Nuorten ammatillinen kuntoutus

Transkriptio

1 Nuorten ammatillinen kuntoutus Kirsi Vainiemi,asiantuntijalääkäri Helsinki Päihdelääketieteen päivät

2 Kansaneläkelaitos Kelan hoitamat etuudet 1937 alkaen Takuueläke Vammaisten tulkkauspalvelu Suluissa etuuksien alkamisvuodet ennen kuin ne tulivat Kelan hoidettaviksi

3 Kansaneläkelaitos Elämässä mukana muutoksessa tukena www. kela.fi>kuntoutus> ammatillinen kuntoutus yhteistyökumppanit>kuntoutuspalvelut kelasta>lait ja ohjeet>kelan etuusohjeet tietoa kelasta>viestintä>mediapalvelu>asiantuntijoiden Yhteystiedot>kuntoutus

4 Nuoret ja työkyky KTL julkaisut B7/2005: Nuorten aikuisten terveys; Terveys tutkimuksen perustulokset vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä (otos 1894 henk.) Työkyky 96% täysin työkykyinen 4% osittain työkykyinen 0.5% täysin työkyvytön Työttömät arvioivat työkykynsä heikommaksi Lyhyen koulutuksen saaneet arvioivat työkykynsä huonommaksi kuin muut Osallistuminen ammatilliseen kuntoutukseen» Runsas puoliprosenttia osallistunut edeltäneen vuoden aikana, tarvetta koki miehistä 3 % ja naisista 5 % Nuoret ja huumeet Jotakin huumausainetta elämänsä aikana kokeillut tai käyttänyt 23% miehistä ja 19 % naisista Nuoret ja työolobarometri Nuorten luottamus ammattitaitoa vastaavan työn löytymiseen on heikentynyt Nuoret ja työttömyys alle 25- vuotiaista työttömänä toukokuussa 2011 ( edelliseen vuoteen verrattuna) Myönnetyltä työkyvyttömyysetuudelta palataan harvoin takaisin työelämään tai koulutukseen 4-6% palaa alle 30-vuotiaista 4

5 Ammatillinen kuntoutus Suomessa Terveydenhuolto Aloitteet, ohjaus Lausunnot (kuntoutussuunnitel ma, HOJKS) Lääkinnällinen kuntoutus Hoito ja lääkinnällinen kuntoutus Kela (14 300) nuoret työelämään vakiintumattomat Työeläke ( 8521) vakiintuneesti työelämässä Alle 35-vuotiaita noin 12% Työhallinto työttömät

6 Kelan kuntoutus Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (Kelan kuntoutuslaki) ja asetuksen perusteella vuonna 2011 yhteensä kuntoutujaa Kelan kuntoutus on ammatillista kuntoutusta ( kuntoutujaa), vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta ( kuntoutujaa), kuntoutuspsykoterapiaa ( kuntoutujaa) ja harkinnanvaraista kuntoutusta ( kuntoutujaa) Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvia matkakustannuksia ja maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa

7 Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset voidaan jakaa yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin. Yleiset edellytykset koskevat kaikkea kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Yleiset edellytykset ovat kuntoutuja on vuotias kuntoutuksella on yhteys työelämätavoitteeseen kuntoutuja on estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään kuntoutuksen vuoksi kuntoutuksella on laissa säädetty peruste. (KKRL 566/ ) Kuntoutusrahan myöntäminen voi lisäksi edellyttää kuntoutuksen lakiperusteen ja kuntoutusmuodon mukaan määräytyvien erityisten edellytysten täyttymistä Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty kuntoutuspäätös jollakin seuraavista lakiperusteista Kelan kuntoutuslain 2 luku Terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 Työterveyshuoltolain 12 tai 14 Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 :n 1 momentti sopeutumisvalmennuksen osalta Lastensuojelulaki tai kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki perhekuntoutuksen osalta Päihdehuoltolaki. 7

8 Kuntoutusraha päihdesairaalle Voidaan myöntää Perhekuntoutukseen päätös päihdehuoltolain nojalla tai Yksilökohtainen kuntoutukseen päätös terveydenhuoltolain ( kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain), työterveyshuoltolain tai päihdehuoltolain nojalla 8

9 Kuntoutusrahaa saaneet päihdehuoltolain perusteella v Kuntoutusrahaa saaneet päihdehuoltolain perusteella v Ikäryhmä Kuntoutujat Päihdehuoltolaki

10 Kuntoutustilastot Vuosi 2011,Kuntoutuksen saajat v, kuntoutujaa Harkinnanvarainen Kuntoutus Yksilöllinen kuntoutusjakso 132 Kuntoutustarveselvitys 28 Kuntoutuskurssit ASLAK-kurssit Tules-kurssit Ammatilliset kunt.kurssit MT-kuntoutuskurssit Muut kuntoutuskurssit 130 Sope-kurssit MT-SoPe-kurssit Muut SoPe-kurssit 200 Psykoterapia Neuropsykologinen kuntoutus 102 Kehittämistoiminta Kuntoutuspsykoterapia Aikuisten psykoterapia Nuorten psykoterapia Ammatillinen kuntoutus Koulutus Vaikeavammaisten apuvälineet 251 Ammatilliset kunt.kurssit 425 Kuntoutustarveselvitys 71 Kuntoutustutkimus 302 Työ- ja koulutuskokeilu 358 Työhönvalmennus 450 Tutkimuslausunto 8 Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Yksilöllinen kuntoutusjakso 157 Kuntoutuskurssit 84 Sopeutumisvalmennuskurssit Neuropsykologinen kuntoutus 75 Psykoterapia 151 Toimintaterapia 409 Puheterapia 239

11 Nuorten v. ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden saamat kuntoutuspalvelut vuonna 2011 Ammatilliset kuntoutuskurssit; 425; 6 % Vaikeavammaisten apuvälineet; 251; 4 % Muut; 11; 0 % Kuntoutustarveselvitys tai kuntoutustutkimus ; 373; 5 % Työ- tai koulutuskokeilu, työhönvalmennus; 808; 12 % Pohjakoulutus 272 Ammattikoulutus Korkeakouluopiskelu 520 -Koulutus; 5 061; 73 % Ikäryhmän asiakkaita yhteensä v. 2011

12 Kuntoutujien työtilanne ennen kuntoutusta vuonna 2011, v. nuoret Työelämästä poissaolevat 7 % Työelämässä olevat 93 % Huom. Ei sisällä kuntoutujia, joilta työtilannetieto puuttuu

13 I Kuntoutusryhmä

14 Kelan kuntoutuspalvelujen saajat v ammatillinen kuntoutus Aika: 2011, Koko maa Sairauspääryhmä Saajat Yhteensä V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt VI G00-G99 Hermoston sairaudet 523 XVII Q00-Q99 Synnynn. epämuod. ja 396 XIII M00-M99 Tuki- ja liikuntael. sekä sidekudoksen sair. 323 VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 211 VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 169 XIX S00-T99 Vammat, myrkytykset ja muut ulk. syiden seur. 78 II C00-D49 Kasvaimet 72 XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 65 IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. 56 Muut pääryhmät 187

15 Ammatillisen kuntoutuksen saajat ja päihdediagnoosi(f10-f19) vuonna

16 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Nuoren kuntoutusraha Ammatillinen kuntoutus Koulutus Kuntoutustarveselvitys Kuntoutustutkimus Työkokeilut ja koulutuskokeilut Työhönvalmennus MT-työhönvalmennus 16

17 Kelan ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmät työelämään vakiintumattomat työikäiset > kohderyhmään kuuluvat mm. pitkään työstä poissa olleet sekä työttömät, jotka täyttävät Kelan kuntoutuksen myöntämisen edellytykset nuoret > nuorten kohdalla ammatillinen kuntoutus tulee nähdä mahdollisuutena saada ote työelämästä > sosiaaliset kriteerit ja syrjäytymisen ehkäiseminen tulee ottaa tässä ryhmässä erityisesti huomioon Kela vastaa myös ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta > mahdollisuutta saada työeläkekuntoutusta ei arvioida silloin, kun asiakas hakee esim. kuntoutuskurssia tai Tyk-toimintaa 17

18 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset (KKRL 6 ) Vakuutetulla on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos 1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että vakuutettu tulee työkyvyttömäksi, taikka 2) vakuutetun työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen. Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos sairaus aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa suunnitellun kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista työkykyyn vaikuttavat kuitenkin sairauden tai vamman lisäksi muutkin tekijät, kuten sosiaaliset ja taloudelliset seikat (ks. myös HE 3/2005) arvioinnissa otetaan huomioon kuntoutujan sairaudet, ikä, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja työ sekä sosiaalistaloudelliset seikat 18

19 Kelan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet(kkrl7 ) Ammatillisena kuntoutuksena järjestetään perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta, ja kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja työhönvalmennusta, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (Tyk-toiminta), muita edellä mainittuihin toimenpiteisiin rinnastettavia opiskelun tai työn kannalta välttämättömiä toimenpiteitä Lisäksi Kela maksaa elinkeinotukea ja järjestää ja korvaa opiskelun ja työn apuvälineitä (kalliit ja vaativat) 19

20 Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutuksena voidaan myöntää kuntoutussuunnitelmaan perustuen sellainen asiakkaalle sopiva koulutus, joka mahdollistaa työllistymisen sairaudesta ja/tai vammasta huolimatta ja joka vähentää työkyvyttömyyden riskiä Koulutus on tutkintotavoitteista, osaamisen lisäämiseen tai päivittämiseen suuntautunutta, koulutukseen ja/tai itsenäiseen elämään ja työhön valmentavaa Koulutus voi olla perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta Koulutuspaikat: ammatilliset oppilaitokset ja erityisoppilaitokset, amk, korkeakoulut ja yliopistot, kansanopistojen ammatilliset linjat Koulutuksen ajalta Kela maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa 20

21 Tapaus A 21

22 Kuntoutuksen sisältöä säätelee Kelan laatimat kuntoutuksen standardit Standardin voimassaolo ja päivitykset Kuntoutustarveselvityksen, kuntoutustutkimuksen,työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mt-työhönvalmennuksen standardit ovat voimassa sopimuskauden v , optio v Kelan yhteistyökumppanit verkkosivuilta löytyy viimeinen päivitetty standardi, tähän mahdolliset lisäykset merkitään sivuviivalla Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Standardit Palveluntuottajahaku: verkossa>palveluntuottajahaku 22

23 Uusien standardien soveltaminen - ammatillinen kuntoutus Vuonna 2010 kilpailutettiin seuraavat ammatillisen kuntoutuksen palvelut Ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajat Ku-tarve selvitys Kuntoutus tutkimus Työkokeilu Työhönvalmennus MT-työhön valmennus Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Koko maa

24 Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus Jos ammatilliset suunnitelmat eivät ole selkiytyneet, voidaan tarvittaessa tehdä kuntoutustarveselvitys tai kuntoutustutkimus kuntoutuslaitoksessa Kuntoutustarveselvityksessä lääkäri, sosiaalityöntekijä tai psykologi tai muu asiantuntija arvioivat yhdessä kuntoutujan kanssa kuntoutuksen tarvetta ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä enintään 3 päivän ajan Kuntoutustutkimus on lääketieteellinen, sosiaalinen ja psykologinen tutkimus. Sen perusteella laaditaan kuntoutujalle ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustutkimus kestää 12 päivää (+3) ja se toteutetaan 1-3 jaksossa 24

25 Kelan työkokeilu ja työhönvalmennus Kohderyhmä Aikuiset henkilöt, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä tai nuoret, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää sopiva koulutusala terveydentilan tulee olla riittävässä määrin selvitelty ja hoitosuunnitelmien riittävän pitkällä työssä selviytymisen problematiikkaan paneutuminen Tavoite Työllistyminen / työelämävalmiuksien lisääminen ja parantaminen Erilaisten työtehtävien kokeileminen pitkäkestoisesti, ensisijaisesti ulkopuolisissa työpaikoissa Erilaisiin ammatteihin tai tehtäviin soveltuvuuden selvittäminen Tietynlaisissa työtehtävissä suoriutumisen selvittäminen Sopivan koulutusalan etsiminen, ellei työllistyminen ilman uutta koulutusta tai lisäkoulutusta ole mahdollista Kuntoutusprosessin myötä työelämässä pysymisen tukeminen Ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatiminen Kuntoutujan oman aktiivisen roolin tukeminen Kuntoutuksen ja työelämän yhteys > kuntoutujan tukeminen työelämään yhteistyössä TE-toimiston kanssa 25

26 Kelan työkokeilu ja työhönvalmennus Järjestetään palveluntuottajan tiloissa tai työpaikalla Työkokeilu 40 vrk seurantapäivää Alkukartoitus 3-5 vrk Työkokeilu vrk yksilöllisen tarpeen mukaan, keskeisin osio Työhönvalmennus 120 vrk + 23 seurantapäivää / jos ei ulkopuolista työharjoittelua, kesto 60 vrk ilman seurantapäiviä Alkukartoitus 2 5 vrk Työharjoittelu, keskeisin osio, ohjauskäyntejä ja puhelimitse tapahtuvaa yhteydenpitoa jatkuvuus, ajantasaisuus, kuntoutujan tukeminen Seurantapäivät 3 23 Työelämätavoite on nostettu selkeämmin valmennuksen tavoitteeksi > painotettu ulkopuolista työharjoittelua (valmennus voidaan keskeyttää, jos ulkopuolista työharjoittelupaikkaa ei löydy) > verkostoyhteistyö mm. TE-toimiston kanssa > työllistyminen avoimille työmarkkinoille 26

27 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus (MT-työhönvalmennus) Rakenne/kesto 240 vrk (n. 12kk) + 23 seurantapäivää voidaan jatkaa muutama kk (max 60 vrk) palveluntuottajan esityksestä Ennakkohaastattelu ja yhteistyö lähettävän tahon kanssa( yhteisneuvottelu) kuntoutuksen tavoitteet ja perusteet> varmistetaan kuntoutuksen oikeaaikaisuus Työelämävalmiuksien kartoitus ja alkuvaiheessa työharjoittelua palveluntuottajan omissa tiloissa Ulkopuolisessa työharjoittelussa aina vähintään 60 vrk, niin pian kuin se kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan mahdollista 27

28 Kuntoutuksen aikaisia arviointivälineitä Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS - menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling). Yleisen elämänlaadun mittarit: 15D tai RAND- 36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen mielialakysely: Beck depression inventory (BDI), tai RBDI (Suomen oloihin Beckin depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely) tai DEPS- seula Työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI) 28

29 GAS menetelmä - Goal Attainment Scaling GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä Robert E Sherman Soveltuu kuntoutuksen ja hoidon suunnitteluun sekä vaikuttavuuden mittaamiseen Käytetty eri interventioissa mm. mielenterveys, neurologinen kuntoutus, fysioterapia, geriatria, pediatria, kivun hoito jne. Perustuu yksilöhaastatteluun Taustalla motivaatioteoria Nimetään kuntoutuksen kannalta merkityksellinen ja yksilöllinen tavoite, joka voidaan aikatauluttaa ja mitata Kuntoutujalla voi olla 1-8 arvioitavaa tavoitetta 29

30 Tavoitemalli Jatkotoimenpiteet, pitkäntähtäimen tavoitteet arvioidaan (terveydenhuolto) GAS - tavoitteet arvioidaan Kuntoutujan tarve Kela, terveydenhuolto Terveydenhuolto toteaa kuntoutustarpeen ja laatii kuntoutujan kanssa kuntoutussuunnitelmaan (pitkäntähtäimen tavoite) Kuntoutuksen palveluntuottaja Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan tavoitteiden mukaan Kelan etuuskäsittelijä haastattelee ja herättää tavoitteen idun -hakemus, oma tavoite PTT kysyy etukäteen kuntoutujalta hänen tavoitteitaan ennakkokyselyssä GAS -tavoitteita täsmennetään ja käsitellään Kuntoutusjakson tavoitteet laaditaan konkreettiksiksi GAS - menetelmää hyväksi käyttäen

31 Tapaus B 31

32 Nuorten ammatilliset kurssit(16-25-vuotiaat) Rakenne: Kurssi toteutetaan aina avomuotoisena, mutta tarvittaessa kuntoutujilla mahdollisuus yöpymiseen, yöpyjille järjestetään ohjattua vapaa-ajan toimintaa Kurssi toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, yht. 125 vrk Kurssiin sisältyy aina ryhmämuotoinen avojakso, jonka pituus on 40 vrk (á 6h) ja toteutetaan kolmessa tai neljässä osassa Kurssiin kuuluu myös työharjoittelu, kesto 80 vrk (á 5h), toteutetaan kahdessa tai kolmessa osassa ryhmäjaksojen välissä Työharjoittelun aikana palveluntuottaja järjestää kuntoutujalle 8 ohjauskäyntiä, joista 4 työharjoittelupaikalla 32

33 Aikuisten ammatilliset kurssit ( vuotiaat) Lyhytkestoiset aikuisten kurssit, yht. 51vrk Lyhytkestoinen kurssi on sopiva erityisesti silloin, kun kuntoutujalla on jo ammatillinen koulutus, mutta vajaakuntoisuus ja elämänhallinnan vaikeudet rajoittavat työllistymistä Ryhmämuotoisen jakson kokonaiskesto on vähintään 18 vrk ja se toteutetaan kahdessa tai kolmessa osassa Yksiköllisen työharjoittelujakson kesto on 30 vrk, toteutetaan yhdessä tai kahdessa osassa ryhmäjaksojen välissä ja siihen kuuluu vähintään 2 ohjauskäyntiä Kurssiin kuuluu lisäksi 3 seurantapäivää puolen vuoden kuluessa kurssin päättymisestä Pitkäkestoiset aikuisten kurssit, 112 vrk Ryhmämuotoisen jakson kokonaiskesto on 28 vrk ja se toteutetaan kahdessa tai kolmessa osassa Yksilöllisen harjoittelujakson kesto on 80 vrk, toteutetaan yhdessä tai kahdessa osassa ryhmäjaksojen välissä ja jaksoihin liittyy 8 ohjauskäyntiä, joista vähintään 4 työharjoittelupaikalla Kurssiin kuuluu lisäksi 3 yksilöllistä seurantapäivää vuoden kuluessa kurssin päättymisestä 33

34 Kuntoutuspsykoterapia Kuntoutuspsykoterapia siirtyi Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin vuonna Tätä ennen psykoterapiaa voitiin korvata harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on kuntoutujan työ- tai opiskelukyvyn tukeminen tai parantaminen, kun mielenterveydenhäiriö uhkaa henkilön työ- tai opiskelukykyä Kuntoutuspsykoterapian avulla pyritään: Turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne siirtyminen tai mahdollistamaan sinne palaaminen taikka Tukemaan opintojen edistymistä ja niiden loppuun saattamista Kuntoutujat jaetaan iän perusteella nuorten (16-25v.) ja aikuisten (26-67v.) kohderyhmiin - jaottelulla on merkitystä korvattavien terapiamuotojen sekä korvausten suuruuden kannalta 34

35 Ohjaus kuntoutuspsykoterapiaan 3 kk 1-3 v Yksittäisiä Psykiatrinen Asianmukainen Psykiatrin Kelan Käyntejä esim. diagnoosi* hoitosuhde lausunto tuki työterveys- = enemmän kuin psykoterapian hoitajalla/ diagnoosia varten tarpeesta** lääkärillä tehdyt käynnit Julkisessa terveydenhuollossa tai yksityissektorilla hoito, jonka pitää olla yleisen hyvän hoitokäytännön mukaista Hoidon tulee olla laajempaa kuin vain diagnoosin tekeminen tai lausuntoa varten tehdyt käynnit 3 kk:n hoitosuhteen jälkeen > psykiatrian erikoislääkärin arviot diagnoosista ja kuntoutustarpeesta, jolloin käyntejä psykiatrilla vähintään kaksi kertaa * Diagnoosin tekee psykiatri, työterveyshuollon lääkäri tai muu lääkäri ** Oltava psykiatri tai erikoistuva kuten etuusohjeessa sanottu, useampia käyntejä (vähintään 2 kertaa)

36 Saajat Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian vuotiaat saajat vuonna Aikuisten psykoterapia Nuorten psykoterapia Ikävuodet

37 Kyky hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Työkykyneuvonta on Kelan uusi palvelu sairauspäivärahaa saaville ja kuntoutusta tarvitseville asiakkaille. Palvelu liittyy uuteen työhön paluuta tukevaan toimintamalliin, jossa tehtävään valitut ja koulutetut työkykyneuvojat suunnittelevat muiden asiantuntijoiden kanssa asiakkaan työkykyä tukevia ratkaisuja. Työkykyneuvojat tekevät yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, työterveyshuoltojen, TEtoimistojen, työeläkevakuutuslaitosten ja muiden kuntoutuksen järjestäjien kanssa. Uusi palvelu on kehitetty Kelan KYKY-hankkeessa. Palvelu otettiin käyttöön Tehtävään on nimetty yhteensä 54 työkykyneuvojaa. 37

38 Nuorten yhteiskuntatakuu Hallitusohjelman mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteuttamiseksi työministeri Lauri Ihalainen asetti työryhmän valmistelemaan esitykset siten, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja se saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta Kela työryhmässä mukana 38

39 Kiitos! 39