset työkäytännöt, oppilaitos-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistoyhteistyöhön. Myös erilaisten messutapahtumien työkäytännöt yhdenmukaistettiin ja uusittiin. Sisällöltään ja ulkoalustaan uusien toimialaesitteiden ja maakunnan yhteisen messuvälineistön suunnittelutyö käynnistettiin. Yhteistyötä työvoimahallinnon ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa tiivistettiin. Oppisopimuskoulutus mahdollisuuksia lähihoitajan ammattitutkinnon saavuttamiseksi lisättiin. Terveydellisistä syistä uusiin tehtäviin sijoitettiin 15 henkilöä. Kuvio 16. Rekrytoidut ammattiryhmittäin vuonna 2006 (henkilöpalveluiden kautta rekrytoidut) lääkärit hoitohenk, opistoaste hoitohenk. kouluaste tutkimushenk. avustavat henk. toimisto- projekti - opet mies nainen yhteensä yhteensä Henkilöstön saatavuuden ja lyhytaikaisten ennakoimattomien korkeintaan viiden vuorokauden poissaolojen aiheuttaman työvoimatarpeen turvaamiseksi käynnistettiin varahenkilötoiminta Kajaanin seudun ja keskussairaalan alueella Tehtävää varten perustettiin 25 uutta eriasteista hoitohenkilökunnan tointa. Laajennuksen jälkeen varahenkilöstö kattoi yhteensä 29 henkilöä. Varahenkilöstön ylläpidosta vastaa henkilöstöpalvelut. Henkilöstön yleistä saatavuutta edistettiin jakamalla tietoa maakunnasta turvallisena, monipuolisena ja kilpailukykyisenä työnantajana. Vuoden aikana täytettiin sosiaali- ja terveystoimialalla ja yhteisissä palveluissa kaikkiaan 199 tointa ja virkaa, joka oli 60 enemmän kuin vuonna Täytetyistä viroista ja toimista lääkäreitä oli 15, eriasteisia hoitajia 164 sekä toimistohenkilökuntaa 20. Kainuun maakunta kuntayhtymä 22 Henkilöstöpalvelut

23 Kainuun maakunta kuntayhtymä 23 Henkilöstöpalvelut 5. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Maakunnan toimialat, tulosalueet, vastuualueet ja tulosyksiköt toteuttivat henkilöstön kehittämistä pitkälle aikaisempien toimintalinjojen mukaisesti. Toimintakäytäntöjen laajempaa yhtenäistämistä ei toteutettu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta valmisteltiin täydennyskoulutuksen suunnittelun ja seurannan työkäytäntöjen yhdenmukaistaminen. Myös kehittämiskeskustelut jatkuivat useammalla eri tavalla - yhtenäistä konsernin työkäytäntöä ei ollut. Perinteisen koulutuksen lisäksi osaamisen kehittämiseen kuuluvat oppisopimuskoulutus, työssä oppiminen, mentorointi, tehtäväkierto ja työuralla eteneminen. Kehittämisen keskeisiä prosesseja ovat osaamisen arviointi yritys-, toimintayksikkö- ja yksilötasolla, urasuunnittelu ja kehittämiskeskustelut, koulutuksen suunnittelu ja koulutustietojen hallinta sekä koulutuskortit. Oppisopimuskoulutusta käytettiin ensisijaisesti ammatillisissa perustutkinnoissa. Mentoroinnin ja työohjauksen työkäytäntöjä ei vielä yhdenmukaistettu - tämän vuoksi ne eivät ole saavuttaneet vielä niille kuuluvaa asemaa hiljaisen tiedon siirtämisessä. Mentorointia, tehtäväkiertoa, osaamisen arviointia ja urasuunnittelua painotetaan tärkeinä osa-alueina tulevassa kehittämistyössä. Suurimpina hankkeina valmisteltiin esimiesvalmennuksen ja esimieskoulutuksen käynnistäminen. Eri puolella Kainuuta järjestettyihin koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin osallistui 179 esimiestä. Seuranta- ja raportointimenetelmien puuttumisen vuoksi ei toteutuneen koulutuksen ja henkilöstön kehittämisen tunnuslukuja ole saatavilla. Seurantakäytäntöjen valmistelu aloitetaan vuoden 2007 aikana osana osaamisen hallinnan kehittämisprojektia. Kainuun maakunta kuntayhtymä 23 Henkilöstöpalvelut

24 Kainuun maakunta kuntayhtymä 24 Henkilöstöpalvelut 6. TYÖHYVINVOINTI 6.1 Työterveyspalvelut Työterveyshuolto muuttui liikelaitokseksi ja muutti nimensä Kainuun Työterveys -liikelaitokseksi alkaen. Maakunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin kuluneena vuotena. Asiakaskuunteluun kiinnitettiin huomiota. Henkilöstöpalvelut suoritti yhdessä työterveyshuollon kanssa esimiehille suunnatun palvelukyselyn. Kyselyn tuloksista ja korjaavista toimenpiteistä lähetettiin vastaajille palaute. Lisäksi kaimaan lisättiin palautteen antomahdollisuus työterveyshuollon palveluista. Työterveyshuolto otti käyttöön puhelinneuvonnan. Puhelinneuvonnassa tehdään hoitotarpeen arviointia, annetaan hoito-ohjeita ja järjestetään työterveyshuollon palveluja tilanteissa, joissa asiakkaan vastaanottokäynti lääkärillä tai terveydenhoitajalla ei ole tarpeen. Työterveyshuolto lisäsi yhteistyötä työsuojelutoimijoiden kanssa. Työsuojelutarkastuksissa sekä työsuojelutoimikunnan kokouksissa on ollut mukana kuluneena vuotena työterveyshuollon edustaja. 6.2 Muutostuki Vastuu muutostuesta on henkilöstöpalveluissa. Muutostuki suunnattiin muutoksen hallinnan tukemiseen. Tuen muotoja olivat esimiesvalmennus, esimiesten työnohjaus, osaamisen johtamisen projekti sekä kuntayhtymän ja kuntien työyhteisöille suunnattu Tykes-hanke "Hyvien työyhteisöjen Kainuu". Tykes- hanke on alkanut vuonna Tuolta vuodelta jatkavia työyhteisöjen kehittämisprosesseja oli käynnissä 2006 vuonna 10:ssä työyhteisössä sekä kaksi esimiesten työnohjausta. Näihin prosesseihin osallistui osan vuotta n. 400 työntekijää. Uusiin vuonna 2006 alkaneisiin Tykes-hankkeen työyhteisöprosesseihin osallistui noin 450 henkilöä. Hanke toteutettiin esimiesten työnohjausryhminä sekä hankkeeseen valittujen työyhteisöjen kehittämisprosesseina. Työnohjausryhmiin valittiin esimiehiä, joiden yhteisöissä oli erityisen paljon muutoksia, runsaasti työkäytäntöjen yhtenäistämistarvetta sekä eri kunnissa palveluita antavia toimintayksiköitä. Työyhteisöprosesseihin osallistuviksi valittiin niitä yhteisöjä, joissa vastaavasti oli voimakas työkäytäntöjen yhtenäistämisen tarve/voimakas hyvien työkäytäntöjen siirtämisen tarve maakunnallisesti, runsaasti henkilöstöjärjestelyjä, mahdollisia toimintojen lakkautumisia sekä voimakas ulkoisen ja sisäisen palvelukulttuurin uudistamisen tarve. Kaikkiaan toteutettiin maakunnan yhteisöille suunnattuja kehittämisprosesseja 9 eri työyhteisössä sekä kaksi esimiesten työnohjausryhmää. Kunnille suunnattuna toteutettiin yksi kehittämisprosessi ja kaksi johtoryhmien valmennusta. Kaikkiaan Tykes-hankkeeseen saatiin vuodelle 2006 rahoitusta euroa. Tykes-hanke jatkuu vuoteen 2009 saakka. Vuosittain käytössä on hankkeesta riippuen euroa. Yhteistyökumppanina hankkeessa on toiminut Kajaanin yliopistokeskus ja heidän valitsemansa asiantuntijat. 6.3 Työhyvinvointikysely Kainuun Maakunta - kuntayhtymän ensimmäinen työhyvinvointikysely tehtiin toisena toimintavuotena. Vastauksia tuli yhteensä 1667 kappaletta. Työntekijöitä Maakunnan palveluksessa on noin Vastaajista rajattiin pois alle kolmen kuukauden työsuhteissa palvelevat henkilöt. Työhyvinvointikyselyssä kysyttiin työyhteisön toimivuudesta, ammatillisesta osaamisesta ja työoloista. Kysymykset liittyivät asioihin, joihin työyksikkö voi itse vaikuttaa. Kyselyssä kysyttiin myös edellä mainituista asioista muutoksen suunta. Arvosteluasteikko oli yhdestä viiteen, viiden ollessa parhain tulos. Avoimia vastauksia ei konsernin tuloksen arvioinnissa ole huomioitu. Kainuun maakunta kuntayhtymä 24 Henkilöstöpalvelut

25 Kainuun maakunta kuntayhtymä 25 Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuus Työyhteisön toimivuus koettiin keskimäärin hyväksi. Keskiarvo oli 3,22. Toivottavaa on, että esimiehet antaisivat enemmän palautetta työssä onnistumisesta. Kaikki eivät olleet käyneet kehityskeskusteluja. Myös ristiriitojen ratkaisemisessa on kehittämisenvaraa. Tilannetta on pyritty korjaamaan tekemällä ohjeistusta muun muassa epäasiallisesta kohtelusta jne. Työyhteisön toimivuudessa parhaimmiksi asioiksi koettiin apu ja tuki työtovereilta, työpaikan ilmapiiri, apu ja tuki esimieheltä, suvaitsevaisuus erilaisia näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta kohtaan sekä esimiehen toiminnan puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus. Muutoksen suunta työyhteisön toimivuuteen liittyvissä asioissa koettiin kaiken kaikkiaan hyväksi. Huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää esimiesten palautteen antamiseen, kehityskeskusteluihin, asioiden käsittelyyn yhteisissä kokouksissa ja työyhteisön kykyyn ratkaista ristiriitoja. Ammatillinen osaaminen Ammatillinen osaaminen koettiin parhaimpana kolmesta osiosta. Keskiarvo oli 3,58, lisäksi vastaajat olivat melko yksimielisiä vastauksissaan. Osaaminen ja työtehtävien vastaavuus, omien vastuualueiden ja tavoitteiden selkeys sekä työyhteisön osaamisen ajantasaisuus ja kehittyminen sekä työn antama mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen koettiin hyviksi. Myös valmius tehdä yhteistyötä tärkeiden yhteistyötahojen kanssa koettiin hyväksi. Muutoksen suunta oli hyvällä tasolla. Työolot Työolojen keskiarvo yhteensä oli 3,26. Käytössä olevat työmenetelmät ja -välineet, turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä suhtautuminen aloitteisiin sekä parannusehdotuksiin koettiin hyviksi. Heikoimmaksi työolot -osiossa koettiin terveydellisten tekijöiden huomioiminen (ka 3,11) ja työmäärä (ka 3,18). Työyksiköissä tehtävällä vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin avulla voidaan kartoittaa työoloihin liittyviä asioita tarkemmin. Muutoksen suunta työolojen kehittymisessä koettiin hyväksi. Kainuun maakunta kuntayhtymä 25 Henkilöstöpalvelut

26 Kainuun maakunta kuntayhtymä 26 Henkilöstöpalvelut Kuvio 17. Työhyvinvointikysely, arvoasteikkoraportti koko maakunta Kainuun maakunta kuntayhtymä 26 Henkilöstöpalvelut

27 Kainuun maakunta kuntayhtymä 27 Henkilöstöpalvelut 7 YHTEISTOIMINTA- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ 7.1 Yhteistoimintajärjestelmä Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta on toiminut kunta-alan ja paikallisten sopimusten mukaisesti. Edustuksellista yhteistoimintaa varten on asetettu 12 -jäseninen yhteistyötoimikunta. Jäsenistä puolet on työnantajan ja puolet henkilöstön edustajia. 7.2 Neuvottelujärjestelmä Maakunta ja henkilöstöä edustavat järjestöt ovat sopineet paikallisesti neuvottelumenettelystä, luottamusmiesten määristä, ajankäytöstä ja toimintaedellytyksistä. Päätoimisia luottamusmiehiä on Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojeluhenkilöstö valittiin vaaleilla toimikaudeksi Vaaleissa valittiin työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut, työsuojelutoimikunnan lisäjäsenet sekä uutena työsuojeluhenkilöstönä 20 työsuojeluasiamiestä. Työsuojeluasiamiehistä 13 toimii Kajaanin ulkopuolella ja 7 Kajaanissa. Työsuojelutoimikuntaan kuuluu kuusi työntekijöiden edustajaa, kolme toimihenkilöiden edustajaa ja kolme työnantajan edustajaa. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii koulutustoimialan toimialajohtaja. Työsuojelutoimikunta kokoontui yhteensä viisi kertaa. Työsuojelutoimikunnan kokouksissa oli mukana myös työterveyshuollon edustaja. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin muun muassa Kaimaan laitetut työsuojelun ohjeet ja lomakkeet muuna muassa työpaikkahäirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyn ja lopettamisen ohjeistus, toimintaohje homevaurioissa, työtapaturman ilmoitusvelvollisuus ja asiantutkiminen jne sekä muut ajankohtaiset työsuojeluasiat. Työturvallisuuslain 10 pykälän mukainen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi ohjeistettiin ja laitettiin liikkeelle maakunnassa. Työsuojeluvaltuutetut ja turvallisuuspäällikkö antoivat tarvittaessa työyksiköille opastusta riskien arvioinnissa. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutarkastuksia oli kymmenen. Tarkastuksissa painopisteinä olivat vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, asiakasväkivallan uhkan hallinta, haitallisen henkisen kuormittuneisuuden hallinta, epäasiallisen kohtelun hallinta ja käsin tehtävien nostojen ja siirtojen hallinta. Tarkastukset painottuivat terveydenhuollon yksiköihin. Tarkastuskertomukset löytyvät kaimasta Työsuojeluhenkilöstö suoritti useita työpaikkakäyntejä. Osassa työpaikkakäyntejä oli mukana työterveyshuollon edustaja. Työpaikkakäynneissä nousivat esiin muun muassa tiloihin ja henkiseen kuormittumiseen liittyvät asiat. Työsuojeluhenkilöstö suoritti työyksiköissä tarpeen mukaan hiilidioksidi-, lämpötila-, kosteusmittauksia. Taulukko 13. Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006 Sairausloman kesto Lukumäärä Sairaspäivät kalenteripv/tapaturma Työtapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Yhteensä Kainuun maakunta kuntayhtymä 27 Henkilöstöpalvelut

28 Kainuun maakunta kuntayhtymä 28 Henkilöstöpalvelut Tapaturmien määrä lisääntyi 13:sta vuoteen 2005 verrattuna. Sairaspäivät vähenivät vuoteen 2005 verrattuna 271 päivällä. Sairasloman kesto per tapaturma väheni vuoden 2005 kahdeksasta kuuteen päivään. 8. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 8.1 Työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi Samoilla nimikkeillä työskentelevän henkilökunnan tehtäväkohtaiset palkat poikkeavat merkittävästi, koska henkilöstö siirtyi 11 eri kuntatyönantajalta, joilla jokaisella on ollut oma henkilöstö- ja palkkapolitiikkansa, joita ei ole ollut mahdollista yhdenmukaistaa nopealla aikataululla. Sopimusten mukaiset järjestelyvarat ohjattiin pääsääntöisesti palkkaerojen tasaamiseen. Työnvaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi suoritettiin vuoden 2006 aikana. Tavoitteena on, että samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat jatkossa tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Myös henkilökuntaetuudet otettiin käyttöön vuonna Henkilöstökustannukset Taulukko 14. Henkilöstökustannukset vuonna 2006 Lisä- ja Työaika- Lomaraha- Poissaolo- Tulosalue Rahapalkka Vars_kkpal ylityöt korv. korv. Muut kust. kust. % Maakuntahallitus ,81 Suunnittelu ja kehittäminen ,48 Yhteiset palvelut ,18 Alueiden käyttö ja hanke ,32 Koulutustoimiala lukio ,08 Kainuun Ammattiopisto ,78 Soten yhteiset palvelut ,72 Ympäristöterv.huolto ,18 Sairaanhoidon palvelut ,98 Terveyden ja sair.hoidon palv ,49 Perhepalvelut ,08 Vanhuspalvelut ,61 Projektit ,96 Organisaatio yhteensä ,28 % = poissaolokustannusten osuus rahapalkasta Kainuun maakunta kuntayhtymä 28 Henkilöstöpalvelut

29 Kainuun maakunta kuntayhtymä 29 Henkilöstöpalvelut 9. HENKILÖSTÖRAPORTIN HYÖDYNTÄMINEN 9.1 Yhteistoimintamenettely Henkilöstöraportin tiedot käsitellään Kainuun maakunnan yhteistyötoimikunnassa, joka antaa kannanottonsa toimista, joihin on tarkoitus ryhtyä henkilöstöraportin tietojen pohjalta. 9.2 Hallitus ja valtuusto Henkilöstökertomus käsitellään myös maakuntahallituksessa ja lähetetään valtuustolle tiedoksi. 9.3 Työpaikkakokoukset Henkilöstöraportti laitetaan Kaimaan maakunnan internet -sivuille ja sen sisältö käsitellään työpaikkakokouksissa esimiehen johdolla. 9.4 Henkilöstöraportin hyödyntäminen kehittämistyössä Henkilöstöraportin tietoja käytetään maakunnan strategisen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen tukena. Tavoitteena on ennen kaikkea tarjota organisaation johdolle riittävän kattava ja selkeä tietopohja päätöksenteon tueksi. Toinen tavoite on työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoimintamenettelyssä yhteinen arvio henkilöstön tilasta maakunnassa. Kainuun maakunta kuntayhtymä 29 Henkilöstöpalvelut