AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä"

Transkriptio

1 AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Neuropsykologi, PsT Fysioterapeutti Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus

2 Lähtökohdat: 1. AVH ei juuri koskaan ole pelkästään sensomotorinen ongelma, vaan monimutkainen useiden neuraalisten systeemien häiriö johtaen motoriikan, havainnon, kommunikoinnin, kognition, emootion sekä käyttäytymisen ongelmiin 2. Jos kuntoutus nähdään oppimisprosessina, joka tähtää uusien taitojen hankkimiseen tai vanhojen taitojen uudelleenhallintaan päämääränä saavuttaa optimaalinen toiminnallinen itsenäisyys, on helppo ymmärtää, että tässä oppimisprosessissa neuropsykologisilla tekijöillä on suuri merkitys 3. Neuropsykologisten oireiden tunnistaminen ja neuropsykologinen tietämys on välttämätöntä, jotta hoito/terapia voidaan suunnitella ja toteuttaa optimaalisesti

3 4. Neuropsykologiset häiriöt ovat hyvin yleisiä AVH-kuntoutujilla - akuutti vaihe 78%:lla, oirekuva vaikea 39%:lla - subakuutti vaihe 62%:lla, oirekuva vaikea 30%:lla - krooninen vaihe työikäiset kuntoutuslaitosaineisto 65%:lla, oirekuva vaikea 35%:lla - 71%:lla kuntoutuminen viivästyi oireiden vuoksi 5. Neuropsykologisilla häiriöillä on tärkeä merkitys AVH-kuntoutujien toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, mielialan ja sopeutumisen kannalta 6. Neuropsykologisten oireiden merkityksestä työelämään palaamisen kannalta ei ole riittävästi tietoa

4 Visio: kaikilla AVH:n hoidossa ja kuntoutuksessa työskentelevillä tulee olla perustiedot neuropsykologiasta sekä hyvät havainnointitaidot - AVH:n jälkeen motoriset, sensoriset ja kognitiiviset prosessit ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti muuttuneet ja häiriintyneet siinä määrin, että joustavaa vuorovaikutusta näiden keskenään yhteydessä toimivien prosessien välillä ei enää ole - täten pelkästään sensomotorisen systeemin tutkiminen ei riitä, vaan sairastuneen toimintakyky tulee tutkia kokonaisvaltaisesti - vain tämän tiedon pohjalta voidaan hoito/terapia räätälöidä kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita ja oppimiskykyä vastaavaksi - valitettavasti vielä nykyäänkin hoidolle/terapialle suuntaa antava neuropsykologinen tutkimus puuttuu usein - on selvää, että neuropsykologin ei tarvitse tutkia kaikkia kuntoutujia laaja-alaisesti - siksi on tärkeää, että hoitajalla/terapeutilla on tietoa häiriöistä ja jatkossa toivottavasti myös jokin pätevä seulontamenetelmä käytössä

5 Yleisimmät neuropsykologiset oireet AVHkuntoutujilla Tarkkaavuuden häiriöt - tarkkaavuus on perustavanlaatuinen kognitiivinen elementti kaikelle inhimilliselle toiminnalle, välttämätön tekijä tietojen ja taitojen oppimiselle - tarkkaavuus jaetaan * valikoivaan tarkkaavuuteen (kyky erottaa toiminnan/tehtävän kannalta relevantti ärsyke, relevantti ärsyke saavuttaa tietoisuuden) * tarkkaavuuden suuntaamiseen (kyky ohjata tarkkaavuus toiminnan/tehtävän pääasiaan, irrelevantit ärsykkeet huomiotta) * tarkkaavuuden jakamiseen (kyky siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen tai tehdä kahta tai useampaa tehtävää samanaikaisesti) * tarkkaavuuden ylläpitämiseen (pitempiaikainen keskittyminen)

6 - kaikki tarkkaavuuden osatekijät voivat vaurioita AVH:n jälkeen, jonka seurauksena toiminnan joustavuus heikkenee * ympäristön ärsykkeet häiritsevät helposti (esim. muut kuntoutujat, äänet) * kahden asian samanaikainen tekeminen on vaikeaa (esim. puhuminen ja käveleminen, tehtävän tekeminen kun terapeutti puhuu) * pitempikestoinen keskittyminen ei onnistu (kuntoutuja ei jaksa esim. 15 min yhtäjaksoista harjoittelua) - myös yleisempi tarkkaavuuden aspekti, kognitiivisen prosessoinnin nopeus, usein heikkenee - miltei kaikilla AVH-kuntoutujilla todetaan ainakin sairauden alkuvaiheessa heikentymistä informaation prosessoinnissa, jonka seurauksena ilmenee yleistä ajattelun ja toimintojen hidastumista - tämä voi johtaa esim. vetäytymiseen sosiaalisista kontakteista ja eristäytymiseen voi johtaa uupumukseen ja masennukseen - lievemmät tarkkaavuuden häiriöt vaikeita diagnosoida rutiininomaisissa tilanteissa/tehtävissä

7 Muistitoimintojen häiriöt - tarkkaavuuden eri osatekijät ovat läheisesti yhteydessä muistiin - tarkkaavuus ohjaa informaation hakemista ja muistitoiminnot vastaavat informaation säilyttämisestä - yleisiä AVH:n jälkeen: vasen aivopuolisko on tärkeämpi kielellisen aineksen ja oikea visuaalisen aineksen muistamisessa - muisti on kuitenkin niin monimutkainen systeemi, että periaatteessa minkä tahansa alueen vaurio voi aiheuttaa muistin heikentymistä Informaation vastaanottamisen ja säilyttämisen häiriöt - informaation vastaanoton jälkeen se varastoidaan työmuistiin - työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja se on muistiprosessin välivaihe, joka kestää informaation laadusta riippuen muutamista sekunneista muutamaan minuuttiin - työmuistilla on tärkeä merkitys päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa, liikkeiden toteuttamisessa ja tilanteen arvioinnissa - työmuisti on erittäin helposti vaurioituva prosessi - käytännössä esim. toimintaohjeet unohtuvat helposti, keskustelua on vaikea seurata

8 - työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja kesto väliaikainen, joten informaation käyttö myöhemmin edellyttää sen valikoivaa siirtämistä pitkäkestoisempaan säilömuistiin - säilömuisti jaetaan kahteen eri yksikköön, joilla on erilainen aivotoiminnallinen perusta - asioiden ja tapahtumien tallentuminen = deklaratiivinen, eksplisiittinen muisti - motoristen taitojen ja erilaisten tapojen tallentuminen = nondeklaratiivinen, implisiittinen, proseduaalinen muisti - taidot ja tavat eivät juuri unohdu, asiat ja tapahtumat unohtuvat helpommin - asioiden ja tapahtumien osalta muistaminen on selkeämmin tietoista kuin taitojen ja tapojen muistaminen - toinen yleisesti käytetty pitempikestoisen muistin teoreettinen jako koskee eroa episodinen ja semanttisen muistin välillä - episodinen muisti viittaa muistiin henkilökohtaisista kokemuksista ja niiden ajallisista yhteyksistä - semanttinen muisti ottaa vastaan, säilyttää mielessä ja siirtää informaatiota sanojen merkityksistä, käsitteistä ja käsitejärjestelmistä

9 Informaation mieleenpalauttamisen häiriöt - informaation mieleenpalauttaminen voi tapahtua joko muistelemalla tai tunnistamalla - muisteleminen viittaa aktiiviseen prosessiin - tunnistaminen on helpompaa ja viittaa passiivisempaan mekanismiin Hoidon/terapian yhteydessä muistin toimintaa voi hyvin arvioida ja kuntouttaa - aika- ja paikkaorientaatio - lähiajan henkilökohtaiset asiat - lähiajan ajankohtaiset asiat ja tapahtumat - terapian alun tai edellisen päivän terapian asioiden mieleenpalauttaminen - sana- ja numerosarjojen tai lyhyiden kertomusten toistaminen Suhteellisen lieväkin muistihäiriö voi olla merkittävä työkykyä rajoittava tekijä

10 Toiminnan ohjauksen häiriöt - toiminnan ohjauksen käsite viittaa niihin kykyihin, jotka mahdollistavat meidät toimimaan elämässämme itsenäisesti, tavoitteellisesti ja itseohjautuvasti - vaikeudet toimintojen suunnittelussa, aloitteisuudessa ja toimintojen tuloksellisuuden arvioinnissa ovat yleisiä AVH:n jälkeen - liitetään usein frontaalisiin vaurioihin, mutta niitä voi tulla AVH:n jälkeen minkä tahansa alueen vaurioissa - em. häiriöt voidaan tulkita laiskuudeksi, motivaation puutteeksi tai mielialaongelmiksi - neljä tärkeää elementtiä * tavoitteen tai aloitteen muodostaminen * vaiheittaisen suunnitelman tekeminen tavoitteen saavuttamiseksi * suunnitelman muuttaminen tavoitteelliseksi toiminnaksi * toimia tehokkaasti - häiriöt voivat ilmetä sekä käytännön toiminnan että ajattelun ja muistin tasolla - lieviä häiriöitä vaikea tunnistaa tavanomaisissa tutkimuksissa

11 Näköhavainnon häiriöt - näköhavainnon erityshäiriöt = havaitsemisen vaikeuksia vaikka näkötoiminnot ja silmien liiketoiminnot ovat normaalit - havainnon neuropsykologiset häiriöt ja näkötoimintojen häiriöt voivat ilmetä myös yhdessä - tilasuhteiden havaitseminen häiriöt (avaruudellisen hahmottamisen, spatiaalisen/visuospatiaalisen hahmottamisen häiriöt), visuokonstruktiiviset häiriöt, visuaaliset agnosiat - visuospatiaaliset ja visuokonstruktiiviset häiriöt ovat yleisiä AVH:n jälkeen - useammin oikean aivopuoliskon vauriossa, mutta voivat ilmetä myös vasemman puolisissa ja subkortikaalisissa vaurioissa - lievinä eivät välttämättä heikennä arkiselviytymistä, mutta voivat heikentää työkykyä - vaikeina heikentävät itsenäistä selviytymistä ja ajokykyä ja lisäävät tapaturma-alttiutta

12 Neglect - vaikeus reagoida tai suuntautua vaurion vastakkaisella puolella oleviin ärsykkeisiin, eikä vaikeus johdu sensorisista tai motorisista häiriöistä - voi ilmetä näkö- ja kuulohavainnon sekä motorisella alueella - ei rajoitu välttämättä toimintoihin ja tapahtumiin, jotka tapahtuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, vaan voi kohdistua myös omaan kehoon tai ilmetä mielikuvien tasolla - vaikka ilmenee usein näköhavainnon alueella, pidetään tarkkaavuuden häiriönä - huono ennustetekijä, lisää tapaturmariskiä, ajokyvyn este - yleisemmin vasemman puolen vaurioissa, mutta oikean puolen vauriossa alidiagnosoitu (vaikea afasia) - vaikea oirekuva helppo tunnistaa, lievemmissä tarvitaan erityistutkimuksia

13 Kommunikoinnin häiriöt - afasia = aivojen vaurioitumisesta johtuva kielellinen häiriö, joka aiheuttaa vaikeuksia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä sekä lukemisessa ja kirjoittamisessa (vaurio yleensä vas. aivopuoliskossa) - dysartria = keskus-ja/tai ääreishermoston vauriosta johtuva häiriö, joka ilmenee puhetta tuottavien elinten hermostollisessa säätelyssä, jolloin puhe on hidastunutta, takertelevaa, epäselvää tai puuttuu täysin - ekspressiivinen/sujumaton ja reseptiivinen/sujuva afasia - peruslähtökohta: jos sairastuneella on selviä vaikeuksia joko puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä, on todennäköistä, että näissä molemmissa kielen osa-alueissa on vaikeuksia - puheen ymmärtämisen vaikeudet ovat alidiagnosoituja - suhteellisen vaikeista puheen ymmärtämisen vaikeuksista kärsivä henkilö voi tutussa tilanteessa selviytyä varsin hyvin (esim. tavanomainen lääkärin tai fysioterapeutin tutkimus), jolloin syntyy vaikutelma, että henkilö ymmärtää puheen hyvin - kuitenkin hänelle saattaa olla vaikea ymmärtää tilanneyhteydestä irrallaan olevia yksinkertaisiakaan ohjeita (esim. näytä minulle kello, kosketa kynällä kumia )

14 - kommunikoinnin häiriöitä voi ilmetä myös oikean puolen vaurioissa - tällöin kommunikaatiossa voi hävitä kokonaan selkeä tavoite ja päämäärä (pitkäpiimäiset tarinat, pää- ja sivuasiat eivät erotu) - vaikeuksia tulkita ja käyttää puheen nonverbaalisia osatekijöitä (intonaatiot, tunteet, kasvojen ilmeikkyys ja eleet) = emotionaalinen aprosodia Tahdonalaisten liikkeiden häiriöt - apraksia = vaikeus suorittaa opittuja, taitoja vaativia liikkeitä, vaikka motorinen ja sensorinen järjestelmä ovat kunnossa - lisäksi edellytetään, että muut kognitiiviset toiminnot ovat säilyneet siinä määrin, että ne eivät voi selittää liiketoimintojen häiriöitä - AVH:n jälkeen on yleistä, että halvaus- ja apraksiaoireita ilmenee samanaikaisesti - apraksiaa voi ilmetä myös terveessä kädessä - useita luokituksia; ideomotorinen ja ideationaalinen tunnetuin - ideomotorinen apraksia = liikkeiden toteutusjärjestelmän häiriö (väärin valitut liikeosat, poikkeavat liikeosien järjestykset, käsien asentojen poikkeamat)

15 - ideationaalinen apraksia = liikesäätelyn käsitejärjestelmän häiriö (sairastunut ei osaa yhdistää esinettä siihen liittyvään toimintaan, työväline valittu väärin tai liike ei sovellu kohteeseen) - ideomotorinen apraksia on melko yleinen AVH:n jälkeen (alidiagnosoitu), ideationaalinen harvinainen Emotionaaliset ja käyttäytymisen muutokset - emotionaaliset ja käyttäytymisen muutokset jaetaan usein aivovaurion aiheuttamiin primaarisiin ja sekundaarisiin muutoksiin - primaarit muutokset = aivovaurion seurauksia ja ovat yhteydessä neuroanatomisiin ja - kemiallisiin muutoksiin (esim. emotionaalinen reagointi, mieliala, motivaatio) - sekundaariset muutokset = reaktio aivovaurion aiheuttamiin oireisiin (esim. suru, masennus, ahdistuneisuus, minäkuvan muutokset) - joskus AVH voi aiheuttaa myös persoonallisuuden muutoksia (itsekeskeisyys, latistuminen, tiettyjen piirteiden korostuminen) - toiminnan kontrolloinnin vaikeudet (impulsiivisuus, joustavuuden heikkeneminen)

16 - herkistymistaipumus (itku- ja nauruherkkyys, eivät vastaa välttämättä tunnetilaa) - normaali suru / masennus Anosognosia - vaikeus arvioida omaa tilannetta ja toimintakykyä realistisesti - voi ilmetä eri tasoilla (esim. ei tiedosta mitään oireita; tiedostaa motorisen halvauksen, mutta ei kognitiivisia oireita; puheen tasolla vaikuttaa ymmärtävän, mutta tiedostus ei ilmene käyttäytymisen tasolla) - ei yritä kuntouttaa tai kompensoida rajoitteita - yliarvioi kykyjään - tekee vääriä tai vaarallisia asioita - anosognosia / defenssi

17 Neuropsykologiseen oirekuvaan vaikuttavia tekijöitä - sairastumisesta kulunut aika - vaurion paikka ja laajuus (aivopuolisko, kortikaalinen/subkortikaalinen) - aivovaltimoiden suonitusalueiden välillä on yksilöllisiä eroja - kompensoivan verenkierron tehokkuus - aikaisempi aivoatrofia ja valkean aineen muutokset - ikä jossain määrin - koulutus? - sukupuoli???

18 AVH ja työelämä - suomalaisista sairastuneista joka neljäs on työikäinen, yli 3000 työikäistä henkilöä sairastuu vuosittain - työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain n. 850 AVH:n sairastanutta, joista osa voisi palata työelämään riittävien tukitoimien avulla - työelämään palaa suoraan n henkilöä, joista osa joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle jostain muusta syystä kuten masennus ja uupumus - työelämässä selviytymistä ovat voineet vaikeuttaa lievät neuropsykologiset oireet, joita ei ole diagnosoitu - Suomessa menetetään vuosittain n työvuoden panos AVH:n aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai työkyvyttömyyden takia - pitkien sairaalajaksojen ja työkyvyttömyyden vuoksi AVH:t ovat kolmanneksi kallein tautiryhmä mielenterveyden ja dementian jälkeen

19 AVH ja työelämään palaaminen - tutkimusten mukaan (n. 30 tutkimusraporttia) työelämään palanneiden määrässä on suurta vaihtelua; 3% - 84% - suurta vaihtelua selittävät käsite työ (paluu entiseen, osa-aikainen, työnkuva muutettu, kotityö) aineiston koko ( sairastunutta) ikäryhmä (joissakin < 65 v., toisissa < 45 v.) - monissa tutkimuksissa työelämään palanneiden määrä ollut 40% - 60% - näyttää siltä, että nuoremmat ja white-collar workers palaavat useammin työelämään - muita työllistymiseen yhteydessä olleita tekijöitä on ollut paljon, usein ADL omatoimisuus, kognitiivinen toimintakyky, perheen tuki ja sosiaalinen verkosto - kognitiivisten toimintojen arviointi on ollut useissa tutkimuksissa kovin suppea (FIM, MMSE)

20 AVH ja onnistunut työllistyminen hanke - RAY:n rahoittamana, yhteistyössä Aivoliiton, Kruunupuiston ja terveydenhuollon kanssa Tavoitteet - tukea AVH:n sairastaneiden oikea-aikaista työllistymistä - tutkia työllistymistä ennustavia tekijöitä - kehittää neuropsykologinen seulontamenetelmä, jonka avulla laajempiin tutkimuksiin ohjautuvat oikeat henkilöt - rakentaa malli, jossa kaikille AVH:n sairastaneille tehdään vähintäänkin neuropsykologinen seulontatutkimus

21 Rekrytointi erikoissairaanhoidossa AVH:n sairastanut henkilö, joka on ollut työelämässä sairastumisen tapahduttua (n=100) - AVH kuvantamenetelmällä varmistettu - poissulkukriteerit: niin vaikea sairaudenkuva, että ennustetta työhön palaamiselle ei ole vakava etenevä sairaus päihdeongelma vaikea masennus ennen AVH - tieto kotiutusvaiheessa/alkuvaiheessa kuntoutuskeskuksen projektikoordinaattorille, joka ohjaa kuntoutuskeskukseen arviojaksolle (2 vk 2 kk sairastumisesta) - tarvittavat lääketieteelliset tiedot kuntoutuskeskukseen

22 Ensimmäinen kuntoutuskeskusarvio 3 vrk - 2 vk 2 kk sairastumisesta Toimintakyvyn kartoitus - lääkärin tutkimus/haastattelu - laaja-alainen neuropsykologinen tutkimus, joka sisältää myös kehitettävän neuropsykologisen seulontamenetelmän - mielialan ja elämänlaadun kartoitus - työpystyvyyskysely - fysio- ja toimintaterapeutin tutkimus - sosiaalityöntekijän haastattelu - tarvittaessa puheterapeutin tutkimus Kannanotto työkykyyn ja jatkosuositukset Palaute erikoissairaanhoitoon Tarvittavat muut yhteydenotot (työterveyshuolto, työvoimatoimisto etc.)

23 Yhteydenotto sairastuneeseen - n. ½ v. sairastumisesta Sairastuneille lähetetään etukäteen kyselylomake, joka käydään läpi puhelimitse haastattelemalla - terveydentila, tilanne työllistymisen suhteen, työpystyvyys, mielialan ja jaksaminen, läheisten tuki, sosiaalinen verkosta - kuntoutuskeskuksen projektikoordinaattori toteuttaa

24 Toinen kuntoutuskeskusarvio 3 vrk - n. 1 v. sairastumisesta Toimintakyvyn kartoitus kuten ensimmäisellä jaksolla Tehtyjen suositusten toteutumisen arviointi Tilannearvio työhön palaamisen suhteen (entinen työ, työnkuva muutettu, uusi työtehtävä, osa-aikainen), työssä jaksaminen ja työpystyvyys Eläkeratkaisu (työkyvyttömyys, osatyökyvyttömyys, osa-aika, vanhuus) Tarvittaessa kannanotto työkykyyn ja jatkosuositukset Palaute erikoissairaanhoitoon/perusterveydenhoitoon Tarvittavat muut yhteydenotot

25 Yhteydenotto sairastuneeseen - n. 2 v. sairastumisesta - toteutetaan kuten ensimmäinen yhteydenotto ½ v. sairastumisesta Raportointi ja koulutus - vuosittaiset väliraportit RAY:lle - loppuraportti - näillä näkymin tulossa 2 neuropsykologian alan opinnäytetyötä

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Sisällys Lukijalle... 3 Neuropsykologiset yleishäiriöt aivoverenkiertohäiriön yhteydessä... 4 Tavallisimmat oikean ja vasemman aivopuoliskon

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen tunnistaminen ja arvioiminen Millaista osaamista työelämässä tarvitaan? Mitä työtehtävissä, työyhteisössä ja työympäristössä toimiminen edellyttävät? Miten

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Melu (buller, noise)

Melu (buller, noise) Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Onnistunut työhön palaaminen 2011 2015. AVH ja työllistyminen -loppuraportti Hannu Nyrkkö Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 10

Onnistunut työhön palaaminen 2011 2015. AVH ja työllistyminen -loppuraportti Hannu Nyrkkö Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 10 Onnistunut työhön palaaminen 2011 2015 AVH ja työllistyminen -loppuraportti Hannu Nyrkkö Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 10 Onnistunut työhön palaaminen 2011 2015 AVH ja työllistyminen -loppuraportti

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot