Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2016

Transkriptio

1 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2016 Aika Keskiviikkona klo Paikka Sokos Hotel Paviljonki, Lutakonaukio 10, Jyväskylä Kutsutut Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Tiina Sandell Elenia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Satu Vesaniemi Helen Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Estynyt Minna Arffman Fingrid Oyj Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Tomi Turunen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Lisättiin kokouksen asialistalle kaksi uutta asiaa: 9.1. Vahvistuksen pyytäminen asiakkaan ulosmuutoissa 9.2. Osoitteiden ilmoittaminen sisäänmuutoissa Näillä lisäyksillä asialista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Keskusteltiin muistion kohdasta 9.5., jossa ohjeistettiin verkonhaltijoita sähköpostilla ilmoittamaan pientuotantokohteiden kuormitusmallin muutoksesta myyjille mennessä. Todettiin, että kovin moni verkonhaltija ei ole ilmoitusta tehnyt, mutta kyseessä lienee lähinnä viestinnällinen haaste, sillä asiasta oli ilmoitettu ainoastaan kehitysryhmän muistiossa, eikä siitä lähetetty jäsentiedotetta. Kehitysryhmä ei kuitenkaan nähnyt enää tarvetta tiedottaa asiasta. 4. Datahub ja Fingridin tiedonvaihtopalvelut Fingrid järjesti datahub-infotilaisuuden, jossa käytiin läpi projektin ajankohtaiset asiat, erityisesti tietokonversiota koskeva suunnitelma. Kaikki kokouksessa olleet kehitysryhmän jäsenet osallistuivat infopäivään. Todettiin, että datahubin dokumentaation tulisi mennä vielä yksityiskohtaisemmalle tasolle. Tällä hetkellä määritykset kattavat vain perustapaukset, mutta käytännön toiminnassa väkisinkin vastaan tulevia poikkeustilanteita ei ole riittävästi mallinnettu. Myyjien ja verkkoyhtiöiden prosessiryhmien tilalle perustettu yksi yhteinen prosessiryhmä käsittelee jatkossa prosesseihin tulevat muutosehdotukset. Toimijoiden kannattaa lähettää esiin tulevia tarkennus- ja muutostarpeita sähköpostilla suoraan Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(5) Fingridille Varmistetaan vielä Fingridiltä, että prosessiryhmän muistiot ovat julkisia, mikä on työn avoimuuden ja seurattavuuden kannalta tärkeää. Datahubissa käytettävälle osoitteiden tietorakenteelle tulisi saada lopullinen virallinen hyväksyntä Fingridiltä. Osoiterakenne on määritelty dokumentaatiossa, mutta alalla on ollut epätietoisuutta, onko rakenteeseen tulossa vielä muutoksia. Epävarmuuden seurauksena kaikki toimijat eivät ole olleet halukkaita käynnistämään osoitteiden siivousta. Kehitysryhmä kuitenkin kannustaa kaikkia toimijoita käynnistämään nykytiedon siivoamisen mahdollisimman pian. Nimien ja osoitteiden oikean kirjoitusmuodon varmistaminen sekä henkilötunnusten kerääminen ei mene hukkaan. NBS:n käyttöönottoa on jälleen siirretty alkuvuodelle esett tiedottaa elokuussa tarkemmin uudesta käyttöönottopäivästä. Todettiin, että päätös siirtämisestä on epäilemättä ollut hankala, mutta pienempi paha käyttöönottoa on siirtää, kuin mennä tuotantoon keskeneräisellä ja vajaasti testatulla järjestelmällä. TEM on tietoinen käyttöönoton siirtymisestä, mutta asetusten voimaantuloa koskevista muutoksista on vielä tehtävä päätökset. Ongelmana on, että asetukset sisältävät muitakin muutoksia kuin NBS:n edellyttämät muutokset. Myös tasekorjausaikataulua joudutaan jälleen muuttamaan ja ET tiedottaa tästä tarkemmin kesän jälkeen, kun tieto uudesta käyttöönottopäivästä on julkaistu. 5. Tasejakson harmonisointi Käytiin läpi varttitaseharmonisoinnin tilannetta. Frontierin tekemä kustannus-hyötyanalyysi (CBA) on julkaistu ja ENTSO-E on toimittanut sen komissiolle, joka tekee kesän aikana asiasta oman vaikutusarvion. Balancing-regulaatio etenee kesän jälkeen jäsenvaltioiden käsittelyyn (komitologiaan). Verkkokoodi tulee voimaan aikaisintaan 2017 alussa ja mahdolliset tasejakson harmonisointia koskevat velvoitteet 2019 jälkeen. Aihe on ollut esillä myös kansallisessa mediassa, jossa juttujen huomio on keskittynyt hieman virheellisesti EU:sta tulevaan mittareiden uusimisvelvoitteeseen. MEP Kumpula-Natri on tehnyt aiheesta kaksi kirjallista kysymystä komissiolle. Ensimmäinen koski komission halua jatkaa alueellisen yhteistyön tukemista myös tämän asian osalta, mihin komissio vastasi tarkkaan harkitsevansa tarvitaanko eurooppalaista harmonisointia vai soveltuuko asian ratkaisuun paremmin esimerkiksi alueellinen yhteistyö. Toisessa yksityiskohtaisemmassa kysymyksessä kysyttiin mahdollisuutta kansalliseen poikkeukseen tasejakson harmonisointia koskevasta velvoitteesta tai siirtymäajan ulottamista vuoteen Tähän komissio vastasi arvioivansa kustannus-hyöty-analyysin tulosten perusteella mitä taseselvitysjaksoa kullekin synkronialueelle voitaisiin ensimmäisessä vaiheessa ehdottaa. Lisäksi komissio tarkastelee mahdollisuutta säätää siirtymäaika tasejakson harmonisoinnille Euroopassa. CBA-kyselyyn annettiin kaikista eniten vastauksia Suomesta, mistä suuri kiitos aktiivisille toimijoille. Lisäksi Britistä ja Ruotsista annettiin kyselyyn reilusti vastauksia. Analyysissä kiinnitetään huomiota siihen, että asiakaskohtaiset kustannukset ovat hyvin erisuuruisia eri maissa ja jopa vertaillaan keskenään maita, joista toisessa on toteutettu tuntimittaus ja toisessa ei. Lisäksi raportissa epäillään, että ainakin osa suuria kustannuksia ilmoittaneiden maiden kustannuksista ovat aiheettomia. Tämä antaa lukijalle vääränlaisen kuvan esim. Suomesta ilmoitettujen kustannusten luotettavuudesta. Sen sijaan raportissa ei tuoda esiin, että konsultti on kyselyn jälkeen muuttanut mittauskustannusten ilmoittamisen lähtöoletusta. Alun perin kyselyyn ohjeistettiin vastaamaan siten, että kaikki nykyisin tasejaksossa mittaavat mittarit tulee muuttaa mittaamaan uudessa tasejaksossa, minkä mukaan myös Suomen vastaukset annettiin. Loppuraportissa tämä lähtöolettamus on kuitenkin vaihdettu siten, että pienasiakkaiden mittarit tulee päivittää tai vaihtaa vain, jos se on kustannusmielessä kannattavaa. Näin ollen raportissa esitetyt kustannukset eivät vastaa ilmoitettua lähtöolettamusta. Analyysiin onkin otettu mukaan profilointiskenaario, jossa ainoastaan suurten kulutuskohteiden, tuotannon ja rajapisteiden mittaus muutettaisiin varttiin ja muilla kohteilla varttiarvot arvioitaisiin. Yleiseksi mittaroinnin muutoskustannukseksi Pohjoismaiden ja Brittien osalta on tässä skenaariossa määritelty 8 / käyttöpaikka, joka perustuu muiden maiden ilmoittamiin

3 kustannuksiin ( sample average ), eikä siten perustu mitenkään esim. Suomesta toimitettuihin lukuihin. Profilointiskenaariossa ei ole otettu lainkaan huomioon arviointiin paluusta koko arvoketjulle aiheutuvia laajempia kustannuksia tai negatiivisia hyötyjä markkinoiden toiminnalle. Konsultin näkemyksestä profilointi varttiin tarkoittaisi ainoastaan tuntitiedon yksinkertaista jakamista neljään osaan luenta- tai mittaustiedon hallintajärjestelmässä, eivätkä kustannukset tai muut vaikutukset konsultin näkemyksestä voi siten olla kovin suuria. ET on asiaa ahkerasti kommentoinut niin Frontierille kuin ENTSO-E:llekin, mutta kommentteja ei ole analyysissä huomioitu. Profilointiskenaariossa Suomesta ilmoitetut 168 miljoonan euron mittauksen muutoskustannukset ovat pudonneet 29 miljoonaan euroon (-83 %). Lisäksi Suomesta ilmoitetut noin 74 % käyttöpaikoista kattavat kustannukset on jätetty skaalaamatta ylöspäin, minkä seurauksena mittauskustannuksista jo alun perinkin puuttuu noin 60 miljoonaa euroa. Myös hyödyille on analyysissä määritelty kaksi skenaariota matalat ja korkeat. Skenaarioden taustalla olevat perustelut jäävät raportissa hieman epäselviksi, mutta oletus on, että matalat hyödyt perustuvat kyselyssä ilmoitettuihin hyötyihin ja korkeat pohjautuvat lisäksi konsultin määrittelemiin muihin hyötyihin. Korkeissa hyödyissä konsultti on esimerkiksi laskenut volyymin siirtymisestä säätösähkömarkkinoilta intraday-markkinoille saavutettavia hyötyjä 11 maan tarkemman tutkimisen avulla. Suomessa volyymia oli alun perin laskettu siirtyvän jopa enemmän kuin säätösähkön koko volyymi nykyisin on, mutta asia on Fingridin kommenttien jälkeen raportissa korjattu. CBA:n tulokset eri skenaarioille ovat pääosin negatiivisia. Ainoastaan suurilla hyödyillä laskettuna tapauksessa, jossa Iso-Britannia, Irlanti, Ranska, Espanja ja Portugali jäävät varttitasejakson harmonisoinnin ulkopuolelle, on tulos aavistuksen positiivinen. Pienillä hyödyillä tämäkin tapaus on reilusti negatiivinen. Analyysi osoittaa myös koko Euroopan laajuisen harmonisoinnin olevan kannattamatonta. Lisäksi tulosten perusteella olisi poliittisesti hankala tehdä harmonisointipäätös, sillä kaikissa skenaarioissa hyödyt tulevat maille, jotka eivät joudu tekemään muutoksia ja kustannukset jäävät muutoksia tekevien maiden maksettavaksi. Kokonaisuutena analyysin tulokset ovat hyvin epävarmoja, eivätkä tue harmonisointia, vaikka analyysin tekotavasta osittain paistaakin läpi tarkoituksenhakuisuus harmonisoinnin puolesta. Komission suunnalta esillä on ollut myös synkronialuekohtainen harmonisointimalli, joka ei CBA:ssa ollut tutkittavien vaihtoehtojen joukossa. Pohjoismaisilla kantaverkkoyhtiöillä onkin menossa hanke säätösähkömarkkinoiden harmonisoinnista, pohtien lähinnä minkälaisilla ja mihin markkinoiden osiin (balancing, intraday, dayahead) kohdistuvilla 15 min harmonisointitoimilla asia voitaisiin Pohjoismaissa parhaiten ratkaista. Kehitysryhmässä todettiin, että missään ei ole esitetty syvällisempää pohdintaa tai faktoja tasejakson lyhentämisen todellisista vaikutuksista, esim. toimitusvarmuutta koskien. Asia on nyt komission käsissä ja ET jatkaa vaikuttamista mm. TEM:n, EV:n, Fingridin, ENTSO-E:n, Geoden ja komission suuntaan. 6. Menettelyohjepäivitys Piispanen esitteli lyhyesti ohjepienryhmän laatiman uusimman luonnosversion koostetusta menettelyohjeesta. Ohjeeseen on nyt lisätty prosessikuvat, termit, liitteet, linkit ja viittaukset sekä mm. yhdenmukaistettu termien käyttöä tekstissä. Lisäksi ohjeeseen on lisätty uusi liite, jossa esimerkein kuvataan oikeita toimintatapoja erikoistilanteissa, kuten päällekkäisissä myyjänvaihto- ja muuttoilmoituksissa. Käytiin läpi ohjeluonnos ja siihen kehitysryhmältä tulleet kommentit. Sovittiin, että sihteeri viimeistelee esillä olleet muutostarpeet sekä muokkaa uuden liitteen selkeämpään muotoon. Käytiin läpi ja hyväksyttiin myös tiedoteluonnos ohjeen kommentoinnista. Ohjeluonnos julkaistaan kommentoitavaksi EDI-päivien yhteydessä ja kommentointiaikaa on saakka. Kesän jälkeen kehitysryhmä käsittelee annetut 3(5)

4 4(5) kommentit ja ohje pyritään julkaisemaan toimi- ja valiokuntien hyväksynnän jälkeen alkusyksyllä. 7. SVT Syksyn vähittäismarkkinatutkinto järjestetään ja Ilmoittautuminen on auki ja ohjelma löytyy Adaton sivuilta. Tenttikysymyspienryhmä kävi jo talven aikana läpi kaikki kysymykset ja poisti vanhentuneita sekä lisäsi uusia kysymyksiä aiemmin sovituista aiheista. Sovittiin, että pienryhmä käy vielä uudelleen läpi NBS:ää ja asetusuudistuksia koskevat kysymykset, kun asetukset on nyt annettu ja NBS:n viivästyminen tiedossa. Kotitehtäväpienryhmä puolestaan päivittää nyt vuorossa olevan kotitehtäväpaketin kysymykset ja vastaukset ajan tasalle. 8. EDI-päivät Käytiin läpi EDI-päivien käytännön järjestelyihin liittyvät asiat ja sovittiin erityisesti ryhmätöiden järjestämiseen liittyvistä asioista. Sovittiin, että Piispanen laatii luonnoksen viestiseinän kysymysten vastauksista kehitysryhmän kommentoitavaksi ja ma klo pidetään etäkokous, jossa vastaukset viimeistellään yhdessä. Samassa yhteydessä käydään läpi EDI-päivien palaute ja ryhmätöissä esiin tulleet asiat. Datahubin myötä Ediel-sanomaliikenteestä luovutaan muutaman vuoden kuluttua, joten ehdotettiin, että myös EDI-käyttäjäpäivien nimi tulisi uudistaa. Päätettiin järjestää nimikilpailu ja palkita voittaneen ehdotuksen antanut henkilö ensi kesän EDIpäivillä. Nimikilpailu toteutetaan nettikaavakkeella, joka lähetetään 2016 EDI-päivien osallistujille sähköpostilla. 9. Muut asiat 9.1 Vahvistuksen pyytäminen asiakkaan ulosmuutoissa Keskusteltiin erään myyjän kaikille toimijoille lähettämästä ilmoituksesta pyytää jatkossa määräaikaisen sopimuksen omaavilta asiakkailta todiste ulosmuutosta. Todettiin, että kyseinen myyjän ilmoitus ei aiheuta muutoksia toimijoiden väliseen muuttoprosessin kulkuun tai sanomaliikenteeseen. Kyseessä on yksinomaan käyttöpaikan vanhan myyjän ja hänen pois muuttavaksi ilmoitetun asiakkaansa välinen sopimuskysymys, eikä verkkoyhtiö voi keskeyttää tai perua sisään muuttoa käyttöpaikalle vanhan myyjän vaatimuksesta. Sovittiin, että ET laatii tiedotteen, jolla muistutetaan muuttoja koskevista oikeista menettelytavoista. [Siht. huom: Tiedote lähetetty 16.6., löytyy osoitteesta: telytavat_asiakkaan_muuttaessa_jasentiedote_ pdf] 9.2 Osoitteiden ilmoittaminen sisäänmuutoissa Kehitysryhmä sai edellisessä kokouksessa tehdystä muuttosanomissa välitettäviä osoitteita koskevasta linjauksesta palautetta, jossa asiaa toivottiin vielä harkittavan, sillä tiukasti noudatettuna linjaus aiheuttaa järjestelmämuutoksia, eikä tarvittavia tietojakaan ole aina myyjien käytettävissä. Edellisen kokouksen linjauksen mukaan myyjän tulee sisäänmuuttosanomassa ilmoittaa asiakkaan osoite sanoman muodostushetkellä, jotta verkko pystyy lähettämään vahvistuksen oikeaan osoitteeseen, ja päivittää osoitetieto sähköpostilla, kun asiakkaan postiosoite muuton myötä vaihtuu. Kehitysryhmä oli yhtä mieltä, että esimerkiksi online-palveluiden kautta tulevissa muutoissa myyjällä ei aina ole tiedossaan asiakkaan nykyistä osoitetta, eikä sitä siten voida sanomassa aina välittää. Edellisen kokouksen linjaus olikin tarkoitettu sovellettavaksi siinä tilanteessa, kun sekä asiakkaan nykyinen että tuleva osoite ovat myyjän tiedossa. Eli jos myyjällä on molemmat osoitteet tiedossaan, niin sanomassa välitetään postiosoitteena asiakkaan sen hetkinen osoite ja uusi osoite käyttöpaikan osoitteena. Postiosoite päivitetään myöhemmin sähköpostilla, mikäli se muuttuu. Jos

5 10. Seuraava kokous myyjällä sen sijaan on tiedossaan vain uuden käyttöpaikan osoite, niin sanomassa välitetään pelkästään se. Seuraavat kokoukset on sovittu pidettävän seuraavasti: To klo 9-14 ET:n toimistolla To klo 9-16 ET:n toimistolla Ke klo 9-16 Fingridin toimistolla kehitysryhmien yhteiskokous 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. 5(5)