AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä
|
|
- Kaarlo Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Neuropsykologi, PsT Fysioterapeutti Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus
2 Lähtökohdat: 1. AVH ei juuri koskaan ole pelkästään sensomotorinen ongelma, vaan monimutkainen useiden neuraalisten systeemien häiriö johtaen motoriikan, havainnon, kommunikoinnin, kognition, emootion sekä käyttäytymisen ongelmiin 2. Jos kuntoutus nähdään oppimisprosessina, joka tähtää uusien taitojen hankkimiseen tai vanhojen taitojen uudelleenhallintaan päämääränä saavuttaa optimaalinen toiminnallinen itsenäisyys, on helppo ymmärtää, että tässä oppimisprosessissa neuropsykologisilla tekijöillä on suuri merkitys 3. Neuropsykologisten oireiden tunnistaminen ja neuropsykologinen tietämys on välttämätöntä, jotta hoito/terapia voidaan suunnitella ja toteuttaa optimaalisesti
3 4. Neuropsykologiset häiriöt ovat hyvin yleisiä AVH-kuntoutujilla - akuutti vaihe 78%:lla, oirekuva vaikea 39%:lla - subakuutti vaihe 62%:lla, oirekuva vaikea 30%:lla - krooninen vaihe työikäiset kuntoutuslaitosaineisto 65%:lla, oirekuva vaikea 35%:lla - 71%:lla kuntoutuminen viivästyi oireiden vuoksi 5. Neuropsykologisilla häiriöillä on tärkeä merkitys AVH-kuntoutujien toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, mielialan ja sopeutumisen kannalta 6. Neuropsykologisten oireiden merkityksestä työelämään palaamisen kannalta ei ole riittävästi tietoa
4 Visio: kaikilla AVH:n hoidossa ja kuntoutuksessa työskentelevillä tulee olla perustiedot neuropsykologiasta sekä hyvät havainnointitaidot - AVH:n jälkeen motoriset, sensoriset ja kognitiiviset prosessit ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti muuttuneet ja häiriintyneet siinä määrin, että joustavaa vuorovaikutusta näiden keskenään yhteydessä toimivien prosessien välillä ei enää ole - täten pelkästään sensomotorisen systeemin tutkiminen ei riitä, vaan sairastuneen toimintakyky tulee tutkia kokonaisvaltaisesti - vain tämän tiedon pohjalta voidaan hoito/terapia räätälöidä kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita ja oppimiskykyä vastaavaksi - valitettavasti vielä nykyäänkin hoidolle/terapialle suuntaa antava neuropsykologinen tutkimus puuttuu usein - on selvää, että neuropsykologin ei tarvitse tutkia kaikkia kuntoutujia laaja-alaisesti - siksi on tärkeää, että hoitajalla/terapeutilla on tietoa häiriöistä ja jatkossa toivottavasti myös jokin pätevä seulontamenetelmä käytössä
5 Yleisimmät neuropsykologiset oireet AVHkuntoutujilla Tarkkaavuuden häiriöt - tarkkaavuus on perustavanlaatuinen kognitiivinen elementti kaikelle inhimilliselle toiminnalle, välttämätön tekijä tietojen ja taitojen oppimiselle - tarkkaavuus jaetaan * valikoivaan tarkkaavuuteen (kyky erottaa toiminnan/tehtävän kannalta relevantti ärsyke, relevantti ärsyke saavuttaa tietoisuuden) * tarkkaavuuden suuntaamiseen (kyky ohjata tarkkaavuus toiminnan/tehtävän pääasiaan, irrelevantit ärsykkeet huomiotta) * tarkkaavuuden jakamiseen (kyky siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen tai tehdä kahta tai useampaa tehtävää samanaikaisesti) * tarkkaavuuden ylläpitämiseen (pitempiaikainen keskittyminen)
6 - kaikki tarkkaavuuden osatekijät voivat vaurioita AVH:n jälkeen, jonka seurauksena toiminnan joustavuus heikkenee * ympäristön ärsykkeet häiritsevät helposti (esim. muut kuntoutujat, äänet) * kahden asian samanaikainen tekeminen on vaikeaa (esim. puhuminen ja käveleminen, tehtävän tekeminen kun terapeutti puhuu) * pitempikestoinen keskittyminen ei onnistu (kuntoutuja ei jaksa esim. 15 min yhtäjaksoista harjoittelua) - myös yleisempi tarkkaavuuden aspekti, kognitiivisen prosessoinnin nopeus, usein heikkenee - miltei kaikilla AVH-kuntoutujilla todetaan ainakin sairauden alkuvaiheessa heikentymistä informaation prosessoinnissa, jonka seurauksena ilmenee yleistä ajattelun ja toimintojen hidastumista - tämä voi johtaa esim. vetäytymiseen sosiaalisista kontakteista ja eristäytymiseen voi johtaa uupumukseen ja masennukseen - lievemmät tarkkaavuuden häiriöt vaikeita diagnosoida rutiininomaisissa tilanteissa/tehtävissä
7 Muistitoimintojen häiriöt - tarkkaavuuden eri osatekijät ovat läheisesti yhteydessä muistiin - tarkkaavuus ohjaa informaation hakemista ja muistitoiminnot vastaavat informaation säilyttämisestä - yleisiä AVH:n jälkeen: vasen aivopuolisko on tärkeämpi kielellisen aineksen ja oikea visuaalisen aineksen muistamisessa - muisti on kuitenkin niin monimutkainen systeemi, että periaatteessa minkä tahansa alueen vaurio voi aiheuttaa muistin heikentymistä Informaation vastaanottamisen ja säilyttämisen häiriöt - informaation vastaanoton jälkeen se varastoidaan työmuistiin - työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja se on muistiprosessin välivaihe, joka kestää informaation laadusta riippuen muutamista sekunneista muutamaan minuuttiin - työmuistilla on tärkeä merkitys päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa, liikkeiden toteuttamisessa ja tilanteen arvioinnissa - työmuisti on erittäin helposti vaurioituva prosessi - käytännössä esim. toimintaohjeet unohtuvat helposti, keskustelua on vaikea seurata
8 - työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja kesto väliaikainen, joten informaation käyttö myöhemmin edellyttää sen valikoivaa siirtämistä pitkäkestoisempaan säilömuistiin - säilömuisti jaetaan kahteen eri yksikköön, joilla on erilainen aivotoiminnallinen perusta - asioiden ja tapahtumien tallentuminen = deklaratiivinen, eksplisiittinen muisti - motoristen taitojen ja erilaisten tapojen tallentuminen = nondeklaratiivinen, implisiittinen, proseduaalinen muisti - taidot ja tavat eivät juuri unohdu, asiat ja tapahtumat unohtuvat helpommin - asioiden ja tapahtumien osalta muistaminen on selkeämmin tietoista kuin taitojen ja tapojen muistaminen - toinen yleisesti käytetty pitempikestoisen muistin teoreettinen jako koskee eroa episodinen ja semanttisen muistin välillä - episodinen muisti viittaa muistiin henkilökohtaisista kokemuksista ja niiden ajallisista yhteyksistä - semanttinen muisti ottaa vastaan, säilyttää mielessä ja siirtää informaatiota sanojen merkityksistä, käsitteistä ja käsitejärjestelmistä
9 Informaation mieleenpalauttamisen häiriöt - informaation mieleenpalauttaminen voi tapahtua joko muistelemalla tai tunnistamalla - muisteleminen viittaa aktiiviseen prosessiin - tunnistaminen on helpompaa ja viittaa passiivisempaan mekanismiin Hoidon/terapian yhteydessä muistin toimintaa voi hyvin arvioida ja kuntouttaa - aika- ja paikkaorientaatio - lähiajan henkilökohtaiset asiat - lähiajan ajankohtaiset asiat ja tapahtumat - terapian alun tai edellisen päivän terapian asioiden mieleenpalauttaminen - sana- ja numerosarjojen tai lyhyiden kertomusten toistaminen Suhteellisen lieväkin muistihäiriö voi olla merkittävä työkykyä rajoittava tekijä
10 Toiminnan ohjauksen häiriöt - toiminnan ohjauksen käsite viittaa niihin kykyihin, jotka mahdollistavat meidät toimimaan elämässämme itsenäisesti, tavoitteellisesti ja itseohjautuvasti - vaikeudet toimintojen suunnittelussa, aloitteisuudessa ja toimintojen tuloksellisuuden arvioinnissa ovat yleisiä AVH:n jälkeen - liitetään usein frontaalisiin vaurioihin, mutta niitä voi tulla AVH:n jälkeen minkä tahansa alueen vaurioissa - em. häiriöt voidaan tulkita laiskuudeksi, motivaation puutteeksi tai mielialaongelmiksi - neljä tärkeää elementtiä * tavoitteen tai aloitteen muodostaminen * vaiheittaisen suunnitelman tekeminen tavoitteen saavuttamiseksi * suunnitelman muuttaminen tavoitteelliseksi toiminnaksi * toimia tehokkaasti - häiriöt voivat ilmetä sekä käytännön toiminnan että ajattelun ja muistin tasolla - lieviä häiriöitä vaikea tunnistaa tavanomaisissa tutkimuksissa
11 Näköhavainnon häiriöt - näköhavainnon erityshäiriöt = havaitsemisen vaikeuksia vaikka näkötoiminnot ja silmien liiketoiminnot ovat normaalit - havainnon neuropsykologiset häiriöt ja näkötoimintojen häiriöt voivat ilmetä myös yhdessä - tilasuhteiden havaitseminen häiriöt (avaruudellisen hahmottamisen, spatiaalisen/visuospatiaalisen hahmottamisen häiriöt), visuokonstruktiiviset häiriöt, visuaaliset agnosiat - visuospatiaaliset ja visuokonstruktiiviset häiriöt ovat yleisiä AVH:n jälkeen - useammin oikean aivopuoliskon vauriossa, mutta voivat ilmetä myös vasemman puolisissa ja subkortikaalisissa vaurioissa - lievinä eivät välttämättä heikennä arkiselviytymistä, mutta voivat heikentää työkykyä - vaikeina heikentävät itsenäistä selviytymistä ja ajokykyä ja lisäävät tapaturma-alttiutta
12 Neglect - vaikeus reagoida tai suuntautua vaurion vastakkaisella puolella oleviin ärsykkeisiin, eikä vaikeus johdu sensorisista tai motorisista häiriöistä - voi ilmetä näkö- ja kuulohavainnon sekä motorisella alueella - ei rajoitu välttämättä toimintoihin ja tapahtumiin, jotka tapahtuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, vaan voi kohdistua myös omaan kehoon tai ilmetä mielikuvien tasolla - vaikka ilmenee usein näköhavainnon alueella, pidetään tarkkaavuuden häiriönä - huono ennustetekijä, lisää tapaturmariskiä, ajokyvyn este - yleisemmin vasemman puolen vaurioissa, mutta oikean puolen vauriossa alidiagnosoitu (vaikea afasia) - vaikea oirekuva helppo tunnistaa, lievemmissä tarvitaan erityistutkimuksia
13 Kommunikoinnin häiriöt - afasia = aivojen vaurioitumisesta johtuva kielellinen häiriö, joka aiheuttaa vaikeuksia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä sekä lukemisessa ja kirjoittamisessa (vaurio yleensä vas. aivopuoliskossa) - dysartria = keskus-ja/tai ääreishermoston vauriosta johtuva häiriö, joka ilmenee puhetta tuottavien elinten hermostollisessa säätelyssä, jolloin puhe on hidastunutta, takertelevaa, epäselvää tai puuttuu täysin - ekspressiivinen/sujumaton ja reseptiivinen/sujuva afasia - peruslähtökohta: jos sairastuneella on selviä vaikeuksia joko puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä, on todennäköistä, että näissä molemmissa kielen osa-alueissa on vaikeuksia - puheen ymmärtämisen vaikeudet ovat alidiagnosoituja - suhteellisen vaikeista puheen ymmärtämisen vaikeuksista kärsivä henkilö voi tutussa tilanteessa selviytyä varsin hyvin (esim. tavanomainen lääkärin tai fysioterapeutin tutkimus), jolloin syntyy vaikutelma, että henkilö ymmärtää puheen hyvin - kuitenkin hänelle saattaa olla vaikea ymmärtää tilanneyhteydestä irrallaan olevia yksinkertaisiakaan ohjeita (esim. näytä minulle kello, kosketa kynällä kumia )
14 - kommunikoinnin häiriöitä voi ilmetä myös oikean puolen vaurioissa - tällöin kommunikaatiossa voi hävitä kokonaan selkeä tavoite ja päämäärä (pitkäpiimäiset tarinat, pää- ja sivuasiat eivät erotu) - vaikeuksia tulkita ja käyttää puheen nonverbaalisia osatekijöitä (intonaatiot, tunteet, kasvojen ilmeikkyys ja eleet) = emotionaalinen aprosodia Tahdonalaisten liikkeiden häiriöt - apraksia = vaikeus suorittaa opittuja, taitoja vaativia liikkeitä, vaikka motorinen ja sensorinen järjestelmä ovat kunnossa - lisäksi edellytetään, että muut kognitiiviset toiminnot ovat säilyneet siinä määrin, että ne eivät voi selittää liiketoimintojen häiriöitä - AVH:n jälkeen on yleistä, että halvaus- ja apraksiaoireita ilmenee samanaikaisesti - apraksiaa voi ilmetä myös terveessä kädessä - useita luokituksia; ideomotorinen ja ideationaalinen tunnetuin - ideomotorinen apraksia = liikkeiden toteutusjärjestelmän häiriö (väärin valitut liikeosat, poikkeavat liikeosien järjestykset, käsien asentojen poikkeamat)
15 - ideationaalinen apraksia = liikesäätelyn käsitejärjestelmän häiriö (sairastunut ei osaa yhdistää esinettä siihen liittyvään toimintaan, työväline valittu väärin tai liike ei sovellu kohteeseen) - ideomotorinen apraksia on melko yleinen AVH:n jälkeen (alidiagnosoitu), ideationaalinen harvinainen Emotionaaliset ja käyttäytymisen muutokset - emotionaaliset ja käyttäytymisen muutokset jaetaan usein aivovaurion aiheuttamiin primaarisiin ja sekundaarisiin muutoksiin - primaarit muutokset = aivovaurion seurauksia ja ovat yhteydessä neuroanatomisiin ja - kemiallisiin muutoksiin (esim. emotionaalinen reagointi, mieliala, motivaatio) - sekundaariset muutokset = reaktio aivovaurion aiheuttamiin oireisiin (esim. suru, masennus, ahdistuneisuus, minäkuvan muutokset) - joskus AVH voi aiheuttaa myös persoonallisuuden muutoksia (itsekeskeisyys, latistuminen, tiettyjen piirteiden korostuminen) - toiminnan kontrolloinnin vaikeudet (impulsiivisuus, joustavuuden heikkeneminen)
16 - herkistymistaipumus (itku- ja nauruherkkyys, eivät vastaa välttämättä tunnetilaa) - normaali suru / masennus Anosognosia - vaikeus arvioida omaa tilannetta ja toimintakykyä realistisesti - voi ilmetä eri tasoilla (esim. ei tiedosta mitään oireita; tiedostaa motorisen halvauksen, mutta ei kognitiivisia oireita; puheen tasolla vaikuttaa ymmärtävän, mutta tiedostus ei ilmene käyttäytymisen tasolla) - ei yritä kuntouttaa tai kompensoida rajoitteita - yliarvioi kykyjään - tekee vääriä tai vaarallisia asioita - anosognosia / defenssi
17 Neuropsykologiseen oirekuvaan vaikuttavia tekijöitä - sairastumisesta kulunut aika - vaurion paikka ja laajuus (aivopuolisko, kortikaalinen/subkortikaalinen) - aivovaltimoiden suonitusalueiden välillä on yksilöllisiä eroja - kompensoivan verenkierron tehokkuus - aikaisempi aivoatrofia ja valkean aineen muutokset - ikä jossain määrin - koulutus? - sukupuoli???
18 AVH ja työelämä - suomalaisista sairastuneista joka neljäs on työikäinen, yli 3000 työikäistä henkilöä sairastuu vuosittain - työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain n. 850 AVH:n sairastanutta, joista osa voisi palata työelämään riittävien tukitoimien avulla - työelämään palaa suoraan n henkilöä, joista osa joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle jostain muusta syystä kuten masennus ja uupumus - työelämässä selviytymistä ovat voineet vaikeuttaa lievät neuropsykologiset oireet, joita ei ole diagnosoitu - Suomessa menetetään vuosittain n työvuoden panos AVH:n aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai työkyvyttömyyden takia - pitkien sairaalajaksojen ja työkyvyttömyyden vuoksi AVH:t ovat kolmanneksi kallein tautiryhmä mielenterveyden ja dementian jälkeen
19 AVH ja työelämään palaaminen - tutkimusten mukaan (n. 30 tutkimusraporttia) työelämään palanneiden määrässä on suurta vaihtelua; 3% - 84% - suurta vaihtelua selittävät käsite työ (paluu entiseen, osa-aikainen, työnkuva muutettu, kotityö) aineiston koko ( sairastunutta) ikäryhmä (joissakin < 65 v., toisissa < 45 v.) - monissa tutkimuksissa työelämään palanneiden määrä ollut 40% - 60% - näyttää siltä, että nuoremmat ja white-collar workers palaavat useammin työelämään - muita työllistymiseen yhteydessä olleita tekijöitä on ollut paljon, usein ADL omatoimisuus, kognitiivinen toimintakyky, perheen tuki ja sosiaalinen verkosto - kognitiivisten toimintojen arviointi on ollut useissa tutkimuksissa kovin suppea (FIM, MMSE)
20 AVH ja onnistunut työllistyminen hanke - RAY:n rahoittamana, yhteistyössä Aivoliiton, Kruunupuiston ja terveydenhuollon kanssa Tavoitteet - tukea AVH:n sairastaneiden oikea-aikaista työllistymistä - tutkia työllistymistä ennustavia tekijöitä - kehittää neuropsykologinen seulontamenetelmä, jonka avulla laajempiin tutkimuksiin ohjautuvat oikeat henkilöt - rakentaa malli, jossa kaikille AVH:n sairastaneille tehdään vähintäänkin neuropsykologinen seulontatutkimus
21 Rekrytointi erikoissairaanhoidossa AVH:n sairastanut henkilö, joka on ollut työelämässä sairastumisen tapahduttua (n=100) - AVH kuvantamenetelmällä varmistettu - poissulkukriteerit: niin vaikea sairaudenkuva, että ennustetta työhön palaamiselle ei ole vakava etenevä sairaus päihdeongelma vaikea masennus ennen AVH - tieto kotiutusvaiheessa/alkuvaiheessa kuntoutuskeskuksen projektikoordinaattorille, joka ohjaa kuntoutuskeskukseen arviojaksolle (2 vk 2 kk sairastumisesta) - tarvittavat lääketieteelliset tiedot kuntoutuskeskukseen
22 Ensimmäinen kuntoutuskeskusarvio 3 vrk - 2 vk 2 kk sairastumisesta Toimintakyvyn kartoitus - lääkärin tutkimus/haastattelu - laaja-alainen neuropsykologinen tutkimus, joka sisältää myös kehitettävän neuropsykologisen seulontamenetelmän - mielialan ja elämänlaadun kartoitus - työpystyvyyskysely - fysio- ja toimintaterapeutin tutkimus - sosiaalityöntekijän haastattelu - tarvittaessa puheterapeutin tutkimus Kannanotto työkykyyn ja jatkosuositukset Palaute erikoissairaanhoitoon Tarvittavat muut yhteydenotot (työterveyshuolto, työvoimatoimisto etc.)
23 Yhteydenotto sairastuneeseen - n. ½ v. sairastumisesta Sairastuneille lähetetään etukäteen kyselylomake, joka käydään läpi puhelimitse haastattelemalla - terveydentila, tilanne työllistymisen suhteen, työpystyvyys, mielialan ja jaksaminen, läheisten tuki, sosiaalinen verkosta - kuntoutuskeskuksen projektikoordinaattori toteuttaa
24 Toinen kuntoutuskeskusarvio 3 vrk - n. 1 v. sairastumisesta Toimintakyvyn kartoitus kuten ensimmäisellä jaksolla Tehtyjen suositusten toteutumisen arviointi Tilannearvio työhön palaamisen suhteen (entinen työ, työnkuva muutettu, uusi työtehtävä, osa-aikainen), työssä jaksaminen ja työpystyvyys Eläkeratkaisu (työkyvyttömyys, osatyökyvyttömyys, osa-aika, vanhuus) Tarvittaessa kannanotto työkykyyn ja jatkosuositukset Palaute erikoissairaanhoitoon/perusterveydenhoitoon Tarvittavat muut yhteydenotot
25 Yhteydenotto sairastuneeseen - n. 2 v. sairastumisesta - toteutetaan kuten ensimmäinen yhteydenotto ½ v. sairastumisesta Raportointi ja koulutus - vuosittaiset väliraportit RAY:lle - loppuraportti - näillä näkymin tulossa 2 neuropsykologian alan opinnäytetyötä
AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15)
AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15) RAY, Aivoliitto, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, terveydenhuolto Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotAVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v (16)
AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2012 2015 (16) RAY, Aivoliitto, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, terveydenhuolto Hannu Nyrkkö Neuropsykologi, PsT AVH-päivät
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotAivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt
Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Sisällys Lukijalle... 3 Neuropsykologiset yleishäiriöt aivoverenkiertohäiriön yhteydessä... 4 Tavallisimmat oikean ja vasemman aivopuoliskon
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotAivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt
Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt 2 Lukijalle Tämä opas antaa perustietoa aivoverenkiertohäiriöön liittyvistä neuropsykologisista oireista sairastuneille, heidän läheisilleen
LisätiedotAjankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014
Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotToiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotPsykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn
Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
LisätiedotPSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotKysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotLähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotJukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu
Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotSidosryhmien vaikuttavuusketju
Sidosryhmien vaikuttavuusketju Syöpäjärjestöjen sopeutumisvalmennuskurssit Suomen Syöpäyhdistys ry Marika Skyttä, kuntoutuksen asiantuntija, tutkija Suvi Pankakoski, projektikoordinaattori Suvi Pankakoski
LisätiedotKetola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011
Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotNeuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa
Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt
Sopeutumisvalmennuskurssit 2018 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotNeuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
Lisätiedot