Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2019

Transkriptio

1 MARKKINAT VERKOT Riina Heinimäki KOKOUSKUTSU 1(6) Muistio Luonnos Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2019 Aika: Keskiviikkona klo (aamupalaa tarjolla klo 9.00 alkaen) Paikka: Energiateollisuus ry:n toimisto, Eteläranta 10, Helsinki, 2 krs. neuvottelukeskus Osallistujat: Jari Rusanen Kajave Oy, puheenjohtaja Greetta Arha Smart Energiapalvelut Oy Mari Eskelinen Helen Oy Tia Kautto Vattenfall Oy (etäyhteydellä kohdat 1 5) Anne Kulla Kokkolan Energia Oy Tarja Leppänen Savon Voima Oyj Emma Mäki Kala Elenia Palvelut Oy Sampo Suhonen Lappeenrannan Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Ina Lehto Energiateollisuus ry Riina Heinimäki, siht. Energiateollisuus ry 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kokoukseen. 2. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista muutoksitta. 3. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio muutoksitta. 4. Katkaisu ja kytkentämaksujen veloitus Keskusteltiin katkaisu/kytkentämaksuihin liittyvästä kysymyksestä. Kyseessä on tilanne, joissa katkaisua pyytää sekä verkko että myyjä. Samoin kytkentää sen jälkeen. Kehitysryhmän linjausta tarvitaan siitä, kumpi osapuoli veloittaa maksut asiakkaalta. Miten varmistetaan, ettei asiakasta veloiteta kahdesti ja mikä olisi toimivin toimijoiden välinen toimintamalli? Esimerkkitilanne: Verkko katkaissut 1.8., jonka jälkeen saadaan myyjältä katkaisupyyntö päivälle. Myyjälle infotaan, että kohde on jo poikki ja verkko kytkee kohteen vasta, kun myyjältä saadaan lupa ja asiakas on maksanut myös verkonhaltijan saatavat. Asiakas maksaa ensin verkolle ja verkon saatavien osalta tulisi kytkeä, mutta ei kytketä, koska myyjältä ei vielä lupaa. Kun myyjältä tulee kytkentäpyyntö tämän jälkeen, kohde kytketään. Kehitysryhmä linjasi, että tällaisissa tilanteissa sekä katkaisu että kytkentämaksun veloittaa se osapuoli, joka on ensin pyytänyt katkaisua (=osapuoli, jonka katkaisun edellytykset täyttyvät ensin) riippumatta siitä, kumpi ensin tarvitsee kytkentää. Tällöin esimerkin tapauksessa, myyjä saisi katkaisupyynnön vahvistuksessa heti tiedon, että verkko veloittaa asiakkaalta katkaisu ja Energiateollisuus ry Eteläranta 10, Helsinki

2 kytkentämaksut, eikä myyjän pidä veloittaa näitä lainkaan, koska verkko on jo katkaissut toimituksen ennen myyjän pyyntöä. Kehitysryhmä tiedosti, että tässä vaihtoehdossa on se haaste, että jos asiakas maksaa ensin sille taholle, joka veloittaa katkaisu ja kytkentämaksut, niin kytkentämaksun suorittaminen ei vielä käytännössä johda sähköjen kytkemiseen, vaan maksu tapahtuu ikään kuin etukäteen. Tämän vuoksi selkeä ja oikea aikainen asiakaskommunikointi onkin tärkeää. Myös verkonhaltijan ja myyjän välinen selkeä kommunikointi on tärkeää. Erityisesti toimijoiden välinen tiedonvaihto on tärkeää niissä tilanteissa, joissa verkko on ensin katkaissut omista tarpeistaan ja ilmoittanut, että myyjän ei tule veloittaa katkaisu ja kytkentämaksuja. Jos asiakas kuitenkin maksaa saatavansa verkolle ennen myyjän katkaisuajankohtaa ja sähköt kytketään väliajaksi päälle, tulee verkonhaltijan ilmoittaa tilanteen muuttumisesta myyjälle. Lisättiin linjaus päivitettävänä olevaan menettelyohjeeseen. 5. Menettelyohjeen päivitys Käytiin läpi yksitellen menettelyohjeeseen tehdyt muutokset ja hyväksyttiin ne vähäisin täsmennyksin tarpeelliseksi koetuin osin. Sovittiin, että sihteeri viimeistelee ohjeen kokouksessa käydyn keskustelun mukaisesti ja toimittaa tehdyt muutokset hyväksyttäväksi kehitysryhmälle. Mahdolliset kommentit tai kuittaus ohjeen tarkastamisesta tulee lähettää kaikille viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Menettelyohjeen muutoksien käsittelyn yhteydessä linjattiin myös seuraavasta poikkeustapauksesta: Poikkeuksellinen myyjänvaihtotilanne, jossa myyjänvaihto on vahvistettu myyjälle X alkavaksi 1.8. (myynti on voimassa ) ja uudelle myyjälle Y 5.8. alkaen. Myyjä X peruu myyntinsä ennen myynnin alkua. Vanhalle myyjälle Z on lähtenyt Z05/C :00 päättymisestä, mutta ei Z05/ :00 päättymisestä. Saako myyjän Y myyjänvaihto tapahtua ilman Z05/1 sanomaa vanhalle myyjälle? Kehitysryhmä linjasi, että tällaisessa poikkeustilanteessa verkonhaltija lähettää vanhalle myyjälle sähköpostin, jossa kertoo, että myyjänvaihto on peruuntunut, mutta uusi sopimus on alkamassa 5.8. Vanhalle myyjälle ehdotetaan hänen toimituksensa palauttamista uuden sopimuksen alkamiseen asti (eli ajalle ). Todettiin, ettei ole tarve kirjata tätä ohjeeseen, vaan käsitellään asia ensi kesän Säti päivillä. 6. Datahub 6.1 Datahub ajankohtaista Sihteeri kertoi lyhyesti datahubin ajankohtaisista asioista. Hanke on ilmoittanut, että järjestelmätoteutus etenee suunnitellusti ja järjestelmän määrittelytyö on valmis lokakuussa Tällöin kaikki toiminnallisuudet ovat tiedossa ja tämän jälkeen tehdään vain kehityksestä nousevia välttämättömiä muutoksia. Pilottiryhmän työ koskien markkinaosapuolien testausta on käynnistynyt. Lokakuussa järjestetään työpaja pilottiryhmän kanssa, jonka jälkeen marraskuussa (?) julkaistaan testitapaukset toimialalle kommenteille. Hanke perustaa saamansa palautteen perusteella syksyn aikana uuden teknisen työryhmän, jonka jäseninä on sekä yhtiöiden että järjestelmätoimittajien edustajia. Työryhmän tarkempi tehtäväkuvaus on vielä auki. Hanketta on kesän ja syksyn aikana työllistänyt merkittävästi alan tosiasiallisen valmiuden selvittäminen. Tätä selvitellään parhaillaan aktiivisesti. Fingrid on ilmoittanut tekevänsä päätöksen aikataulun suhteen parin kuukauden sisällä. Alan sisälläkin on laajasti pohdittava keinoja, miten kaikki osapuolet saadaan mukaan kehitysvauhtiin ja mitkä ovat mahdolliset valvonta /korjaavat toimenpiteet, jos tämä ei onnistu. 2(6)

3 3(6) Kehitysryhmä keskusteli aikataulutilanteesta. Todettiin tilanne erittäin haastavaksi. Aikatauluhaasteihin ei ole löydettävissä helppoa ratkaisua. Sihteeri kysyi, onko tiedossa sellaisia palveluntarjoajia (tai muita ratkaisuja) joista olisi apua, jos osapuoli ei saa omaa järjestelmää ajoissa valmiiksi. Kehitysryhmä oli yksimielinen, ettei ole olemassa/tiedossa sellaista palvelua, että joku osapuoli voisi ulkoistaa helposti oman rajapintansa hubiin. Datahubin tietomalli on niin erilainen kuin nykyinen, ettei muunnospalvelua ole kovin helppo toteuttaa. Samoin uusi reaaliaikainen tiedonvaihto on vaikea yhteensovittaa nykyiseen malliin. Tuotiin esiin, että esimerkiksi asiakaspalvelun ja sanomaliikenteen ulkoistaminen palveluyhtiölle kestää vähintään vuoden, todennäköisesti enemmänkin varsinkin datahubin käyttöönottovaiheessa. Tuotiin esiin kokemus Norjasta, jossa käytäntö osoitti, että loppuvaiheen testaus vie yllättävän paljon aikaa. Norjassa alkuperäisen aikataulun mukaisesti käyttöönottotestaus käynnistyi tammi helmikuussa 2016 tavoitteena, että datahub tulee tuotantoon keväällä Datahub otettiin lopulta käyttöön helmikuussa 2019, eli kolme vuotta myöhemmin. Kehitysryhmän jäsenten näkemykset vaihtelivat mahdollisten aikatauluvaihtoehtojen suhteen. Useampi oli sitä mieltä, ettei käytännössä ole muuta ratkaisua kuin siirtää käyttöönottoa, jos kaikki verkot eivät ole datahub valmiita esimerkiksi sertifiointiin ja tuotannolliseen koekäyttöön mennessä. Osa koki kuitenkin, että tässä vaiheessa aikataulun siirtäminen voi antaa väärän viestin toimijoille. Edelleen pitäisi selvittää ja toteuttaa kaikki mahdolliset keinot aikataulun kirimiseen. Kehitysryhmässä ei osattu esittää konkreettisia yksittäisiä keinoja. Todettiin kuitenkin, että datahubin määrittelyjen toistuva muuttuminen vaiheittaisen suunnittelutyön myötä vie todella paljon järjestelmätoimittajien ja yhtiöiden resursseja. Tämä hidastaa osapuolien kehitystyötä. Datahubin määrittelyt pitäisikin pian saada lopullisiksi, jotta osapuolet voisivat keskittyä toteutukseen ja testaukseen. Lisäksi mainittiin esimerkkinä, että synteettisen aineiston käyttäminen testauksessa aiheutti isoja kustannuksia ja viiveitä toimijoille ja oli muutos, joka tuli osapuolille yllättäen. Tämäntapaisia muutoksia ja uusia vaatimuksia pitäisi välttää jatkossa, jotta aikataulusta pystyttäisiin pitämään kiinni. Tuotiin esiin, että järjestelmätoimittajien resurssit vaikuttaisivat olevan nykyisten kehitysprojektien kanssa niin tiukoilla, ettei uusia asiakkaita välttämättä enää pystytä ottamaan. Järjestelmätoimittajien resurssit voivat olla merkittävä rajoite aikataululle. Toisessa Fingridin seurantakyselyssä pitäisi selvitä, kuinka monta osapuolta ei ole vielä edes aloittanut omaa järjestelmäprojektiaan. Kun tämä päivitetty tieto saadaan, Fingridin tulisi selvittää järjestelmätoimittajien tilanne ja kartoittaa, pystyykö joku vielä ottamaan vastaan uusia asiakkaita. Tämä järjestelmätoimittajien tilanne pitäisi kartoittaa hankkeen toimesta, koska sillä on iso merkitys koko hankkeen onnistumiselle. Pohdiskeltiin, onko tosiasiallisia keinoja enää tässä vaiheessa vaihtaa järjestelmätoimittajaa, jos nykyinen toimittaja ei pysty toimittamaan tarvittavia muutoksia datahubin aikataulussa. Osa oli sitä mieltä, että tässä vaiheessa kokonaan uuden järjestelmän hankkimisen käynnistäminen ei ole käytännössä nykyisen aikataulun puolesta mahdollista. Varsinkin, jos huomioi, että osalla toimijoista hankinta on tehtävä hankintalain menettelysäännöksiä noudattaen. Kehitysryhmä korosti Fingridin ja hankkeen roolia myös järjestelmätoimittajien suhteen. Toivottiin, että Fingrid selvittäisi aktiivisemmin järjestelmätoimittajilta, millä keinoin aikataulua voisi kiristää. Tuotiin esiin, että osapuolet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa suhteessa järjestelmätoimittajaansa, joka priorisoi asiakasprojektejaan omien tarpeidensa mukaisesti. Pienet toimijat ovat huolissaan, että liian tiukat aikatauluvaatimukset voivat johtaa pienen toimijan toimintaedellytyksen kohtuuttomaan hankaloitumiseen.

4 Lopuksi sihteeri kertoi, että Datahub palvelusopimus (ilman liitteitä) on tulossa seurantaryhmällä kommentoitavaksi syyskuun ajaksi. Sihteeri toimittaa sen myös kehitysryhmälle heti sen saatuaan. 6.2 Käyttöönottotyöryhmän katsaus Sihteeri kertoi lyhyesti käyttöönottotyöryhmän syksyn työohjelmasta. Työ keskittyy erityisesti varautumissuunnitelman laatimiseen (mm. nykyisen sanomaliikenteen ylösajosuunnitelma ja point of no return ajankohta). Lisäksi käyttöönottotyöryhmä laatii taulukon, jossa on esitys toimialan käyttöönottovalmiuden tarkastuspisteistä ja mahdolliset go/no go kriteerit. Työryhmien (ainakin käyttöönottotyöryhmän ja uuden teknisen ryhmän) uusi työnjako voi vaikuttaa kokouksessa esitettyyn työsuunnitelmaan. Lopuksi sihteeri kertoi, että hanke on julkaisemassa lähipäivinä viestintämateriaalia datahubista. Toinen on tarkoitettu asiakkaille ja toinen osapuolille. 6.3 Prosessiryhmän katsaus Käytiin läpi prosessiryhmän kokouksessa esiin nousseita kysymyksiä. o Käyttöpaikan perustiedot o Prosessiryhmä oli ehdottanut, että aikavyöhyketieto tulisi lisätä käyttöpaikan perustietoihin ja verkkosopimuksen tiedot olisivat haettavissa heti, kun myyntisopimus on ilmoitettu Datahubiin. o Kehitysryhmän kokouksessa paikalla olleet myyjät olivat sitä mieltä, ettei aikavyöhyketietoa välttämättä enää tarvittaisi datahubin aikaan, mutta sen lisäämiselle käyttöpaikan perustietoihin ei nähty olevan esteitä, jos se on tietosuojan näkökulmasta mahdollista. Kehitysryhmä kuitenkin toi esiin, että jos muutos tässä vaiheessa aiheuttaa kohtuutonta viivettä aikatauluun, niin tulisi pohtia vaihtoehtoa, että käyttöönottoon mentäisiin nykyisellä määrittelyllä ja aikavyöhyketieto lisätään käyttöpaikan perustietoihin go liven jälkeen, jos tuntuu että sille on tarvetta. o Kehitysryhmä piti hyvänä, että verkkosopimuksen tiedot olisivat haettavissa heti, kun myyntisopimus on ilmoitettu Datahubiin. o Lisäksi kehitysryhmä esitti, että myös kuormanohjaustieto olisi hyvä olla käyttöpaikan perustiedoissa. o Vuosikäyttöarvion päivittäminen o Kehitysryhmä ei nähnyt tulevaisuudessa tarvetta päivittää vuosikäyttöarviota säännöllisesti (esim. kuukausittain) toimituksen aikana. Kehitysryhmä ehdotti, että VKA päivitettäisiin vain uuden myyntisopimuksen alkaessa, jolloin se ilmoitetaan myyjälle. o Tietorajapinta o Kehitysryhmä oli samaa mieltä prosessiryhmän pidetyn kokouksen pöytäkirjaan kirjatusta kuvauksesta. Tietorajapintaa pidettiin tarpeellisena ja myös esitettyjä rajausmahdollisuuksia kannatettiin. o taustasopimuksien käsittely datahubin aikana o Prosessiryhmä oli linjannut, että Datahubin kannalta taustasopimuksia ei käsitellä erikseen datahubissa, vaan uusi sopimus ilmoitetaan normaalin datahub prosessin mukaan. Oikeuden päätöksen mukaan taustasopimuksia ei pitäisi tehdä, vaan asiakkaan pitäisi aina valita myyjänsä. o Kehitysryhmälle oli epäselvää, mistä oikeuden päätöksestä muistiossa puhutaan. Jari ja Emma lupasivat kysyä asiaa. 4(6)

5 5(6) o Tyypillisesti taustasopimuksessa sovitaan, että vuokralaisen sopimuksen päättyessä kohteeseen tehdään sopimus vuokranantajan nimiin, jolloin käyttöpaikan sähköt eivät katkea sopimuksettoman tilan vuoksi. Taustasopimuksessa asiakas (esim. kiinteistön omistaja/vuokranantaja) nimenomaan on valinnut oman myyjänsä. o ET on aikaisemmin linjannut, että jos verkkoyhtiö tarjoaa tällaisen taustasopimuksen yhdelle myyjälle, on sen syrjimättömyysperiaatteiden vuoksi tarjottava mahdollisuutta myös muille myyjille. Nykyisessäkin sanomaliikenteessä haasteena on se, että taustasopimuksen tehnyt myyjä ei voi tietää vuokralaisen sopimuksen päättymisestä, jos vuokralaisella on ollut eri myyjä, eikä siten lähettää oikeanaikaisesti tarvittavaa muuttosanomaa. Verkon pitäisi tästä ilmoittaa taustasopimuksen myyjätaholle. o Sähkömarkkinoiden prosessien kannalta taustasopimuksen mukaisen toimituksen alkamista koskeva ilmoitus hoidetaan muuttona, eli vuokranantajan kanssa taustasopimuksen ja siihen perustuvan myyntisopimuksen tehnyt myyjä ilmoittaa verkolle normaalisti muuttosanomalla uudesta asiakkaasta. o Myyjän tulisi siis taustasopimuksessa sopia asiakkaansa (vuokranantajan) kanssa, että myyjä voi verkonhaltijan kanssa sopia menettelyistä sopimuksettoman tilanteen ilmoittamiseksi myyjälle. Tällöin myyjä ja verkko asiakkaan valtuuttamana sopisivat, että verkko ilmoittaa myyjälle sopimuksettomasta tilanteesta sellaisen sattuessa. Menettelyohjeissa suositellaan, että verkko ilmoittaisi mahdollisuuksiensa mukaan sopimuksettomasta tilanteesta asiakkaalleen (verkkosopimuksen osapuoli tai liittymän haltija) ennen katkoa. Taustasopimuksen tapauksessa ilmoitus menisi asiakkaan sijaan taustasopimuksen myyjälle. o Verkon kannalta tämä tarkoittaa, että jos verkko suostuu jonkun myyjän kanssa tällaiseen järjestelyyn, niin sen tulee suostua samaan muidenkin myyjien kanssa. Verkolla pitäisi siis olla mahdollisuus ylläpitää taustasopimuksia eri myyjien kanssa ja kohdella tältä osin myyjiä tasapuolisesti. o Myös datahubin aikaan voidaan toimia edellä kuvatusti. Edellä kuvattu malli edellyttää, että verkko vahtii sopimuksettomia tilanteita ja taustasopimuksia. Jatkossa olisi kuitenkin hyvä, jos tämä voitaisiin tehdä datahubissa, jolloin datahub hallinnoisi taustasopimuksia. Tällöin verkonhaltijan ei tarvitsisi näitä erikseen tarkkailla. Tämä voitaisiin käsitellä kehitystoiveena datahubin seuraaviin versioihin. o Konkurssipesä o Prosessiryhmä on esittänyt muutosta konkurssipesän käsittelyyn. Eli konkurssipesälle perustettaisiin oma alityyppinsä, joka mahdollistaa yritysasiakkaan perustamisen myyjän omalla tunnuksella (siis ilman Y tunnusta). o Kehitysryhmä oli ehdotuksesta samaa mieltä. o Prosessidokumentin muutokset (versio 1.9) o Ei ehditty käsitellä ajan puutteen vuoksi. Jari ja Emma lupasivat tarkistaa, että prosessidokumentaatio on uusimpien kehitysryhmän tekemien muuttojen peruutusta koskevien linjauksien kanssa yhdenmukainen. Kaikkia kehitysryhmän jäseniä pyydetään ilmoittamaan, jos havaitsee prosessidokumentin muutoksissa epäselvyyksiä tai korjaustarpeita. 6.4 Konversio Ei ehditty käsittelemään ajan puutteen vuoksi.

6 7. Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtopäivien palaute sekä päätös vuoden 2020 ajankohdasta ja paikasta Ei ehditty käsittelemään ajan puutteen vuoksi. Palataan seuraavassa kokouksessa. 8. TEMin älyverkkotyöryhmän jatkotoimet Menettelytavat myyjän ja verkonhaltijan väliseen tiedonvaihtoon yökuormanohjausten siirtyessä myyjän ohjauksiksi Ei ehditty käsittelemään ajan puutteen vuoksi. Ina lähettää kotitehtävän erikseen sähköpostilla kokouksen jälkeen. Palataan seuraavassa kokouksessa. 9. Muut asiat Ei muita asioita. 10. Seuraavat kokoukset Seuraavat kokoukset pidetään: ma klo (kahvia tarjolla klo 9.00 alkaen) ti klo 9 14 ET:n ja FG:n kehitysryhmien yhteiskokous FG:llä 11. Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo (6)