KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI"

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYÖKOKEILUN PALVELULINJA Voimassa alkaen

2 SISÄLLYS TYÖKOKEILUN PALVELULINJA Tavoite Kuntoutujat Henkilöstö Alkukartoituksen henkilöstö Työkokeilun henkilöstö Rakenne Sisältö Työkokeilun alkukartoitus Työkokeilun ohjelma alkukartoituksen jälkeen Kuntoutujan ohjaus ja tavoitteen laatiminen Työharjoittelu Työkokeilussa käsiteltävät teemat Päätösvaihe Työkokeilun seurantapäivät tai seurantakäynnit Arviointi ja mittaaminen... 12

3 TYÖKOKEILUN PALVELULINJA 2011 alussa ja sen jälkeen voimaan tulevat avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelulinjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Tämä palvelulinja on työkokeilua koskeva palvelulinjakohtainen osa, jossa on tarkemmin määritelty työkokeilun sisältö, rakenne ja henkilöstö. Työkokeiluun sisältyy alkukartoitus, joka voi olla lyhempi, jos kuntoutuja on ollut esimerkiksi kuntoutustutkimuksessa ennen työkokeilun alkamista. Työkokeilun jälkeen kuntoutuja voi tarvittaessa jatkaa vielä työhönvalmennuksella. Työkokeilu voidaan myös keskeyttää ja vaihtaa työhönvalmennukseen, jos työkokeilu ei ole kuntoutujalle tarkoituksenmukainen. Työkokeilu toteutetaan yksilöllisesti, mutta palveluntuottaja voi koota samanaikaisesti työkokeilussa olevista kuntoutujista ryhmiä. 1 Tavoite Työkokeilun tavoitteena on työllistyminen ja työelämässä pysymisen tukeminen erilaisiin ammatteihin tai tehtäviin soveltuvuuden ja/tai tietynlaisissa työtehtävissä suoriutumisen selvittäminen ammattialan sopivuuden varmistaminen sopivan koulutusalan löytäminen ammatillinen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatiminen ja työllistymisen selvittäminen. Työkokeilu on osa ammatillisen kuntoutuksen prosessia, jolla tuetaan vajaakuntoisen henkilön työllistymistä, työelämässä jatkamista tai työelämään palaamista. Jos kuntoutujalla on runsaasti selvittämistarpeita, työkokeilu on yleensä sopiva vaihtoehto. Työkokeilun aikana pääpaino on työssä suoriutumisen edellytysten selvittelyssä, mutta huomiota kiinnitetään käytännön tehtävien lisäksi yleisiin työelämävalmiuksiin. Työkokeilussa kokeillaan erilaisia työtapoja ja työtehtäviä henkilön kykyjen perusteella. Kuntoutujan kanssa selvitetään hänen mahdollisuuksiaan ja edellytyksiään selvitä työelämässä tai löytää sopiva työ- tai koulutusala tai työpaikka. Kuntoutujan motivoituminen, sitoutuminen tavoitteisiin ja voimavarojen riittävyys ovat tärkeitä kuntoutuksen etenemiselle. 2 Kuntoutujat Kela järjestää ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille (KKRL 6 ) henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman takia olennaisesti

4 2 heikentyneet tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Heillä voi olla riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Ennen työkokeilun aloittamista kuntoutujan terveydentilan tulee olla riittävästi selvitetty joko lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla. Aiempien hoitosuunnitelmien tulee olla riittävän pitkällä, jotta kuntoutuksessa voidaan paneutua työssä selviytymisen arviointiin ja tukemiseen. Työkokeilua voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä kuntoutustutkimus, jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta. Kuntoutuspäätöksen tekijän tulee varmistaa ennen kuntoutuspäätöstä, että aiemmat hoitosuunnitelmat ovat toteutuneet, jotta kuntoutuksessa voidaan erityisesti paneutua työssä selviytymisen käytännön kysymyksiin. Kuntoutukseen soveltuvat aikuiset henkilöt, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä. Lisäksi kuntoutukseen soveltuvat nuoret, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää sopiva koulutusala. Keskeistä on kummallakin kohderyhmällä työllistymisen tavoitteen selkiyttäminen ja työelämään pääsemisen tukeminen. 3 Henkilöstö 3.1 Alkukartoituksen henkilöstö Työkokeilun alkukartoituksen toteuttaa moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa muut erityistyöntekijät ja muu kuntoutushenkilöstö. Moniammatillinen työryhmä* Työkokeilun alkukartoituksesta vastaa moniammatillinen työryhmä. Moniammatillinen työryhmään kuuluvat jäseninä - lääkäri - psykologi - sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) - työelämän asiantuntija* *. Työryhmän kaikilla jäsenillä tulee olla vähintään kolmen vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä. Moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimivalla työelämän asiantuntijalla tulee olla vähintään ammattikorkeakoulututkinto tai vanha opistoasteen tutkinto. Työryhmän työelämän asiantuntijalla voi olla myös toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jos hän on tarjouksen antamishetkellä työssä asianomaisella kuntoutusta toteuttavalla palveluntuottajalla ja hänellä on työkokemusta vähintään kolme vuotta ammatillisesta kuntoutustyöstä. * Moniammatillisen työryhmän, työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän ja työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

5 3 Erityistyöntekijät Kuntoutukseen osallistuu kuntoutujan tarpeen mukaan muita erityistyöntekijöitä, joita voivat olla fysioterapeutti, työfysioterapeutti, työterveyshoitaja, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, erikoislääkäri/lääkäri, IT-ohjaaja, opintoohjaaja, opettaja, erityisopettaja, kuntoutusohjaaja, kuntoutuksen ohjaaja (AMK), sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK), psykologi/neuropsykologi tai työelämän asiantuntija**. Muu kuntoutushenkilöstö* 3.2 Työkokeilun henkilöstö Henkilöstöön voi kuulua myös muuta henkilöstöä, esim. lähihoitaja, liikunnanohjaaja, ravitsemusneuvoja tai vapaa-ajanohjaaja. Alkukartoituksen jälkeen työkokeilua jatkaa moniammatillisesta työryhmästä nimetty työpari ja tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä ja muita kuntoutushenkilöitä. Työpari* Kuntoutujalle määritellään sopiva työpari, joka vastaa työkokeilun toteutumisesta kuntoutujakohtaisesti. Työpari nimetään kyseisen moniammatillisen työryhmän jäsenistä, jotka ovat haastatelleet kuntoutujan. Työkokeilun työparina on työelämän asiantuntija** sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai psykologi. Työparin jäsenillä tulee olla vähintään kolmen vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä. Työparin jäsenenä toimivalla työelämän asiantuntijalla tulee olla vähintään ammattikorkeakoulututkinto tai vanha opistoasteen tutkinto. Työparin työelämän asiantuntijalla voi olla myös toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jos hän on tarjouksen antamishetkellä työssä asianomaisella kuntoutusta toteuttavalla palveluntuottajalla ja hänellä on työkokemusta vähintään kolme vuotta ammatillisesta kuntoutustyöstä. Omaohjaaja* Toinen työparin jäsenistä toimii kuntoutujan omaohjaajana, jonka kanssa kuntoutuja voi jakson aikana halutessaan keskustella kuntoutukseensa liittyvistä kysymyksistä. Omaohjaaja toimii palveluntuottajan ulkopuolisissa työpaikoissa toteutettavan työharjoittelun aikana kuntoutujan yhteys- ja tukihenkilönä sekä palveluntuottajan ja työpaikan välillä yhteyshenkilönä. Moniammatillisen työryhmän, työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän ja työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

6 4 Erityistyöntekijät* Kuntoutukseen osallistuu kuntoutujan tarpeen mukaan muita erityistyöntekijöitä, joita voivat olla fysioterapeutti, työfysioterapeutti, työterveyshoitaja, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, erikoislääkäri/lääkäri, IT-ohjaaja, opintoohjaaja, opettaja, erityisopettaja, kuntoutusohjaaja, kuntoutuksen ohjaaja (AMK), sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai työelämänasiantuntija**. Muu kuntoutushenkilöstö * Henkilöstöön voi kuulua myös muuta henkilöstöä, esim. lähihoitaja, liikunnanohjaaja, ravitsemusneuvoja tai vapaa-ajanohjaaja. 4 Rakenne Työkokeilun kokonaispituus on enintään 40 vuorokautta ja 3 seurantapäivää tai seurantakäyntiä. Työkokeilu alkaa alkukartoituksella, joka kestää 3-5 vuorokautta. Sen jälkeen jatkuvan työkokeilun pituus ja rakenne voivat vaihdella yksilöllisen tarpeen mukaan. Työkokeilun pituus alkukartoituksen jälkeen on vähintään 15 ja enintään 35 vuorokautta. Alkukartoitus toteutetaan yhdenjaksoisesti. Alkukartoituksen jälkeen työkokeilu toteutetaan yleensä yhtenä kokonaisuutena ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia väliaikoja. Työkokeilu voidaan kuitenkin toteuttaa useassa jaksossa esimerkiksi silloin, kun sopivan ulkopuolisen työpaikan järjestäminen vaatii sitä. Myös heti alkukartoituksen jälkeen voi olla tarpeen pitää lyhyt väliaika kuntoutujalle sopivien harjoittelupaikkojen etsimiseksi. Kelassa kuntoutuspäätös tehdään työkokeilusta enintään 41 vuorokaudelle, joista 1 on seurantapäivä tai -käynti. Tarkistuspäätös tehdään, jos kuntoutujalle suositellaan lisäseurantapäiviä. Tähän ei tarvita uutta kuntoutushakemusta. Työkokeilussa myönnetään enintään 2 lisäseurantapäivää tai -käyntiä. Jos kuntoutujalle suositellaan työkokeilun jatkoksi työhönvalmennusta tai jos työkokeilu keskeytetään siitä syystä, että se katsotaan aiheelliseksi vaihtaa työhönvalmennukseksi, kuntoutujalle tehdään kuntoutuspäätös työhönvalmennuksesta. Kuntoutuja ei tarvitse uutta kuntoutushakemusta, jos työkokeilua jatketaan suoraan työhönvalmennuksena. Päivän pituus Työkokeilu ja siihen sisältyvä alkukartoitus toteutetaan avomuotoisesti, arkipäivisin maanantaista perjantaihin. - Palveluntuottajan tiloissa pidettävän avopäivän kesto on vähintään 6 tuntia, josta kuntoutuksen ammattihenkilön ohjaama ohjelma on vähintään 5 tuntia. * Moniammatillisen työryhmän, työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän ja työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

7 5 - Ulkopuolisessa työharjoittelussa päivän kesto on vähintään 5 tuntia. Alkukartoituksen jälkeen työkokeilun kahden ensimmäisen viikon aikana työkokeilupäivien määrä ja päivän pituus voivat joustaa yksilöllisen tarpeen mukaan. - Työkokeilupäiviä tulee kuitenkin tällöin olla vähintään 3 päivää/viikko ja työkokeilupäivän pituuden pitää olla vähintään 5 tuntia/päivä, josta kuntoutuksen ammattihenkilön antaman ohjattua ohjelmaa on vähintään 4 tuntia/päivä. - Jousto ei kuitenkaan koske ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvaa työharjoittelua. Majoitus ja täysihoito järjestetään tarvittaessa niille kuntoutujille, joille päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi pitkien matkojen ja/tai hankalien liikenneyhteyksin vuoksi. Kuntoutuspalvelua ei toteuteta viikonloppuisin, mutta majoitus ja täysihoito voidaan järjestää edellä mainituilla perusteilla myös silloin. Majoitus voidaan järjestää joko palveluntuottajan omissa majoitustiloissa tai ulkopuolisissa tiloissa, esimerkiksi majoitusliikkeessä tai erillisessä huoneistossa. Majoitusmahdollisuus ei koske kuntoutujia silloin, kun työkokeilun työharjoittelu tapahtuu ulkopuolisissa työpaikoissa. Jos palveluntuottaja on koonnut Kelan kuntoutujista ryhmiä, niiden koko voi olla enintään 12 henkilöä. Seurantapäivät tai seurantakäynnit Työkokeiluun kuuluu 1 3 avomuotoista seurantapäivää tai -käyntikertaa, jotka toteutetaan 3 kuukauden kuluessa viimeisen jakson päättymisestä. Yksi seurantapäivä tai -käyntikerta on pakollinen. Lisäksi voi olla 2 lisäseurantapäivää tai -käyntiä yksilöllisen tarpeen mukaan jatkosuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi. Seurantapäivät tai seurantakäynnit toteutetaan yksilöllisesti. Seurantapäiviä tai seurantakäyntejä ei toteuteta, jos kuntoutuja siirtyy työkokeilun jälkeen suoraan työhönvalmennukseen. Seurantapäivä pidetään vain palveluntuottajan tiloissa ja seurantapäivän pituus on vähintään 6 tuntia, josta kuntoutuksen ammattihenkilön antaman ohjatun ohjelman osuus on vähintään 5 tuntia. Seurantakäynti voidaan pitää palveluntuottajan tiloissa tai ulkopuolisissa muissa tiloissa. Palveluntuottajan edustajan ulkopuolisiin tiloihin tekemän seurantakäynnin (asiantuntijan käyntikerta) tai kuntoutujan palveluntuottajan tiloihin tekemän seurantakäynnin ohjelma kestää 2 4 tuntia. Kuntoutuja on aina mukana käyntikerroilla. 4.1 Sisältö Työkokeilun pääsisältöjä ovat alkukartoitus, työharjoittelu, yksilöohjaus ja seurantapäivät tai seurantakäynnit. Näistä osista keskeisin on työharjoittelu. Kuntoutus on yksilöllistä, mutta ryhmätoimintoja käytetään, jos palveluntuottajalla on sopiva ryhmä. Yksilö- ja ryhmäohjauksessa käsitellään erilaisia teemoja. Työkokeilu tulee aloittaa neljän viikon kuluessa kuntoutuspäätöksen saapumisesta palveluntuottajalle. Kuntoutus voidaan poikkeuksellisesti aloittaa myöhemminkin, jos viivästymiseen on perusteltu syy. Tarvittaessa palveluntuottaja voi varmistaa työ-

8 6 kokeilun oikea-aikaisuuden esimerkiksi haastattelemalla kuntoutujaa puhelimitse ennen varsinaisen kuntoutuksen alkamista. 4.2 Työkokeilun alkukartoitus Työkokeilun alkukartoituksen tavoitteena on laatia alustava suunnitelma työkokeilun toteuttamisesta sekä selvittää kuntoutujan ammatilliset, psykososiaaliset ja terveydelliset edellytykset kuntoutukselle. Alkukartoituksessa tai myöhemmin työkokeilun aikana voidaan todeta, että työkokeilua ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa vaan kuntoutus keskeytyy ja kuntoutuja ohjataan muuhun kuntoutuksen, esim. työhönvalmennukseen tai muiden palvelujen piiriin. Jos kuntoutuja on ollut kuntoutustutkimuksessa ennen työkokeilua tai hänen tilanteensa ei tarvitse tarkempaa selvittelyä, saattaa riittää 3 päivän alkukartoitus. Työkokeilun alkukartoituksen alussa palveluntuottaja järjestää kuntoutujalle informaatio- ja tutustumistilaisuuden, jossa palveluntuottaja perehdyttää kuntoutujan henkilöstöön, tiloihin ja toimintaan sekä turvaohjeisiin. Kuntoutujalle laaditaan alussa alkukartoituksen ohjelma, jota voidaan täydentää alkukartoituksen aikana. Jos alkukartoituksessa on usea kuntoutuja samaan aikaan, toimintaa voidaan järjestää myös ryhmämuotoisesti, esim. yhteisissä liikunta- ja keskusteluryhmissä. Alkuhaastattelu ja tavoitteen asettaminen Alkuvaiheessa kuntoutujalla on sosiaalityöntekijän/sosionomin (AMK) tai kuntoutuksen ohjaajan (AMK) yksilöhaastattelu 1 3 ensimmäisen päivän aikana psykologin yksilöhaastattelu 1 3 ensimmäisen päivän aikana työelämän asiantuntijan yksilöhaastattelu 1 3 ensimmäisen päivän aikana lääkärin tutkimus 1 3 ensimmäisen päivän aikana fysioterapeutin tai työfysioterapeutin yksilöhaastattelu tarvittaessa 1-5 vuorokauden sisällä jakson alkamisesta. Jos alkukartoitus toteutetaan vain 3 vuorokauden pituisena, edellä mainituista alkuvaiheen haastatteluista ei tarvitse toteuttaa kuin vähintään 3 haastattelua tai tutkimusta. Lääkärin tutkimus ei ole tarpeen alkukartoituksessa (3-5 vrk), jos kuntoutuja on ollut aiemmin kuntoutustutkimuksessa ja muussa vastaavassa selvityksessä, eikä lääketieteelliseen selvitykseen ole erityistä tarvetta. Haastattelut tai tapaamiset voidaan toteuttaa niin, että kaksi työntekijää tekee ne samanaikaisesti. Työntekijöiden tulee pystyä tekemään standardissa määritellyt tarvittavat mittaukset. Jakson aikana kartoitetaan ja kirjataan kuntoutujan terveydellistä, psykososiaalista ja ammatillista taustaa. Kartoitus sisältää luvussa Arviointi- ja mittaaminen mainitut mittaukset sekä muita erilaisia tarkoituksenmukaisia testejä. Samalla käydään läpi

9 7 kuntoutujan tavoitteita, motivaatiota ja toiveita kuntoutukselle. Kuntoutujan kanssa keskustellaan vaihtoehtoisista työkokeiluun soveltuvista työaloista ja työpaikoista. Alkukartoituksen aikana työryhmän jäsenillä lääkäriä lukuun ottamatta tulee olla haastatteluihin ja tapaamisiin liittyviä yksilöllisiä tunteja yhteensä vähintään 9 tuntia/kuntoutuja, jos alkukartoitus on 4-5 vuorokautta, ja vähintään 6 tuntia, jos alkukartoitus on 3 vuorokautta. Jos lääkäri on tarpeen alkukartoituksessa, lääkärillä on vähintään 1 tunti yksilöllisesti kuntoutujaa kohti, jos alkukartoituksen kesto on 5 vuorokautta ja vähintään puolen tuntia, jos alkukartoituksen kesto on 3 vuorokautta. Moniammatillinen työryhmä pitää palaverin keskenään sekä sopii alkuvaiheen haastattelujen jälkeen kuntoutujalle sopivan työparin. Muu alkukartoituksen ohjelma ja päätösvaihe Alkukartoituksen aikana käsitellään haastattelujen lisäksi kuntoutujan kanssa seuraavia teemoja: työelämävalmiuksien lisääminen, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja psykososiaalinen ohjaus. Teemojen painotus riippuu kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista. Alkukartoituksen lopussa kuntoutuja ja työryhmän jäsen tai jäsenet laativat ammatillisen kuntoutuksen keskeiset tavoitteet GAS -menetelmää hyväksi käyttäen. Alkukartoituksen lopussa kuntoutuja ja vähintään kaksi moniammatillisen työryhmän jäsentä käyvät yhteiskeskustelun. Tässä yhteydessä tehdään kirjallinen työkokeilusuunnitelma ottaen huomioon kuntoutujan omat tavoitteet, terveydentila, psykososiaaliset tekijät ja testeissä esiin tulleet valmiudet. 4.3 Työkokeilun ohjelma alkukartoituksen jälkeen Kuntoutujan ohjaus ja tavoitteen laatiminen Työkokeilulle laaditaan kuntoutujan kanssa tarkoituksenmukainen kirjallinen toteuttamissuunnitelma, jota täydennetään tarpeen mukaan kuntoutuksen aikana. Työkokeilun aikana kuntoutujalle varataan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaa keskusteluihin työparin jäsenten ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa. Työkokeilun kuluessa kuntoutujaa ohjataan itse arvioimaan edistymistään ja omaa elämäntilannettaan ja työllistymismahdollisuuksiaan. Kuntoutuja käyttää tarvittaessa kuntoutuksessa hyödyksi oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa havaintojaan ja omaa edistymistään. Oppimispäiväkirja on kuntoutujan vapaamuotoinen kuntoutusprosessin tukiväline. Kuntoutuja voi näyttää kirjaamiaan havaintoja oppimispäiväkirjastaan ja keskustella työparin kanssa niistä. Kuntoutuksen alkukartoitusvaiheessa laadittuja tavoitteita tarkennetaan GASmenetelmää hyväksi käyttäen ja niiden etenemistä ja muutoksia arvioidaan kuntoutujan kanssa.

10 8 Työparin omat palaverit Työkokeilun toteutumisesta vastaava työpari neuvottelee keskenään ja tarvittaessa lisäksi erityistyöntekijöiden kanssa kuntoutusprosessista kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan, kuitenkin keskimäärin kerran viikossa. Työpari neuvottelee erityistyöntekijöiden kanssa niissä tilanteissa, jolloin kuntoutusprosessin etenemisen turvaamiseksi tarvitaan esimerkiksi lääketieteellistä tai erityistyöntekijöiden tai muiden ko. asiantuntijoiden edustamien alojen tuntemusta. Neuvottelun tarvetta voi tulla esimerkiksi selvitettäessä terveydentilan kannalta sopivaa työkokeilualaa tai kun kesken kuntoutusprosessin ilmenee uutta prosessin kannalta olennaista tietoa Työharjoittelu Työkokeilun aikana kuntoutuja kokeilee ohjatusti erilaisia työtehtäviä joko palveluntuottajan työkokeilutiloissa tai ulkopuolisissa työpaikoissa. Ulkopuoliseksi työharjoittelupaikaksi ei katsota sosiaalisia yrityksiä, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia. Työharjoittelupaikkojen hankinnassa otetaan huomioon kuntoutujan toiveet sekä valmiudet ja vahvuudet. Palveluntuottajan omissa tiloissa Työkokeilun alkuvaiheessa palveluntuottajan tiloissa erilaisissa työtehtävissä toteutettava työkokeilu sopii kuntoutujille, jotka tarvitsevat runsaasti tukea ja ohjausta sekä aikaa suunnitelmien selvittelyyn ja pohdintaan. Pääpaino on käytännön työ- ja toimintakyvyn selvittelyssä, ja tämä jakso voi olla aloitusvaiheena ennen mahdollista siirtymistä työkokeiluun ulkopuoliseen työharjoittelupaikkaan. Työkokeilu voi tapahtua palveluntuottajan omissa tiloissa esimerkiksi toimisto-, atk-, keittiö-, puutarha-, siivous- ja metallitöissä. Palveluntuottajalla tulee olla monipuolinen tuntemus erilaisista työtehtävistä. Palveluntuottajalla tulee olla myös asianmukaisia työvälineitä erilaisten työtehtävien harjoittelemiseen. Työtehtävissä kuntoutujalla on tarpeen mukaan kyseiseen työtehtävään soveltuva perehdyttäjä. Omaohjaaja ja tarvittaessa lisäksi työelämän asiantuntija, jos ei ole omaohjaaja, keskustelee kuntoutujan kanssa työkokeilun etenemisestä vähintään 1-2 kertaa viikossa tai tarvittaessa päivittäin. Ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa Ulkopuolinen työharjoittelu pidetään palveluntuottajan ja kuntoutujan sopimissa ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa eli työpaikoissa. Palveluntuottajan ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan työkokeilun tarkoitus on antaa kuntoutujalle realistinen käsitys tämän mahdollisuuksista selviytyä kyseisessä työssä aidoissa työolosuhteissa ja työympäristössä. Kuntoutujalle järjestetään työtä, jossa on otettu huomioon

11 9 vamman, sairauden tai muiden tekijöiden aiheuttamat muut mahdolliset rajoitteet, esim. ikääntyminen ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Kuntoutuja osallistuu työkokeilupaikan hankintaan joko hankkimalla paikan itse tai olemalla mukana omaohjaajan kanssa työkokeilupaikan hakemisessa. Työpaikan edustaja nimeää kuntoutujalle yhteyshenkilön, joka toimii kuntoutujan tukena työharjoittelun aikana ja on mukana aloituspalaverissa. Ulkopuolisen työnantajan kanssa laaditaan kirjallinen työkokeilusopimus, jossa määritellään työkokeiluaika, työpäivän pituus, yhteyshenkilöt ja muut työkokeilun ehdot. Työnantajan yhteyshenkilö huolehtii kuntoutujan työtehtävien toteutumisesta ja perehdytyksestä ja antaa palveluntuottajalle lyhyen kuvauksen työtehtävien sujumisesta. Omaohjaaja seuraa kuntoutujan työharjoittelun toteutumista, tukee kuntoutujaa, suunnittelee ja neuvottelee jatkotehtävistä ja ratkoo kuntoutujan kanssa mahdollisia ongelmia. Omaohjaaja pitää yhteyttä sekä kuntoutujaan että työnantajaan seuraavalla tavalla: - Työharjoittelu alkaessa omaohjaaja on mukana kuntoutujan kanssa aloituspalaverissa työpaikalla. - Omaohjaaja pitää sovitusti yhteyttä kuntoutujaan yksilöllisen tilanteen mukaan vähintään kerran viikossa käymällä työpaikalla tai vaihtoehtoisesti puhelimitse tai sähköpostitse tai tapaamalla kuntoutujaa muissa tiloissa. - Omaohjaaja käy työharjoittelupaikassa kuntoutujan luona välillä vähintään kerran aloituspalaverin jälkeen sekä loppupalaverissa, jolloin tapaa myös työnantajan edustajan. - Omaohjaaja keskustelee kuntoutujan ja työnantajan edustajan kanssa työharjoittelusta saaduista kokemuksista. Nämä omaohjaajan käynnit sisältyvät kuntoutujan ulkopuolisen työharjoittelun avopäiviin. Verkostoyhteistyö työharjoittelun yhteydessä Kuntoutuja ja omaohjaaja pitävät kuntoutujan tarpeen ja TE-toimiston mahdollisuuksien mukaan yhden tai useamman palaverin TE-toimiston virkailijan kanssa työharjoittelun aikana. Palaverit voidaan pitää palveluntuottajan tiloissa, työharjoittelupaikassa, TE-toimistossa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa tilassa. Nämä palaverit sisältyvät työharjoittelun avopäiviin sen mukaisesti, missä paikassa palaveri pidetään. Tavoitteena tässä yhteispalaverissa on päivittää kuntoutujan työnhakusuunnitelmaa ja rakentaa näin kuntoutuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa ja sen toteutumisen tarvitsemaa tukea Työkokeilussa käsiteltävät teemat Ohjelma sisältää pääasiassa yksilöllistä ohjausta kuntoutujan tarpeen mukaan. Työkokeilun aikana kuntoutujalle varataan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaa keskusteluihin omaohjaajan tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Hänen kanssaan pohditaan, miten kuntoutuja vahvistaisi ammatillista osaamistaan ja löytäisi itselleen sopivan työpaikan. Ohjelma sisältää myös tarvittaessa ryhmämuotoista kuntoutusta kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan, esimerkiksi kuntoutumista tukevia ryhmäkeskusteluja. Ryhmämuotoista toimintaa käytetään, jos palveluntuottajalla on samanaikaisesti useita

12 10 kuntoutujia työkokeilussa tai muussa vastaavassa kuntoutuksessa. Ryhmät ovat käytössä esim. yhteisissä teemaosioissa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Ohjelman teemoja ja aiheita vetävät työpari ja erityistyöntekijät. Teemat voivat tulla käsittelyyn yksilöllisesti tai ryhmässä. Kuntoutujan kanssa käsitellään kaikkia seuraavia teemoja lukuun ottamatta välitehtäviä, jotka tulevat kyseeseen tarvittaessa. Työelämävalmiuksien lisääminen Kuntoutuja saa ohjausta etsiessään työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvää tietoa mm. internetistä sekä käyttämään hyödyksi työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) asiantuntemusta. Kuntoutujan kanssa tehdään tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin tai työpaikoille. Kuntoutuja saa hänen tarpeensa huomioon ottaen ohjausta atk-ohjelmien käyttämisestä esimerkiksi työ- ja koulutushakemusten laadinnassa. Kuntoutujan kanssa tehdään tarvittaessa hänelle soveltuva ansioluettelo Kuntoutujaa saa tukea saavuttaakseen työelämän valmiuksia. Kuntoutujan kanssa selvitetään mahdollisia oppimisvaikeuksia ja hän saa tukea näihin ongelmiin. Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kuntoutujan työ- ja toimintakykyä selvitetään motorisin ja fyysisin testein. Kuntoutujan sopivuutta selvitetään eri työtehtäviin, esim. psykologiset testit, pienimuotoiset työharjoitustestit, lukitestit. Kuntoutujan kanssa kartoitetaan tarvittaessa apuvälineiden tarvetta. Oman terveydentilan hoitaminen Kuntoutujaa saa ohjausta ja motivointia oman terveyden edistämiseen, terveellisiin elämäntapoihin ja liikuntaan. Psykososiaalinen ohjaus Kuntoutujaa saa tukea henkilökohtaisissa ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa. Kuntoutuja saa tukea päivärytmin ja arjen hallinnassa. Verkostotyö Kuntoutuja saa tarvittaessa ohjausta muihin asiantuntijapalveluihin ja vapaa-ajan toimintoihin. Kuntoutujan kanssa kartoitetaan hänen erilaisia verkostoyhteyksiään. Palveluntuottaja ottaa tarvittaessa yhteyttä kuntoutujan lähiverkostoon, TEtoimistoon, terveydenhuoltoon ja muihin vastaaviin tahoihin. Yhteydenotto voidaan toteuttaa myös video- tai puhelinneuvotteluna. Välitehtävät - Tarvittaessa kuntoutuja tekee sovittuja välitehtäviä ja saa ohjausta niiden tekemisessä. Välitehtävät voivat olla tarpeen, jos työkokeilu joudutaan välillä keskeyttämään tai välitehtävät katsotaan tarpeelliseksi kuntoutusprosessia tukeviksi tekijöiksi. Yleisohjelma Mahdollisuuksien mukaan kuntoutuja voi hyödyntää kuntoutuksen aikana palveluntuottajan järjestämiä yleisluentoja, ryhmäkeskusteluja ja ryhmäliikuntaa.

13 Päätösvaihe Työkokeilun päätösvaiheessa, noin viikko ennen työkokeilun päättymistä, kuntoutujan kanssa aloitetaan ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman tekeminen ja käydään läpi työkokeilun kuntoutusprosessia ja jatkotarpeita työllistymisen tukemiseksi. Lisäksi järjestetään kuntoutujan jatkosuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi kuntoutujan tarpeen ja TE-toimiston tai muun tahon kanssa mahdollisuuksien mukaan yhteispalaveri. Tavoitteena tässä yhteispalaverissa on tarpeen mukaan päivittää kuntoutujan työnhakusuunnitelmaa ja rakentaa kuntoutuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa ja sen toteutumisen tarvitsemaa tukea. Palaveri pidetään noin 1-2 viikkoa ennen kuntoutuksen päättymistä, jotta TE-toimistolle tai muulle taholle jää riittävästi aikaa palveluiden, toimenpiteiden tai tukien vaatimille järjestelyille. Työkokeilun päätösvaiheessa palveluntuottaja laatii kuntoutusselosteen. Kuntoutuja ja työpari laativat yhdessä ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman kuntoutusselosteeseen. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon kuntoutujalle asetetut tavoitteet ja työkokeilun tulokset. Ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelmaan kirjataan mm., mitkä ovat työllistymismahdollisuudet, mihin kuntoutuja jatkaa kuntoutuksen jälkeen ja miten kuntoutukselle asetetut tavoitteet on saavutettu (GAS -tavoitteen asettaminen -lomake). Kuntoutusselosteeseen kirjataan varsinaisen jatkosuunnitelman lisäksi mahdolliset vaihtoehtoiset suunnitelmat sekä seurantapäivät. GAS -tavoitteen asettaminen - lomake liitetään kuntoutusselosteeseen. Työkokeilulle asetettuja tavoitteita arvioidaan päätösvaiheessa ja silloin asetetaan uusia tavoitteita seurantajaksolle, ja niitä arvioidaan viimeisenä seurantajakson päivänä. Omaohjaaja ja kuntoutuja ovat ennen loppukeskustelua yhteydessä tarvittaviin kuntoutujan kotipaikkakunnan hoito- ja kuntoutustahoihin, kuten terveydenhuoltoon, Kelaan ja TE-toimistoon. Näin varmistetaan kuntoutusprosessin jatkuvuus työkokeilun päätyttyä. Samalla sovitaan näiden tahojen kanssa nimetyt yhteyshenkilöt jatkosuunnitelmien toteuttamista varten. Yhteyshenkilöt kirjataan kuntoutusselosteeseen. Loppukeskustelu Työkokeilujakson lopussa viimeisten kolmen päivän aikana pidetään loppukeskustelu. Loppukeskustelussa kuntoutuja ja työpari käyvät läpi yhdessä ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman ja varmistavat jatkosuunnitelman toteuttamiskelpoisuuden. Työparin lisäksi kuntoutuja tapaa päätösvaiheessa tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä. Kuntoutujan kanssa laaditaan muistilista niistä konkreettisista asioista, joita jatkosuunnitelman toteutuminen edellyttää.

14 Työkokeilun seurantapäivät tai seurantakäynnit Työkokeilun päätyttyä kuntoutujalla on 1-3 seurantapäivää tai käyntiä yksilöllisen tarpeen mukaan. Yksilöllisten seurantapäivien ja -käyntien tarkoitus on tukea kuntoutujaa mahdollisessa opiskelupaikassa tai työpaikassa tai selvitellä jatkosuunnitelmien toteutumiseen liittyviä ongelmia. Työkokeilun seurantapäivät tai -käynnit ovat avopäiviä tai käyntikertoja. Seurantapäivät toteutetaan palveluntuottajan tiloissa ja seurantakäynnit palveluntuottajan tiloissa, työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Seurantapäivät tai -käynnit toteutetaan jatkosuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi. Seurantapäiviä tai käyntejä ei toteuteta ryhmässä. Seurantapäivänä tai - käyntikerralla omaohjaaja ja kuntoutuja käyvät läpi, miten jatkosuunnitelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu tai mitä ongelmia on tullut esille. Jos seurantapäivä tai -käynti pidetään palveluntuottajan tiloissa, omaohjaajan lisäksi työparin toinen jäsen ja tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä on mukana keskusteluissa. Jos seurantakäynti tehdään ulkopuolisissa tiloissa, seurantakäynnin tekevät omaohjaaja ja tarvittaessa lisäksi työparin toinen jäsen sekä muu tarkoituksenmukainen erityistyöntekijä. Ennen seurantapäivää tai -käyntikertaa omaohjaaja tai toinen työparin jäsenestä on yhteydessä kuntoutujaan puhelimitse ja selvittää tilannetta ennakkoon ja sopii, missä ja miten seurantapäivä tai -käynti pidetään. Seurantapäivän tai seurantakäynnin aikana omaohjaaja on kuntoutujan kanssa yhteydessä tarvittaviin tahoihin, kuten Kelaan ja TE-toimistoon. Seurantapäivänä tai seurantakäynnillä sovitaan jatkosta. Ensimmäisestä seurantapäivästä tai seurantakäynnistä laaditaan lyhyt kuntoutusseloste. Siihen kirjataan jatkotoimenpiteet ja jos on tarvetta lisäseurantapäiville, suositus niistä. Lyhyt kuntoutusseloste annetaan lisäksi vain viimeisestä lisäseurantapäivästä. 5 Arviointi ja mittaaminen Työryhmän jäsenet, työpari ja erityistyöntekijät arvioivat oman osuutensa alkukartoituksen ja työkokeilun kuntoutuksen tuloksellisuutta käyttämällä kliinisiä arviointeja ja arviointimenetelmiä. Arvioinnissa käytettävät mittarit ovat yleisesti käytössä olevia ja päteviksi todettuja tai arvostettuja. Mittarit ilmaisevat lähinnä toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia. Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS-menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling). Tavoitteet laaditaan alkukartoituksen alussa ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana. Asetettuja tavoitteiden toteutumista arvioidaan työkokeilun päätösvaiheessa. Seurantakäynneille voidaan asettaa uusia tavoitteita ja tehdä arviointi viimeisenä seurantajakson päivänä tai käyntikerralla.

15 13 Kuntoutuksessa tehdään aina seuraavat mittaukset alkukartoituksen aikana sekä työkokeilun päätösvaiheessa kolmen viimeisen päivän aikana ennen seurantajaksoa. Yleisen elämänlaadun mittarit: 15D tai RAND-36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen mielialakysely: Beck depression inventory (BDI), tai RBDI (Suomen oloihin Beckin depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely) tai DEPS- seula Työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI) Näiden pakollisten mittausten lisäksi voidaan käyttää muita tarkoituksenmukaisia mittareita, esim. lukitesti ja muut oppimis- tai käytöshäiriöitä arvioivat testit muut ammatillisten tavoitteiden arvioinnin testit IMBA (Integration von Menchen mit Behinderung in die Arbeitswelt) Melba (Merkmalprofile zur Eningliederung Leistungswandelter und Behinderter in Arbeit) ARVI (arviointimenetelmä, sosiaalisen työllistämisen laatujärjestelmä (STL 9001:2010), valmennuksen palvelujen standardit (VPS)) Testit ja mittaukset tulee suorittaa ottaen huomioon tarkoituksenmukaisuus-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Työryhmä arvioi, mitkä testit ja mittaukset eivät sovi kuntoutujalle. Mittaajalla on oltava riittävä kokemus ja koulutus testaamiseen ja kyseisten testien tekemiseen ja tulkintaan.

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA...

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTUTKIMUKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYSLUETTELO I YLEISET PERIAATTEET II

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Terveysosaston kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työkokeilu Voimassa 1.1.2015 alkaen Sisällys 1 Työkokeilu... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Tavoite... 2 1.3 Kuntoutuja... 3 1.4

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Terveysosaston kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työhönvalmennus Voimassa 1.1.2015 alkaen Sisällys 1 Työhönvalmennus... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Tavoite... 2 1.3 Kuntoutuja...

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen SISÄLLYS 1 Ammatillinen kuntoutusselvitys...

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Ruuansulatuselimistön syöpää sairastavien

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI FIBROMYALGIAA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Fibromyalgiaa sairastavien

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SELKÄRANKAREUMAA, NIVELREUMAA JA LÄHEISESTI NIIDEN KALTAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA - Aikuisten

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIKUISTEN TYÖUUPUMUS -KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Aikuisten työuupumus-kuntoutuskurssit, avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Nuorten kuntoutuskurssit

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIKUISTEN TYÖUUPUMUS -KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Työuupumus-kuntoutuskurssit Voimassa 1.1.2013 alkaen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI EPILEPSIAA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Epilepsiaa

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Mielenterveyden

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä LUONNOS KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus Voimassa 1.1.2017 alkaen 2 SISÄLLYS Työllistymistä

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SYDÄNSAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUS-/SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-/SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA MS-tautia sairastavien

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI ASPERGERIN OIREYHTYMÄÄ ja ADHD:TA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJAT

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Marketta Vepsäläinen, suunnittelija, KT Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmän ohjaus- ja prosessitiimi

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI IHON SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA -

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI HARVINAISTA AINEENVAIHDUNTASAIRAUTTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI METABOLISTA OIREYHTYMÄÄ JA TYYPIN 2 DIABETESTA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUULOVAMMAISTEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUS- JA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Kuulovammaisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI CROHNIN TAUTIA JA/TAI COLITIS ULCEROSAA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina / / Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina / / Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina 22.1.2013 / 23.1.2013 29.1.2013 / 6.2.2013 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Standardit kuntoutuksen tukena ja raamina - esityksen sisältö Standardin

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI LIIKEHÄIRIÖSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-/ SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Liikehäiriösairautta

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011 GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 4.0.20 Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutuslain 7 :n

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA - Muistisairauksia sairastavien

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIVOVAMMAN SAANEIDEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Traumaattisen aivovamman saaneiden aikuisten

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI ALS -SAIRAUTTA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit,

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI ÄÄREISHERMO- JA LIHASSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI HENGITYSSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUS- /SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIVOVAMMAN SAANEIDEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Traumaattisen

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarjouspyyntöön työpaja- ja kauppakassipalveluista

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarjouspyyntöön työpaja- ja kauppakassipalveluista Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarjouspyyntöön työpaja- ja kauppakassipalveluista tulleet kysymykset: Tarjouspyyntöön määräaikaan mennessä tulleet kysymykset on käsitelty numerojärjestyksessä siten, että

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI CROHNIN TAUTIA JA/TAI COLITIS ULCEROSAA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020 Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 8.4.2016 Dnro 14/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI NARKOLEPSIAA SAIRASTAVIEN LASTEN JA NUORTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA - Narkolepsiaa sairastavien

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI LIIKEHÄIRIÖSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-/ SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Liikehäiriösairautta

Lisätiedot

KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI. Tules-kurssien palvelulinja

KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI. Tules-kurssien palvelulinja KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Tules-kurssien palvelulinja Voimassa 1.1.2012 alkaen Päivitetty 21.5.2013 SISÄLLYS TULES-KURSSIEN PALVELULINJA...

Lisätiedot

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Standardit kuntoutuksen toteutuksessa Palveluntuottajien koulutuspäivä 22.1.2015 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Villakoiran ydin Miten standardia luetaan? Mikä on oleellista standardista? (Tarjousta

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI ASPERGERIN OIREYHTYMÄÄ ja ADHD:TA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksena toteutettava Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus vuosina 2017 2020

Kelan kuntoutuksena toteutettava Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus vuosina 2017 2020 Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 23.3.2016 Dnro 1/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettava Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus vuosina 2017 2020 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI HENGITYSSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUS-/SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutuspalvelujen ryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI REUMA-SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Nivelreumaa, selkärankareumaa ja läheisesti

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot