KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI"

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA Voimassa alkaen

2 SISÄLLYS Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelulinja Tavoite Kuntoutujat Henkilöstö Rakenne Toteutus MT-työhönvalmennuksen sisältö Työharjoittelu MT-työhönvalmennuksessa käsiteltävät teemat Jatkojaksojen perusteleminen Päätösvaihe Seurantapäivät tai -käynnit Arviointi ja mittaaminen...10

3 1 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelulinja 1 Tavoite Vuoden 2011 alussa ja sen jälkeen voimaan tulevat avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelulinjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Tämä on mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta (jäljempänä MT-työhönvalmennusta) koskeva palvelulinjakohtainen osa, jossa on tarkemmin määritelty palvelulinjan sisältö, rakenne ja henkilöstö. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta toteuttavat työkeskukset ja työhönvalmennussäätiöt tai muut palveluntuottajat, joilla on omia työkokeilutiloja. MT-työhönvalmennuksessa on keskeistä ohjattu ja tuettu työ, alkuvaiheessa palveluntuottajan omissa tiloissa ja myöhemmin ulkopuolisessa työharjoittelupaikassa sekä elämänhallintataitojen kartuttaminen yksilö- ja ryhmävalmennuksen keinoin. Kuntoutusjaksot toteutetaan yksilöllisesti, mutta palveluntuottaja voi koota ryhmiä samanaikaisesti MT-työhönvalmennuksessa olevista kuntoutujista. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen lähtökohtana ovat kuntoutujan oma motivaatio ja voimavarat sekä sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin työelämään pääsemiseksi. MT-työhönvalmennuksen tavoitteita ovat - työllistyminen ja työelämässä pysyminen - lisääntyneet ja parantuneet työelämävalmiudet - erilaisten työtehtävien pitkäkestoinen kokeilu, ensisijaisesti ulkopuolisissa työpaikoissa - erilaisiin ammatteihin tai tehtäviin soveltumisen ja/tai tietynlaisissa työtehtävissä suoriutumisen selvittäminen - opintojen jatkaminen ja loppuun saattaminen - sopivan koulutusalan löytäminen, ellei työllistyminen ilman uutta tai lisäkoulutusta ole mahdollista. Työhönvalmennus voi olla tarpeen ammatillisten suunnitelmien varmistamiseksi tai sitä voidaan tarvita suoran työllistymisen tukemiseksi. Työhönvalmennuksessa kiinnitetään huomiota työssä suoriutumiseen ja työelämässä tarvittaviin sosiaalisiin taitoihin kuten vuorovaikutustaitoihin, täsmällisyyteen ja yhteistyökykyyn. 2 Kuntoutujat Kela järjestää MT-työhönvalmennusta vajaakuntoisille (KKRL 6 ) henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman takia olennaisesti heikentyneet tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. MT-työhönvalmennukseen valittavilla kuntoutujilla ensisijainen työkykyä alentava ja työllistymistä vaikeuttava sairaus on aina psyykkinen sairaus. Psyykkisen sairauden lisäksi kuntoutujalla voi olla muitakin sairauksia.

4 2 Valmennukseen soveltuvat mm. aikuiset henkilöt, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä ja tukea, sekä nuoret, joiden on vaikea työllistyä, löytää sopiva ammatillinen ura tai saada ammatillisia opintojaan päätökseen. MT-työhönvalmennukseen valitaan kuntoutujia, joilla on näistä syistä erityinen tarve pitkäkestoiseen tuettuun valmennukseen. Kuntoutujalla tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon ja siellä ensisijaisesti psykiatriseen yksikköön. Jos terveydenhuollossa ei ole psykiatrista yksikköä, tulee kuntoutujan hoidosta vastaavalla henkilöstöllä olla mahdollisuus psykiatrikonsultaatioon. Kuntoutujien valintaan liittyy aina palveluntuottajan tekemä ennakkohaastattelu ja kuntoutujan tutustuminen kuntoutuspaikkaan. Palveluntuottajalla on ennakkohaastattelun yhteydessä käytettävissään kopio hoitavan lääkärin kirjoittamasta B-lääkärinlausunnosta, jossa on perusteet ja tavoitteet MT-työhönvalmennukselle. Jos haastattelun perusteella kuntoutujan todetaan hyötyvän MT-työhönvalmennuksesta, kyseiselle palvelulinjalle nimetty kuntoutustyöryhmä käsittelee asian ja antaa mahdollisen suosituksen Kelan toimistolle. Kuntoutuja ohjataan Kelan toimistoon täyttämään kuntoutushakemus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäisenä edellä mainittu B-lääkärinlausunto. 3 Henkilöstö Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta toteuttaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat työpari ja ainakin yksi erityistyöntekijä. Työpari* Palveluntuottaja nimeää työparin, joka vastaa MT-työhönvalmennuksen toteutumisesta kuntoutujakohtaisesti. MT-työhönvalmennuksen työparina on - työelämän asiantuntija ** - psykologi*, sairaanhoitaja (psykiatrinen hoitotyö), sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK)* tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK)*. Tämä työparin jäsen vastaa erityisesti MT-työhönvalmennuksen aikaisesta yksilöohjauksesta. Työparin molemmilla jäsenillä pitää olla vähintään kolmen vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä ja toisella työparin jäsenellä (psykologi, sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä/sosionomi AMK, kuntoutuksen ohjaaja (AMK) lisäksi kolmen vuoden kokemus mielenterveystyöstä. Työparin jäsenenä toimivalla työelämän asiantuntijalla tulee olla ammattikorkeakoulututkinto tai vanha opistoasteen tutkinto. Poikkeuksellisesti työparin jäsenenä toimivalle työelämän asiantuntijalle riittää toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jos hän on tarjouksen antamishetkellä työssä asianomaisella kuntoutusta toteuttavalla palveluntuottajalla ja hänellä on työkokemusta vähintään 3 vuotta ammatillisesta kuntoutustyöstä. Moniammatillisen työryhmän, työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

5 3 Erityistyöntekijät* Kuntoutukseen tulee työparin jäsenten lisäksi osallistua vähintään yksi erityistyöntekijä alla olevista ammattinimikkeistä - psykologi - sairaanhoitaja (psykiatrinen hoitotyö) - sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) - kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Muut erityistyöntekijät* Kyseisellä erityistyöntekijällä pitää olla ammatillisesta kuntoutustyöstä ja mielenterveystyöstä vähintään kolmen vuoden kokemus. Työparin jäsenten ja kyseisen erityistyöntekijän tulee olla eri ammattinimikkeitä edustavia työntekijöitä. Lisäksi toteutukseen osallistuu kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaisesti muita erityistyöntekijöitä, joita voivat olla fysioterapeutti, toimintaterapeutti, terveydenhoitaja, lääkäri, erikoislääkäri, ravitsemusterapeutti, työelämän asiantuntija**, kuntoutusohjaaja, ITohjaaja, opinto-ohjaaja, opettaja ja erityisopettaja. Omaohjaaja Toinen työparin jäsenistä toimii kuntoutujan omaohjaajana, jonka kanssa kuntoutuja voi keskustella kuntoutukseensa liittyvistä kysymyksistä ja joka tukee kuntoutujaa työharjoittelun aikana. Muu kuntoutushenkilöstö* Kuntoutushenkilöstöön voi kuulua muita työntekijöitä, kuten liikunnanohjaaja, vapaa-ajanohjaaja, lähihoitaja ja ravitsemusneuvoja. Kuntoutustyöryhmä Palveluntuottajalla tulee olla kuntoutustyöryhmä, jossa on palveluntuottajan edustajien/ edustajan lisäksi yhteistyötahojen eli terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon sekä Kelan edustaja ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen, kuten sosiaalitoimen ja opetustoimen, edustaja. Kuntoutustyöryhmän tehtävänä on arvioida kuntoutujien soveltuvuutta mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen, kuntoutujien tilanteen seuranta ja siihen liittyen kuntoutusselosteiden ja jatkosuositusten käsittely sekä kuntoutuksen loppuvaiheen jatkosuunnitelman (katso luku 5.5 Päätösvaihe) käsittely yhdessä kuntoutujan kanssa. Kuntoutustyöryhmä kokoontuu riittävän usein, yleensä noin kerran kuukaudessa, ottaen huomioon sille kuuluvat tehtävät ja kuntoutujien määrän. Kuntoutusryhmään nimetty Kelan toimihenkilö toimii lisäksi yhteyshenkilönä, johon kuntoutuja ja palveluntuottaja voivat ottaa yhteyttä tarvitessaan lisätietoa tai lisäselvityksiä ennen valmennusta tai sen aikana. Moniammatillisen työryhmän, työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

6 4 4 Rakenne MT-työhönvalmennuksen kokonaispituus on enintään 240 valmennuspäivää (noin 12 kuukautta), joista työharjoittelun osuus ulkopuolisessa työpaikassa on vähintään 60 vuorokautta. Valmennuspäivien lisäksi on 23 seurantapäivää tai seurantakäyntiä (ks. Seurantapäivät tai seurantakäynnit). Palveluntuottajan esityksestä valmennusta voidaan Kelan päätöksellä jatkaa yksilöllisen tarpeen mukaan vielä muutamalla kuukaudella (enintään 60 vuorokautta), jos MTtyöhönvalmennuksen tavoitteen toteutuminen sitä perustellusta syystä edellyttää. Jatkaminen voi olla mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että voidaan varmistaa jatkosuunnitelman mukainen seuraavaan vaiheeseen siirtyminen. Palveluntuottajalla tulee olla riittävä henkilöstö suhteessa ryhmän kuntoutujien määrään. Työpari voi vastata samanaikaisesti enintään 12:sta Kelan kuntoutujasta. Kelassa tehdään kuntoutuspäätös aluksi 120 valmennuspäivälle ja 3 pakolliselle seurantapäivälle. Sen jälkeen tehdään mahdolliset jatkopäätökset palveluntuottajan ja kuntoutustyöryhmän lyhyen kuntoutusselosteen ja suosituksen perusteella valmennuspäivän jaksoissa yksilöllisen tarpeen mukaan. Tähän ei tarvita uutta kuntoutushakemusta. MT-työhönvalmennuksessa myönnetään enintään 20 lisäseurantapäivää tai -käyntiä. Valmennus ja työharjoittelupäivät MT-työhönvalmennus toteutetaan avomuotoisesti, arkipäivisin maanantaista perjantaihin. Palveluntuottajan tiloissa tapahtuvan työhönvalmennuksen päivä kestää vähintään 6 tuntia, josta vähintään 5 tuntia on ohjattua toimintaa. Työpari tai erityistyöntekijät vastaavat ohjatusta toiminnasta. Ulkopuolisessa työharjoittelussa päivän pituus on vähintään 5 tuntia. - MT-työhönvalmennuksen alussa, enintään 2 kuukauden ajan, työhönvalmennuspäivien määrä ja päivän pituus voivat joustaa yksilöllisen tarpeen mukaan. Työhönvalmennuspäiviä tulee kuitenkin olla vähintään 3 päivää viikossa, ja päivän pituuden pitää olla vähintään 4 tuntia päivässä, josta ohjatun ohjelman osuus on 3 tuntia. Jousto ei kuitenkaan koske ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvaa työharjoittelua. Koska kuntoutuksen kesto on pitkä, voidaan kuntoutujalle hänen tilanteensa mukaan antaa välillä ns. lomapäiviä tai lomaviikkoja kuntoutumisen kannalta sopivassa vaiheessa. Seurantapäivät tai seurantakäynnit Yksilöllisten seurantapäivien ja -käyntien tarkoitus on tukea kuntoutujaa mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa tai selvitellä jatkosuunnitelmien toteutumiseen liittyviä ongelmia. MT-työhönvalmennuksen päätyttyä toteutetaan kolmen kuukauden kuluessa vähintään 3 seurantapäivää tai seurantakäyntiä. Lisäksi voidaan yksilöllisen tarpeen mukaan myöntää enintään 20 seurantapäivää tai seurantakäyntiä, jotka toteutetaan vuoden kuluessa valmennuksen päättymisestä. Seurantapäivät toteutetaan yksilöllisesti. Seurantapäivät voivat käytännössä toteutua myös seurantakäynteinä yksilöllisen tarpeen mukaan. Seurantapäivä pidetään vain palveluntuottajan tiloissa ja seurantapäivän pituus on vähintään 6 tuntia, josta työparin tai erityistyöntekijöiden ohjaaman ohjelman osuus on 5 tuntia.

7 5 Palveluntuottajan edustajan ulkopuolisiin tiloihin tekemän seurantakäynnin (asiantuntijan käyntikerta) tai kuntoutujan palveluntuottajan tiloihin tekemän seurantakäynnin ohjelma kestää 2 4 tuntia. Kuntoutuja on käyntikerroilla aina mukana. 5 Toteutus MT-työhönvalmennusta edeltää aina ennakkohaastattelu (katso luku 2 Kuntoutujat). MT-työhönvalmennus toteutetaan aina kuntoutujan kodin lähialueella siten, että päivittäinen matkustaminen valmennukseen on mahdollista. MT-työhönvalmennus tulee aloittaa neljän viikon kuluessa kuntoutuspäätöksen saapumisesta palveluntuottajalle. MT-työhönvalmennus voidaan poikkeuksellisesti aloittaa myöhemminkin, jos viivästymiseen on perusteltu syy, esimerkiksi kuntoutujan sairaus tai palveluntuottajan lomat. Omaohjaaja seuraa valmennuksen toteutusta ja on tarvittaessa yhteydessä niihin tahoihin, joilla on merkitystä MT-työhönvalmennussuunnitelman toteutumisen ja jatkosuunnitelmien kannalta, esimerkiksi työpaikkaan, terveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon, työja elinkeinotoimistoon (TE -toimisto) sekä työvoiman palvelukeskukseen (TYP). Työelämän asiantuntija voi myös olla yhteydenpitäjänä TE-toimistoon tai TYP:een, jos hän ei toimi kuntoutujan omaohjaajajana. 5.1 MT-työhönvalmennuksen sisältö Työhönvalmennuksen pääsisältöjä ovat - työharjoittelu - yksilöohjaus - ryhmätoiminnot ja ryhmäohjaus - seurantapäivät tai -käynnit. Kuntoutujan ohjaus ja tavoitteen laatiminen MT-työhönvalmennuksen aikana kuntoutujalle varataan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaa keskusteluihin työparin, omaohjaajan ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa. Valmennuksen kuluessa kuntoutujaa ohjataan itse arvioimaan edistymistään ja omaa elämäntilannettaan ja työllistymismahdollisuuksiaan. Kuntoutuja käyttää tarvittaessa kuntoutuksessa hyödyksi oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa havaintojaan ja omaa edistymistään. Oppimispäiväkirja on kuntoutujan vapaamuotoinen kuntoutusprosessin tukiväline. Kuntoutuja voi näyttää omaohjaajalle havaintojaan oppimispäiväkirjastaan. Ulkopuolisen työharjoittelun ja työharjoittelupaikan suunnittelu ja etsintä on keskeinen asia MT-työhönvalmennuksen alusta alkaen. Työharjoittelupaikan hankinnassa otetaan huomioon ammatilliset, tiedolliset ja taidolliset asiat ja osaaminen. MT-työhönvalmennukselle laaditaan yhdessä kuntoutujan kanssa tarkoituksenmukainen kirjallinen toteuttamissuunnitelma. Tavoitteiden asettamisen välineenä käytetään GAS -menetelmää (Goal Assainment Scaling).

8 6 Työparin palaverit MT-työhönvalmennuksen toteutumisesta vastaava työpari pitää keskenään palavereja valmennuksen alussa, jatkojaksojen suunnitteluvaiheessa ja siinä vaiheessa, kun kuntoutuja siirtyy ulkopuoliseen työharjoitteluun, sekä aina yksilöllisen tarpeen mukaan. 5.2 Työharjoittelu MT-työhönvalmennuksen keskeinen sisältö on ohjattu ja tuettu työharjoittelu, joka tapahtuu palveluntuottajan omissa työosastoissa tai -pajoissa ja ulkopuolisissa työpaikoissa. Niin pian kuin kuntoutujan kokonaistilanne huomioon ottaen on mahdollista, etsitään kuntoutujalle soveltuva ulkopuolinen työharjoittelupaikka. Harjoittelu ulkopuolisessa työpaikassa kestää vähintään 60 vuorokautta. On tärkeää, että kuntoutuja itse osallistuu työharjoittelupaikan hankintaan. Ulkopuoliseksi työharjoittelupaikaksi ei katsota palveluntuottajan työkokeilutiloja, sosiaalisia yrityksiä, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä ja vastaavia. Palveluntuottajan omissa tiloissa Työharjoittelu alkaa pääsääntöisesti työharjoittelulla palveluntuottajan omissa työpajoissa tai työosastoissa, jolloin tuki ja ohjaus on päivittäistä. Kuntoutujan tilanteen mukaan työharjoittelu aloitetaan sellaisissa tehtävissä, jotka kuntoutuja kokee mielekkäiksi ja joista hän suoriutuu. Kun kuntoutujan työtaidot ja elämänhallinta paranevat, kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus siirtyä hänelle sopiviin vaativampiin tehtäviin. Omaohjaaja keskustelee kuntoutujan kanssa työharjoittelun etenemisestä vähintään 1-2 kertaa viikossa tai tarvittaessa päivittäin. Ulkopuolisessa työharjoittelupaikassa Ennen työharjoittelun alkamista omaohjaaja ja kuntoutuja tekevät tutustumiskäynnin ulkopuoliseen työpaikkaan. Työelämän asiantuntija voi myös osallistua tutustumiskäynnille, ellei hän ole jo mukana kuntoutujan omaohjaajana. Omaohjaaja, kuntoutuja ja työpaikan edustaja pitävät aloituspalaverin työharjoittelun ensimmäisenä päivänä. Aloituspalaverissa sovitaan työtehtävistä ja työpaikan yhteyshenkilöistä. Työelämän asiantuntija voi myös osallistua palaveriin, ellei hän ole jo mukana kuntoutujan omaohjaajana. Työpaikan yhteyshenkilö tai edustaja toimii ohjaajana ja perehdyttäjänä kuntoutujan työharjoittelun aikana. Hän perehdyttää kuntoutujan ulkopuoliseen työharjoittelupaikkaan ja työtehtäviin sekä huolehtii siitä, että kuntoutujalla on hänelle soveltuvia työtehtäviä ja hän selviää niistä. Palveluntuottaja laatii työnantajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään kuntoutujan työhönvalmennusaika, työpäivän pituus, työtehtävät, työhön perehdyttäminen, yhteyshenkilöt ja muut ehdot. Omaohjaaja seuraa kuntoutujan työharjoittelun toteutumista, tukee kuntoutujaa, suunnittelee ja neuvottelee jatkotehtävistä sekä selvittää yhdessä kuntoutujan kanssa työharjoittelun aikana mahdollisesti esille tulleita ongelmia. Omaohjaaja pitää yhteyttä sekä kuntoutujaan että työnantajaan seuraavalla tavalla: - käy kahden ensimmäisen kuukauden aikana kuntoutujan työharjoittelupaikalla 2 3 kertaa ja sen jälkeen vähintään kerran kuukaudessa

9 7 - lisäksi ottaa yhteyttä kuntoutujaan 1 2 kertaa viikossa puhelimitse, sähköpostitse, videotekniikalla tai muutoin tapaamalla häntä - tapaa työpaikkakäynneillä kuntoutujan lisäksi työnantajan edustajia. - keskustelee kuntoutujan ja työnantajan edustajan kanssa työharjoittelusta saaduista kokemuksista. Nämä omaohjaajan käynnit sisältyvät kuntoutujan ulkopuolisen työharjoittelun avopäiviin. Jos ulkopuolista työharjoittelupaikkaa joudutaan vaihtamaan kesken työharjoittelun ja etsimään uutta paikkaa, voidaan työhönvalmennus siksi aikaa keskeyttää. Verkostoyhteistyö työharjoittelun yhteydessä - Kuntoutuja ja omaohjaaja pitävät kuntoutujan tarpeen ja TE-toimiston mahdollisuuksien mukaan yhden tai useamman palaverin TE-toimiston virkailijan kanssa työharjoittelun aikana. Palaverit voidaan pitää palveluntuottajan tiloissa, työharjoittelupaikassa, TE-toimistossa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa tilassa. Nämä palaverit sisältyvät työharjoittelun avopäiviin sen mukaisesti, missä paikassa palaveri pidetään. Tavoitteena tässä yhteispalaverissa on päivittää kuntoutujan työnhakusuunnitelmaa ja rakentaa näin kuntoutuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa sekä kartoittaa suunnitelman toteuttamisessa tarvittavia tukitoimenpiteitä. - Työharjoittelun aikana yhteydenotto kuntoutujaan ja hänen lähiverkostoonsa voidaan toteuttaa myös video- tai puhelinneuvotteluna työpaikkakäyntien lisäksi. 5.3 MT-työhönvalmennuksessa käsiteltävät teemat Ohjelma sisältää pääasiassa yksilöllistä ohjausta. Työhönvalmennuksen aikana kuntoutujalle varataan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaa keskusteluihin omaohjaajan tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Hänen kanssaan pohditaan, miten kuntoutuja vahvistaisi ammatillista osaamistaan ja löytäisi itselleen sopivan työpaikan. Näitä keskusteluja käydään koko prosessin ajan, mutta ainakin omaohjaajan työpaikkakäyntien tai ryhmätoimintapäivien yhteydessä. Lisäksi ohjelmassa voi olla ryhmämuotoista kuntoutusta, jos palveluntuottajalla on koottuna ryhmä joko MT-työhönvalmennuksessa tai muussa vastaavassa kuntoutuksessa olevista kuntoutujista. Ryhmätoimintoja voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisissa työpaikoissa tapahtuvan valmennuksen aikana tai ne voivat olla osana valmennuspäivää. Ryhmätoimintaa voidaan toteuttaa ryhmätoimintapäivinä, yleensä enintään 1 päivä/ viikko. Teemojen tai aiheiden käsittelyä ohjaavat työparin jäsenet tai erityistyöntekijät. Yksilöllisten osuuksien ja ryhmätoiminnan teemat tai aiheet ovat seuraavia: Työelämävalmiuksien parantaminen - Kuntoutuja saa tarvittaessa ohjausta tietokoneen käytössä. - Kuntoutuja saa tukea vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen parantamisessa. - Kuntoutujan mahdollisia oppimisvaikeuksia kartoitetaan ja kuntoutujaa ohjataan eri kuntoutusmahdollisuuksien käyttämiseen näissä oppimisvaikeuksissa. Työllistymisen tukeminen - Kuntoutuja saa ohjausta etsiessään työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvää tietoa mm. internetistä ja käyttäessään hyödyksi TE-toimiston asiantuntemusta.

10 8 - Kuntoutujan kanssa selvitetään yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutujan työssäkäyntialueen työmarkkinoita ja koulutusmahdollisuuksia. - Tehdään kuntoutujan kanssa tutustumiskäyntejä esimerkiksi työpaikoille ja oppilaitoksiin ja TE-toimistoihin. - Tehdään yhdessä kuntoutujan kanssa hänelle soveltuva ansioluettelo. Psyykkisten ja fyysisten voimavarojen tukeminen - Kuntoutuja saa tukea työn suorittamisessa. - Kuntoutuja saa tukea henkilökohtaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ja elämänhallinnassa. - Kuntoutuja saa ohjausta oman terveytensä ylläpitämiseen. - Tarvittaessa kuntoutujaa ohjataan muihin asiantuntijapalveluihin ja vapaa-ajan toimintoihin. Verkostoyhteistyö Työharjoittelussa pidettävän verkostoyhteistyön lisäksi kuntoutujaa saa apua kartoittaessaan muita keskeisiä yhteistyötahoja, esim. terveydenhuolto, oppilaitokset jne. Palveluntuottaja ja kuntoutuja ottavat tarvittaessa yhteyttä kyseisiin tahoihin. Yhteydenotto kuntoutujaan ja hänen lähiverkostoonsa voidaan toteuttaa myös videotai puhelinneuvotteluna. - Verkostoyhteistyöpäivä pidetään ulkopuolisen työharjoittelun loppuvaiheessa. Välitehtävät - Tarvittaessa kuntoutuja saa ohjausta yhdessä sovittujen välitehtävien tekemisessä. Välitehtävät voivat olla tarpeen, jos MT-työhönvalmennus joudutaan välillä keskeyttämään tai välitehtävät katsotaan tarpeelliseksi kuntoutusprosessia tukeviksi tekijöiksi. Yleisohjelma Mahdollisuuksien mukaan kuntoutuja voi hyödyntää kuntoutuksen aikana palveluntuottajan järjestämiä yleisluentoja, ryhmäkeskusteluja ja ryhmäliikuntaa. 5.4 Jatkojaksojen perusteleminen Palveluntuottaja ja kuntoutusryhmä arvioivat kuntoutujan edistymistä erityisesti kunkin Kelan myöntämän jakson loppuvaiheessa, ensimmäisen kerran noin kuuden kuukauden kuluttua MT-työhönvalmennuksen alkamisesta. Jos jatkamista pidetään tarpeellisena, palveluntuottaja laatii Kelalle lyhyen kuntoutusselosteen, jossa on lyhyt kuvaus tilanteesta ja perustelut jatkamiselle sekä esitetyn jatkojakson pituus. Kuntoutusselosteen allekirjoittaa omaohjaajana toimiva työparin jäsen. 5.5 Päätösvaihe MT-työhönvalmennuksen päätösvaiheessa, noin kuukausi ennen työhönvalmennuksen päättymistä, aloitetaan ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatiminen yhdessä kuntoutujan kanssa. Tässä vaiheessa käydään läpi MT-työhönvalmennuksen kuntoutusprosessia ja kartoitetaan työllistymisen tukemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tämä jatkosuunnitelma käsitellään myös palveluntuottajan kuntoutustyöryhmässä. TE-toimiston kanssa järjestetään yhteispalaveri silloin kun se on kuntoutujan jatkosuunnitelman toteuttamisen kannalta tarpeellista ja TE-toimistolle mahdollista. Yhteispalaverin tavoitteena on työnhakusuunnitelman päivittäminen, kuntoutuksen jälkeisen jatkosuunnitelman rakentaminen sekä suunnitelman toteuttamisessa tarvittavien tukitoimenpiteiden

11 9 kartoittaminen. Palaveri pidetään noin 4 viikkoa ennen kuntoutuksen päättymistä, jotta TE-toimistolle jää riittävästi aikaa sovittujen toimenpiteiden vaatimille järjestelyille. Loppukeskustelu MT-työhönvalmennuksen lopussa, viimeisten kolmen päivän aikana, kuntoutuja ja työpari käyvät loppukeskustelun. Keskustelussa arvioidaan kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja laaditaan jatkosuunnitelma, joka sisältää suunnitelman mahdollisista seurantapäivistä. Tavoitteen toteutumista arvioidaan GAS-menetelmää käyttäen. Ammatillinen jatkosuunnitelma kirjataan kuntoutusselosteeseen. Jatkosuunnitelmaan kirjataan mm. tiedot työllistymismahdollisuuksista, mihin kuntoutuja siirtyy kuntoutuksen jälkeen ja miten työhönvalmennuksen aikaiset tavoitteet on saavutettu (GAS -tavoitteen asettaminen -lomake). Siihen voidaan kirjata myös mainintoja esimerkiksi oppimisvaikeuksia aiheuttavista seikoista ja tarvittavista työjärjestelyistä. GAS -tavoitteen asettaminen -lomake liitetään kuntoutusselosteeseen. Työparin lisäksi kuntoutuja tapaa päätösvaiheessa tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä. Kuntoutujan tarpeen mukaan voidaan järjestää yhteinen palaveri työnantajan kanssa työharjoittelun yhteydessä pidetyn verkostoyhteistyöpäivän lisäksi. Muut toimenpiteet Kuntoutujan kanssa laaditaan loppukeskustelun jälkeen lista niistä tehtävistä ja toimenpiteistä, joita kuntoutussuunnitelman toteutuminen vaatii. Nämä tiedot kirjataan kuntoutusselosteeseen. Jos suunnitelmaan kuuluu kolmen pakollisen seurantapäivän lisäksi useampia seurantapäiviä, sovitaan yhteydenpidosta sen jälkeen kun kuntoutuja on saanut Kelan jatkopäätöksen lisäseurantapäivistä. Omaohjaaja on yhteydessä tarvittaviin kuntoutujan kotipaikkakunnan hoito- ja kuntoutustahoihin. Näin varmistetaan kuntoutusprosessin jatkuvuus valmennuksen päätyttyä. 5.6 Seurantapäivät tai -käynnit Yksilöllisten seurantapäivien ja seurantakäyntien tarkoitus on tukea kuntoutujaa mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa tai selvitellä jatkosuunnitelmien toteutumiseen liittyviä ongelmia. Seurantapäivät tai seurantakäynnit toteutetaan yksilöllisesti tarpeen mukaan jatkosuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi. MT-työhönvalmennuksen seurantapäivät tai -käynnit ovat avopäiviä tai käyntikertoja. Seurantapäivät toteutetaan palveluntuottajan tiloissa ja seurantakäynnit palveluntuottajan tiloissa, oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Niiden aikana selvitetään, miten jatkosuunnitelmat ovat toteutuneet tai toteutumassa. Lisäksi selvitellään kuntoutuksen etenemiseen liittyviä ongelmia ja tuetaan kuntoutujaa mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Seurantapäivät voivat sisältää keskusteluja kuntoutujan kanssa ja esimerkiksi eri viranomaisten tms. luokse tehtäviä käyntejä, jotka liittyvät kuntoutusprosessin jatkumiseen. Jos kuntoutuja on työssä, työelämän asiantuntija on tarpeen mukaan opastamassa kuntoutujaa työtehtävien oppimisessa ja työyhteisöön sopeutumisessa. Palveluntuottaja laatii seurantapäivien toteuduttua lyhyen selosteen niiden toteutumisesta, kuntoutujan tilanteesta ja mahdollisista lisäsuosituksista ja suunnitelmista

12 10 6 Arviointi ja mittaaminen Työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät arvioivat oman osuutensa kuntoutuksen tuloksellisuutta käyttämällä oman alansa yleisesti hyväksyttyjä, päteviksi todettuja ja arvostettuja arviointeja, arviointimenetelmiä ja mittareita. Mittarit ilmaisevat lähinnä toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia. Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS - menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling). Tavoitteet laaditaan MT-työhönvalmennuksen alussa ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana. MT-työhönvalmennukselle asetettuja tavoitteita arvioidaan kuntoutuksen päätösvaiheessa ja silloin asetetaan seurantajaksolle uudet tavoitteet, joita arvioidaan viimeisenä seurantajakson päivänä. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa tehdään alussa ja lopussa aina seuraavat mittaukset: - yleinen elämänlaadun mittari: - WHOQOL- BREF tai vastaava ruotsinkielinen - mielialakysely: - BECK-21 Näiden pakollisten mittausten lisäksi voidaan käyttää muita tarkoituksenmukaisia mittareita, esimerkiksi - lukitesti ja muut oppimis- tai käytöshäiriöitä arvioivat testit - muut ammatillisten tavoitteiden arvioinnin testit - IMBA (Integration von Menchen mit Behinderung in die Arbeitswelt) Melba (Merkmalprofile zur Eningliederung Leistungswandelter und Behinderter in Arbeit) ARVI (arviointimenetelmä, sosiaalisen työllistämisen laatujärjestelmä (STL 9001:2010), valmennuksen palvelujen standardit (VPS)) - MDI (Major Depression Inventory), WHO-5, SCL-36 tai SCL-90 - Työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI). Testit ja mittaukset tulee suorittaa tarkoituksenmukaisuus-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Työryhmä arvioi, mitkä testit ja mittaukset eivät sovi kuntoutujalle. Mittaajalla on oltava riittävä kokemus ja koulutus testaamiseen ja kyseisten testien tekemiseen ja tulkintaan.

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYÖKOKEILUN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS TYÖKOKEILUN PALVELULINJA... 1 1 Tavoite...

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA...

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTUTKIMUKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYSLUETTELO I YLEISET PERIAATTEET II

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset

Lisätiedot

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen SISÄLLYS 1 Ammatillinen kuntoutusselvitys...

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Terveysosaston kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Voimassa 1.1.2015 alkaen Sisällys 1 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus...

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustarveselvitys Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Standardit kuntoutuksen toteutuksessa Palveluntuottajien koulutuspäivä 22.1.2015 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Villakoiran ydin Miten standardia luetaan? Mikä on oleellista standardista? (Tarjousta

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen

Lisätiedot

Kajaanin pajan vuosiraportti

Kajaanin pajan vuosiraportti Kajaanin pajan vuosiraportti 2014 Kumppaniksi ry 1 Sisällysluettelo s 1 Yleistä 2 2 Kuntoutujat ja valmentautujat 2 3 Henkilöstö 3 4 Palvelut 3 4.1 Nuorten työstartti 3 4.2 Nuorten starttivalmennus 4 4.3

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Terveysosaston kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työkokeilu Voimassa 1.1.2015 alkaen Sisällys 1 Työkokeilu... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Tavoite... 2 1.3 Kuntoutuja... 3 1.4

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Vaikeavammaisten yksilöjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina / / Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina / / Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina 22.1.2013 / 23.1.2013 29.1.2013 / 6.2.2013 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Standardit kuntoutuksen tukena ja raamina - esityksen sisältö Standardin

Lisätiedot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri Kuntoutus Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri 24.3.2017 Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005 Kuntoutus

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan kuin kuntoutujan näkökulmasta.

1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan kuin kuntoutujan näkökulmasta. Työkokeilu osana ammatillista kuntoutusta 1. Tavoitteiden asettaminen Mitä erilaisia tavoitteita työkokeilulla on? 1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan

Lisätiedot

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa 1.12.2017 Sari Linna Ratkaisuasiantuntija, Kela, Kajaanin toimisto Pohjoinen vakuutuspiiri Esimerkki 1; sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja kuntoutus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Terveysosaston kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työhönvalmennus Voimassa 1.1.2015 alkaen Sisällys 1 Työhönvalmennus... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Tavoite... 2 1.3 Kuntoutuja...

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä 23.11.2016 Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Kela maksaa palveluntuottajalle

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Ruuansulatuselimistön syöpää sairastavien

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12. Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015 Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIKUISTEN AMMATILLISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2014 alkaen SISÄLLYS 1 Aikuisten

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Eturauhassyöpää sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN ERITYISEN TUEN MALLI OPINNOISTA TÖIHIN SIIRRYTTÄESSÄ KENELLE: Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja heitä työllistäville työnantajille. MIKSI: Opintojen mahdollistajaksi,

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA - Aikuisten

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIKUISTEN TYÖUUPUMUS -KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Aikuisten työuupumus-kuntoutuskurssit, avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake ASLAK-kurssit, Tyk-kuntoutus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Standardin perusrakennemallin uudistaminen Pirjo K Tikka

Standardin perusrakennemallin uudistaminen Pirjo K Tikka Standardin perusrakennemallin uudistaminen 21.1.2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö Päivitykset palvelulinjakohtaisissa standardeissa perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SELKÄRANKAREUMAA, NIVELREUMAA JA LÄHEISESTI NIIDEN KALTAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksena toteutettavat työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kelan kuntoutuksena toteutettavat työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(11) Kelan kuntoutuksena toteutettavat työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015 2016 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja

Lisätiedot

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE 5.7.2017 MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE Sisällys 1 YLEISTÄ... 1 2 MITTAUSTA KOSKEVIEN TUNNISTETIETOJEN MERKITSEMINEN... 1 2.1 Mittaria koskevan tiedon merkitseminen...

Lisätiedot

TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.

TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA. TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA www.valmennuskeskuspublic.fi 2018 TYÖHÖNVALMENNUS VÄLITYÖMARKKINOILLA KENELLE? Välityömarkkinoilla palkkatukijaksolla yhdistyksissä olevat työntekijät. Työntekijällä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI HARVINAISTA AINEENVAIHDUNTASAIRAUTTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä LUONNOS KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus Voimassa 1.1.2017 alkaen 2 SISÄLLYS Työllistymistä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI FIBROMYALGIAA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Fibromyalgiaa sairastavien

Lisätiedot

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen

Lisätiedot

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIKUISTEN TYÖUUPUMUS -KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Työuupumus-kuntoutuskurssit Voimassa 1.1.2013 alkaen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Mikä muuttui projektin tuloksena? Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportti

Palveluntuottajien vuosiraportti 2012 Palveluntuottajien vuosiraportti Ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten yksilöjaksot Harkinnanvaraiset yksilöjaksot TULES -kurssit ASLAK- ja Tyk -kuntoutus Kela 9.8.2013 2 Kela Sisällön suunnittelu

Lisätiedot

KELAN AVO-JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO-JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO-JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen (TYK) palvelulinja Voimassa 1.1.2012 alkaen 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Nuorten kuntoutuskurssit

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Nuorten kuntoutuskurssit,

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan ammatillinen kuntoutus Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen

Lisätiedot

Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa

Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Mitä työkyky käsitteenä tarkoittaa? 2. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen aina sataprosenttista työkykyä?

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Mielenterveyden

Lisätiedot

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta

Lisätiedot