Henkilöstöra- portti 2016

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2016

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstömäärä 3 Taulukko: Palvelussuhde Taulukko: Henkilöstö palvelukeskuksittain Kaavio: Henkilöstön prosentuaalinen jakautuminen palvelukeskuksittain Kaavio: Henkilöstön jakautuminen palvelussuhteen mukaan Henkilötyövuosi 5 Taulukko: Henkilötyövuodet Työajan jakautuminen 5 Taulukko: Työajan jakautuminen Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 6 Taulukko: Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma kymmenvuotis-ikäryhmittäin Kaavio: Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Henkilöstön osaamisen kehittäminen 8 Taulukko: Osaamisen kehittäminen 8 2 TYÖHYVINVOINTI Terveysperusteiset poissaolot 9 Taulukko: Terveysperusteiset poissaolot 10 Taulukko: Terveysperusteiset poissaolokalenteripäivät työyksiköissä Työterveyshuolto Varhaisen tuen toimintamalli Työsuojelu Muut henkilöstöpalvelut 15 3 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS 16 Taulukko: Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Eläköityminen 16 Taulukko: Eläkkeelle siirtyneet 16 Taulukko: Eläkkeelle siirtyneet palvelukeskuksittain 16 Taulukko: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Eläkemaksut 17 Taulukko: Eläkemaksut 18 4 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Taulukko: Työvoimakustannukset 18 Taulukko: Vakiopalkkatapahtumat naiset miehet 19 Taulukko: Palkat palvelukeskuksittain Palkkausjärjestelmän kehittäminen 20 5 YHTEISTOIMINTA 21 LIITTEET Kevan kaaviot: Eläkepoistuma, suurimmat ammattiryhmät 22 Eläkepoistuma Henkilöstöraportin tiedot saatu henkilöstöjärjestelmän raportointiohjelmasta täydennettynä kirjanpidon ja työterveyshuollon selvityksillä. Tunnusluvut tilanteen mukaiset.

3 1. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstömäärä Loimaan kaupungin palveluksessa oli työssä 1116 henkilöä. Heistä 900 oli vakinaisessa ja 214 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaiset sisältävät sijaiset ja muut määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat. Vuoden vaihteessa oli lisäksi kaupungin palveluksessa 2 henkilöä työllistettynä. Vakinaisen henkilöstön osuus oli 80,82 % (v ,73 %). Vertailutietona todettakoon, että v kunta-alalla vakinaisten prosentuaalinen osuus 79 %. Kaupunki työllisti vuoden aikana 11 työtöntä, joiden työsuhde kesti keskimäärin 6 kuukautta. 83 kaupunkilaista nuorta sai kesätyöpaikan kuukaudeksi kaupungin eri hallintokuntien ja järjestöjen tehtävissä. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 13 työllistettyä ja 90 nuorta. Palvelusuhde Vakinaiset Määräaikaiset, joista työllistettyjä (2) Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä ,45 % Palvelukeskus Henkilöstö palvelukeskuksittain Kokoaikaiset Vakinaiset Määräaik. Osa-aikaiset Muutos % ed. vuodesta - 1,0% 1,1 % Työllistetyt Vakinaiset Määräaik. Muut Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspk Sivistyspalvelukeskus Tekn. ja ymp.palv Vesiliikelaitos Yhteensä Koko henkilökunnan lisäys edelliseen vuoteen oli 5 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 8 henkilöllä. Kokoaikaisten ja osa-aikaisten määräaikaisten palvelussuhteiden määrässä lisäys oli 13. Henkilö on tilastoitu vakinaiseksi, jos hän hoitaa toisen vakanssin sijaisuutta, ja alkuperäinen palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Useammassa työyksikössä työskentelevä henkilö on tilastoitu vain yhdessä työyksikössä. Edellä olevissa luvuissa eivät ole mukana omais- ja perhehoitajat. Lukuihin ei myöskään sisälly opistojen sivutoimiset tuntiopettajat. Luvuissa on mukana palkattomilla virka- ja työvapailla olevat 91 vakinaista ja 4 määräaikaista. Näistä joillakin on sijainen. Yht.

4 4 Henkilöstön prosentuaalinen jakautuminen palvelukeskuksittain 2016 Tekn. ja ymp.palv. 11 % 117 hlöä Vesiliikelaitos 1 % 13 hlöä Hallintopalvelukeskus 3 % 36 hlöä Sivistyspalvelukeskus 37 % 412 hlöä Sosiaali- ja terveyspk. 48 % 538 hlöä Henkilöstön jakautuminen palvelussuhteen mukaan Osa-aikaiset vakinaiset 10 % Osa-aikaiset määräaik. 4 % Osa-aikaiset muut 0 % Kokoaikaiset määräaik. 15 % Kokoaikaiset vakinaiset 71 %

5 5 1.2 Henkilötyövuosi Henkilötyövuosi on palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä / 365 * ( osa-aikaprosentti /100 ) Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelusuhteessa - v ,08 (137,09 895,57 950, , ,40) Muutos % ed. vuodesta -6,23 HUOM! Taulukko ei sisällä sivutoimisia opettajia. 1.3 Työajan jakautuminen Taulukossa teoreettista, säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa vähentävät arkipyhät. Tämä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Työajan jakautuminen Kalenterivuoden päivät (365) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ( työpäiviä) työ- työpäivät päivät % teoreett. säänn. vuosityöjasta euroa % palkka kustannuksista 100 Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat - Terv.perusteiset poissaolot - Perhevapaat - Koulutus - Muut palkalliset poissaolot - Palkattomat poissaolot - Vapaana annetut työaikakorvaukset ,31 4,48 3,48 0,36 0,25 4,41 0, ,01 3,46 0,63 0,28 0,15 0,23 = Tehty vuosityöaika , ,25

6 6 Opettajien työajan jakautuminen Opetushenkilöstö Kalenterivuoden päivät (365) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ( työpäiviä) Vähennetään työpäivinä: - Laskennallinen vuosiloma-aika - Terveysperusteiset poissaolot - Perhevapaat - Koulutus - Muut palkalliset poissaolot - Palkattomat poissaolot työpäivät työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta 100 3,25 5,92 0,37 0,44 5, euroa % palkka kustannuksista 100 0,60 2,13 0,77 0,23 0,22 = Tehty vuosityöaika , ,06 Laskennallista vuosilomaa ei vähennetä vuosityöajasta. Vuosilomakustannukset sisältävät rehtorien vuosiloma-ajan palkan. Taulukossa ei ole otettu huomioon työväenopiston ja musiikkiopiston sivutoimisia tuntiopettajia. 1.4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 47,9 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 48,6 vuotta. Vertailutietona todettakoon, että KT:n vuoden 2015 tilaston mukaan keski-ikä kunta-alalla oli 45,8 vuotta. Miesten osuus vakinaisesta henkilökunnasta oli 12 %, ja vuonna 2015 se oli 12,3 %.

7 7 Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma kymmenvuotisikäryhmittäin 2016 alle 30 v v v v v 65 v. ja yli yhteensä mies nainen yhteensä Raportissa on mukana kaikki päätoimiset, vakinaiset työntekijät eli myös vapailla olevat. Loimaan kaupungin vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli 337 henkilöä eli 37 % koko henkilöstöstä. Yli 50-vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä oli 51 %. Alle 40 -vuotiaiden osuus oli 26 % ja vuotiaiden osuus 24 %. Ikäjakauman perusteella voidaan todeta, että vanhimman ikäryhmän osuus on voimakkaassa kasvussa, sillä henkilöiden lukumäärä on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Tämä merkitsee sitä, että erityisen aktiivisesti on kiinnitettävä huomiota henkilöstön työkuntoisuutta ylläpitäviin, työhyvinvointia tukeviin sekä työkyvyttömyyttä ja varhaista eläköitymistä ehkäiseviin toimiin. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma mies nainen alle 30 v v v v v 65 v. ja yli yhteensä

8 8 1.5 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Ammatillinen henkilöstökoulutus ( vuonna 2015 ) Opintovapaalla oleva henkilöstö 39 ( vuonna 2015 ) 36 Yhteensä 465 Päiviä/ osallistuja 2,58 2, ,28 Kustannukset euroina / vuosi Koulutukseen sisältyy 53 pv luottamusmies- ja 17 pv työsuojelukoulutusta. Kaikkia koulutukseen sisältyviä kustannuksia ei tilastoidusta aineistosta kyetä erittelemään. Henkilöstön kehityskeskustelut on käyty useimmissa työyksiköissä, mutta on myös yksiköitä, joissa niitä ei ole käyty lainkaan. Muutamissa yksiköissä kehityskeskusteluja ei ole ehditty käymään joko yksikön toiminnassa tai henkilöstöresursseissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Perinteisten kehityskeskusteluiden tilalla on myös kokeiltu erilaisia toteutusmalleja ( esim. esimiehen ja työntekijän palautetuokioita, ryhmäkeskusteluita ), joissa teemoina on ollut samat aiheet kuin kehityskeskusteluissa. Tätä käytännettä ja kehityskeskustelujen sisältöä sekä toimintamallin kehittämistä edelleen on syytä pohtia henkilöstön edustajien ja työnantajan yhdessä. Kehityskeskustelut tulisi käydä vuosittain, sillä niissä saatua tietoa voidaan hyödyntää erityisesti suunniteltaessa henkilöstön koulutustarpeita ja kehitettäessä työnjakoa, työhyvinvointia tukevia menettelytapoja sekä työn organisointia. Koulutukseen varatut määrärahat olivat yhteensä Tähän sisältyy myös luottamushenkilökoulutus. Erilaisiin koulutuspalveluihin käytettiin n (v n ). Koulutuksiin osallistumiseen ja osaamisen kehittämiseen tulee henkilöstöä ohjata yhä enemmän kaikissa työuran vaiheissa. Näin vaikutetaan sekä työelämän laatuun että palvelutuotannon tuloksellisuuteen. Tarpeen on myös laatia tarkennetut, yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat sekä koota koulutustietoa ammattiryhmittäin ja aihealueittain.

9 9 Koulutuskustannukset ja koulutukseen myönnetyt virka- / työvapaat pv yht pv/tt pv/tt Hallintopalvelukeskus ,30 1,13 Sosiaali- ja terveyspalv ,87 1,02 Sivistyspalvelukeskus ,73 0,72 Tekninen ja ymp.palv ,73 0,40 Vesiliikelaitos ,22 1,50 Yhteensä Koulutuspäivä määritellään vastaavasti kuin laissa koulutuksen korvaamisesta eli koulutuspäivän kesto on vähintään kuusi tuntia koulutuspäivä ( = 6 h) voi muodostua myös useasta koulutusjaksosta, jotka ovat kestäneet yhtäjaksoisesti vähintään tunnin. Oheisista luvuista puuttuu jonkin verran työpäivän lomaan (vajaa koulutuspäivä) sijoittuvia koulutuksia, jotka eivät kaikki ole kirjautuneet tilastoihin. On myös huomattava, että osa koulutuskustannuksista ei näy suoraan euromääräisenä kustannuksena, vaan ainoastaan koulutukseen käytettynä työaikana. 2. TYÖHYVINVOINTI 2.1 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat työntekijän sairaudesta johtuvat poissaolot ja työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Jos terveysperusteisia poissaoloja verrataan yksityisen sektorin henkilöstön poissaoloihin, tulee muistaa, että yksityissektorilla poissaolot lasketaan työpäivinä.

10 10 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työajasta 1000 euroa Lyhyet poissaolot eli alle 4 pv , , pv , , pv , , pv 805 0, , pv 979 0, ,10 yli 180 pv 222 0,05 % palkkakustannuksista Yhteensä , ,93 Keskimäärin / henkilötyövuosi 16,42 0,98 Em poissaoloista erikseen : työtapaturmat, työmatka , ,11 tapaturmat, ammattitaudit tai ammattitautiepäilyt Vuonna 2016 sairauspoissaoloja oli kertynyt 953 henkilölle. Terveysperusteiset poissaolot olivat 16,42 kalenteripäivää / henkilötyövuosi, joka on selvästi edellisvuotta enemmän ( 14,99 kal.päivää ),ja enemmän kuin kunta-alalla yleensä ( keskimäärin 15,8 kal.päivää / htv). Kuntaalan tietoa vuodelta 2016 ei ole vielä käytettävissä. Vertailua edellisvuoteen tehtäessä on huomioitava, että henkilötyövuosia on v.2016 ollut selvästi edellisvuotta vähemmän. Lyhyet poissaolot olivat lisääntyneet edellisvuodesta lähes 400:lla ja 4-29 päivää kestäneet poissaolot lähes 500:lla. Merkittävästi olivat vähentyneet päivää kestäneet poissaolot, sillä niissä vähennystä oli yli 450 päivää. Työkykyjohtamisen kehittämisellä on vaikutettu juuri niihin poissaoloihin, jotka uhkaavat pitkittyä. Vertailtaessa eri yksiköiden henkilöstön sairauslomien syitä, selviää, että pitkät ja toistuvat sairauspoissaolot johtuivat heikentyneestä työkyvystä. Työn tuunausta oli oman työn jatkaminen sovituin rajoituksin, jokin muu soveltuva työ, oma työ kevennettynä toisessa yksikössä tai muutetuissa olosuhteissa tai uusi tehtävä omassa tai toisessa yksikössä tai uudelleen kouluttautuminen. Sairauspoissaolokustannuksien määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että työnantajan kokonaiskustannuksia vähentää Kelalta ja Vakuutusyhtiö If:ltä saadut korvaukset, joita vuonna 2016 saatiin yhteensä ,96 euroa.

11 11 Terveysperusteiset poissaolokalenteripäivät työyksiköissä Sairauspäivien jakajana on käytetty palveluksessa olevan henkilöstön määrää. TYÖYKSIKKÖ 2014 klpv 2016 pv/hlö 2016 pv/hlö 2015 pv/hlö 2014 Hallintopalvelukeskus ,22 12,68 8,1 Sosiaalityö ja -hallinto ,5 28,53 x) 9,6 Kehitysvammapalvelut ,07 22,78 16,1 Kotihoito ,11 x) 14,6 Vanhusten hoitolaitokset ,66 27,68 x) 22,4 Akuutit kuntoutusosastot 1,2, ,31 18,24 18,2 Avoterveydenhuolto ,61 18,36 14,9 Työkymppi 8,33 12,7 Perhepäivähoito + pvh hallinto 312 8,67 20,43 28,5 Päiväkodit + ryhmikset ,32 12,52 11,0 Peruskoulu + lukio ,12 14,36 11,7 Vapaa-aikatoimi + opistot ,27 18,89 2,9 Ruokapalvelut ,72 16,28 12,7 Siivouspalvelut ,48 20,92 28,7 Tekninen-/ympäristöpalvelukeskus 12,34 12,97 6,9 506 Vesiliikelaitos 105 8,08 13,0 x) 34,2 HUOM! x) pitkät, lähes vuoden pituiset sairauspoissaolot vaikuttavat kokonaislaskennassa Sairauspoissaolopäivistä runsas 28,2 % muodostuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksista, jossa on laskua edellisvuodesta n. 4 %. Kasvainten aiheuttamat sairauspoissaolot laskivat edelleen. Vuonna 2015 niiden osuus oli 7,6 % ja vuonna ,2 %. Kasvainten aiheuttamiin sairauspoissaoloihin ei ole mahdollista vaikuttaa työnantajan ja työterveyshuollon toimenpitein. Mielenterveyshäiriöiden (ml. ahdistuneisuus, masentuneisuus) osuus lisääntyi merkittävästi, sillä vuonna 2015 se oli 13,9 %, ja vuonna ,7 %. Erityisesti lisääntyivät mielenterveyshäiriöistä aiheutuvat pitkät sairauslomat. Mielenterveysongelmiin voidaan yrittää työterveyshuollon aktiivisin tukitoimin vaikuttaa. Puuttumalla asiantuntevasti, yhteisten, sovittujen käytäntöjen mukaisesti riittävän ajoissa työyhteisössä ilmeneviin erilaisiin ongelmiin, tukemalla puheeksi ottamista sekä kehittämällä työtä, sen sisältöä, työmenetelmiä ja työilmapiiriä voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja välillisesti myös mielen- terveyteen. Vammojen ja työtapaturmien ( ml. vapaa-ajan tapaturmat ) aiheuttamat sairauspäivät ovat miltei kaksinkertaistuneet ( v % ja

12 12 vuonna ,5 % ). Nousu johtuu osaltaan siitä, että vapaaajantapaturmista on aiheutunut pitkäaikainen työstä poissaolo, ei työtapaturmista. Hengityselinten sairaudet (ml. flunssa, astma) ovat edelleen nousseet, sillä niiden osuus viime vuonna oli 15.1 % ( vrt. v ,7 % ). Osaltaan nousua selvittää huonosta sisäilmasta aiheutuva oireilu tietyissä yksiköissä. Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat puolestaan edelleen laskeneet, sillä vuonna 2015 niiden osuus kaikista sairauspoissaolopäivistä oli 2,7 % ja vuonna 2016 enää vain 2,5 %. Sairauspoissaolojen analysointi ja syys-seuraussuhteiden selvittäminen on erittäin tärkeätä, jotta voidaan toimia ennaltaehkäisevästi ja vaikuttaa sairauslomien syihin. Sairauspoissaolojen hallinta perustuu siihen, että henkilöstö, työterveyshuollon edustajat ja työnantaja ovat sopineet tietyt käytännöt ja noudattavat niitä. Omasta työkunnosta ja työkykyisyydestä huolehtiminen tukee työhyvinvointia, työssäjaksamista ja yhteisten työtavoitteiden saavuttamista. Erityisesti huomiota tulee edelleen kiinnittää työntekijöiden olemassa olevan työkyvyn arviointiin. Näin toimien voidaan mm. nykyistä enemmän räätälöidä yksilöllisiä työratkaisuja, soveltaa osa-aikaisuuksia, toteuttaa työkokeiluja, joiden avulla ehkäistään liian varhainen eläköityminen. Lisäksi on : 1. yksiköittäin seurattava ja selvitettävä sairauspoissaolojen syyt 2. puututtava varhain ongelmiin 3. kehitettävä esimiestyötä 4. käytettävä työjoustoja 5. hyödynnettävä työterveyshuollon raportoinnista saatavaa tietoa 2.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työterveyshuollon keinoin. Työterveyshuoltohenkilöstö toimii asiantuntijana arvioimalla työn ja työolosuhteiden vaikutusta työntekijöiden terveyteen sekä tekemällä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. Suunnitelmakauden 2016 tavoitteiden mukaisesti toiminnassa painottui kuntouttava, työntekijän työkykyisyyteen vaikuttava toiminta sekä henkistä jaksamista ja voimavaroja muutoksessa tukeva toiminta. Työterveyshuoltopalveluiden tuottajana toimi Attendo Terveyspalvelut Oy. Toiminta sisälsi sekä lakisääteisen työterveyshuollon (ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) että sairaanhoitopalvelut. Toiminta perustui toimintasuunnitelmaan, jonka keskeiset tavoitteet ja linjaukset tarkistetaan vuosittain.

13 13 Työterveyshuolto on suorittanut mm. seuraavia toimenpiteitä: Lakisääteiset terveystarkastukset Sairaanhoitokäynnit Yhteensä Työterveyshoitaja Lakisäät. terveystarkastukset Sairaanhoitokäynnit Yhteensä Työterveyshuoltoon sisältyy fysioterapeutti- ja psykologiasiantuntijapalvelut työkyvyn selvittämiseksi sekä laboratorio- ja radiologiatutkimuksia. Henkilöstön käyntimäärät terveydenhoitajan ja / tai lääkärin vastaanotolla olivat pysyneet miltei samana kuin edellisvuonna. Sairaanhoitokäyntien lisäys johtuu pääasiassa sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta. Työterveyden kustannukset olivat yhteensä ,37 euroa ( v ,23 euroa. Kelan korvaus on ehkäisevästä työterveyshuollosta ( korvausluokka I ) 60 %, kun työnantaja on sopinut työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöistä. Työterveyshuolloin yhteydessä järjestetyistä sairaanhoidon (korvausluokka II ) hyväksyttävistä kustannuksista korvaus on 50 %. Työnantajan nettokustannus oli n euroa. Palveluntuottajan työterveyshuollon palveluiden toimivuutta on seurattu aktiivisesti ja siitä on annettu palautetta. Työterveyshuollon ja työnantajan edustajien säännöllisissä tapaamisissa on käyty läpi työterveysyhteistyötä, toimintamallia ja sairauspoissaolotilastoja. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ovat selvittäneet sairauspoissaolojen sisältöä ja kehitystä laajennetun johtoryhmän kokouksissa. Kaksi kertaa kuluneena vuonna on pidetty kokous, jossa palveluntuottajan ja kuntien edustajat ovat arvioineet yhteistyötä ja palveluiden toimivuutta.

14 Varhaisen tuen toimintamalli Loimaan kaupungissa noudatetaan eri hallintokunnissa varhaisen tuen mallia, jonka tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan työkykyä uhkaaviin tekijöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä työstä poissaolojen pitkittyminen ja / tai liian varhainen eläköityminen. Esimiehiltä saadun palautteen mukaan varhaisen tuen malli on toiminut hyvin. Esimiehet ja työntekijät ovat yhdessä pohtineet työntekijän työkykyisyyteen ja työssä selviytymiseen liittyviä asioita. Tarvittaessa on konsultoitu työterveyshuollon asiantuntijoita ja ryhdytty jatkotoimiin työterveyshuollossa. Varhaisen tuen mallin mukaisia kolmikantaneuvotteluja, joissa työterveyshuollon edustajat olivat mukana, pidettiin vuonna 2016 yhteensä 47 kertaa (sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 36 kpl, sivistys- 7 kpl, tekninen ja ympäristö- 4 kpl ). Neuvotteluissa oli 33 eri työntekijää. Määrä on edellisvuotta alhaisempi ; vuonna 2015 yhteensä 63 kpl. Neuvotteluissa käsiteltiin työntekijän työkykyä, työssä jaksamista, työkokeiluja, työn kevennysmahdollisuuksia, kuntoutusmahdollisuuksia, työhön paluun tukemisen erilaisia vaihtoehtoja ja seurantaa sekä päihdekuntoutuksen aloitusta ja seurantaa. Työnkykyä tukemaan on suunniteltu mm. korvaavaa työtä sekä käytetty osasairauspäivärahan ja kuntoutustuen mahdollistamia kokeiluja Loimaan kaupunki on ollut alkaen savuton työpaikka. Työnantaja on tukenut vuoden aikana tupakoinnin lopettamisen aloitusta ja tukitoimiin on sisältynyt seurantakäynti työterveyshoitajalla. 2.4 Työsuojelu Toimikaudelle on syksyllä v toimitetuissa vaaleissa valittu uudet työsuojeluvaltuutetut. Työsuojeluvaalien yhteydessä on sovittu heidän ajankäytöstään. Työsuojeluorganisaatioon kuuluu neljä työsuojeluvaltuutettua, joista yksi toimii toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna sekä työsuojelupäällikkö. Työsuojeluvaltuutetut ovat tarvittaessa sijaistaneet toinen toisiaan. Työsuojeluvaltuutettujen toiminta on jaettu hallintokunnittain. Työsuojelu toimikunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Yhteistyötoimikunta hoitaa Loimaan kaupungissa myös työsuojelutoimikunnan tehtävät. Loimaan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty vuonna Toimintaohjelma on mm. monien organisaatiouudistusten vuoksi vanhentunut. Tähän on kiinnitetty huomiota työpaikkakäyntien yhteydessä. Erillistä lyhyemmän aikavälin toimintasuunnitelmaa ei ole kuitenkaan tehty. Toimintaohjelma on laadittu uudelleen vuonna 2016.

15 15 Työsuojelun painopiste on toimikaudella ollut erilaisten sisäilmaongelmien selvittäminen ja työyhteisöjen hyvinvointiin liittyvät ongelmat. Tehtävien moninaisuus ja niiden sisältöön paneutuminen sekä perehtyminen erilaisiin tutkimus- ja ratkaisuvaihtoehtoihin on vaatinut vuoropuhelua eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetut ovatkin kokeneet, että ajoittain on ollut vaikeata löytää riittävästi aikaa työsuojelutehtävien hoitamiseen. Työsuojelutoimikunnan kokouksissa on todettu, että tiedonkulkua, ja työntekijöiden perehdyttämistä on edelleen parannettava. Erittäin tärkeätä on myös korostaa työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua sekä kiinnittää huomiota johtamiseen ja nk. alaistaitoihin. Työyksikkö on yhteisö, jolla on yhteinen tavoite, ja joka hyödyntää jokaisen osaajansa ammatillista asiantuntijuutta. Työsuojelutoimintona on kiinnitetty huomio siihen, että eri yksiköissä suoritettaisiin ajantasaisesti ja systemaattisesti työhön ja työympäristöön liittyvien työn vaarojen / riskienarviointi. Käytössä on sähköinen kyselylomake, joka on sisällöltään joustavasti muunneltavissa eri yksiköiden tarpeisiin. Vaarojen arviointi tehtiin vuonna :een yksikköön. Työsuojeluhenkilöstöä on koulutettu työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Työsuojeluhenkilöstö on jatkanut kaupungin henkilöstölle suunnatun Työturvallisuuskeskuksen kehittämän työhyvinvointikortti- koulutuksen, joka sopii sekä työntekijöille että esimiehille. Koulutus keskittyy työntekijän ja työyhteisön yhteistyöhön, työhyvinvointiin. Koulutuksessa käsitellään mm. työntekijän ja työyhteisön suhteita, turvallista / terveellistä ja tuottavaa työtä, johtamista, motivoituneisuutta ja työhön sitoutumista. Vuonna 2016 työhyvinvointikorttikoulutuksen suoritti 113 henkilöä Muut henkilöstöpalvelut Työyksiköittäin tai ammattiryhmittäin on järjestetty oman työyhteisön kehittämistilaisuus, ns. tyhy-päivä, vapaamuotoisen kokoontumisen ja virkistäytymisen merkeissä. Omaehtoisena liikuntana henkilöstöllä oli mahdollisuus ohjattuun liikuntaryhmään ja käyntiin Uimahalli Vesihovissa ja/tai kuntosalilla yhteensä kaksi kertaa viikossa. Koko henkilöstölle suunnattuun Kertunmäen kesäteatteri - esitykseen Eila, Rampe ja huonot keenit osallistui n. 180 henkilöä. Omaehtoisen liikunnan ja teatteriesityksen kustannukset olivat yhteensä n Henkilökunnan työpaikkaruokailumahdollisuus on järjestetty joko omassa työpisteessä ( mm. koulut, päiväkodit), Loimaan aluesairaalassa (Sote-keskus) tai lounasseteliä käyttäen.

16 16 3 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vaihtuvuus voidaan jakaa ulkoiseen ( tulo- ja lähtövaihtuvuus ) ja sisäiseen vaihtuvuuteen ( työkierto organisaatiossa ). Ohessa vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuonna 2016 alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet ( irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut ja kuolleet) v v Vakinaiset Lukumäärä Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet ,44 % Päättyneet palvelussuhteet ,11 % Vakinaiseen palvelussuhteeseen tuli yhteensä 40 henkilöä ja vakinaisesta palvelussuhteesta lähteneitä oli eläköityneiden lisäksi 33 henkilöä. 3.1 Eläköityminen Taulukossa on henkilöt, joiden palvelussuhde on päättynyt vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle siirtymisen johdosta. KuEL- eläkejärjestelmän piiriin kuuluvia siirtyi vuoden aikana kokoaikaiselle vanhuuseläkkeelle 31 henkilöä sekä VAEL:n piiriin kuuluvia opettajia 7 henkilöä. Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 38 63,1 Yhteensä 38 Palvelukeskus Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeen aloittaneet Hallintopalvelukeskus Sos.- ja terv.palvelukeskus 9 1 Sivistyspalvelukeskus 16 Tekninen- ja ymp.palv.keskus 9 2 Vesihuoltolaitos 4 Yhteensä 38

17 17 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lukumäärä Keskiikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä. joista - Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä - Kuntoutustuelle siirtyneitä - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä ,3 59,5 54 Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden aikana neljä henkilöä. Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 15 henkilöä. Kuntoutustuella oli vuoden aikana 12 henkilöä yhteensä 2268 kalenteripäivää. Kevan ennusteen mukaan Loimaan kaupungin eläkepoistuma seuraavan kymmenen vuoden aikana on suurimmillaan vuonna 2017, jolloin vanhuuseläkkeelle siirtyisi 46 henkilöä ja kokonaiseläkepoistuma-arvio on 57 henkilöä. Kunta-alan eläkepoistumaennuste Loimaan kaupunki KuELvakuutetut v henkilöä. KuEL ja VaEL Henkilöä % , , , ,1 Liitteenä Kevan kaaviot: Eläkepoistuma Eläkepoistuma, suurimmat ammattiryhmät Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan Kuel-eläkemaksut koostuvat o o o palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta varhaiseläkemenoperusteisesta varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä.

18 Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksuna. 18 Eläkemaksut maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 456 (v. -15 ; 324) 0,93 (v. -15 ; 0,69) Eläkemenoperusteinen maksu 2386 (v.- 15 ; 2544) - 4 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön euroa 2016 Muutos % ed. vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä josta: 1 Palkat yhteensä josta: ,5-2,28 - Vuosiloma-ajan palkat ,17 - Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto (Kela- ja Tapat. korvaukset vähennetty) ,79 - Perhevapaiden palkat, netto ,5 - Muut lakisääteisten/sopimusperusteisen poissaolojen palkat 60 - koulutusajan palkat ,24 2 Työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut 3 Muut - Rekrytointikustannukset xx) - Vuokratyövoiman kustannukset 4 Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto netto - Koulutus ja muu kehittäminen - Kuntoutus xx) - Muut yhteensä (työpaikkaruokailu,virkistys, suojavaatteet jne.) ,64-35, ,79 +7,69

19 19 Terveysperusteisten poissaolojen ja perhevapaiden palkoista on vähennetty Kela- ja tapaturmavakuutuskorvauksia yhteensä ,79 euroa. Vähennyksissä on mukana myös vanhempainrahakaudelta maksettu vuosilomakustannuskorvaus. Vuosilomakustannuskorvaus maksetaan vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi äitiysloman palkkakustannukset yleensä kohdistuvat edelliselle vuodelle. Vuokratyökustannus omista vapaista vakansseista johtuen. x) muutos% ilman vuokratyövoiman kustannuksia xx) tieto puuttuu Vakiopalkkatapahtumat Taulukossa on joulukuussa kokoaikaisessa palvelussuhteessa oleville maksetut vakiopalkkatapahtumat. Lukuihin ei sisälly perustyöajalta maksettavia lisiä (sunnuntai-, lauantai-, iltalisä yms) eikä lääkärien perustyöajalta maksettavia käynti- ja toimenpidepalkkioita, samoin palkansaajat ilman hinnoittelutunnusta ei sisälly taulukkoon. Naiset KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Perhepv. hoitajat Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muu varsinainen palkka Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä % 92,81 5,92 1,27 100,00 82,82 7,16 10,02 100,00 92,89 5,82 1,29 100,00 93,39 4,12 2,10 0,39 100,00 92,56 6,76 0,68 100,00 Kokonaisansio keskim. euroa/kk 2376, , , , ,52 Miehet KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muu varsinainen palkka Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä 93,67 4,77 1, ,13 14,94 0,37 11, ,44 7,02 2,52 0, ,05 3, ,82 9,96 5, Kokonaisansio keskim. euroa/kk 2437, , , ,32 13,88/tunti Loimaan kaupungin henkilöstömenot (tuloslaskelmasta ml. vesihuoltolaitos) olivat vuonna milj. euroa (+ 5,5 %). Budjetoidut henkilöstökulut (k+v muut.) olivat 49,9 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli 43 %, edellisenä vuonna 43,4 %.

20 20 Palkat palvelukeskuksittain 2016 Rahapalkka Varsinainen yht. kk-palkka Poissaolo Muu Hallintopalvelukeskus , , , ,01 Sosiaali- ja terveyspk , , , ,57 Sivistyspalvelukeskus , , , ,42 Tekn. ja ympäristöpk , , , ,48 Vesiliikelaitos , , , ,62 Palkat yhteensä , , , ,10 Tämä palkkasumma sisältää ainoastaan palvelussuhteessa olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden rahapalkan. Siihen ei sisälly omais- ja perhehoitajien sekä tukihenkilöiden työkorvaukset. Poissaolo -kohdassa on palkat sairausloma-ajalta, perhepoliittisilta vapailta, koulutus- sekä vuosiloma-ajalta. Muu -kohdassa ovat lomarahat, vuorotyölisät ja ylityökorvaukset. Opettajilla ei ole vuosilomaoikeutta, vaan kesäkeskeytysajan palkka sisältyy varsinaiseen kuukausipalkkaan; myös opettajien lomaraha kohdassa Muu. 4.1 Palkkausjärjestelmän kehittäminen Talousarviossa kirjatun tavoitteen mukaisesti henkilökohtaisen palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin edelleen vuonna 2016.Työn vaativuusarvioinnin uudistamisen aikataulusta ja menettelytavoista sovittiin yhteistyössä järjestöjen pääluottamusmiesten kanssa. Tehtäväkuvia päivitettiin ja hinnoittelutunnuksittain analysoitiin palkkaperusteet sekä laadittiin palkkapoliittisten perusperiaatteiden ohjeistus. Työtä jatketaan toimintamallin käyttöönotolla vuonna Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta, jolla pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Henkilökohtaisen palkkauksen kehittämistä jatkettiin pohtimalla vaihtoehtoisia toimintatapoja.

21 21 5. YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta perustuu lakiin. Loimaan kaupungin yhteistyötoimikunnan muodostavat henkilöstön edustajina kuusi pääluottamusmiestä ja neljä työsuojeluvaltuutettua sekä työnantajan edustajina kaupunginjohtaja, työsuojelupäällikkö ja henkilöstöjohtaja. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyötoimikunta hoitaa myös työsuojelutoimikunnan tehtävät. Yhteistyötoimikunta kokoontui kymmenen kertaa. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: työterveyshuollon kilpailuttaminen ja valitun tuottajan palvelut sekä niiden kehittäminen, sosiaalija terveyspalvelukeskuksen kehittämistoimenpiteet, talous- ja toimintaraportit sekä sairauslomatilastot vuosineljänneksittäin, henkilöstöraportti, työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2017 sekä talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Lisäksi keskusteltiin mm. sisäilmaongelmien kokonaisvaikutuksista, kaupungissa noudatettavien sääntöjen ja ohjeiden päivittämisestä, SOTE- ja maakuntauudistuksesta sekä kaupungin eri hallintokunnissa meneillään olevista sisällöllisistä ja rakenteellisista muutoksista. Kaupungin johtoryhmässä henkilöstön edustajana on yksi pääluottamusmies.

22 Kunta-alan eläkepoistuma Loimaan kaupunki 22 Eläköitymisennuste ammattiluokittain Vakuutettujen eläköitymisennuste henkilöittäin