Tekesin henkilöstötilinpäätös 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin henkilöstötilinpäätös 2010"

Transkriptio

1 in henkilöstötilinpäätös 2010 Henkilöstöpalvelut in yt-johtoryhmä in hallitus DM

2 2 Sisällysluettelo 1 Henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamisen periaatteet osana in strategiaa Henkilöstöjohtamisen päämäärät Henkilöstöjohtamisen vastuut Henkilöstöjohtamisen seuranta Organisaatiokulttuuri Organisaatiokulttuurin tavoitteita Organisaatiokulttuurin kehittyminen Työnantajamielikuva Tasa-arvo Esimiestyö ja johtaminen Esimiesten ja lähijohtajien tehtävät ja vastuut Johtaminen matriisiorganisaatiossa Onnistuminen esimies- ja johtamistyössä Esimiestyön kehittäminen Rakenteet ja johtamisjärjestelmät ja lähiverkostot Henkilöstörakenne Ikärakenne ja eläköityminen Palvelussuhteen laatu, kesto ja vaihtuvuus Koulutusrakenne Osaaminen ja henkilöstörakenne Osaamisen johtaminen Henkilöstön kehittäminen Rekrytointi ja perehdyttäminen Palkitseminen Palkitsemisen kokonaisuus Palkkapolitiikka Palkkausjärjestelmän soveltaminen Vuoden tekesläinen Työhyvinvointi Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin edistäminen Sairauspoissaolot Liikuntaa ja virkistystä Joustava työaika Henkilöstökulut Henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet

3 3 Kuvaluettelo Kuva 1. Henkilöstöjohtamisen periaatteet strategisena linjauksena... 5 Kuva 2. Tuloskortin Kehittyminen ja hyvinvointi -osion indeksit ja alamittarit Kuva 3. Siirin tulokset, henkilöstötyytyväisyys vuosilta (asteikko 1-6)... 8 Kuva 4. Siiri tulokset suhteessa MPS:n vertailuainestoon Kuva 5. Tyytyväisyys organisaatiokulttuuriin Siiri-kyselyn perusteella , asteikko Kuva 6. Tyytyväisyys organisaatiokulttuuriin 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon Kuva 7. Tasa-arvoa kuvaavia mittareita vuosina Kuva 8. Tyytyväisyys esimiestyöhön ja lähijohtamiseen Siiri-tutkimuksen perusteella vuosina , asteikko Kuva 9. Tyytyväisyys esimiestyöhön 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon Kuva 10. Tyytyväisyys toiminnan organisointiin Siiri-tutkimuksen perusteella vuosina , asteikko Kuva 11. Tyytyväisyys toiminnan organisointiin 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon Kuva 12. Johtamisvalmennuksen suunnittelun pohjaksi tehdyn henkilöstökyselyn tulokset; sininen käyrä = henkilöstö, punainen käyrä = esimiehet ja lähijohtajat Kuva 13. in tärkeimmät johtamisosaamiset Kuva 14. in organisaatio Kuva 15. in tehtävissä työskentelevä henkilöstö (lkm) Kuva 16. Eri henkilöstöryhmien osuus henkilöstöstä Kuva 17. Ennuste vanhuuseläkkeelle jäävien lukumäärästä vuosina Kuva 18. Lähtö- ja tulovaihtuvuus (%) Kuva 19. Henkilöstö koulutusasteen mukaan Kuva 20. Henkilöstö koulutusalan mukaan Kuva 21. in osaamisten puite, luonnosversio Kuva 22. Tyytyväisyys toiminnan osaamiseen ja kehittymiseen 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon Kuva 23. Oppimisen periaate Kuva 24. Koulutuspäivien määrä henkilöstöryhmittäin 2010 (pv/htv) Kuva 25. Keskimääräinen hakijamäärä hakua kohden sekä rekrytointien onnistumisprosentti vuosina Kuva 26. in palkkapolitiikka Kuva 27. Henkilöstön sijoittuminen eri vaativuustasoille Kuva 28. Suoriutumisarvioiden jakautuminen arviointiasteikolle Kuva 29. Suoriutumisarvioiden keskiarvo vaativuustasoittain Kuva 30. Henkilöstön hyvinvointi Siiri-tutkimuksen perusteella vuosina Kuva 31. Tyytyväisyys työhyvinvointiin 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon Kuva 32. Siiri tutkimuksen palaute työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää koskeviin väittämiin Kuva 33. Sairauspoissaolot issä ja valtiolla vuosina Kuva 34. Sairauspoissaolopäivien määrä/htv henkilöstöryhmittäin Kuva 35. Työajan jakautuminen vuonna Kuva 36. Henkilöstötuloslaskelma 2010 ja

4 4 1 Henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus Henkilöstötilinpäätöksen tavoitteena on myötävaikuttaa henkilöstön, työyhteisön tilan ja johtamisen kehittymiseen. Henkilöstötilinpäätös on issä strategiseen henkilöstöjohtamiseen liittyvän päätöksenteon työkalu, jossa kuvataan henkilöstön ja sen johtamisen tila käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Sen avulla määritellään kehittämiskohteita ja asetetaan tavoitteita kehittämiskohteiksi valittaville asioille sekä seurataan näiden tavoitteiden toteutumista. Henkilöstötilinpäätöksen tietoja hyödynnetään issä myös vertailukehittämisessä. Henkilöstötietojen analysointi ja vertailu sekä valtiolla että yksityisellä sektorilla toimivaan esimerkilliseen organisaatioon on henkilöstövoimavarojen hallinnan sekä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan kannalta tärkeää. Hyödynnämme tietoja myös tarkastelemalla toimintaamme eurooppalaisten vertaisorganisaatioiden kanssa EFQM- arviointimenettelyn avulla. Vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksen pääpaino on henkilöstövoimavarojen määrän ja laadun sekä työyhteisön tilan keskeisimpien kehitystrendien ja poikkileikkaustietojen esittelyssä. Henkilöstötilinpäätös tarjoaa pohjan tarkastella henkilöstöjohtamisen vaikutuksia ja käydä keskustelua uusista tavoitteista. Henkilöstötilipäätöksessä tehdään tarkastelua henkilöstöjohtamisen periaatteiden näkökulmista. Tulosten arviointi perustuu niihin pitkän tähtäimen tavoitteisiin, jotka in toiminta- ja taloussuunnitelmassa on asetettu henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle. 2 Henkilöstöjohtaminen 2.1 Henkilöstöjohtamisen periaatteet osana in strategiaa Henkilöstöjohtamisen periaatteet ovat osa in strategiaa, joka tähtää toimintaajatuksen ja vision toteuttamiseen arvojen mukaisella toiminnalla (kuva 1). Henkilöstöjohtamisen vision mukaan tavoitteena on, että henkilöstöä johdetaan siten, että henkilöstö osaa, haluaa ja jaksaa toimia tuloksellisesti ja pitkäjänteisesti in strategian ja vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi. luo onnistumiselle ja kehittymiselle hyvät edellytykset. Henkilöstöjohtamisen periaatteiden toteutuminen näkyy asiakkaille, omistajalle ja sidosryhmille entistä parempina tuloksina ja palveluina sekä houkuttelevana työnantajakuvana. Henkilöstöjohtamisen kehittämistarpeista ja uusista painotuksista johdetaan konkreettisia toimenpiteitä. Toimenpiteet suunnitellaan seuraavalle toimintavuodelle täsmällisesti ja in viisivuotisen strategiakauden loppujaksolle suuntaa-antavasti. Henkilöstöjohtamisen periaatteita, tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään ajan tasalle vuosittain in yleisessä strategia- ja suunnitteluprosessissa.

5 5 Kuva 1. Henkilöstöjohtamisen periaatteet strategisena linjauksena 2.2 Henkilöstöjohtamisen päämäärät Henkilöstöjohtamisen päämäärät on määritelty kuudesta eri näkökulmasta. Ne kuvaavat niitä tavoitteita, jotka ovat in toiminnan onnistumisen kannalta henkilöstönäkökulmasta tärkeitä. in henkilöstöjohtamisen visio voi toteutua, kun issä toteutuvat seuraavat periaatteita koskevat pitkän tähtäyksen päämäärät: toiminnan innovatiivisuutta ja tehokkuutta tasapainoisesti edistävä organisaatiokulttuuri strategiaan perustuva, innostava ja osallistumiseen kannustava esimiestyö ja lähijohtaminen avointa vuorovaikutusta edistävät, joustavat ja tehokasta työskentelyä tukevat organisaation rakenteet ja johtamisjärjestelmät päämäärien saavuttamiseksi sekä toiminnan jatkuvuuden ja uudistumiskyvyn turvaamiseksi tarvittava osaaminen ja henkilöstörakenne haasteelliseen työhön, hyviin kehittymismahdollisuuksiin ja oikeudenmukaiseen palkkausjärjestelmään perustuva kannustava palkitseminen ja hyvän työympäristön ja yhteishengen sekä riittävän resursoinnin varaan rakentuva henkilöstön työhyvinvointi Tässä henkilöstötilinpäätöksessä tarkastellaan näiden päämäärien toteutumista kutakin erikseen omassa luvussaan.

6 6 2.3 Henkilöstöjohtamisen vastuut Henkilöstöjohtamisen onnistumisesta ja päämäärien saavuttamisesta vastaa viime kädessä koko in henkilöstö. Henkilöstöjohtamisen osapuolet ovat: Johtoryhmässä päätetään -tasoisista henkilöstöjohtamisen periaatteista ja linjauksista. Henkilöstön edustajat osallistuvat johtoryhmän kokouksiin, kun näistä periaatteista ja linjauksista päätetään. Henkilöstöpalvelut-yksikkö luo periaatteiden ja linjausten mukaisia prosesseja, käytäntöjä ja työkaluja sekä tukee johtoa, esimiehiä, lähijohtajia ja koko henkilöstöä henkilöstöjohtamisessa. Esimiehet ja lähijohtajat toteuttavat henkilöstöjohtamista jokapäiväisessä johtamistyössään. He soveltavat edellä mainittuja periaatteita ja linjauksia sekä hyödyntävät henkilöstöjohtamisen prosesseja ja työkaluja. Jokainen tekesläinen vastaa myös omalta osaltaan henkilöstöjohtamisen onnistumisesta noudattamalla in arvoja ja henkilöstöjohtamisen periaatteita omassa työssään. 2.4 Henkilöstöjohtamisen seuranta Henkilöstöjohtamisen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisessa henkilöstötilinpäätöksessä, organisaatiotyytyväisyystutkimuksessa Siirissä sekä tarvittaessa vertaisarvioinnein. in tasapainoisen tuloskortin kehittyminen ja hyvinvointi osio sisältää henkilöstöjohtamisen päämäärien toteutumista mittaavat tunnusluvut. in tuloskortin kehittyminen ja hyvinvointi osion mittaristo jakaantuu neljään indeksiin: organisaatiokulttuuri, johtamistyytyväisyys, kehittämistyytyväisyys ja työhyvinvointi. Mittarit otettiin käyttöön syksyllä Työhyvinvointi on indekseistä ainoa, jonka kaikki alamittarit ovat tavoiterajalla. Muut indeksit ovat seurantarajalla. Organisaatiokulttuuri-indeksissä alamittarit organisaatiokulttuuri, houkuttelevuus työpaikkana, lähtövaihtuvuus ja rekrytointien onnistuminen ovat tavoiterajoissa. Työnantajakuva on tavoiterajan alapuolella. Kehittämistyytyväisyys-indeksissä kehittäminen -alamittari on tavoiterajoissa. Alamittarit koulutusaktiivisuus ja uralla kehittyminen ovat seurantarajalla. Merkille pantavaa on, että uralla kehittyminen -alamittari on seurantarajalla, koska tavoite on ylitetty. Johtamistyytyväisyys-indeksin alamittarit esimiestyö ja toimialajohtajan lähijohtaminen ovat tavoiterajoissa, kun taas yksikön toiminnan organisointi on niukasti seurantarajalla.

7 7 Organisaatiokulttuuri Arvo Tavoite Johtamistyytyväisyys Arvo Tavoite Organisaatiokulttuuri 4,6 4,4 Esimiestyö 4,6 4,4 Työnantajakuva 4,1 4,4 Toimialajohtajan lähijohtaminen 4,6 4,4 Houkuttelevuus työpaikkana 55,8 30 Yksikön toiminnan organisointi 4,2 4,4 Lähtövaihtuvuus 6,4 5,0 ja 10,0 Rekrytointien onnistuminen Kehittämistyytyväisyys Arvo Tavoite Työhyvinvointi Arvo Tavoite Kehittäminen 4,6 4,4 Työhyvinvointi 4,8 4,8 Koulutusaktiivisuus 7,3 10 Sairauspoissaolot 5,7 <8,0 Uralla kehittyminen 13,2 7,0 ja 12,0 Värikoodit Tavoiteraja Seurantaraja Hälytysraja Kuva 2. Tuloskortin Kehittyminen ja hyvinvointi -osion indeksit ja alamittarit 2010 Vuosittain tehtävä Siiri-tutkimus uudistettiin vuoden 2010 aikana. Uudistettu tutkimus toteutettiin syyskuussa yhteistyössä MPS Finland Consulting Oy:n kanssa. Siirissä henkilöstö antaa palautteensa henkilöstötyytyväisyydestä, ydintoiminnoista, yhteisistä toiminnoista ja järjestelmistä sekä sisäisistä palvelutoiminnoista. Uudistuksessa tutkimuksen kysymyspatteristosta saatiin selkeämpi, yksinkertaisempi sekä aikaisempaa lyhyempi. Vastausasteikkoa muutettiin 1 6 asteikolle; tämän vuoksi vertailu edellisiin Siireihin on suuntaa antavaa. Uusi asteikko mahdollistaa henkilöstötyytyväisyyden tulosten vertailun muihin organisaatioihin (MPS:n vertailuaineisto). Vertailuaineiston kautta saadaan uutta, mielenkiintoista näkökulmaa omien tulosten tarkasteluun. Siirin tulokset ovat olleet melko tasaisia, joiltain osin lievästi laskusuuntaisia vuodesta 2006, jolloin nykyinen organisaatiomalli astui voimaan. Vuonna 2010 vastausprosentti oli ilahduttava 80 prosenttia. Henkilöstötyytyväisyyden osalta parhaat palautteet annettiin esimiestyöstä, toimialajohtajien johtamisesta sekä henkilöstön hyvinvoinnista. Myös organisaatiokulttuuria ja osaamista sekä kehittymistä koskeviin väittämiin henkilöstö antoi hyvää palautetta. Siirin tulosten perusteella eniten kehitettävää on sisäisessä viestinnässä, yhteistyössä ja työnantajakuvassa.

8 8 Kuva 3. Siirin tulokset, henkilöstötyytyväisyys vuosilta (asteikko 1-6) in henkilöstötyytyväisyyden kokonaistulos oli kaiken kaikkiaan MPS:n vertailuaineistoa parempi. Erityisesti johtamisen, esimiestyön, sisäisen viestinnän ja organisaatiokulttuurin osalta erotumme positiiviseen suuntaan vertailuaineistosta. Kuva 4. Siiri tulokset suhteessa MPS:n vertailuainestoon.

9 9 3 Organisaatiokulttuuri Päämääränä on toiminnan innovatiivisuutta ja tehokkuutta tasapainoisesti edistävä organisaatiokulttuuri. 3.1 Organisaatiokulttuurin tavoitteita Tavoitteena on, että in organisaatiokulttuurissa innovatiivisuus ja joustavuus yhdistyvät tuloksellisesti toiminnan tehokkuuteen ja hyvään laatuun. Innovatiivinen ote näkyy mm. asiakkuudet -ydinprosessin toiminnoissa ja toisaalta täsmällisyys ja tehokkuus esimerkiksi hankerahoituksen menettelytavoissa. Hyvään hallintotapaan ja tekemisen laatuun pyritään kaikessa toiminnassa. issä arvostetaan avoimuutta, aloitteellisuutta, yhteistyötä ja toisten auttamista. Henkilöstöä kannustetaan rakentavaan kriittisyyteen asioiden valmisteluvaiheessa. Vastaavasti odotetaan sitoutumista, kun päätös valmisteltavasta asiasta on tehty. 3.2 Organisaatiokulttuurin kehittyminen in strategiatyötä vietiin eteenpäin dialogisena prosessina monissa työryhmissä ja valmennuksissa vuoden 2010 aikana. Strategia ja yhteiset arvot ohjaavat toimintaamme ja valintojamme. Koko henkilöstö osallistui arvojen uudistustyöhön, jota valmisteltiin henkilöstökyselyjen avulla ja keskustellen yhteisissä työpajoissa. in uudet arvot ovat: Innostamme uudistumaan, Vaikutamme näkemyksellämme ja Toimimme vastuullisesti. Arvojen kommunikointi ja kytkentä arkeen jatkuu vuonna Siiri tutkimuksessa henkilöstön palaute organisaatiokulttuurista kehittyi positiiviseen suuntaan vuodesta 2009 (kuva 5). in tulokset olivat myös selvästi parempia kuin ulkoisen vertailuaineiston (kuva 6). Kuva 5. Tyytyväisyys organisaatiokulttuuriin Siiri-kyselyn perusteella , asteikko 1-6

10 10 Kuva 6. Tyytyväisyys organisaatiokulttuuriin 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon. 3.3 Työnantajamielikuva seuraa työnantajakuvan kehittymistä sekä oman henkilöstön mielipiteiden että ulkoisten tutkimusten avulla. Kiinnostus in tehtäviä kohtaan säilyi vuonna 2010 hyvällä tasolla, sillä ulkoisissa rekrytoinneissa keskimääräinen hakijamäärä ylitti tavoitetason. Kilpailu hyvistä osaajista tulee kuitenkin kiristymään lähivuosina, jonka vuoksi hyvän työpaikkakuvan säilymisestä ja kehittämisestä on pidettävä erityistä huolta. Universumin keväällä 2010 tekemässä opiskelijatutkimuksessa in sijaluku oli 50 teknisen alan opiskelijoiden listalla 54 kaupallisen alan opiskelijoiden listalla. Vuonna 2009 sijaluku oli molempien opiskelijaryhmien listalla 30. Syksyllä 2010 Universumin tekemässä nuorten ammattilaisten työnantajamielikuvaa mittaavassa tutkimuksessa in sijaluku oli 33 teknisen ja luonnontieteellisen alan ammattilaisten joukossa. Vuonna 2009 vastaava sijaluku oli 22. Kaupallisen alan nuorten ammattilaisten arvioinneissa oli sijaluvulla 79. Talentumin teettämässä työnantajamielikuvatutkimuksessa in sijaluku oli työssä olevien listalla 34 ja kaikkien opiskelijoiden listalla 34. näyttäytyy kiinnostavana työnantajana erityisesti valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden keskuudessa.

11 11 VIP-tutkimuksen tulosten perusteella in maine työnantajana on ollut varsin hyvä ja nousujohteinen vuosien aikana. Vuoden 2010 tuloksissa on tapahtunut taittuminen. VIP tutkimus on Taloustutkimus Oy:n tuotantoa, jossa on kohderyhmänä noin 700 ylintä suomalaista päättäjää ja vaikuttajaa. Siiri-tutkimuksessa selvitetään oman henkilöstön mielipidettä työnantajakuvasta. Siirin vastausten perusteella henkilöstöstä 83 % voisi suositella iä työpaikkana muille. Työnantajakuvan kokonaispalautteen keskiarvo vuonna 2010 oli 3,7 (asteikolla 1 6). Työnantajakuvaa mittaavissa väittämissä erityisen kriittisesti henkilöstö arvio uralla etenemisen mahdollisuuksia (ka 3,4). Tässä on selkeästi sisäinen kommunikaatiohaaste, sillä in tuloskortin uralla kehittymistä koskeva tavoite ylitettiin (kuva 2). Tämä tarkoittaa sitä, että in sisällä siirtyi uusiin tehtäviin tai oma tehtävä kehittyi vaativammaksi jopa useammalla henkilöllä kuin tavoitteeksi oli asetettu. Mielipidetutkimusten valossa näyttäisi siltä, että mielikuva istä houkuttelevana työnantajana on laskusuunnassa, joten tulevina vuosina in on rakennettava aktiivisemmin tunnettavuuttaan ja viestittävä toiminnastaan työpaikkana. 3.4 Tasa-arvo Tasapuolisuus on sisäänrakennettuna periaatteena mm. in henkilöstöjohtamisen periaatteissa, kouluttautumisperiaatteissa ja palkkapolitiikassa. Tasa-arvon toteutumista seurataan vuosittaisessa organisaatiotyytyväisyystutkimuksessa. Työhyvinvointifoorumi seuraa tasa-arvon toteutumista työhyvinvointiin liittyen ja palkkausjärjestelmän seurantaryhmä seuraa palkkauksellista tasa-arvoa. in tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistui vuonna Taulukossa 7 on yhteenveto keskeisistä tasa-arvotunnusluvuista. Työtehtävien voidaan havaita jonkin verran eriytyneen sukupuolten välillä. Naisten osuus ylimmässä johdossa (johtoryhmän jäsenistä) oli 12,5 % ja keskijohdossa 33,3 %. Asiantuntijatehtävissä sukupuolirakenne oli tasapainoisin. Naisten osuus kaikista asiantuntijatehtävissä toimivista oli 53,2 %. Toimistohenkilöstöstä naisia oli 88,6 %. Koulutustasoerot johtuvat niin ikään naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin. Palkkausjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön keskipalkka kotimaassa oli 4537 euroa, naisilla 4061 ja miehillä 5150 euroa. Naisten keskipalkka suhteessa miesten palkkaan saman vaativuustason tehtävissä oli keskimäärin 100,1 % eli palkkatasaarvo toteutuu varsin hyvin. Suoriutumisarvioinnin keskiarvo oli sama naisilla ja miehillä, 3,0. Palkkaukseen ja palkkausjärjestelmään liittyviä tarkasteluja on esitetty myös kappaleessa 7.3. Siiri-tutkimuksen mukaan henkilöstö koki tasa-arvon toteutuvan hyvin iästä, syntyperästä ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta (arvio 5,0 asteikolla 1-6). Myös sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen oltiin tyytyväisiä (4,8). Huomattavaa on, että kaikkien tasa-arvoa mittaavien Siiri-väittämien palaute nousi ilahduttavasti vuodesta 2009 (ks. kuva 6). Alhaisimmat arviot annettiin väittämään, jossa arvioitiin tasa-arvoa riippumatta koulutuksesta ja asemasta (4,2). Miesten ja naisten tuloksissa oli havaittavissa selkeä ero tasa-arvon kokemista kartoittavien vastausten keskiarvoissa. Naisten vastausten keskiarvo oli 4,3 ja miesten 5,27. Tuloksista ei kuitenkaan selviä, johtuvatko mahdolliset erot siitä, että naiset ja miehet toimivat erilaisissa tehtävissä vai aidoista sukupuolesta johtuvista tekijöistä.

12 12 Tasa-arvo eri mittareilla Naisten osuus henkilöstöstä (%) 54,6 51,9 53,3 53,4 53,0 Naisten osuus johdosta (%) 12,5 8,3 10,0 10,0 9,1 Naisten osuus keskijohdosta (%) 33,3 28,6 29,3 26,8 29,7 Naisten osuus kaikista asiantuntijoista (%) 53,2 49,7 51,6 50,0 48,8 Naisten osuus teknologia-asiantuntijoista (%) 37,5 34,3 37,4 34,1 32,0 Naisten osuus muista asiantuntijoista (%) 70,1 67,8 67,8 65,6 62,6 Naisten osuus toimistohenkilöstöstä (%) 88,6 95,2 95,3 97,7 97,7 Koulutustasoindeksi naiset / miehet 5,9/6,7 5,8/6,9 5,8/6,9 5,6/7,0 5,7/6,9 Koulutuspäiviä/htv naiset / miehet 7,5/7,0 10,3/8,6 Keskimääräinen ikä n/m Naisten keskipalkka suhteessa miesten keskipalkkaan saman vaativuustason tehtävässä (%) 45,6/47,8 45,4/47,7 44,8/47,1 43,8/46,5 43,4/45,6 100,1 100,0 99,1 98,7 98,4 Tehtävien vaativuustasojen keskiarvo n/m 17,0/19,3 16,9/19,3 16,8/19,3 16,7/19,3 16,6/19,2 Suoriutumisarvioiden keskiarvo n/m Tasa-arvo riippumatta koulutuksesta, asemasta, Siiri-tutkimus (1-6), naiset/miehet Tasa-arvo riippumatta iästä, syntyperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, Siiri-tutkimus (1-6), naiset/miehet Tasa-arvo riippumatta sukupuolesta, Siiri-tutkimus (1-6), naiset/miehet 3,0/3,0 3,0/3,0 3,0/3,0 3,0/2,9 3,1/2,9 3,9/4,4 3,7/4,5 3,7/4,3 3,7/4,4 4,8/5,2 4,6/5,0 4,8/5,1 4,6/5,1 4,3/5,3 4,1/5,1 4,2/5,1 4,1/5,2 Kuva 7. Tasa-arvoa kuvaavia mittareita vuosina Esimiestyö ja johtaminen Päämääränä on strategiaan perustuva, innostava ja osallistumiseen kannustava esimiestyö ja lähijohtaminen 4.1 Esimiesten ja lähijohtajien tehtävät ja vastuut Tavoitteena on, että johtaminen tukee yhteisen käsityksen muodostumista in tavoitteista ja toimintatavoista sekä edistää strategian toteutumista jokaisen henkilön työssä. Johtamistehtävä jaetaan toiminnan johtamiseen, ihmisten johtamiseen ja strategiatyöhön. Esimiehet luovat edellytykset strategian käytäntöön viemiselle ja henkilöstön onnistumiselle työssään. Lähijohtaja johtaa vastuullaan olevia kokonaisuuksia sekä ohjaa niissä tehtävissä työskenteleviä olematta kuitenkaan heidän esimiehensä. Lähijohtajan tehtäviä on muun muassa toimialajohtajilla, teknologiajohtajilla, prosessinomistajilla, projektipäälliköillä ja tiiminvetäjillä. Esimiesten ja lähijohtajien keskinäinen yhteistyö sekä vastuut toiminnan ja henkilöstön johtamisessa on määritelty erikseen.

13 13 Johtamistehtävän lisäksi jokaisella esimiehellä ja lähijohtajalla on myös asiantuntijaroolinsa. Johtamistyön näkyväksi tekeminen ja merkityksen korostaminen on tärkeää, jotta hyvät henkilöstöjohtamis- ja esimiespalvelut mahdollistuvat jokaiselle tekesläiselle. Tavoitteena on kohtuullinen johtamisjänne eli enintään noin 10 alaista esimiestä kohden. Johtamisjänne vuonna 2010 oli 8, Johtaminen matriisiorganisaatiossa Matriisiorganisaatiossa henkilöstöä johdetaan useasta eri organisaatiosuunnasta. Erityisesti tämä koskee liiketoiminta-alueilla työskenteleviä, jotka tekevät työtään nimettynä yhdelle tai useammalle liiketoiminta-alueelle toimialajohtajien johdolla sekä omassa yksikössään esimiehen ohjauksessa. Moniulotteisimmillaan johtaminen näyttäytyy ELY-keskusten Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta (IKV) -yksiköiden asiantuntijoiden kohdalla, sillä heidän työtään ohjaavat IKV-yksiköiden päälliköiden lisäksi in toimialajohtajat ja teknologiajohtajat lähijohtajan roolissa. Moniulotteisuuden vuoksi tarvitaan menettelytavat, joilla haetaan yhteistä näkemystä kunkin henkilön tavoitteista, tehtävistä, osaamisesta ja suoriutumisesta eri johtamissuunnista. Tulos- ja kehityskeskustelukäytäntöä on kehitetty vastaamaan tähän haasteeseen. Esimiehen vastuulla on huolehtia tiedonkeruusta tavoiteasetantaa, osaamisen kehittämistä ja suoriutumisarviointia varten eri lähijohtajilta. Tämä voi tapahtua joko käymällä etukäteiskeskusteluja lähijohtajien kanssa tai toteuttamalla tulos- ja kehityskeskustelu niin, että myös lähijohtaja on läsnä. Vastuu siitä, että keskustelut käydään ja tulos- ja kehittymistavoitteista sovitaan, on esimiehellä. Tulos- ja kehityskeskustelujen keskeistä sisältöä on tulevan toimintakauden tavoitteiden asettaminen. Yhteisestä strategiasta johdetut innostavat tavoitteet yksikkö-/tiimija yksilötasolla sekä kannustava valmentaminen luovat pohjaa onnistumiselle, merkityksellisyyden kokemukselle ja sitoutumiselle. On tärkeää, että jokaisella on yhteisesti asetettuna kolme tärkeintä tavoitetta, jotka myös kommunikoidaan yksikössä/tiimissä. Tavoitteiden asetannassa hyvänä työkaluna toimivat MAKU kriteerit, joiden mukaan tavoitteiden tulisi olla: M = Merkityksellisiä A = Ajankohtaisia K = Konkreettisia U = Uudistavia 4.3 Onnistuminen esimies- ja johtamistyössä Esimiestyön tueksi issä on käytössä useita johtamiseen liittyviä järjestelmiä ja työkaluja. Tulos- ja kehityskeskustelumenettelyn lisäksi mm. palkkausjärjestelmä, kouluttautumisperiaatteet ja Siiri-tutkimus ovat esimiestyössä apuna. Myös yksikön toiminnan suunnitteluun ja seurantaan löytyy omat työkalunsa. Tärkeänä esimiestyön kehittämisen työkaluna toimii Siiri-tutkimus, josta esimiehet saavat henkilökohtaisen palautteen onnistumisestaan esimiestyössä ja toimialajohtajat vastaavasti onnistumisestaan lähijohtamisessa. Esimiestyö ja lähijohtaminen ovat Siiri-tutkimuksen mukaan in vahvuuksia ja saavat kokonaisuudessaan henkilöstöltä hyvää palautetta (kuva 8). Palaute on ollut viime vuosina tasaista, vaikka esimiestyön arvioissa on nähtävissä pientä laskua. Myös ulkoiseen vertailuaineistoon suhteutettuna esimiestyön arviot ovat hyvällä tasolla (kuva 9).

14 14 Toiminnan organisoinnin arvio (kuva 10) laski merkittävästi vuonna Vertailuaineistoon suhteutettuna in palaute oli vertailuaineistoa alhaisemmalla tasolla niissä väittämissä, joilla kartoitettiin odotusten selkeyttä ja toimintatapojen joustavuutta (kuva 11). Toisaalta esimerkiksi tulos- ja kehityskeskusteluista annettiin hyvää palautetta. issä johtamisjänne on pyritty pitämään kohtuullisena hyvien esimiespalveluiden turvaamiseksi. Kunkin esimiehen alaisuudessa työskenteli vuonna 2010 keskimäärin 8,9 henkilöä. Kuva 8. Tyytyväisyys esimiestyöhön ja lähijohtamiseen Siiri-tutkimuksen perusteella vuosina , asteikko 1 6. Kuva 9. Tyytyväisyys esimiestyöhön 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon.

15 15 Kuva 10. Tyytyväisyys toiminnan organisointiin Siiri-tutkimuksen perusteella vuosina , asteikko 1-6. Kuva 11. Tyytyväisyys toiminnan organisointiin 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon.

16 Esimiestyön kehittäminen Vuoden alussa käynnistettiin yhteistyössä Pertec Consulting Oy:n kanssa in kaksivuotinen johtamisvalmennus. Valmennukseen osallistuvat johtamis- ja esimiestehtävissä toimivat henkilöt sekä IKV-yksiköiden päälliköt. Mukana on myös lähijohtamistehtävissä työskenteleviä, joiden johtamisrooli tulee hyvin lähelle henkilöesimiehen tehtäviä. Valmennuksen tavoitteena on luoda organisaatiollemme yhteistä johtamiskulttuuria ja käytäntöjä, jotka tukevat in johtamisen periaatteiden toteutumista. Valmennuksen painopisteiden valinnan tueksi tehtiin vuoden 2010 alussa koko henkilöstölle Älykäs organisaatio kysely (kuva 12). Tuloksissa vertailtiin valmennukseen osallistuvien esimiesten ja lähijohtajien vastauksia henkilöstön vastauksiin. Tulosten perusteella keskeisiksi teemoiksi nousivat ihmisten johtamiseen, strategiseen ajatteluun ja jatkuvaan uudistumiseen liittyvät aihealueet. Nämä olivat valmennuksen suunnittelun lähtökohtia. Tavoitteena on, että kysely toistetaan vuonna 2012, jotta voidaan arvioida johtamisvalmennuksen vaikuttavuutta. Vuoden 2010 toteutetun valmennuksen teemoina olivat strateginen ajattelu, organisaation johtaminen sekä suorituksen ja osaamisen johtaminen. Valmennus jatkuu vuonna 2011, jolloin toteutetaan mm asteen johtamisarviointi ja käsitellään uudistumiseen liittyvää teemaa. Kuva 12. Johtamisvalmennuksen suunnittelun pohjaksi tehdyn henkilöstökyselyn tulokset; sininen käyrä = henkilöstö, punainen käyrä = esimiehet ja lähijohtajat.

17 17 Vuoden 2010 aikana määriteltiin myös in johtoryhmän ja valmennuksen osallistujien palautteen perusteella in tärkeimmät strategiset johtamisosaamiset (kuva 13), joita 360-johtamispalautteella kartoitetaan ja joiden kehittymistä tuetaan. Osallistujat ovat pitäneet käsiteltyjä johtamisvalmennuksen teemoja ajankohtaisina sekä tärkeinä ja valmennuksen kokonaispalaute on ollut hyvää. Valmennuksen tiimoilta on syntynyt konkreettisia ideoita ja työkaluja johtamiseen mm. tavoitteen asetantaan, joita pilotoidaan vuonna Valmennuksessa käsiteltyjä teemoja ja työpajojen antia hyödynnetään vuoden 2011 ajankohtaisissa henkilöstöjohtamiseen liittyvissä kehittämishankkeissa mm. osaamisen johtamisen ja palkitsemisen kehittämisessä sekä suorituksen johtamisen ja tulos- ja kehityskeskustelukäytäntöjen uudistamisessa. Johtamisvalmennuksen rinnalla esimiesten ja lähijohtajien tueksi järjestettiin ajankohtaisia aiheita käsiteltäviä yhteisiä johtamisfoorumeita, joissa keskityttiin erityisesti uudistuvaan strategiaan. Johtamisen kehittämisen välineenä hyödynnettiin myös yksilötyönohjausta ja yksilöcoachingia. Työnohjauksessa ja coachingissa tuetaan esimiestä/johtajaa ammatillisessa kehityksessä, johtamiseen tai esimiestyöhön liittyvissä haasteissa sekä integroidaan organisaation arvoja ja henkilöstöpolitiikan johtamislinjauksia osaksi esimiestyötä. Kuva 13. in tärkeimmät johtamisosaamiset.

18 Rakenteet ja johtamisjärjestelmät Päämääränä ovat avointa vuorovaikutusta edistävät, joustavat ja tehokasta työskentelyä tukevat organisaation rakenteet ja johtamisjärjestelmät. Rakenteiden ja johtamisjärjestelmien kehittämisen tavoitteena on, että toiminnan organisointi tukee joustavaa, tehokasta ja laadukasta toimintaa. Tavoitteena on, että organisaatiorakenne edistää monipuolista ja laaja-alaista yhteistyötä sekä tiedon jakamista ja organisaation oppimista. On tärkeää, että vastuut ja valtuudet määritellään selkeästi prosesseille, vastuualueille, yksiköille, ryhmille ja henkilöille. Tavoitteena on, että johtamisjärjestelmät muodostavat synergisen kokonaisuuden, joka auttaa johtoa ja henkilöstöä strategian toteutuksessa, innovoinnissa sekä sovittujen prosessien ja toimintojen tehokkaassa ja korkealaatuisessa toteutuksessa. 4.6 ja lähiverkostot in organisaatio on moniulotteinen matriisi, jonka ytimen muodostavat neljä ydinprosessia ja niiden tavoitteita toteuttavat kolme vastuualuetta sekä strateginen johto ja sen tukiyksiköt (kuva 14). in vastuualueista suurin oli Osaamisalueet ja kansainvälinen verkosto, jossa työskenteli 51 % henkilöstöstä. Seuraavaksi suurimmat vastuualueet olivat Liiketoiminta-alueet ja alueellinen verkosto 20 % sekä Talous ja hallinto 14 %. Strategisessa johdossa ja sen tukiyksiköissä työskenteli 15 % henkilöstöstä. Liiketoiminta-alueet ja alueellinen verkosto -vastuualueen ohjauksessa työskenteli lisäksi 94 henkilöä ELYkeskusten innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta vastuualueilla (14 päällikköä, 67 asiantuntijaa, 13 sihteeriä). Kuva 14. in organisaatio

19 19 Kuva 15. in tehtävissä työskentelevä henkilöstö (lkm) Henkilöstörakenne Hallinnonalan tuottavuustavoitteet tuovat haasteita henkilöstösuunnitteluun. in henkilötyövuosikehys pienenee kolmella henkilötyövuodella suunnittelukaudella vuoteen 2010 verrattuna. Yhä vaativampia tavoitteita pyritään saavuttamaan mahdollisimman tuottavasti, vaikuttavasti ja taloudellisesti suhteellisesti vähenevillä resursseilla. Seuraavat henkilöstörakennetta koskevat tiedot ja tilastot kuvaavat iin palvelussuhteessa olevaa henkilöstöä Helsingissä ja ulkomaan yksiköissä. Niissä ei ole mukana ELY-keskuksissa in tehtävissä työskentelevää henkilöstöä, joka on palvelussuhteessa ELY-keskukseen. in henkilöstömäärä oli vuoden 2010 lopussa 295 henkilöä, joista 14 työskenteli ulkomaan yksiköissä (kuva 15). Ulkomaan yksiköiden henkilöstöstä kahdeksan oli lähetettyjä työntekijöitä ja kuusi paikalta palkattuja. in henkilömäärä väheni kahdella henkilöllä edellisvuodesta. Henkilötyövuosikertymä vuonna 2010 oli 289,5 henkilötyövuotta, jossa on vähennystä edellisvuodesta 1,2 %. Henkilöstön jakautuminen henkilöstöryhmiin on esitetty kuvassa 16. Henkilöstöstä yhteensä 68,2 % työskenteli asiantuntijatehtävissä. Toimistohenkilöstön osuus oli 14,2 %. Keskijohdossa työskenteli 14,9 % ja johdossa 2,7 % henkilöstöstä.

20 20 Kuva 16. Eri henkilöstöryhmien osuus henkilöstöstä Ikärakenne ja eläköityminen Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2010 lopussa 46,6 vuotta ja nousi vain yhden kymmenyksen edellisvuodesta. Seniori-ikäisten eli yli 45-vuotiaiden osuus oli 57,3 %, kun vielä vuonna 1997 heidän osuutensa oli kolmannes henkilöstöstä. Alle 35-vuotiaita oli henkilöstöstä 10,2 %. Valtiolla keski-ikä oli 44,0 vuotta ja seniori-ikäisten osuus 50,5 % vuonna Vanhuuseläkkeelle on siirtymässä lähimmän kymmenen vuoden aikana 22 % henkilöstöstä (66 henkilöä), kun laskennalliseksi eläkkeelle jäämisiäksi on arvioitu 64 vuotta ja jo tiedossa oleva eläkkeelle jäänti on otettu huomioon. Eläkkeelle kyseisenä ajanjaksona jäävistä 20 % kuuluu johtoon tai keskijohtoon, 71 % on asiantuntijoita ja 9 % toimistohenkilöstöä (kuva 17). Kuva 17. Ennuste vanhuuseläkkeelle jäävien lukumäärästä vuosina

21 Palvelussuhteen laatu, kesto ja vaihtuvuus Henkilöstöstä 53,2 % oli työsopimussuhteisia ja 46,8 % virkasuhteisia. Työsopimussuhde oli pääasiallinen palvelussuhteen muoto teknologia-asiantuntijoilla. Muu henkilöstö oli pääosin virkasuhteessa. Henkilöstöstä 11,2 %:lla oli määräaikainen palvelussuhde. Kun määräaikaisista poistetaan henkilöt, joilla oli vakinainen taustavirka issä, osuus laskee 6,1 prosenttiin. Määräaikaista palvelussuhdetta käytetään vain kun kyseessä on sijaisuus, muu määräaikainen tehtävä tai harjoittelu. Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika omassa organisaatiossa (tekes-ikä) oli vuoden 2010 lopussa 9,6 vuotta. Henkilöstöstä 31,2 % oli ollut in palveluksessa alle viisi vuotta. Yli kymmenen vuotta palveluksessa olleiden osuus oli 47 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2010 oli 6,4 % eli nousi hieman edellisvuodesta. Tulovaihtuvuus puolestaan laski jonkin verran ollen 7,7 % (kuva 18). Lähtövaihtuvuuden tavoitetasoksi on asetettu 5 10 %. Kuva 18. Lähtö- ja tulovaihtuvuus (%). 5.3 Koulutusrakenne on tyypillinen asiantuntijaorganisaatio, jossa henkilöstö on korkeasti koulutettua (kuva 19). Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä oli 69,1 % vuonna Akateeminen jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori) oli 15,9 %:lla henkilöstöstä. Koulutustasoindeksi oli 6,4 (naisilla 5,9 ja miehillä 7,0). Valtionhallintoon ja muuhun työvoimaan verrattuna in koulutustaso on korkea. Valtiolla koulutustasoindeksi oli 5,3 vuonna 2009.

22 22 Kuva 19. Henkilöstö koulutusasteen mukaan Koulutusaloittain tarkasteluna kaikki tutkinnot huomioon ottaen (keskiasteen tutkinnoista alkaen) yleisin koulutusala oli kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen ala, seuraavaksi yleisin tekniikan ala ja kolmantena luonnontieteellinen koulutusala (kuva 20). Jos tarkastellaan vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, yleisin koulutusala oli tekniikan alan tutkinto (51,5 %) ja seuraavaksi yleisin kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkinto (26,0 %). Kuva 20. Henkilöstö koulutusalan mukaan

23 23 6 Osaaminen ja henkilöstörakenne Tavoitteena on in päämäärien saavuttamiseksi sekä toiminnan jatkuvuuden ja uudistumiskyvyn turvaamiseksi tarvittava osaaminen ja henkilöstörakenne. 6.1 Osaamisen johtaminen Osaamisnäkökulman päämäärän mukaan arvostaa henkilöstönsä oppimista ja kehittymistä ja luo sille hyvät edellytykset turvatakseen vaikuttavuutensa ja uudistumiskykynsä. Jokainen vastaa omalta osaltaan itsensä ja osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä. Organisaation ja henkilöstön osaamista arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Henkilöresursseja suunnitellaan pitkäjänteisesti siten, että ne ovat määrältään ja laadultaan tasapainossa tavoitteiden kanssa. Henkilöstöön liittyvien riskien hallinnasta huolehditaan hyvin. in osaamisen kehittämistarpeisiin vastataan rekrytoimalla tarvittavaa osaamista, kehittämällä nykyisen henkilöstön osaamista, hankkimalla osaamista ostopalveluna tai kehittämällä yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Organisaatiotason osaamisen kehittäminen pitää sisällään myös toimintatapojen, prosessien ja järjestelmien kehittämisen. Vuoden alussa käynnistyneessä johtamisvalmennuksessa käsiteltiin osaamisen johtamista yhdessä esimiesten ja lähijohtajien kanssa. Loppukevään aikana yksikössä määriteltiin tulevaisuuden kriittisiä osaamisia. in strategian (top down) ja toisaalta yksiköissä määriteltyjen osaamisten (bottom up) pohjalta rakennettiin osaamisen johtamisen puitteen luonnos (kuva 21). Puitteen viimeistelyä jatketaan vuonna 2011 valmistuvan strategian pohjalta ja puitteesta saatujen palautteiden pohjalta. Tavoitteena on, että puitteen osaamisten ryhmittely toimii työkaluna silloin, kun johtoryhmä arvioi strategiamuutosten vaikutuksia tarvittaviin osaamisiin (top down) ja silloin, kun yksiköt käyvät läpi omia osaamistarpeitaan (bottom up). -tasolla kehittämistoimien kohteeksi poimitaan vuosittain valikoitu joukko osaamisia. Kuva 21. in osaamisten puite, luonnosversio.

24 24 Vuoden 2010 ulkoisessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa asiakkaiden antama arviota in henkilöstön ammattitaidosta oli 3,7 (asteikolla 1 5). Siiritutkimuksessa kysyttiin 2010 uudistetuilla väittämillä henkilöstön palautetta osaamisesta ja kehittymisestä (kuva 22). MPS Finland Consulting Oy:n vertailuaineistoon suhteutettuna tekesläisten palaute oli vähintään yhtä hyvä ja osin parempaa kuin vertailuaineiston.. Kuva 22. Tyytyväisyys toiminnan osaamiseen ja kehittymiseen 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon. 6.2 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisellä edistetään henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotta se pystyy suoriutumaan nykyisistä ja kehityksen myötä muuttuvista tehtävistään entistä paremmin. Osaamisen kehittämistä issä ohjaa periaate (kuva 23). Oppimisesta 70 % tapahtuu työssä kehittymisen kautta, 20 % mentoroinnin, coachingin ja arviointien, verkostojen avulla ja 10 % koulutuksen myötä.

25 25 Kuva 23. Oppimisen periaate. Jokainen vastaa omalta osaltaan itsensä ja osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä. Toisaalta prosessi- ja tiimiorganisaatiossa on yksilön oppimisvastuun lisäksi tarpeen sisällyttää yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta. Vuorovaikutus, uuden tiedon rakentaminen ryhmässä, oman ajattelun tiedostaminen ja avaaminen muiden käyttöön ovat tärkeitä. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja jaettuun ongelmanratkaisuun ovat kriittisiä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. issä on määritelty kouluttautumisperiaatteet, joiden mukaan kannustetaan henkilöstöään täydentämään osaamistaan. Vuosittain laaditaan henkilöstön kehittämissuunnitelma, johon kootaan keskitetysti kunakin vuonna toteutettavat osaamisen kehittämisen toimenpiteet. Vuonna 2010 toteutettiin noin 60 erilaista henkilöstön kehittämissuunnitelman mukaista koulutustapahtumaa. Asiakasrajapinnassa työskenteleville asiantuntijoille käynnistettiin laaja innovaationäkökulmaa korostava valmennus, (UIVA, uudistuvan innovaatiotoiminnan valmennus). Järjestetyistä koulutuksista kerätään jatkuvasti palautetta, jota hyödynnetään koulutuksien kehittämisessä. Vuonna 2010 kerätty koulutuspalaute oli hyvällä tasolla ja koulutuksille asetetut tavoitteet onnistuttiin saavuttamaan hyvin. issä on asetettu tavoitteeksi 10 päivän koulutusaktiivisuus henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2010 asetettua tavoitetta ei saavutettu ja koulutusaktiivisuus oli 7,3 päivää/htv. Henkilöstöryhmistä eniten koulutuspäiviä/htv (kuva 24) oli johdolla (10,3 pv) ja keskijohdolla (8,7 pv). Tämä johtunee pitkälti siitä, että vuonna 2010 käynnistyneestä johtamisvalmennuksesta. Johtoryhmän jäsenten osallistumiseen asiantuntijoiden UIVA-valmennukseeen on panostettu ja lähes jokaisella UIVAn valmennusjaksolla on ollut mukana johtoryhmän jäsen kummin roolissa. Vähiten koulutuspäiviä/htv oli toimistohenkilöstöllä (3,5). Vuonna 2010 jatkettiin yhteistyötä henkilövaihdon tiimoilta Finnveran kanssa. Henkilövaihdossa Finnverassa oli yksi henkilö ja vastaavasti iin henkilövaihtoon tuli

26 26 yksi henkilö Finnverasta. Henkilövaihdon tavoitteena on osaamisen, toiminnan kehittämisen sekä organisaatioiden välisen yhteistyön vahvistaminen. Yksittäisen henkilön ja organisaation oppimisen näkökulmasta on tärkeää, että vaihdot kohdistuvat molempien organisaatioiden osalta ajankohtaisten yhteistyöalueiden ympärille. TEM-konsernin johtamisvalmennusohjelman (Tempo) tiimoilta syntyi myös henkilövaihtoa. issä työssäoppimisjaksolla oli yksi henkilö sekä VTT:ltä että TEM:stä ja vastaavasti istä valmennukseen osallistunut henkilö TEM:ssä työssäoppimisjaksolla. Vuoden aikana jatkettiin asiantuntijoiden erikoistumiseen tähtäävä projektia, jonka tavoitteena on parantaa työn hallittavuutta ja monipuolistaa osaamista tehtäväkierron kautta. Loppuvuodesta 2009 toimintansa käynnistänyt uusasiakastiimi toimi erikoistumisen pilottina. Pilotin kokemusten pohjalta päädyttiin siihen, että erikoistumista viedään edelleen eteenpäin in asiakkuusprosessissa. Käytännössä erikoistuminen tarkoitta sitä, että asiantuntija käyttää enintään 50 % työajastaan tiettyjen erityisvastuiden hoitamiseen. Erikoistumisen ohella pidetään huolta tehtäväkierrosta ja yhteen erityisvastuuseen erikoistuminen ei ole pysyvä ratkaisu henkilölle. Yhden erikoistumisjakson pituus riippuu tehtävästä. Vuonna 2010 in koulutuskustannukset, mukaan lukien koulutusajan palkat ja matkat olivat euroa henkilötyövuotta kohti. Koulutuskustannukset ilman palkkaja matkakustannuksia olivat euroa/htv. Kuva 24. Koulutuspäivien määrä henkilöstöryhmittäin 2010 (pv/htv). 6.3 Rekrytointi ja perehdyttäminen Vuoden 2010 ulkoisissa rekrytoinneissa hakijamäärät laskivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Pääasiallisena syynä hakijamäärän laskemiseen oli yleisen työmarkkinatilanteen parantuminen. Ulkoisessa haussa olleisiin tehtäviin saatiin 55,8 hakemusta/haku (kuva 25). Hakijamäärät vaihtelivat avoimien paikkojen välillä paljon. Vähimmillään hakemuksia tuli 5 ja enimmillään 105 avointa paikkaa kohtaan. Hakemusten määrään vaikutti myös se, että muutamat haut olivat lyhyitä n. puolen vuoden määräaikaisia asiantuntijatehtäviä, joihin saatiin odotetusti niukasti hakemuksia. Myös haki-

27 27 joiden laatu vaihteli joka haussa laajallakin skaalalla. Ulkoisten rekrytointien onnistumisprosentti oli 100 % , ,4 43,6 47,6 55, hakijat/haku onnistumis-% Kuva 25. Keskimääräinen hakijamäärä hakua kohden sekä rekrytointien onnistumisprosentti vuosina Hajonta hakijoiden esittämissä palkkapyynnöissä oli suuri. Rekrytoinneissa onnistuttiin kohtuullisen hyvin pitäytymään palkkapolitiikan mukaisissa alkupalkoissa. Uudet henkilöt perehdytettiin henkilökohtaisten perehdyttämissuunnitelmien mukaisesti in ja oman yksikön toimintaan, toimintaperiaatteisiin ja ohjeisiin sekä omiin työtehtäviin. Työhön perehtyminen on lähimmän esimiehen, kummi-kollegan ja tulokkaan itsensä vastuulla. Organisaatioon perehtymistä edistää myös monimuotoinen Opinpolku iin -koulutus. 7 Palkitseminen Päämääränä on haasteelliseen työhön, hyviin kehittymismahdollisuuksiin ja oikeudenmukaiseen palkkausjärjestelmään perustuva kannustava palkitseminen. 7.1 Palkitsemisen kokonaisuus tukee erilaisilla palkitsemiskeinoilla toiminnan tuloksellisuutta sekä kannustaa henkilöstöä yhä parempiin tuloksiin ja osaamisensa kehittämiseen. Palkitsemisen kokonaisuus issä koostuu sekä aineellisista että aineettomista palkitsemisen keinoista. tarjoaa henkilöstölleen monipuolisia ja haasteellisia työtehtäviä sekä antaa riittävän vastuun ja vapauden parhaiden toimintatapojen valinnassa. Henkilöstöllä on hyvät kehittymis- ja kouluttautumismahdollisuudet. Mielenkiintoinen työ ja avoin ilmapiiri edistävät henkilöstön motivaatiota. Työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen panostetaan. Työn ja muun elämän yhteensovittamista edistetään joustavilla työaikajärjestelyillä. Henkilökohtainen palaute on tärkeä osa palkitsemisen kokonaisuutta. Tulos- ja kehityskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa. Kevään keskustelukierroksella painot-

28 Palkkapolitiikka tuvat tavoitteiden asettaminen ja suorituksen arviointi. Syksyn keskusteluissa keskitytään henkilön kehittymisen arviointiin ja kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun. Palkkausjärjestelmän lähtökohtana on in palkkapolitiikka, jossa määritellään palkkauksen periaatteet (kuva 26). Palkkausjärjestelmä perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään Hay-arviointijärjestelmää. Palkkaus tukee in toiminnan tuloksellisuutta ja johtamista sekä kannustaa henkilöstöä tavoittelemaan yhä parempia tuloksia ja kehittämään itseään. Palkkaus perustuu työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen: mitä vaativampi työ sitä parempi palkka ja mitä parempi työsuoritus sitä parempi palkka. Tarvittavan asiantuntemuksen turvaamiseksi in palkkauksen tason on oltava kilpailukykyinen suhteessa yleisiin työmarkkinoihin. Vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä on samanlaisilla työsuorituksilla maksettava sama kokonaispalkka. Palkkaus joustaa tehtävien vaativuuden tai työsuorituksen muuttuessa. Kuva 26. in palkkapolitiikka Palkkausjärjestelmän toimivuutta arvioidaan työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteisessä seurantaryhmässä. Ryhmä seuraa palkkausjärjestelmän yhdenmukaista soveltamista, tarkastelee palkkauksen kilpailukykyä ja kehittää palkkausjärjestelmää. in palkkauksen tasoa suhteessa valtio-työnantajaan ja muuhun työvoimaan arvioidaan useilla eri palkkavertailututkimuksilla. Henkilöstötyytyväisyystutkimuksessa (Siiri) kysytään henkilöstöltä mielipidettä palkitsemista koskevaan väittämään ammattikuntaani verrattuna palkkatasoni on oikeudenmukainen. Henkilöstön vastausten keskiarvo oli 3,6 (asteikolla 1-6). Se on sama kuin MPS:n vertailuaineiston keskiarvo. 7.3 Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja henkilöstöjärjestöt neuvottelivat valtion sopimusratkaisuun kaudelle liittyen paikallisen virka- ja työehtosopimuksen, jolla henkilökohtaisen palkanosan maksimi nostettiin 47 %:sta 50 %:iin tehtäväpalkasta lukien (kustannusvaikutus 0,13 % palkkasummasta). Palkkoja korotettiin lukien 0,55 %:n yleiskorotuksella. Lisäksi lukien neuvoteltavana ollut 0,43 %:n suuruinen virastoerä päädyttiin toteuttamaan yleiskorotuksena. Omassa tehtävässä tapahtuneista tehtävämuutoksista johtuen vaativuustaso nousi vuoden aikana kaikkiaan 23 henkilöllä (19 naista ja 4 miestä) eli 7,8 %:lla henkilöstöstä. in sisällä uusiin tehtäviin puolestaan siirtyi 16 henkilöä (5 naista ja 11 miestä) eli 5,4 % henkilöstöstä. Luvut yhteen laskien saadaan BSC:n uralla kehittymisen tunnusluku, joka oli varsin korkea eli 13,2 % (8,6 % vuonna 2009). Henkilöstö sijoittui eri vaativuustasoille kuvan 27 mukaisesti. Vaativuustasoille sijoittuvat mm. sihteerit, projektisihteeri ja tarkastajat. Vaativuustasolta 18 ylöspäin si-

29 29 joittuvat ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävät asiantuntijatehtävät. Vaativat asiantuntijatehtävät sekä esimies- ja lähijohtajatehtävissä työskentelevät sijoittuivat vaativuustasoille Naiset osuus on miehiä suurempi vaativuustasoilla ja miesten osuus vaativuustasoilla Kuva 27. Henkilöstön sijoittuminen eri vaativuustasoille Keskimääräinen suoriutumisarvio vuoden 2010 lopussa oli 3,0 viisiportaisella asteikolla, jossa 3 on tavoitteiden mukainen, hyvä suoriutuminen. Keskiarvo oli sama naisilla ja miehillä. Kuvassa 28 on esitetty henkilökohtaisten suoriutumisarvioiden jakautuminen arviointiasteikolle. Kuva 28. Suoriutumisarvioiden jakautuminen arviointiasteikolle Suoriutumisarviointien keskiarvo vaativuustasoittain on esitetty kuvassa 29. Keskiarvoon vaikuttaa työstä suoriutumisen ohella mm. se, kuinka paljon kullekin vaativuustasolle on vuoden aikana rekrytoitu uusia henkilöitä tai siirtynyt vaativuustason nousun myötä. in palkkapoliittisen linjauksen mukaan uusilla henkilöillä ja vaati-

30 30 vuustason noustua suoritusarviointi ei voi heti olla tavoitetasolla. Edellä mainitut tekijät selittävät osaltaan keskiarvon vaihtelua eri vaativuustasojen välillä. Kuva 29. Suoriutumisarvioiden keskiarvo vaativuustasoittain Vuoden tekesläinen Palkkausjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön (ilman ulkomaanyksiköitä) keskipalkka oli euroa kuukaudessa, naisilla euroa ja miehillä euroa. Keskipalkka nousi edellisvuodesta 1,9 % (naisilla 2,8 % ja miehillä 1,8 %). Vuodesta 1986 lähtien pääjohtaja on valinnut ansioituneen Vuoden tekesläisen johtoryhmän jäsenten tekemien ehdotusten perusteella. Vuonna 2010 Vuoden tekesläiseksi valittiin teknologia-asiantuntija Pauli Noronen. 8 Työhyvinvointi Päämääränä on hyvän työympäristön ja yhteishengen sekä riittävän resursoinnin varaan rakentuva henkilöstön työhyvinvointi. 8.1 Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin edistäminen Tavoitteena on vakiinnuttaa työhyvinvointi osaksi johtamista ja työpaikan arkea. Työhyvinvoinnin edellytyksiä ovat selkeät vastuut, työtehtävien kannalta riittävä osaaminen sekä vuorovaikutteinen työyhteisö, jossa jokainen voi kokea saavansa osakseen arvostusta ja tukea työnsä tekemiseen. Työhyvinvointia edistetään kehittämällä johtamista, organisaatiokulttuuria, työympäristöä ja toimintatapoja, monipuolistamalla toimenkuvia sekä kehittämällä osaamista. Työn ja muun elämän yhteensovittamista tuetaan joustavilla työaika- ja etätyökäytännöillä. Henkilöstölle tarjotaan myös terveyttä ja viihtyvyyttä edistäviä palveluita kuten

31 31 kattava työterveyshuolto, liikuntamahdollisuudet sekä Hupitoimikunnan järjestämät yhteiset tapahtumat. Työterveyshuollon yhteistyökumppani kilpailutettiin vuonna Uudeksi kumppaniksi valittiin Helsingin Lääkärikeskusyhtymä. Vaihdon yhteydessä työterveyshuollon sisältöä uudistettiin yhteistyölähtöisen toimintamallin pohjalta mm. terveystarkastusten kohdentamisen ja työpaikkaselvitysten osalta sekä keskittämällä tiettyjä palveluja työterveyshuollon yhteyteen. Vuonna 2010 työterveyshuollon kustannukset olivat bruttona ennen Kelan palautuksia euroa eli 705 /htv. Lukuun eivät sisälly ulkomaanyksiköiden perheenjäsenten terveydenhuollon kulut. Nettokulut olivat euroa eli 503 /htv. Kustannukset olivat edellisvuoden tasolla. Valtiolla työterveyshuollon nettokustannukset olivat 195 euroa henkilötyövuotta kohden vuonna in korkeampia kustannuksia selittää osaltaan lakisääteistä työterveyshuoltoa kattavammat palvelut. Henkilöstötyytyväisyystutkimuksen (Siiri) työhyvinvointia kartoittavista väittämistä annettu kokonaispalaute säilyi edellisen vuoden tasolla. Vertailuaineistoon suhteutettuna in työhyvinvoinnin väittämien palaute oli joiltain osin alhaisempaa esimerkiksi työn itsenäisyyttä ja työhön kohdistuvien odotusten selkeyden osalta (kuva 30). Työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää mittaavissa väittämissä henkilöstön antama palaute oli parempaa kuin vertailuaineiston. Vastaajista 4 % vastasi täysin eri mieltä, eri mieltä tai hieman eri mieltä Siirin väittämään 48 koskien työpaikkakiusaamista (kuva 31). Naisvastaajien osalta vastaa luku oli 4,2 % ja miesten 3,7 %. Vastaavasti sukupuolista häirintää koskevaan väittämään (väittämä 49, kuva 32) vastasi täysin eri mieltä, eri mieltä tai hieman eri mieltä 1 % vastaajista. Naisista vastaava luku oli 1,4 % ja miehistä 0,6 %. Kuva 30. Henkilöstön hyvinvointi Siiri-tutkimuksen perusteella vuosina

32 32 Kuva 31. Tyytyväisyys työhyvinvointiin 2010 suhteessa MPS:n vertailuaineistoon. Siiri En ole kokenut työpaikkakiusaamista issä viimeisen vuoden aikana ka N EOS 5, ,7 % 1,3 % 2,0 % 3,9 % 11,8 % 77,0 % 3,3 % Mies 5, ,6 % 0,6 % 2,5 % 4,4 % 12,7 % 75,9 % 3,2 % Nainen 5, ,7 % 2,1 % 1,4 % 3,4 % 11,0 % 78,1 % 3,4 % 49. En ole kokenut sukupuolista häirintää issä viimeisen vuoden aikana ka N EOS 5, ,0 % 0,7 % 0,3 % 0,7 % 6,3 % 89,5 % 2,6 % Mies 5, ,0 % 0,0 % 0,6 % 1,3 % 7,0 % 88,0 % 3,2 % Nainen 5, ,0 % 1,4 % 0,0 % 0,0 % 5,5 % 91,1 % 2,1 % ASTEIKKO: 1 = Olen täysin eri mieltä, 2 = Olen eri mieltä, 3 = Olen hieman eri mieltä 4 = Olen hieman samaa mieltä, 5 = Olen samaa mieltä, 6 = Olen täysin samaa mieltä EOS = en osaa / en halua vastata Kuva 32. Siiri tutkimuksen palaute työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää koskeviin väittämiin 2010.

Henkilöstötilinpäätös 2011

Henkilöstötilinpäätös 2011 Henkilöstötilinpäätös 2011 Henkilöstöpalvelut Tekesin yt-johtoryhmä 20.2.2012 Tekesin johtokunta 9.3.2012 DM 914554 Tekes 2012 2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus... 4 2. Henkilöstöjohtaminen...

Lisätiedot

Tekesin henkilöstötilinpäätös 2009

Tekesin henkilöstötilinpäätös 2009 in henkilöstötilinpäätös 2009 Henkilöstöpalvelut 5.3.2010 DM 627103 2010 2 (40) Sisällysluettelo 1 Henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus... 4 2 Henkilöstöjohtaminen... 4 2.1 Henkilöstöjohtamisen periaatteet

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2012

Henkilöstötilinpäätös 2012 1 Henkilöstötilinpäätös 2012 Kuvat: Susanna Lehto Henkilöstöpalvelut in yt-johtoryhmä 25.2.2013 in johtokunta x.x.2013 DM 1066355 2013 2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus... 3 2. Henkilöstöjohtaminen...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2013

Henkilöstötilinpäätös 2013 Henkilöstötilinpäätös 2013 Henkilöstöpalvelut in yt-johtoryhmä 24.2.2014 in johtokunta 11.4.2014 DM 1218568 2014 Kuvat: Susanna Lehto 2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus... 3 2. Henkilöstöjohtaminen...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2013

Henkilöstötilinpäätös 2013 Henkilöstötilinpäätös 2013 Henkilöstöpalvelut in yt-johtoryhmä 24.2.2014 in johtokunta 11.4.2014 DM 1218568 2014 2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus... 3 2. Henkilöstöjohtaminen...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstö- ja kehittämistoiminnot in yt-johtoryhmä 15.2.2016 in johtokunta 29.2.2016 DM 1541032 Kuvat: Fotolia ja 2016 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. in strategian toteuttaminen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2014

Henkilöstötilinpäätös 2014 Henkilöstötilinpäätös 2014 Henkilöstöpalvelut in yt-johtoryhmä 23.2.2015 in johtokunta 6.3.2015 DM 1389731 2015 2 Sisällysluettelo 1. Katsaus henkilöstöjohtamiseen 2014... 3 2. Henkilöstöjohtaminen...

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2

SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1997 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 1997 Tarkoitus Henkilöstötilinpäätös antaa Suomen Pankin johdolle, esimiehille, henkilöstöasioista vastaaville

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Suorituksen johtaminen

Suorituksen johtaminen Suorituksen johtaminen Vaasan yliopisto Kevät 2010 Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@hse.fi 3/28/2010 Juhani Kauhanen 1 Suorituksen johtaminen Esityksen tavoitteet: - määritellä asiantuntijuus - kuvata esimieheltä

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia Henkilöstötilinpäätös 2010 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia MAANMITTAUSLAITOS 2011 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös 2010 1 (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne...

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan

Lisätiedot