Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Transkriptio

1 Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

2 Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v henkilöllä - Ulkomailta muutti asukasta. Väestönkasvusta 50 % oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli 37 % ja kuntien välisen muuttovoiton 13 %. - Valtuustokaudella väestönlisäys oli noin henkeä - Noin puolet lisäyksestä tulee syntyneiden enemmyydestä - Vieraskielisten osuus väestönlisäyksestä on huomattava - Väestönkasvu tulee edelleen jatkumaan. Tämä lisää palvelutarvetta sekä lasten ja nuorten että myös ikääntyvien palveluissa - Työttömyysaste 6,5 % (v. 2011; 5,5 %) - Pitkäaikaistyöttömiä eli 20 % työttömistä. Alle 25-vuotiaita oli 700 ja 50 vuotta täyttäneitä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 18,8 %

3 Talouden perusta Kaupungin ja Espoo-konsernin tase on terve Mm. velkataakka on kaupungilla alhainen ja konsernilla kohtuullinen Kaupungilla on rahastoituja varoja, joilla on voitu osin loiventaa talouden heilahteluja rahoittamalla pieni osa investoinneista rahastoja purkamalla Taseessa on ylijäämiä, jotka kuitenkin ovat sitoutuneina investointeihimme Varoja ei tarvitse käyttää taseen tervehdyttämiseen Tulopohja on varsin vahva, mutta verotuloriippuvuus on poikkeuksellisen suuri Omavaraisuusaste kaupungilla oli 2011 lopussa 87 % ja konsernilla 58 %

4 Tuotoista ja kuluista Tuottojen kehitys ja merkitys: Ulkoiset tuotot (maksut, myyntituotot jne) + 2,9 % (253 M) Verotulot + 1,5 % (1249 M) Rahoitustuotot (netto) % (44 M) Valtionosuudet + 53,7% (48 M) Kulujen kehitys ja merkitys: Ulkoiset kulut + 5,3% (1515 M) Henkilöstökulut + 2,6 % (594 M) Palvelujen ostot + 7,3 %(660 M) Avustukset + 9,0%(131 M) ( josta toimeentulotuki 46 M,+12,7%) Ulkoiset vuokrat +11,0%(51 M) Muut kulut + 0,5%(79M) Alaskirjauksia noin 14 M, mikä on tavanomaista enemmän

5 Palvelussuhteiden määrä Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen alkaen. Muutoksia alkaen: suuri osa konsernipalveluista (n. 370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Muutoksia alkaen: 61 vahtimestaripalvelujen ja logistiikan työntekijää siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon, tekninen ja ympäristötoimi jakautui kahdeksi eri toimialaksi (perustettiin palveluliiketoimi). Muutoksia alkaen: Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien, noin 260 henkilöä, palkkaus siirtyi Seuren kautta tapahtuvaksi elo-syyskuussa Suomenkielinen varhaiskasvatus (2700 henkilöä) siirtyi sosiaalija terveystoimesta sivistystoimeen, teknisestä ja ympäristötoimesta siirtyi 160 Espoon Veden työntekijää (155 vakinaista ja 5 määräaikaista) kuntayhtymän palvelukseen, sosiaali- ja terveystoimesta siirtyi 27 elatusturvan, edunvalvonnan ja yritystyöterveyshuollon työntekijää pois kaupungin organisaatiosta ja sivistystoimesta siirtyi valtiolle 8 kuluttajaneuvonnan työntekijää. Henkilöstömäärät ja palkat sisältävät myös liikelaitosten henkilöstön. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. Raportin sisältämistä palkkatiedoista on poistettu työllistettyjen palkkamenojen vaikutus.

6 Henkilöstöön liittyvät kulut Henkilöstökulut Tyovoimavuokraus 200 Henkilöstömenot

7 Toimintakulujen kasvu

8 Toimintakulut

9 Palvelujen ostot 2012 Ostot yhteensä 660 Me, josta suurimpia eriä Ostot kuntayhtymiltä (esh suurin) 228 Me Rakentamis- ja kunnossapitopalvelut 69 Yhteistoimintakorvaukset (sis. Joukkoliikenteen operointipalveluja) 54 Tietojärjestelmien käyttö ja ylläpito 30 Työvoimavuokraus 27 Kone- ja kuljetuspalvelut 25 Jätehuolto, puhtaanapito, siivous 10 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi

10 Toimintatuotot ja kulut

11 Verotulon rakenne Milj. euroa Verotulon rakenne Ansio- ja pääomatulot Yhteisövero Kiinteistövero

12 Verotulon kehitys Verotulon eri erien kehitys oli hyvin erilainen ja kokonaiskasvu siis 1,5 % Ansiotulo/kunnallisvero + 4,3 % Yhteisövero-osuus - 19,6 % Kiinteistövero + 4,8 % Verotulon kehitysnäkymät vuodelle 2013 ovat heikot Vuoden 2014 osaltakin on huomattavan paljon kysymysmerkkejä, eikä ainakaan nopeaan verotulon kasvuun ole näkyvissä perusteita

13 M MUUTOS-% Verotulon kehitys, jatkuu ESPOON VEROTULOJEN KEHITYS % % % % 2% 0% % % VEROTULOT M MUUTOS %

14 Vuosikatteen kehitys Vuosikate 1000 euroa sekä /asukas (31.12.) Vuosikate Vuosikate/asukas

15 Kaupungin lainakannan kehitys

16 Investoinnit M 300 Kaupungin investoinnit Peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt Kaupungin investoinnit (HSY 114 Me putsattu vuonna 2010)

17 Vuosikate, investoinnit ja vuosikatetarve Vuosikate Investoinnit (HSY eliminoitu) Vuosikatetarve

18 Maksuvalmius Korkotason poikkeuksellinen alhaisuus, jota on jatkunut jo pitkään, on tehnyt kannattavaksi minimoida pitkäaikaisen lainan ottoa ja tehnyt suurten kassavarantojen pitämisen epäedulliseksi. Pitkä sijoittaminen on toinen kysymys. Olemmekin antaneet kassavarojen tason laskea, lyhytaikaiset likviditeettitarpeet on hoidettu käyttäen kuntatodistuksia. Tämän on mahdollistanut pitkäaikaisen lainanoton siirtämisen eteenpäin ja luopumisen rahastojen purusta Kassaa on 2012 tukenut valtion palauttama ensimmäinen erä KehäI:n parantamiseen valtiolle annetusta lainasta (noin 45 M) sekä investointien aikataulujen venyminen Kuluvana vuonna tilanne muuttuu; lainaa on nostettu 30 M ja maaliskuussa nostetaan jälleen 30 M. Lisäksi rahastoja on purettu noin 11 M ja purut jatkuvat pitkin vuotta. Vuodelle 2013 suunniteltu noin 110 M:n lainanotto ja 40 M:n rahastopurku joudutaan toteuttamaan Korkotason kääntyessä nousuun tulee myös kassavarojen tasoa pystyä nostamaan normaalille tasolle aikana