AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä"

Transkriptio

1 AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Neuropsykologi, PsT Fysioterapeutti Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus

2 Lähtökohdat: 1. AVH ei juuri koskaan ole pelkästään sensomotorinen ongelma, vaan monimutkainen useiden neuraalisten systeemien häiriö johtaen motoriikan, havainnon, kommunikoinnin, kognition, emootion sekä käyttäytymisen ongelmiin 2. Jos kuntoutus nähdään oppimisprosessina, joka tähtää uusien taitojen hankkimiseen tai vanhojen taitojen uudelleenhallintaan päämääränä saavuttaa optimaalinen toiminnallinen itsenäisyys, on helppo ymmärtää, että tässä oppimisprosessissa neuropsykologisilla tekijöillä on suuri merkitys 3. Neuropsykologisten oireiden tunnistaminen ja neuropsykologinen tietämys on välttämätöntä, jotta hoito/terapia voidaan suunnitella ja toteuttaa optimaalisesti

3 4. Neuropsykologiset häiriöt ovat hyvin yleisiä AVH-kuntoutujilla - akuutti vaihe 78%:lla, oirekuva vaikea 39%:lla - subakuutti vaihe 62%:lla, oirekuva vaikea 30%:lla - krooninen vaihe työikäiset kuntoutuslaitosaineisto 65%:lla, oirekuva vaikea 35%:lla - 71%:lla kuntoutuminen viivästyi oireiden vuoksi 5. Neuropsykologisilla häiriöillä on tärkeä merkitys AVH-kuntoutujien toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, mielialan ja sopeutumisen kannalta 6. Neuropsykologisten oireiden merkityksestä työelämään palaamisen kannalta ei ole riittävästi tietoa

4 Visio: kaikilla AVH:n hoidossa ja kuntoutuksessa työskentelevillä tulee olla perustiedot neuropsykologiasta sekä hyvät havainnointitaidot - AVH:n jälkeen motoriset, sensoriset ja kognitiiviset prosessit ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti muuttuneet ja häiriintyneet siinä määrin, että joustavaa vuorovaikutusta näiden keskenään yhteydessä toimivien prosessien välillä ei enää ole - täten pelkästään sensomotorisen systeemin tutkiminen ei riitä, vaan sairastuneen toimintakyky tulee tutkia kokonaisvaltaisesti - vain tämän tiedon pohjalta voidaan hoito/terapia räätälöidä kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita ja oppimiskykyä vastaavaksi - valitettavasti vielä nykyäänkin hoidolle/terapialle suuntaa antava neuropsykologinen tutkimus puuttuu usein - on selvää, että neuropsykologin ei tarvitse tutkia kaikkia kuntoutujia laaja-alaisesti - siksi on tärkeää, että hoitajalla/terapeutilla on tietoa häiriöistä ja jatkossa toivottavasti myös jokin pätevä seulontamenetelmä käytössä

5 Yleisimmät neuropsykologiset oireet AVHkuntoutujilla Tarkkaavuuden häiriöt - tarkkaavuus on perustavanlaatuinen kognitiivinen elementti kaikelle inhimilliselle toiminnalle, välttämätön tekijä tietojen ja taitojen oppimiselle - tarkkaavuus jaetaan * valikoivaan tarkkaavuuteen (kyky erottaa toiminnan/tehtävän kannalta relevantti ärsyke, relevantti ärsyke saavuttaa tietoisuuden) * tarkkaavuuden suuntaamiseen (kyky ohjata tarkkaavuus toiminnan/tehtävän pääasiaan, irrelevantit ärsykkeet huomiotta) * tarkkaavuuden jakamiseen (kyky siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen tai tehdä kahta tai useampaa tehtävää samanaikaisesti) * tarkkaavuuden ylläpitämiseen (pitempiaikainen keskittyminen)

6 - kaikki tarkkaavuuden osatekijät voivat vaurioita AVH:n jälkeen, jonka seurauksena toiminnan joustavuus heikkenee * ympäristön ärsykkeet häiritsevät helposti (esim. muut kuntoutujat, äänet) * kahden asian samanaikainen tekeminen on vaikeaa (esim. puhuminen ja käveleminen, tehtävän tekeminen kun terapeutti puhuu) * pitempikestoinen keskittyminen ei onnistu (kuntoutuja ei jaksa esim. 15 min yhtäjaksoista harjoittelua) - myös yleisempi tarkkaavuuden aspekti, kognitiivisen prosessoinnin nopeus, usein heikkenee - miltei kaikilla AVH-kuntoutujilla todetaan ainakin sairauden alkuvaiheessa heikentymistä informaation prosessoinnissa, jonka seurauksena ilmenee yleistä ajattelun ja toimintojen hidastumista - tämä voi johtaa esim. vetäytymiseen sosiaalisista kontakteista ja eristäytymiseen voi johtaa uupumukseen ja masennukseen - lievemmät tarkkaavuuden häiriöt vaikeita diagnosoida rutiininomaisissa tilanteissa/tehtävissä

7 Muistitoimintojen häiriöt - tarkkaavuuden eri osatekijät ovat läheisesti yhteydessä muistiin - tarkkaavuus ohjaa informaation hakemista ja muistitoiminnot vastaavat informaation säilyttämisestä - yleisiä AVH:n jälkeen: vasen aivopuolisko on tärkeämpi kielellisen aineksen ja oikea visuaalisen aineksen muistamisessa - muisti on kuitenkin niin monimutkainen systeemi, että periaatteessa minkä tahansa alueen vaurio voi aiheuttaa muistin heikentymistä Informaation vastaanottamisen ja säilyttämisen häiriöt - informaation vastaanoton jälkeen se varastoidaan työmuistiin - työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja se on muistiprosessin välivaihe, joka kestää informaation laadusta riippuen muutamista sekunneista muutamaan minuuttiin - työmuistilla on tärkeä merkitys päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa, liikkeiden toteuttamisessa ja tilanteen arvioinnissa - työmuisti on erittäin helposti vaurioituva prosessi - käytännössä esim. toimintaohjeet unohtuvat helposti, keskustelua on vaikea seurata

8 - työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja kesto väliaikainen, joten informaation käyttö myöhemmin edellyttää sen valikoivaa siirtämistä pitkäkestoisempaan säilömuistiin - säilömuisti jaetaan kahteen eri yksikköön, joilla on erilainen aivotoiminnallinen perusta - asioiden ja tapahtumien tallentuminen = deklaratiivinen, eksplisiittinen muisti - motoristen taitojen ja erilaisten tapojen tallentuminen = nondeklaratiivinen, implisiittinen, proseduaalinen muisti - taidot ja tavat eivät juuri unohdu, asiat ja tapahtumat unohtuvat helpommin - asioiden ja tapahtumien osalta muistaminen on selkeämmin tietoista kuin taitojen ja tapojen muistaminen - toinen yleisesti käytetty pitempikestoisen muistin teoreettinen jako koskee eroa episodinen ja semanttisen muistin välillä - episodinen muisti viittaa muistiin henkilökohtaisista kokemuksista ja niiden ajallisista yhteyksistä - semanttinen muisti ottaa vastaan, säilyttää mielessä ja siirtää informaatiota sanojen merkityksistä, käsitteistä ja käsitejärjestelmistä

9 Informaation mieleenpalauttamisen häiriöt - informaation mieleenpalauttaminen voi tapahtua joko muistelemalla tai tunnistamalla - muisteleminen viittaa aktiiviseen prosessiin - tunnistaminen on helpompaa ja viittaa passiivisempaan mekanismiin Hoidon/terapian yhteydessä muistin toimintaa voi hyvin arvioida ja kuntouttaa - aika- ja paikkaorientaatio - lähiajan henkilökohtaiset asiat - lähiajan ajankohtaiset asiat ja tapahtumat - terapian alun tai edellisen päivän terapian asioiden mieleenpalauttaminen - sana- ja numerosarjojen tai lyhyiden kertomusten toistaminen Suhteellisen lieväkin muistihäiriö voi olla merkittävä työkykyä rajoittava tekijä

10 Toiminnan ohjauksen häiriöt - toiminnan ohjauksen käsite viittaa niihin kykyihin, jotka mahdollistavat meidät toimimaan elämässämme itsenäisesti, tavoitteellisesti ja itseohjautuvasti - vaikeudet toimintojen suunnittelussa, aloitteisuudessa ja toimintojen tuloksellisuuden arvioinnissa ovat yleisiä AVH:n jälkeen - liitetään usein frontaalisiin vaurioihin, mutta niitä voi tulla AVH:n jälkeen minkä tahansa alueen vaurioissa - em. häiriöt voidaan tulkita laiskuudeksi, motivaation puutteeksi tai mielialaongelmiksi - neljä tärkeää elementtiä * tavoitteen tai aloitteen muodostaminen * vaiheittaisen suunnitelman tekeminen tavoitteen saavuttamiseksi * suunnitelman muuttaminen tavoitteelliseksi toiminnaksi * toimia tehokkaasti - häiriöt voivat ilmetä sekä käytännön toiminnan että ajattelun ja muistin tasolla - lieviä häiriöitä vaikea tunnistaa tavanomaisissa tutkimuksissa

11 Näköhavainnon häiriöt - näköhavainnon erityshäiriöt = havaitsemisen vaikeuksia vaikka näkötoiminnot ja silmien liiketoiminnot ovat normaalit - havainnon neuropsykologiset häiriöt ja näkötoimintojen häiriöt voivat ilmetä myös yhdessä - tilasuhteiden havaitseminen häiriöt (avaruudellisen hahmottamisen, spatiaalisen/visuospatiaalisen hahmottamisen häiriöt), visuokonstruktiiviset häiriöt, visuaaliset agnosiat - visuospatiaaliset ja visuokonstruktiiviset häiriöt ovat yleisiä AVH:n jälkeen - useammin oikean aivopuoliskon vauriossa, mutta voivat ilmetä myös vasemman puolisissa ja subkortikaalisissa vaurioissa - lievinä eivät välttämättä heikennä arkiselviytymistä, mutta voivat heikentää työkykyä - vaikeina heikentävät itsenäistä selviytymistä ja ajokykyä ja lisäävät tapaturma-alttiutta

12 Neglect - vaikeus reagoida tai suuntautua vaurion vastakkaisella puolella oleviin ärsykkeisiin, eikä vaikeus johdu sensorisista tai motorisista häiriöistä - voi ilmetä näkö- ja kuulohavainnon sekä motorisella alueella - ei rajoitu välttämättä toimintoihin ja tapahtumiin, jotka tapahtuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, vaan voi kohdistua myös omaan kehoon tai ilmetä mielikuvien tasolla - vaikka ilmenee usein näköhavainnon alueella, pidetään tarkkaavuuden häiriönä - huono ennustetekijä, lisää tapaturmariskiä, ajokyvyn este - yleisemmin vasemman puolen vaurioissa, mutta oikean puolen vauriossa alidiagnosoitu (vaikea afasia) - vaikea oirekuva helppo tunnistaa, lievemmissä tarvitaan erityistutkimuksia

13 Kommunikoinnin häiriöt - afasia = aivojen vaurioitumisesta johtuva kielellinen häiriö, joka aiheuttaa vaikeuksia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä sekä lukemisessa ja kirjoittamisessa (vaurio yleensä vas. aivopuoliskossa) - dysartria = keskus-ja/tai ääreishermoston vauriosta johtuva häiriö, joka ilmenee puhetta tuottavien elinten hermostollisessa säätelyssä, jolloin puhe on hidastunutta, takertelevaa, epäselvää tai puuttuu täysin - ekspressiivinen/sujumaton ja reseptiivinen/sujuva afasia - peruslähtökohta: jos sairastuneella on selviä vaikeuksia joko puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä, on todennäköistä, että näissä molemmissa kielen osa-alueissa on vaikeuksia - puheen ymmärtämisen vaikeudet ovat alidiagnosoituja - suhteellisen vaikeista puheen ymmärtämisen vaikeuksista kärsivä henkilö voi tutussa tilanteessa selviytyä varsin hyvin (esim. tavanomainen lääkärin tai fysioterapeutin tutkimus), jolloin syntyy vaikutelma, että henkilö ymmärtää puheen hyvin - kuitenkin hänelle saattaa olla vaikea ymmärtää tilanneyhteydestä irrallaan olevia yksinkertaisiakaan ohjeita (esim. näytä minulle kello, kosketa kynällä kumia )

14 - kommunikoinnin häiriöitä voi ilmetä myös oikean puolen vaurioissa - tällöin kommunikaatiossa voi hävitä kokonaan selkeä tavoite ja päämäärä (pitkäpiimäiset tarinat, pää- ja sivuasiat eivät erotu) - vaikeuksia tulkita ja käyttää puheen nonverbaalisia osatekijöitä (intonaatiot, tunteet, kasvojen ilmeikkyys ja eleet) = emotionaalinen aprosodia Tahdonalaisten liikkeiden häiriöt - apraksia = vaikeus suorittaa opittuja, taitoja vaativia liikkeitä, vaikka motorinen ja sensorinen järjestelmä ovat kunnossa - lisäksi edellytetään, että muut kognitiiviset toiminnot ovat säilyneet siinä määrin, että ne eivät voi selittää liiketoimintojen häiriöitä - AVH:n jälkeen on yleistä, että halvaus- ja apraksiaoireita ilmenee samanaikaisesti - apraksiaa voi ilmetä myös terveessä kädessä - useita luokituksia; ideomotorinen ja ideationaalinen tunnetuin - ideomotorinen apraksia = liikkeiden toteutusjärjestelmän häiriö (väärin valitut liikeosat, poikkeavat liikeosien järjestykset, käsien asentojen poikkeamat)

15 - ideationaalinen apraksia = liikesäätelyn käsitejärjestelmän häiriö (sairastunut ei osaa yhdistää esinettä siihen liittyvään toimintaan, työväline valittu väärin tai liike ei sovellu kohteeseen) - ideomotorinen apraksia on melko yleinen AVH:n jälkeen (alidiagnosoitu), ideationaalinen harvinainen Emotionaaliset ja käyttäytymisen muutokset - emotionaaliset ja käyttäytymisen muutokset jaetaan usein aivovaurion aiheuttamiin primaarisiin ja sekundaarisiin muutoksiin - primaarit muutokset = aivovaurion seurauksia ja ovat yhteydessä neuroanatomisiin ja - kemiallisiin muutoksiin (esim. emotionaalinen reagointi, mieliala, motivaatio) - sekundaariset muutokset = reaktio aivovaurion aiheuttamiin oireisiin (esim. suru, masennus, ahdistuneisuus, minäkuvan muutokset) - joskus AVH voi aiheuttaa myös persoonallisuuden muutoksia (itsekeskeisyys, latistuminen, tiettyjen piirteiden korostuminen) - toiminnan kontrolloinnin vaikeudet (impulsiivisuus, joustavuuden heikkeneminen)

16 - herkistymistaipumus (itku- ja nauruherkkyys, eivät vastaa välttämättä tunnetilaa) - normaali suru / masennus Anosognosia - vaikeus arvioida omaa tilannetta ja toimintakykyä realistisesti - voi ilmetä eri tasoilla (esim. ei tiedosta mitään oireita; tiedostaa motorisen halvauksen, mutta ei kognitiivisia oireita; puheen tasolla vaikuttaa ymmärtävän, mutta tiedostus ei ilmene käyttäytymisen tasolla) - ei yritä kuntouttaa tai kompensoida rajoitteita - yliarvioi kykyjään - tekee vääriä tai vaarallisia asioita - anosognosia / defenssi

17 Neuropsykologiseen oirekuvaan vaikuttavia tekijöitä - sairastumisesta kulunut aika - vaurion paikka ja laajuus (aivopuolisko, kortikaalinen/subkortikaalinen) - aivovaltimoiden suonitusalueiden välillä on yksilöllisiä eroja - kompensoivan verenkierron tehokkuus - aikaisempi aivoatrofia ja valkean aineen muutokset - ikä jossain määrin - koulutus? - sukupuoli???

18 AVH ja työelämä - suomalaisista sairastuneista joka neljäs on työikäinen, yli 3000 työikäistä henkilöä sairastuu vuosittain - työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain n. 850 AVH:n sairastanutta, joista osa voisi palata työelämään riittävien tukitoimien avulla - työelämään palaa suoraan n henkilöä, joista osa joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle jostain muusta syystä kuten masennus ja uupumus - työelämässä selviytymistä ovat voineet vaikeuttaa lievät neuropsykologiset oireet, joita ei ole diagnosoitu - Suomessa menetetään vuosittain n työvuoden panos AVH:n aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai työkyvyttömyyden takia - pitkien sairaalajaksojen ja työkyvyttömyyden vuoksi AVH:t ovat kolmanneksi kallein tautiryhmä mielenterveyden ja dementian jälkeen

19 AVH ja työelämään palaaminen - tutkimusten mukaan (n. 30 tutkimusraporttia) työelämään palanneiden määrässä on suurta vaihtelua; 3% - 84% - suurta vaihtelua selittävät käsite työ (paluu entiseen, osa-aikainen, työnkuva muutettu, kotityö) aineiston koko ( sairastunutta) ikäryhmä (joissakin < 65 v., toisissa < 45 v.) - monissa tutkimuksissa työelämään palanneiden määrä ollut 40% - 60% - näyttää siltä, että nuoremmat ja white-collar workers palaavat useammin työelämään - muita työllistymiseen yhteydessä olleita tekijöitä on ollut paljon, usein ADL omatoimisuus, kognitiivinen toimintakyky, perheen tuki ja sosiaalinen verkosto - kognitiivisten toimintojen arviointi on ollut useissa tutkimuksissa kovin suppea (FIM, MMSE)

20 AVH ja onnistunut työllistyminen hanke - RAY:n rahoittamana, yhteistyössä Aivoliiton, Kruunupuiston ja terveydenhuollon kanssa Tavoitteet - tukea AVH:n sairastaneiden oikea-aikaista työllistymistä - tutkia työllistymistä ennustavia tekijöitä - kehittää neuropsykologinen seulontamenetelmä, jonka avulla laajempiin tutkimuksiin ohjautuvat oikeat henkilöt - rakentaa malli, jossa kaikille AVH:n sairastaneille tehdään vähintäänkin neuropsykologinen seulontatutkimus

21 Rekrytointi erikoissairaanhoidossa AVH:n sairastanut henkilö, joka on ollut työelämässä sairastumisen tapahduttua (n=100) - AVH kuvantamenetelmällä varmistettu - poissulkukriteerit: niin vaikea sairaudenkuva, että ennustetta työhön palaamiselle ei ole vakava etenevä sairaus päihdeongelma vaikea masennus ennen AVH - tieto kotiutusvaiheessa/alkuvaiheessa kuntoutuskeskuksen projektikoordinaattorille, joka ohjaa kuntoutuskeskukseen arviojaksolle (2 vk 2 kk sairastumisesta) - tarvittavat lääketieteelliset tiedot kuntoutuskeskukseen

22 Ensimmäinen kuntoutuskeskusarvio 3 vrk - 2 vk 2 kk sairastumisesta Toimintakyvyn kartoitus - lääkärin tutkimus/haastattelu - laaja-alainen neuropsykologinen tutkimus, joka sisältää myös kehitettävän neuropsykologisen seulontamenetelmän - mielialan ja elämänlaadun kartoitus - työpystyvyyskysely - fysio- ja toimintaterapeutin tutkimus - sosiaalityöntekijän haastattelu - tarvittaessa puheterapeutin tutkimus Kannanotto työkykyyn ja jatkosuositukset Palaute erikoissairaanhoitoon Tarvittavat muut yhteydenotot (työterveyshuolto, työvoimatoimisto etc.)

23 Yhteydenotto sairastuneeseen - n. ½ v. sairastumisesta Sairastuneille lähetetään etukäteen kyselylomake, joka käydään läpi puhelimitse haastattelemalla - terveydentila, tilanne työllistymisen suhteen, työpystyvyys, mielialan ja jaksaminen, läheisten tuki, sosiaalinen verkosta - kuntoutuskeskuksen projektikoordinaattori toteuttaa

24 Toinen kuntoutuskeskusarvio 3 vrk - n. 1 v. sairastumisesta Toimintakyvyn kartoitus kuten ensimmäisellä jaksolla Tehtyjen suositusten toteutumisen arviointi Tilannearvio työhön palaamisen suhteen (entinen työ, työnkuva muutettu, uusi työtehtävä, osa-aikainen), työssä jaksaminen ja työpystyvyys Eläkeratkaisu (työkyvyttömyys, osatyökyvyttömyys, osa-aika, vanhuus) Tarvittaessa kannanotto työkykyyn ja jatkosuositukset Palaute erikoissairaanhoitoon/perusterveydenhoitoon Tarvittavat muut yhteydenotot

25 Yhteydenotto sairastuneeseen - n. 2 v. sairastumisesta - toteutetaan kuten ensimmäinen yhteydenotto ½ v. sairastumisesta Raportointi ja koulutus - vuosittaiset väliraportit RAY:lle - loppuraportti - näillä näkymin tulossa 2 neuropsykologian alan opinnäytetyötä

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15)

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15) AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15) RAY, Aivoliitto, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, terveydenhuolto Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Sisällys Lukijalle... 3 Neuropsykologiset yleishäiriöt aivoverenkiertohäiriön yhteydessä... 4 Tavallisimmat oikean ja vasemman aivopuoliskon

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt 2 Lukijalle Tämä opas antaa perustietoa aivoverenkiertohäiriöön liittyvistä neuropsykologisista oireista sairastuneille, heidän läheisilleen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden kehittämisprojekti Sinikka H. Peurala, ohjausryhmän pj johtaja, FT Invalidiliiton Kuntoutus Oy, Validia Kuntoutus Lahti 1 Tavoite Selvittää miten

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen Mielenterveys: Kyky elää mielekästä elämää ja toimia luovana ja tuottavana yhteisön jäsenenä (Sohlman 2004). Rakastaa ja tehdä työtä (Freud).

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Onnistunut työhön palaaminen 2011 2015. AVH ja työllistyminen -loppuraportti Hannu Nyrkkö Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 10

Onnistunut työhön palaaminen 2011 2015. AVH ja työllistyminen -loppuraportti Hannu Nyrkkö Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 10 Onnistunut työhön palaaminen 2011 2015 AVH ja työllistyminen -loppuraportti Hannu Nyrkkö Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 10 Onnistunut työhön palaaminen 2011 2015 AVH ja työllistyminen -loppuraportti

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ

IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ Neuropsykologisten testien ja itsearvioinnin yhteydet käytännön ajamiseen Turun yliopisto Liikennetutkimus Peräaho, M. & Keskinen, E. LINTU-AJOKYKY

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot