SELVITYS LOMAUTUKSISTA JA LAMAVAPAISTA Kokkolan kaupunki

Transkriptio

1 SELVITYS LOMAUTUKSISTA JA LAMAVAPAISTA Kokkolan kaupunki v 1.1 KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖS LOMAUTTAMISESTA JA LAMAVAPAISTA Kaupunginhallitus päätti , että Kokkolan kaupungin henkilöstö lomautetaan vuonna päiväksi ja tuntipalkkaiset 10 työpäiväksi. Päätöksessään kaupunginhallitus totesi, että kaupungilla on pakottava kustannusten vähentämistarve vuonna 2014 ja siitä seuraa, että työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet kunnallisen viranhaltijalain 7 luvun 30 :n 2 momentin ja työsopimuslain 5 luvun 2 :n 1 momentin 2 -kohdassa tarkoitetulla tavalla. Lomauttamiselle on taloudelliset perusteet. lomautuksen voi korvata vapaaehtoisella palkattomalla vapaalla seuraavasti: 14 päivän lomautuksen sijaan työntekijä voi sitoutua ottamaan 14 päivän palkattoman loman yhdessä tai useammassa erässä vuonna Tällöin otetaan huomioon jo vuoden 2014 alussa mahdollisesti pidetyt vapaaehtoiset palkattomat lomat. Vapaaehtoisen 14 päivän palkattomaan lomaan sitoutuneelta pidätetään 9 päivän palkka. Ehtona on, että vapaaehtoisen loman aikana ei tarvitse ottaa sijaista. Tuntipalkkaisen 10 työpäivän lomautuksen sijaan työntekijä voi sitoutua ottamaan 10 työpäivän palkattoman loman yhdessä tai useammassa erässä vuonna Tällöin otetaan huomioon jo vuoden 2014 alussa mahdollisesti pidetyt vapaaehtoiset palkattomat lomat Vapaaehtoiseen 10 päivän palkattomaan lomaan sitoutuneelta tuntipalkkaiselta palkan vähennys tapahtuu samassa suhteessa kuin kuukausipalkkaiselta. Ehtona on, että vapaaehtoisen loman aikana ei tarvitse ottaa sijaista. Vapaaehtoiseen palkattomaan lomaan sitoutuvan tulee ilmoittaa tästä työnantajalle maaliskuun loppuun mennessä. osalla henkilöstä lomautus on lyhyempi tai jätetään kokonaan lomautuksen ulkopuolelle. Syynä voi olla se, ettei lakisääteisten palvelujen tuotannossa vaaranneta asiakasturvallisuutta tai lomautuksen toteuttaminen ei muutoin ole kokonaistaloudellisesti järkevää tai lomautetun tilalle olisi välttämätöntä palkata sijainen. erikseen ( ) päätetään ne henkilöstöryhmät, joilla lomautusaika on lyhyempi tai jotka jätetään kokonaan lomautusten ulkopuolelle. Samalla ohjeistetaan jatkotoimenpiteet todeta, että säädöksistä johtuen lomautuksen ulkopuolelle rajataan seuraavat henkilöstöryhmät / toiminnot luottamusmiehet ja varsinaiset työsuojeluvaltuutetut oppisopimussuhteiset, jotka ovat määräaikaisessa työsuhteessa määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät, jotka eivät toimi vakinaisen työntekijän sijaisena palkkatuella työllistetyt lomautus koskee niitä määräaikaisia työsopimussuhteisia työntekijöitä, jotka tekevät työtä vakinaisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakinainen työntekijä lomautus koskee niitä määräaikaisia viranhaltijoita, joiden virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kk ennen lomautuksen alkamista

2 osa-aikaeläkkeellä tai muutoin osa-aikatyössä olevien viranhaltijoiden/ työntekijöiden osalta lomautus tulee toteuttaa siten, että palkkasäästöä syntyy vastaava osuus kuin mitä heidän keskimääräinen viikkotyöaikansa on suhteutettuna täyteen viikkotyöaikaan Kokouksessaan kaupunginhallitus päätti hyväksyä listan henkilöstöryhmistä, joilla lomautus on vähemmän kuin 14 päivää tai, joita ei lomauteta lainkaan ja todeta, että muilla henkilöstöryhmillä lomautus on 14 päivää tai tuntipalkkaisilla 10 päivää ellei työntekijä sitoudu ottamaan vuoden aikana 14 päivän palkatonta vapaata kaupunginhallituksen päättämillä ehdoilla velvoittaa toimialat ja liikelaitokset laatimaan lomautussuunnitelmat ja tekemään lomautuspäätökset että tarvittaessa perustellusta syytä kaupunginjohtaja voi tehdä päätöksen jonkun henkilöstöryhmän tai henkilön lomautuksen pituudesta nyt päätettävästä poikkeavasti. Tällöin rajaukset alle 14 päivää lomautettavista ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävistä tehtiin seuraavasti: 7 päivää KESKUSHALLINTO Sisäiset palvelut (puhelinvaihde, info ja postitus) Ruokapalvelu, keittiöhenkilöstö SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Terveyspalvelut Toimenpideyksikkö, Daalia, Välinehuolto, Vastaanottojen psyk.tiimi, Terveydenhoitajat, Daalia, Sairaanhoitajat, Vastaanottojen psyk.tiimi Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Terveydenhoitajat, Osastonhoitaja Yleinen terveydenhuolto Kruunupyy / vastaanotto Kruunupyy, Terveydenhoitajat Terveyskeskussairaala, osastot, Osastonhoitajat, Apulaisosastonhoitajat Terveyskeskussairaala Teerijärvi, Osastonhoitaja, Osastonsihteeri TK kuntoutus ja puheterapia, Aikuisten toimintaterapeutti, Vuodeosaston fysioterapeutti / kuntohoitajat, Lasten fysioterapeutit Neuvola, Terveydenhoitajat, Osastonhoitajat Terveyskeskusvastaanotto, Diabeteshoitajat (2), astma-/reumahoitaja, sydänhoitaja, muistihoitaja, spiro-/silmänpohjakuvaushoitaja, sosiaalipalveluneuvoja, Järjestelysihteeri Suun terveydenhuolto, Johtava ylihammaslääkäri Vanhuspalvelut Kotihoito alueet 1-7, Palveluesimies Honkaharjun toimintakeskus, Palveluesimies Kuusikumpu, Palveluesimies Leporanta, Palveluesimies Palveluohjauskeskus, Sosiaalityöntekijät, Palveluohjaajat, Muistitiimi, Kruunupyyn päivätoiminta Sandbacka vårdcenter, Avdelningsskötare,Biträdande avdelningsskötare Tervakartano, Palveluesimies Honkaharjun toimintakeskus Ventus, Palveluesimies Sosiaali- ja vammaispalvelut Toimintakeskus Duuni / Kälviä, Kehitysvammahoitaja/ohjaaja, Avustaja / henkilökohtainen avustaja Solgården/Regnbågen, Serviceförman Solgården/Regnbågen Kronoby servicecenter, Socialarbetare, Socialhandledare, Familjearbetare Toimintakeskus Kompassi, Ohjaajat,Henkilökohtainen avustaja, Avustajat, Keittäjä-ohjaaja, Hoitaja Vammaispalvelutoimisto, Avohuollon ulkotyöntekijä (ohjaaja)

3 SIVISTYSTOIMI Varhaiskasvatus, Lastenhoitaja/päivähoitajat, Lastentarhanopettajat, Päiväkodinjohtaja (ryhmässä toimiva), Perhepäivähoitajat, Kolmiperhehoitaja/ryhmäperhepäivähoitajat 5 päivää SIVISTYSTOIMI Opetustoimi Peruskoulu ja lukio, Perusopetuksen opettajat 4 päivää SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Terveyspalvelut Hallinto / terveyskeskuksen yhteiset / materiaalipalvelut, Vahtimestarit Suun terveydenhuolto, Hammashoitajat, Suuhygienistit Yleinen terveydenhuolto Kruunupyy / vastaanotto Kruunupyy Terveyskeskussairaala, osastot, osasto 2, osasto 3, Apulaisosastonhoitajat Terveyskeskussairaala Teerijärvi, Apulaisosastonhoitaja Terveyskeskussairaala, osastojen yhteiset, Potilaskuljettajat, Vaatteistonhoitaja TK kuntoutus ja puheterapia, Kuntoutussihteerit, Terveyskeskusavustaja 3 päivää SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Terveyspalvelut Toimenpideyksikkö, Daalia, Välinehuolto, Vastaanottojen psyk.tiimi, Välinehuoltajat, toimenpideyksikkö 2 päivää SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Terveyspalvelut TK kuntoutus ja puheterapia, Puheterapeutit Terveyskeskusvastaanotto, Sairaanhoitajat, Lähi-/perushoitajat, Terveyskeskusavustajat Sosiaali- ja vammaispalvelut Runeberginkadun yksikkö, Ohjaaja, Palveluesimies 0 päivää YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Eläinlääkintä ja terveysolojen valvonta, Kunnaneläinlääkärit, toimialue Kokkolan ulkopuolella, Valvontaeläinlääkärit SIVISTYSTOIMI Muu sivistystoimi Liikuntatoimi, Uinninvalvojat,Kassat SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Terveyspalvelut Toimenpideyksikkö, Daalia, Välinehuolto, Vastaanottojen psyk.tiimi, Sairaanhoitaja, toimenpideyksikkö, Perushoitaja, toimenpideyksikkö Terveyskeskus, Lääkärit, Hammaslääkärit Terveyskeskussairaala, osastot, Sairaanhoitajat, Perushoitajat Terveyskeskussairaala Teerijärvi, Sairaanhoitajat, Perushoitajat Terveyskeskussairaala, kotisairaala, Sairaanhoitajat Terveyskeskussairaala, paleatiivinen pkl, Sairaanhoitaja Terveyskeskussairaala, osastojen yhteiset, Sairaanhoitajat,Perushoitajat TK kuntoutus ja puheterapia, Apuvälinevastaavat Vanhuspalvelut Kotihoito alueet 1-7, Sairaanhoitajat, Lähi- ja perushoitajat, Kodinhoitajat/kotiavustajat

4 Honkaharjun toimintakeskus, Sairaanhoitajat, Lähihoitajat, Perushoitajat, Kodinhoitajat, Hoitoavustaja, Virikeohjaaja, Kuntohoitaja, Vaatehuoltajat Hopijakumpu, Palveluesimies 40 % / sairaanhoitaja 60 %, Sairaanhoitajat, Lähihoitaja/perushoitajat, Kodinhoitaja, Hoitoapulainen/vaatehuoltaja Kuusikumpu, Sairaanhoitaja, Lähihoitajat, Perushoitajat, Kodinhoitajat Lepola, Palveluesimies 50 % / sairaanhoitaja 50, Sairaanhoitajat, Lähi-/perushoitajat, Hoitoapulaiset, Vaatehuoltaja Leporanta, Sairaanhoitajat, Lähi-/perushoitajat, Kodinhoitajat, Hoitoapulaiset, Kuntohoitaja Palveluohjauskeskus, Veteraanisairaanhoitajat, Lähihoitaja, Hoitoapulainen Sandbacka vårdcenter, Sjukskötare, Närvårdare/primärskötare, Vårdbiträde, Sysselsättningsterapeut Tervakartano, Sairaanhoitajat, Lähihoitajat, Hoitoapulaiset, Viriketoiminnanohjaaja HH toimintakeskus Ventus, Sairaanhoitajat, Perushoitajat, Lähihoitajat, Kodinhoitajat, Hoitoavustajat, Kuntohoitaja, Virikeohjaaja Sosiaali- ja vammaispalvelut Pilventupa/Kälviä, Kehitysvammahoitaja/lähihoitajat Kokkolan Hoitokoti, Hoitaja/lähihoitajat, Asuntolan hoitaja, Sairaanhoitaja Lumikonkoti/Koivuhaka, Ohjaajat, Hoitajat, Sairaanhoitaja Siilinpesä, Ohjaajat, Vastaava ohjaaja, Palveluesimies Lastenvalvoja ja toimeentulotuki, Lastenvalvojat Solgården/Regnbågen, Handledare, Solgården, Handledare, Regnbågen Vammaispalvelutoimisto, Sosiaalityöntekijät, Johtava sosiaalityöntekijä, Sosiaaliohjaajat, Sairaanhoitaja Tuulikumpu/Kissankello, Ullava, Ohjaajat, Palveluesimies Lastensuojelu, Sosiaalityöntekijät, Sosiaaliohjaajat, Perheohjaajat, Johtava sosiaalityöntekijä Lastensuojeluyksikkö Ainola, Ullava, Ohjaajat, Johtaja ALUEPELASTUSLAITOS, Vuoromestarit, Ylipalomiehet, Palomiehet, Ensihoitajat, Lääkintämestari, Kalustonhoitaja, Kokkolan ulkopuolella LIIKELAITOKSET Kokkolan Vesi, Koneenhoitajat, Laitosmiehet, Laitosmies/puhdistamonhoitajat, Puhdistamonhoitajat Kokkolan satama, Satamavalvojat, Nosturinkuljettajat, Huoltohenkilöstö, Huoltohenkilöstö: työnjohto ja asiantuntijat Työplus, Pietarsaaren toimipaikan henkilöstö, Uudenkaarlepyyn toimipaikan henkilöstö Teerijärven toimipaikan henkilöstö, Kruunupyyn toimipaikan henkilöstö, Port Towerin toimipaikan henkilöstö, Mariankadun toimipaikan asiakasvastaanottotyötä tekevät Kokkolan Energia Energian henkilöstö paitsi johto-, hallinto-, suunnittelu-, talous-, myynti- ja toimistohenkilöstö LOMAUTUSTEN TOTEUTTAMINEN Toimialojen lomautussuunnitelmat käsiteltiin kaupunginhallituksessa sekä lautakunnissa. Lomautukset ja lamavapaat kohdistuivat noin 55 %:iin henkilöstöstä. Alkukartoituksen perusteella lomautusten piirissä olevasta henkilöstöstä noin 19% valitsi lamavapaan. Lomautettavia viranhaltijoita ja työntekijöitä oli alustavien tietojen mukaan siten noin Lomautuksista kertyi noin 5590 työpäivää ja lamavapaista noin 6070 päivää. Alla on toimialojen osuus kertyneistä päivistä: Keskushallinnon osuus 12,7 % Ympäristöterveydenhuolto 1,2 % Sivistystoimen osuus 46,2 % Sosiaali- ja terveystoimen osuus 14,0 % Teknisen toimen osuus 20,4 %

5 Aluepelastus 2,0 % Liikelaitokset 3,5 % Keskushallinnossa lomautukset ja lamavapaat toteutettiin pääosin kesälomakaudella. Sivistystoimessa lomautukset ja lamavapaat ovat vaikuttaneet tavoitteiden toteutumiseen mm. veso-koulutuspäivien määrän vähentymisenä 3 päivällä. Lomautusten toteuttaminen lisäsi myös hallinnollisen ja esimiestyön kuormittavuutta vähentäen siltä osin esim. pedagogisen johtamisen resursseja. Varhaiskasvatuksen puolella toteutus onnistui ainoastaan kesäajan päivähoidon maksuttomuuden ansiosta. Perusopetuksen osalta Aluehallintovirasto vaati lomautusjärjestelyistä ennakkoilmoituksen 60 päivää ennen lomautusten alkua ja ilmoituksen yhteydessä AVI korosti oppilaiden oikeuksien toteutumista myös lomautuspäivien aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vaatinut Kokkolan kaupungilta selvitystä lomautusten vaikutuksesta perusopetuksen opetusryhmien kokoon. OKM vaatii, että, jos vaikutuksia on, niin kaupungin tulee palauttaa suurten opetusryhmien pienentämiseen osoitettujen valtionavustusmäärärahojen palauttamista. Selvitys on lähetetty, mutta toistaiseksi OKM ei ole vastannut selvitykseen eikä myöskään ole määrännyt euromääräistä palautettavaa summaa. Opetus- ja kasvatuslautakunta ja kaupunginhallitus on käsitellyt opettajien tekemiä oikaisuvaatimuksia lomautusten toimeenpanosta perusopetuksessa ja lukiossa. Lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen lomautuspäätöksistä ei ole tehty valituksia hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimusten valmistelu ja käsittely oli vaativa prosessi sivistyskeskukselle ja vaati suuren työpanoksen. Sosiaali- ja terveystoimessa lomautukset ja lamavapaat toteutettiin pääosin kesäaikaan sulkujen yhteydessä. Vanhuspalveluissa lomautusten vaikutus oli marginaalinen. Mm. jaksotyöaika, hoitajamitoitukset ja sitovat hoito- ja kuntoutussuunnitelmat vaikeuttivat lomautusten toteutusta. Aluehallintovirasto vaati selvitystä lomautusten vaikutuksista koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ja neuvolapalveluihin. Teknisen toimialan osalta lomautukset ja lamavapaat toteutettiin kaikkien työntekijöiden osalta kahden viikon mittaisena, poislukien luottamusmiehet, vuodeosaston laitosapulaiset (15 henkilöä) ja uimahallin siivoojat (5 henkilöä). Koska työpaineita kohdistuu toimialalle merkittävässä määrin myös kesäkaudella ja päätös lomautuksista syntyi alkuvuoden aikana, lomautukset kohdistettiin loppuvuoteen. Lomautukset koskivat noin kolmasosaa toimialan henkilöstöstä. Lamavapaita pidettiin laajemmin vuoden kuluessa. Lomautukset ja lamavapaat vaikuttivat kaikkiin toimintoihin, mukaan lukien viranomais- ja asiantuntijatoiminnot, palvelutasoa alentavasti. Toimenpiteiden laajuudesta johtuen esimiesten suunnittelutyö kasvoi merkittävästi lomautusten ja lamavapaiden organisoimiseksi. LOMAUTUSTEN KUSTANNUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Talousarvion tavoite oli 4,28 milj.euron säästöt henkilöstömenoissa. Säästötavoitteen toteuttamisessa käytettiin lomautusten lisäksi kaikkia muita mahdollisuuksia vaikuttaa henkilöstömenojen kehitykseen alentavasti. Talousarvioon kirjattiin myös, että osa em. säästötavoitteesta voidaan toteuttaa muilla kuin suorilla henkilöstömenoihin kohdistuvilla toimilla.

6 Lomautuksilla ja lamavapailla tavoiteltiin 1,8 M suoria säästöjä. Vuoden 2014 aikana lomautuksista ja palkattomista lamavapaista kertyi suoria säästöjä yhteensä 1,48 milj. euroa. Syinä tavoitteesta jäämiseen oli se, että tavoitteenasettelun jälkeen tapahtui muutoksia, kuten 14 pv:n lomautuksia vaihdettiin pv:n lamavapaisiin tai että tavoitteenasettelussa ei pystytty huomioimaan kaikkia tekijöitä, kuten säännökset määräaikaisten lomauttamisesta, tammi-maaliskuun pidetyt palkattomat vapaat korvasivat lomautuksen/lamavapaan (jos ei ollut palkattu sijaista), lomautus ei kohdistunut vakituisiin henkilöihin, joiden palvelussuhde päättyi Lomautuksista ja talkoovapaista kertyneitä säästöjä seurattiin säännöllisesti vuoden 2014 aikana. Toteutuneista säästöistä kertyi suurin osa sivistystoimesta (46%). Teknisestä toimesta kertyi 20%, sosiaali- ja terveystoimesta 14%, konsernipalveluista 13% ja muista 7%. Henkilöstöstä suurin osa on sosiaali- ja terveystoimessa (38%) sekä sivistystoimessa (37%). Koko konsernin osalta asetetut säästötavoitteet saavutettiin 79%:sti. Yksiköt saavuttivat asetetut tavoitteensa seuraavasti: 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kustannusvaikutusten arviointi kokonaisuutena on vaikeaa, koska lomautuksiin, niiden sivuvaikutuksiin sekä syy- ja seuraussuhteisiin liittyy paljon vaikeasti mitattavissa olevia asioita. Työvaltaisella toimialalla tapahtuu koko ajan rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä ja muutoksia, jotka vaikuttavat henkilöstömenojen kehittymiseen ja muutoksiin. Tässä arvioinnissa on verrattu vuoden 2014 tilinpäätöksen henkilöstömenoja vuoden 2014 talousarvioon ja toisaalta vuoden 2013 tilinpäätökseen. Vakituisen henkilöstön palkkamenojen lisäksi on tarkasteltu sijaiskustannuksia (sairauslomasijaiset, vuosilomasijaiset, muut sijaiset), henkilöstömenojen sivukuluja sekä työllistettyjen palkkakustannuksia.

7 Oheisena on taulukko, josta ilmenee Kokkolan kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömenojen toteutuma- ja talousarviotiedot: HENKILÖSTÖMENOT TA 2014 TP 2014 EROTUS TP - TA TP 2013 Palkat / viranhaltijat Palkat / työsuhteiset Sairauslomasijaiset Vuosilomasijaiset Muut sijaiset Erilliskorvaukset Lomapalkkajaksotus Työllistetyt yhteensä Palkat ja palkkiot yhteensä Eläkekulut Muut sivukulut (mm. sotu, tyött.vakuutukset) Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Johtopäätöksiä: Kokonaisuutena vuoden 2014 talousarvion henkilöstömenot alittuivat yli 2,7 milj.eurolla eli 1,6 prosentilla Henkilöstömenoissa ovat mukana kunta-alan palkankorotukset vuonna 2014, joiden vaikutus oli +0,8 %. Yleinen ansiotasoindeksin muutos vuonna 2014 oli + 1,4 %. Alkuperäiseen henkilöstömenojen säästötavoitteeseen (4,28 milj.euroa) ei päästy. Kaupungin taloudellinen tulos kuitenkin osoittaa, että sopeuttamistoimissa kokonaisuutena onnistuttiin ja tulos oli talousarviota parempi myös ilman satunnaisia myyntivoittoja arvioituna. Henkilöstömenojen talousarvion alitus oli kuitenkin merkittävä kun lisäksi huomioidaan, että henkilöstömenot pienenivät vuoden 2013 tilinpäätöksestä yli 3,15 milj.eurolla (-1,9 %). Tärkeä tekijä palkkamenojen säästöissä olivat lomautukset. Tämä näkyy selvästi vakituisen henkilöstön palkkamenojen toteutumassa suhteessa talousarvioon.

8 Osa henkilöstösäästöstä tulee siitä, että tehtyjen henkilötyövuosien kokonaismäärä kaupungin palveluksessa laski vuonna 2014 noin 100 kappaleella (-3,3 %). Henkilötyövuosien määrään vaikuttavat työsuhteiden määrän ohella niiden laatu ja pituus kuten osa-aikaisuudet ja määräaikaisten työsuhteiden määrä. Säästöä saatiin lisäksi sairauslomasijaisten palkkakustannuksissa Vuosilomasijaisten palkkabudjetti ylittyi hieman, mutta vuoden 2014 toteutuma alitti vuoden 2013 tilinpäätöksen tason Henkilöstömenojen vähenemiseen vaikuttavat myös muut henkilöstömuutokset ja siirrot vuosittain kuten vuonna 2014 ensihoidon henkilöstön siirtyminen pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Työllistettyjen palkkamenot alittivat talousarvion lähes eurolla eli 38 prosentilla. Tämä on suora seuraus lomautuksista. Suunnilleen samalla summalla pienenivät työllistämiseen käytetyt palkkamenot vuodesta Kaikilla edellä mainituilla palkkamenojen säästöillä on luonnollisesti lisäsäästövaikutus palkkojen sivukulujen pienenemisen kautta. Sotu -maksuissa ja eläkekuluissa syntyi suhteessa talousarvioon säästöä 1,88 milj.euroa. Muita lomautusten mahdollisia kustannusvaikutuksia Lomautusten toteutus vaati henkilöstöpalveluilta, yksiköiden henkilöstöltä ja erityisesti esimiehiltä erittäin suuren työpanoksen. Lomautusten organisointi ja siihen liittyvä dokumentointi vaativat paljon työaikaa. Karkean arvion mukaan lomautusten organisointi vaati esimiehiltä yhteensä noin vuorokautta vastaavan työpanoksen joka tarkoittaa suunnilleen yhtä tehollista henkilötyövuotta. Laskennallisesti tämä on noin euron kustannus. Palkanlaskennassa lomautuksista johtuvat keskeytymisilmoitukset teettivät lisätöitä kuten lomautuksiin liittyvien muiden asiakirjojen ja sitoumusten käsittely. Lomautukset estivät työllistämistä ja sen mukana tulevia kustannussäästöjä. Tukityöllistämisen säästöt ajoittuvat 3 4 vuodelle. Arvio vuosisäästöstä per palkkatuettu henkilö on noin euroa. Laskennallisesti 100 palkkatyöllistetyn henkilön kustannussäästöt kaupungille ovat siis noin euroa vuodessa. Osa tästä säästöstä jäi viime vuonna toteutumatta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistäminen säästää kaupungin maksamia työmarkkinatuen sakkomaksuja. Taloushallinnon käytettävissä olevilla tiedoilla on mahdotonta arvioida kuinka paljon em. maksut nousivat vuonna 2014 lomautuksista johtuen. Kokkola maksoi työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja vuonna 2014 yhteensä euroa. Tässä oli kasvua vuodesta 2013 noin 13 %. Työmarkkinatukimaksut ovat olleet jo vuosia jatkuvassa kasvussa lomautuksista riippumatta. Esim. menokasvu oli yli 35 %. Voidaan olettaa, että lomautusten vaikutus sakkomaksujen kokonaismäärään on ollut vähäinen. Lomautusten takia tekemättä jääneet ja ruuhkautuneet työt ovat henkilöstölle iso rasitus. Lomautukset eivät poista työn tarvetta. Ruuhkien purku myöhemmin on aiheuttanut paineita. Alkuvuonna 2015 sairauspoissaolot ovat kasvaneet kaupungilla noin 30 prosentilla. Osa tästä kasvusta selittynee lomautusten jälkiseurauksilla.

9 KYSELY ESIMIEHILLE LOMAUTUSTEN JA LAMAVAPAIDEN TOTEUTTAMISESTA Esimiehille tehtiin ajalla toukokuussa 2015 webropol-kysely, jossa selvitettiin esimiesten näkemyksiä lomautusten tai niiden vaihtoehtona pidettyjen lamavapaiden toteuttamisesta sekä niiden vaikutuksista henkilöstöön ja palvelujen järjestämiseen. Kyselyyn pyydettiin vastaamaan niiden esimiesten, joiden vastuualueilla lomautuksia tai lamavapaita oli toteutettu vuoden 2014 aikana. Mikäli vastuualueen/työyksikön henkilöstö ei ole ollut lainkaan lomautusten kohteena, niin kyselyyn ei tarvinnut vastata. Kyselyyn vastasi yhteensä 92 esimiestä. Vastaajista suurin osa oli sivistystoimesta (42%) sekä sosiaali- ja terveyspalveluista (27%). Muut Tekpa Sivistys Sote Keskushallinto 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Lomautusten ja lamavapaiden toteutuminen Vastanneista esimiehistä 89% koki lomautusten ja lamavapaiden sujuneen hyvin 26 % ja kohtalaisesti 63%. Huonosti lomautusten kertoi sujuneen 11% vastaajista. hyvin kohtalaisesti huonosti Toteutuksen sujuminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Vaikutukset palveluihin ja asiakaspalaute Runsaalla puolella vastanneiden esimiesten mielestä joitain olennaisia asioita jäi hoitamatta lomautusten/lamavapaiden johdosta. ei kyllä Jäikö olennaisia asioita hoitamatta? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Asiakaspalautetta sai lomautusten/lamavapaiden johdosta 55% vastanneista esimiehistä, eli 45% heistä ei saanut asiakaspalautetta.

10 Konsernipalvelut (keskushallinto) Vastauksissa näkyi suunnitelmien valmistumisen siirtyminen ja palavereiden priorisointi. Asiakaspalaute oli koskenut lähinnä sitä, etteivät luottamushenkilöt olleet tavoittaneet haluamiansa henkilöitä ja toiminnan koettiin hidastuneen. Sivistystoimi Vastauksissa tuotiin esille opetuksen tason laskua, suunnittelun viivästymistä, koulutuksen poisjäämistä sekä esimiestöiden kasaantumista. Asiakaspalautetta oli tullut muun muassa sulkuviikosta, palveluiden saatavuudesta, tavoitettavuudesta sekä tasapuolisesta kohtelusta. Suurin osa palautteesta oli huolestunutta ja kriittistä. Toisaalta saatiin myös ymmärrystä ja kannustusta siihen miksi palvelut ovat heikentyneet. Sosiaali- ja terveystoimi Vastauksissa tuotiin esille jonotusaikojen ja käsittelyaikojen pitenemistä, palvelun saannin hidastumista sekä suunnittelun ja kehittämisen hidastumista Asiakaspalautetta tuli palveluaikojen ruuhkautumisesta ja pidentymistä, sulkuviikoista sijaispuutteineen, tavoitettavuudesta sekä siitä miksi säästöt kohdistuvat pelkästään kaupungin työntekijöihin. Tekninen toimi Vastauksissa tuotiin esille töiden viivästymistä, kehittämistyön sekä muiden tehtävien siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Perussiivoukset jäivät suurelta osin tekemättä. Asiakaspalautetta tuli palveluaikojen pitenemisestä, ympäristöalueiden hoidosta, töiden viivästymisestä ja asioiden toimimattomuudesta. Samalla tuli myös ymmärrystä tilanteelle. Kysyttäessä oliko lomautuksella/lamavapailla myönteisiä vastauksia, suurin osa (97%) vastanneista esimiehistä oli sitä ettei. Myönteisinä asioina nähtiin se, että lomautukset ja lamavapaat aiheuttivat tarpeellista työn priorisointia ja keskustelua toiminnan keskittämisestä olennaiseen sekä lisäsi kekseliäisyyttä työvuorojen pyörittämiseen. Vaikutukset ilmapiiriin, työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen Kyselyyn vastanneista esimiehistä 28% koki, ettei lomautuksilla ja lamavapailla ollut lainkaan vaikutusta henkilöstön ilmapiiriin. Vastanneista 2% koki niillä olleen myönteinen vaikutus, sen sijaan suurin osa, 70%, totesi niillä olleen kielteinen vaikutus. Kielteisten vastausten osalta esiin tuotiin eniten henkilöstön kokemaa eriarvoisuutta sen vuoksi, etteivät lomautukset/lamavapaat koskeneet kaikki tasapuolisesti. Lisäksi esille nousi mm. motivaation heikentyminen, työkuormituksen kasvu, huoli asioiden ja töiden järjestymisestä, sairauslomien lisääntymistä, arvostuksen puutteen tuntemista, talouden kiristymisen aiheuttamia huolia, tyytymättömyyden lisääntymistä työnantajaa kohtaan sekä lomautusten aiheuttamaa ylimääräistä työtä. Vastanneiden esimiesten mukaan lomautuksilla ja lamavapailla oli vaikutusta työssä jaksamiseen. Vastauksissa tuotiin esille mm. työkuorman ja esimiesten ylitöiden lisääntyminen, uupumuksen tunne, töiden järjestämisen paineet, töiden kasaantuminen, kiireen tunne, sairauslomien lisääntyminen sekä stressin tunne. Joidenkin mielestä vaikutus oli kuitenkin myös positiivinen ja vapaan olevan piristävää.

11 työturvallisuus työssä jaksaminen ei kyllä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työturvallisuuden osalta suurin osa vastanneista esimiehistä koki, ettei lomautuksilla ja lamavapailla ollut vaikutusta siihen. Vastauksissa tuotiin esille mm. vastuun lisääntymistä, huolta asiakasturvallisuuden heikkenemisestä, kiireen aiheuttamaa riskien kasvamista, yksintyöskentelyn ja riskien lisääntymistä varsinkin koulujen osalta. Lomauttamista/lamavapaita koskevat ohjeet ja viestintä henkilöstölle Lomautuksia ja lamavapaita koskeneita ohjeita piti selkeinä 56 % vastanneista esimiehistä. Sisäisen tiedotuksen henkilöstölle koki riittävänä valtaosa, eli 75 % esimiehistä. Syynä riittämättömään sisäiseen tiedotukseen todettiin muun muassa riittävän yksityiskohtaisen tiedon puute heti lomautusten alussa. Myös yleistä koko henkilöstön tiedotustilaisuutta kaivattiin sekä laajempaa keskustelua lomautuksista omalla toimi-alalla. Muu palaute Kyselyssä annettiin runsaasti vapaata muuta palautetta. Lomautusten suunnittelun ja toteuttamisen aiheuttama työmäärä koettiin suurena varsinkin esimiestyössä ja siten, että perustyö kärsi. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia tuotiin esille johtuen erilaisista lomautusten rajauksista. Osa totesi myös tiettyjen raskaiden vaikutusten näkyvän vasta viiveellä. Toisaalta todettiin, että lomautuksiin liittyvät järjestelyt teettivät paljon töitä, mutta itse lomautukset sujuivat hyvin. Erittäin paljon esitettiin toiveita siitä, ettei henkilöstösäästöjä haeta jatkossa enää lomautusten avulla ja lomautukset jäisivät ainutkertaiseksi kokemukseksi. Seuraavassa joitain poimintoja: -"Kaiken kaikkiaan työaikaresurssiin tuli n. kahden ja puolen viikon vajaus, jonka aiheuttama kiire tulee näkymään vielä pitkään. Kentällä väsymys purkaantuu sairaslomina ja turhautumisena. -"Lomautusten vaikutukset eivät näy välttämättä organisaation mittareissa, mutta ne näkyvät osasyynä muutamissa asioissa, että organisaation resurssi on ollut merkittävästi vajaa vuoden 2014 aikana. Näillä on myös kustannuksia lisääviä vaikutuksia. -"Esimiehelle aiheutuu runsaasti ylimääräisiä työtehtäviä lomautusten johdosta (annettavan informaation määrä kaikkinensa, tukikeskustelut, lomautukseen liittyvät paperitehtävät jne..). Esimiehen ollessa lomautettuna, siirtyvät normaalit työtehtävät lomautuksen jälkeen tehtäviksi. Jos taloudellisesti jotakin säästetään, menetetään se ajallisesti muista työtehtävistä. -"Kun esimies on lomautettuna, hänen töitään delegoituu toiselle esimiehelle, jolloin alaismäärä voi nousta yli 100:aan. Tällöin työ on "tulipalojen sammuttelua" ja poissaolon vaikutukset näkyy pitkään. -"Toivottavasti ei enää koskaan lomautuksia! Kyllä kaikkien kuntalaisten tulee osallistua lamatalkoisiin, ei vain kaupungin työntekijöiden. Hekö ovat syyllisiä heikkoon taloustilanteeseen? -"Lomautus ei keino ratkaista kaupungin taloutta. Tekohengitystä.

12 -"Samanlainen tapa näyttää jatkuvan. Pitäisi ryhtyä suurempiin muutoksiin, jotta tällainen koheltaminen loppuisi. Samaan aikaan kun väkeä on lomautettuna pitää kiinnittää huomiota myös muuhun kaupungin rahankäyttöön. -"Toivottavasti lamavapaita ei tarvitse tulevaisuudessa käyttää vaan säästöt löytyisivät muualta kuin henkilöstön palkkakustannuksista. -"Jos säästöjä kuitenkin pitää löytää niin kaikki samalla viivalla. Jokainen työntekijä on yhtä tärkeä. -"Vastaavissa tilanteissa säästöjen pitäisi koskea kaikkia, siis ei erikoiskohtelua kenellekään. -"Jos jatkossa pitää samanmoisiin säästötalkoisiin alkaa, niin reilu peli... eli joko koskee kaupungin koko henkilöstöä tai sitten ei ketään!! YHTEENVETO Lomautuksilla saatiin vuonna 2014 merkittäviä lyhyen aikavälin kustannussäästöjä. Henkilöstömenojen talousarvion alittuminen ja menojen pienentyminen vuodesta 2013 on poikkeuksellista. Lomautusten sivuvaikutukset ja seurannaisvaikutukset heikensivät lomautusten toiminnallisia ja taloudellisia kokonaisvaikutuksia. Lomautukset heijastuvat vielä tämänkin vuoden toimintaan. Lomautukset eivät ratkaise perusongelmaa talouden ja toiminnan tasapainotuksessa. Lomautukset ovat äärikeino ja väliaikainen toimenpide talouden lyhyen tähtäimen sopeuttamisessa. Lomautukset eivät saa hidastaa pysyvien, rakenteellisten ratkaisujen hakemista talouden tasapainottamiseksi. Kuntasektorilla lomautukset eivät perustu työn ja palveluiden kysynnän heikkenemiseen. Lomautukset voivat heikentää kuntakuvaa. Lomautukset aiheuttavat suuren määrän ylimääräistä ja tuottamatonta hallinnollista työtä päätöksentekomenettelyineen, mikä taas on pois muusta perustyöstä sekä myös kehittämisestä. Lomautukset ja talkoovapaat sujuivat esimiesten näkemysten mukaan pääsääntöisesti joko hyvin tai kohtalaisesti. Lomautuksilla todettiin olevani vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin ja osittain myös työturvallisuuteen. Lomautukset kohtelevat eri henkilöstöryhmiä eriarvoisesti. Vain osa henkilöstöstä kantaa taloudellisen ja toiminnallisen vastuun säästötavoitteesta, vaikka omat työmäärät ovat ennallaan. Lomautuksilla nähtiin olevan vain vähän positiivisia seurauksia (priorisoinnin lisääntyminen ja keskittyminen olennaiseen). Lomautuksilla on ollut tosiasiallista merkitystä talouden tasapainottamistavoitteissa: osana sopeuttamistoimia ne edesauttoivat merkittävästi kaupungin vuoden 2014 talousarvion toteutumista ja taloudellista tulosta.