Aivoverenkierron häiriöt ovat Suomessa
|
|
- Lotta Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio Tarja Pohjasvaara, Risto Vataja, Antero Leppävuori ja Timo Erkinjuntti Masennus on yleisin aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen mielenterveyden häiriö. Sitä esiintyy %:lla aivohalvauspotilaista. Aivoinfarktin jälkeinen depressio voi olla osin reaktiivinen (sairastuminen ja riippuvuus muiden avusta päivittäisissä toiminnoissa) ja osin fysiologinen seuraus sairastumisesta (aivojen tunne-elämää säätelevien rakenteiden vaurioituminen). Omat tutkimustuloksemme tukevat tätä ajatusta. Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio on alidiagnosoitu ja alihoidettu ongelma. Depression tunnistaminen, potilaan ja omaisten tukeminen sekä masennuksen lääkehoito edistävät kuntoutumista ja lyhentävät sairaalahoitoa. Aivoverenkierron häiriöt ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja tärkein sairaalahoidon syy kehittyneissä maissa. Niihin sairastuu meillä vuosittain noin henkilöä. Aivohalvaus heikentää merkittävästi potilaan itsenäistä elämää, ja se on tärkein fyysisen haitan aiheuttaja yli 60-vuotiailla (Kaste ym. 1995). Aivoverenkierron häiriöiden esiintyvyys kasvaa iän myötä (Numminen ym. 1996), joten ongelma yleistyy lähivuosina entisestään väestön ikääntyessä. Toispuolihalvaus on aivohalvauksen yleisin neurologinen löydös, jonka esiintyvyys akuutissa vaiheessa on % (Sivenius 1982). Aivohalvauksen aiheuttaa %:ssa tapauksista aivoinfarkti, 9 15 %:ssa aivoverenvuoto ja noin 10 %:ssa subaraknoidaalivuoto (SAV) eli lukinkalvon alainen verenvuoto (Sivenius 1982, Kaste ym ja 1998, Numminen ym. 1996). Esiintyvyys ja arviointimenetelmät Masennus on yleisin aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen neuropsykiatrinen oireyhtymä. Eri tutkimusten mukaan sen yleisyys vaihtelee 20 %:sta jopa 65 %:iin (Primeau 1988). Luvut vaihtelevat sen mukaan, tutkitaanko valikoituja sairaalapotilaita vai avohoitopotilaita ja valitaanko tutkimukseen sekä aivoverenvuodon että aivoinfarktin sairastaneita vai pelkästään jälkimmäisiä. Seuranta-ajat ovat myös vaihdelleet suuresti eri depressiotutkimuksissa. Aivoinfarktiin liittyvien kognitiivisten häiriöiden ja toiminnallisten vajavuuksien vuoksi depressiivisten oireiden arviointi vaikeutuu. Monista tutkimuksista on suljettu kokonaan pois afaatikot, joten luotettavaa tietoa depression esiintyvyydestä ja vaikeudesta afasiapotilailla on vain vähän. Tutkimuksissa käytetyt masennusta kartoittavat arviointimittarit vaihtelevat, ja vain harvoin on käytetty strukturoituja haastattelumenetelmiä. Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa todettiin assosiaatio aivoinfarktin jälkeisen depression ja kognitiivisen heikentymisen välillä; yhteys muistitoimintojen, nonverbaalisen ongelmanratkaisun, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn sekä psykomotorisen nopeuden heikkenemiseen oli vahvin (Kauhanen ym. 1999). Internetin oheisaineistona ( julkaistavassa taulukossa on esitetty aivoinfarktin jälkeisestä depressiosta tehtyjä tutkimuksia. Duodecim 2001;117:
2 Depressioon liittyvät psykososiaaliset ja elimelliset tekijät Aivoverenkierronhäiriöiden jälkeinen depressio on alidiagnosoitu ja alihoidettu ongelma. Se on liitetty fyysiseen vammaisuuteen ja heikentyneeseen suoriutumiseen jokapäiväisissä toiminnoissa (Pohjasvaara ym. 1998, Kauhanen ym. 1999, Singh ym. 2000), mutta se ei ole vain psykologinen reaktio fyysiseen sairastumiseen. Folstein ym. (1977) totesivat, että aivohalvauspotilailla esiintyi enemmän masentuneisuutta kuin ortopedisilla potilailla samanasteisen toimintakykyä heikentävän haitan yhteydessä. Vammautumisesta johtuvan psykososiaalisen stressin, itsenäisyyden menettämisen ja elämänlaadun huononemisen lisäksi neurobiologisten tekijöiden kuten infarktien ja valkean aineen muutosten paikan on oletettu vaikuttavan aivoinfarktin jälkeisen depression syntyyn (Robinson 1998). Robinsonin ym. (1983) mukaan iskeemiset vauriot aivojen etuosissa ovat yhteydessä vakavaan masennustilaan. Sen jälkeen on esitetty vaihtelevia tuloksia infarktin sijainnin ja aivoinfarktin jälkeisen depression välisistä yhteyksistä, ja Carsonin ym. (2000) erittelevän katsausartikkelin mukaan infarktin sijainnilla ja aivohalvauksen jälkeisellä depressiolla ei ole osoitettu olevan yhteyttä. Lisäksi aiempien tutkimusten mukaan oireettomat infarktit (Fujikawa ym. 1993), valkean aineen muutokset (Iidaka ym. 1996) ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijät (Steffens ym. 1999) vaikuttavat depression syntyyn.»vaskulaarisen depression» käsitettä on käytetty myöhään alkavasta masennustilasta potilailla, joilla on vaskulaarisia riskitekijöitä tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkierron häiriötä (Alexopoulos ym. 1997, Krishnan ym. 1997). Omat tutkimustuloksemme Selvitimme aivoinfarktin jälkeisen depression esiintyvyyttä sekä kliinisiä ja radiologisia (1.0 teslan magneettikuvaus, MK) taustatekijöitä 277 potilaalla. Heille tehtiin strukturoitu psykiatrinen tutkimus ja aivojen MK osana Helsinki Stroke Aging Memory Studya (SAM) (Pohjasvaara ym. 1997). Depressiota ilmeni 111:llä (40.1 %). Vakava masennustila diagnosoitiin DSM-III-R:n kriteerein 72:lla (26.0 %) ja lievä 39:llä (14.1 %). Vakava masennustila, jolle ei löytynyt muuta selittävää tekijää kuin aivoinfarkti, diagnosoitiin 49:llä (18 %) (kuva 1). Riippuvuus muiden avusta päivittäisissä toiminnoissa ja ennen aivoinfarktia sairastettu depressio lisäsivät aivohalvauksen jälkeisen masennuksen riskiä (Pohjasvaara ym. 1998). Aivoinfarktin jälkeinen depressio liittyi myös iskeemisiin muutoksiin aivojen otsalohkojen kuorikerroksia tyvitumakkeisiin ja talamukseen yhdistävissä frontosubkortikaalisissa ratajärjestelmissä, erityisesti capsula internan ja tyvitumakkeiden (nucleus caudatuksen ja pallidumin) alueilla (kuva 2 ja 3) (Vataja ym. julkaisematon havainto). Depressio oli erityisen tavallinen niillä potilailla, joilla nämä rakenteet olivat vaurioituneet vasemmassa aivopuoliskossa. Kaikki potilaat n = 277 Kaikki masennuspotilaat n = 111 (40.1 %) Potilaat, joilla DSM-III-R/IV:n mukainen vakava masennus n = 72 (26.0 %) Lievä masennus n = 39 (14.1 %) Muu vakava masennus n = 23 (8.3 %) Vain aivoinfarktiin liittyvä vakava masennus n = 49 (17.7 %) Kuva 1. Depression jakaantuminen SAM-tutkimuksen (Helsinki Stroke Aging Memory Study) kohortissa. 398 T. Pohjasvaara ym.
3 Tuloksemme tukevat ajatusta, että aivoinfarktipotilailla frontosubkortikaalisten yhteyksien vaurioihin liittyy suurentunut depressioalttius (Soares ja Mann 1997, Burruss ym. 2000) ja että vakavaa masennustilaa esiintyy erityisesti vasemman aivopuoliskon prefrontaalisten vaurioiden yhteydessä (Robinson ym. 1983). Olettamuksemme mukaan myös tunnetiloja säätelevien kolmen frontosubkortikaalisen ratajärjestelmän vierekkäinen sijainti capsula internan polvekkeessa ja talamokortikaalisissa radoissa selittää näiden alueiden vaurioiden yhteyttä aivoinfarktin jälkeiseen depressioon. Talamokortikaalinen projektio Otsalohkojen etuosan kuorikerros Nucleus caudatus Pallidum Talamus Aiemmat tulokset Edellä kuvattua aivoinfarktin sijainnin ja aivohalvauksen jälkeisen depression välistä yhteyttä ei ole havaittu kaikissa tutkimuksissa (Carson ym. 2000). Vaihtelevia tuloksia selittävät mm. erilaiset potilasaineistot, masennustilojen jakaminen lieviin tai vakaviin masennustiloihin, aivoinfarktin ikä ja esimerkiksi erilaiset aivojen kuvantamistekniikat (Robinson ym. 1983, Singh ym. 2000). Aivohalvauksen jälkeisten masennushäiriöiden jako vakavaan ja lievään masennustilaan on epäluotettavaa siksi, että aivohalvaukseen liittyy monia somaattisia oireita, kuten motoriikan hidastumista, unihäiriöitä ja ruokahaluttomuutta, jotka kuuluvat myös depression diagnostisiin oirekriteereihin. Omassa tutkimuksessamme teimme suurimman osan analyyseista ilman tätä erottelua. Aivoinfarktin jälkeisen lievän masennustilan on esitetty olevan kliinisesti ja patofysiologisesti eri häiriö kuin vakava masennustila (Paradiso ja Robinson 1999). Lisäksi on saatu viitteitä siitä, että vaurion sijaitessa aivojen etuosassa vasemmalla masennus ilmaantuu varhain (alle kolme kuukautta aivohalvauksesta) ja että tämä yhteys heikkenee tai häviää pitkäaikaisemmassa seurannassa (Åström ym. 1993, Shimoda ja Robinson 1999). Aivojen kuvantamistekniikan valinnalla on ratkaiseva merkitys tutkittaessa kliinisen aivohalvauksen jälkeisen masennuksen neuropatologisia taustatekijöitä. Tietokonekerroskuvaukseen verrattuna MK osoittaa paremmin infarktin paikan, tyypin ja laajuuden, erityisesti syvän Kuva 2. Frontosubkortikaaliset yhteydet ja niiden radiologisanatomiset yhteydet. harmaan alueen rakenteissa. Valkean aineen muutoksia ja atrofiaa, erityisesti mediaalista temporaalista atrofiaa, voidaan arvioida paremmin MK:lla kuin tietokonetomografialla. Erotusdiagnostiikka Joskus masennus naamioituu ns. pseudodementiaksi. Tällaisessa tilanteessa antidepressiivisellä hoidolla on osoitettu olevan selvä vaikutus kognitiivisen oireiston korjaantumiseen (Kimura ym. 2000). Kognitiivisia häiriöitä eli tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyvää vajaatoimintaa esiintyy varsin usein aivohalvauspotilailla. Dementia-asteinen kognitiivinen häiriö esiintyy %:lla potilaista kolmen kuukauden kuluttua aivohalvauksesta (Tatemichi ym. 1993). Omassa aineistossamme ilmeni heikkoutta yhdellä tai useammalla kognitiivisella osa-alueella aivoinfarktin stabiilissa jälkivaiheessa 62 %:lla potilaista (Pohjasvaara ym. 1998). Masentuneet kärsivät usein unihäiriöistä. Omassa aineistossamme unettomuus oli jopa depressiota yleisemmin ilmoitettu oire 3 4 kuukautta aivoinfarktin jälkeen: 157 potilasta 277:stä (56.7 %) ilmoitti kärsineensä uniongelmista ja 104 (37.5 %) täytti DSM-IV:n mukaiset unettomuuden yleiset kriteerit (Leppävuori Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio 399
4 ym. 2000). Erotusdiagnostiikassa on muistettava myös uniapneoiden esiintyminen aivoinfarktipotilailla. Hengitysvaikeudet unen aikana voivat aiheuttaa päiväsaikaista väsymystä ja uupumusta ja hidastaa näin kuntoutumista (Millman ym. 1989). Äkilliset sekavuustilat ilman paikallisia neurologisia oireita saattavat myös aiheuttaa erotusdiagnostisia ongelmia. Varsinkin ns. hiljainen delirium, josta kärsivä voi olla apaattinen, vähäpuheinen tai puhumaton, saattaa muistuttaa masennustilaa. Laukaisevana tekijänä saattaa olla esimerkiksi infarkti oikean keskimmäisen aivovaltimon alueella. Maanisia oireita on kuvattu oikean talamusseudun infarktien yhteydessä. Tällöin potilailla esiintyy yleensä myös paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä. Apatia on tärkeä ja yleinen neuropsykiatrinen oire (Levy ym. 1998). Sillä tarkoitetaan mielenkiinnon ja motivaation häviämistä ja tunnetilojen latistumista. Apatia on tavallinen varsinkin aivojen otsalohkojen ja frontosubkortikaalisten ratojen vaurion jälkeen. Vaikka masentuneet ovat usein apaattisia ja apatiapotilaat hyötyvät usein depressiolääkityksestä, ei apatia ole sama asia kuin depressio (Levy ym. 1998). Depressiolääkkeiden lisäksi apatiaa voidaan hoitaa aivojen otsalohkojen kuorikerroksen dopamiiniaineenvaihduntaa lisäävillä lääkkeillä, kuten amantadiinilla, selegiliinillä tai metyylifenidaatilla. Myös ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisia aivohalvauspotilailla. Aivohalvauksen jälkeen ahdistuneisuushäiriöitä todettiin Leppävuoren ym. (2000) aineistossa 21.7 %:lla ja 9.4 %:lla ahdistuneisuus liittyi nimenomaan aivohalvaukseen (elimellinen ahdistuneisuushäiriö). Aivohalvauksen jälkeinen ahdistuneisuus esiintyy harvoin itsenäisenä häiriönä; omassa tutkimuksessamme 80 %:lla oli samanaikainen masennustila. Robinson ym. (1997) totesivat, että DSM-III- R:n tai DSM-IV:n diagnostisia kriteereitä voidaan käyttää aivohalvauspotilaiden mielialahäiriöiden luokittelussa jo akuutissa vaiheessa. Depression arviointiasteikot (esim. Beck Depression Inventory, Hamilton Depression Rating Scale, Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale) sopivat seulontaan ja diagnostisen arvioinnin tueksi masennuksen vaikeusasteen määrittämiseen esimerkiksi lääkehoidon tehoa seurattaessa. Depression hoito Masennusoireyhtymien ja somaattisten sairauksien välinen suhde on monitahoinen. Aivohalvauksen akuutissa vaiheessa (1 3 viikkoa) masennustila voi liittyä elimelliseen muutokseen aivoissa ja se paranee fyysisen tilan kohentuessa yleensä ensimmäisen kuukauden aikana. Tällöin ei tarvita erityistä masennuksen hoitoa. Mikäli masennus kestää pidempään ja siinä on havaittavissa vakavan masennustilan piirteet, lääkityksen aloittaminen on tarpeellista. Masennuslääkitys on aivohalvauspotilailla tavanomaista pidempiaikaista (usein 6 12 kk). Kontrolloituja tutkimuksia masennuslääkkeiden tehosta aivoinfarktin jälkeen on tehty vain vähän (Lipsey ym. 1984, Andersen ym. 1994, Gonzalez-Torrecillas ym. 1995). Masennuslääkkeiden annos säädetään yksilöllisesti vasteen mukaan. Aiemmin trisykliset depressiolääkkeet kuten amitriptyliini ja nortriptyliini olivat eniten käytettyjä aivohalvauksen jälkeisen masennuksen hoidossa. Niiden käyttöön aivohalvauspotilailla voi liittyä vakavia sivuvaikutuksia, kuten kaatuilua (ortostaattinen hypotensio) ja kognitiivista heikentymistä (antikolinergiset vaikutukset). Nykyisin käytetään eniten selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä, mm. sitalopraamia (Andersen ym. 1994), sertraliinia ja fluoksetiinia (Gonzalez-Torrecillas ym. 1995). Myös selektiivinen MAO:n estäjä moklebemidi on todettu tehokkaaksi valikoiduilla potilailla. Uusimmista masennuslääkkeistä kuten venflaksiinista, mirtatsapiinista, reboksetiinista tai nefatsodonista on toistaiseksi vähän kliinistä kokemusta, mutta myös ne vaikuttavat lupaavilta vaihtoehdoilta aivohalvauksen jälkeisen masennuksen hoidossa. Aivojen sähköhoito on turvallinen ja tehokas vakavassa masennustilassa aivohalvauksen akuutin vaiheen jälkeen (Murray ym. 1987). Sähköhoito lisää ohimenevästi aivoperfuusiota, mikä voinee olla akuutissa vaiheessa haitallista. Tutkimustietoa on käytettävissä vähän, mutta kuukauden varo- 400 T. Pohjasvaara ym.
5 A Otsalohkon kuorikerros I II aivokammion etusarvi Nucleus caudatus Capsula interna Putamen Pallidum Efferentit radat Afferentit radat Talamus B Ratojen lähtökohdat prefrontaalikuoressa: Hemisfäärin mediaalinen puoli Hemisfäärin lateraalinen puoli Orbitofrontaalinen Dorsolateraalinen Anteriorinen cingulum Kuva 3. A) Frontosubkortikaalisten ratojen anatominen sijainti. B) Ratojen lähtökohdat prefrontaalikuorella. aika aivohalvauksen jälkeen lienee sopiva ennen sähköhoitoa. Säännölliset lääkärin tapaamiset ovat tärkeitä potilasta tukevan terapian toteuttamisessa (potilaan tilanteen ymmärtäminen, kuunteleminen ja empaattinen suhtautuminen hänen ongelmiinsa). Sairauteen sopeutumisen ongelmat saattavat olla hyvinkin erilaiset samantyyppisistä vaurioista ja somaattisista oireista kärsivillä. Usein tähän vaikuttavat potilaan persoonalli- Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio 401
6 Mikäli vakava masennustila kestää yli kuukauden, lääkityksen aloittaminen on tarpeellista. tuksille on korostunut iäkkäillä potilailla ja aivovaurion yhteydessä, kannattaa valita uuden polven valmiste, esimerkiksi risperidoni tai olantsapiini. Depressio ja aivohalvauksen jälkeinen kuntoutuminen ovat kehäsuhteessa toisiinsa. Depressio saattaa heikentää kuntoutusmotivaatiota ja sitä kautta hidastaa myös fyysistä toipumista. Toisaalta huonosti edistyvä kuntoutuminen voi olla depression syy. Aivohalvauspotilaalle yksilöllisen, kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitel- suus ennen sairautta, käytössä olevat sopeutumismekanismit ja ympäristön tukitoimet. Interpersonaalisessa terapeuttisessa toiminnassa on keskeistä käsitellä terveyden menetykseen liittyvää surematonta surua sekä lähi- tai työsuhteiden roolikonflikteja tai roolin menetystä. Psykiatrinen konsultaatio saattaa olla paikallaan, mikäli potilas kärsii psykoottisesta masennustilasta tai hän on itsemurhavaarassa. Psykoottisissa masennustiloissa masennuslääkkeen rinnalle on liitettävä psykoosilääke. Koska herkkyys psykoosilääkkeiden haitallisille sivuvaikuman laatiminen ja sen toteuttaminen on myös depression ehkäisyn ja hoidon lähtökohta. Aivohalvauspotilaiden masennuksen aktiivinen hoito eri muodoin on aiheellista, koska hoitamattomana masennus voi kestää jopa useita vuosia (Robinson ym. 1997). Aivohalvauspotilaan ja hänen omaistensa kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus ovat tärkeä osa myös depression hoitoa. Omaisilla esiintyy lähes yhtä usein (41 %) depressiota kuin aivohalvauspotilailla itsellään (Kotila ym. 1998). Masennustilojen diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja lääkehoidon onnistuminen edellyttävät aina hyvää yhteistyösuhdetta lääkärin kanssa. Masentuneen potilaan lääkärissään kaikuna herättämät väsymyksen ja toivottomuuden vastatunteet ovat usein keskeisenä esteenä hyvän ja toimivan yhteistyösuhteen syntymiselle (Huttunen ja Lepola 1993). Kotila ym. (1998) totesivat, että kolmen kuukauden kuluttua aivohalvauksesta depressio oli harvinaisempi niillä alueilla Suomessa, missä asiaan yritettiin puuttua aktiivisesti (41 %, muualla 54 %). Lopuksi Depressiiviset oireyhtymät ovat yleisiä aivoinfarktin jälkeen. Valitettavan usein ne ovat alidiagnosoituja ja alihoidettuja, mikä hidastaa kuntoutumista ja pidentää sairaalahoitoa. Aivoverenkierron häiriöiden jälkeistä henkistä ja sosiaalista kuormitusta voidaan lievittää monin tavoin. Psykiatristen oireiden joista depressio on yleisin tunnistaminen ja hoito on tärkeä osa tätä työtä. Kirjallisuutta Alexopoulos GS, Meyers BS, Young RC, Campbell S, Silbersweig D, Charlson M. Vascular depression hypothesis. Arch Gen Psychiatry 1997;54: Andersen G, Vestergaard K, Lauritzen L. Effective treatment of poststroke depression with the selective serotonin reuptake inhibitor citalopram. Stroke 1994;25: Burruss JW, Hurley RA, Taber KH, Rauch RA, Norton RE, Hayman LA. Functional neuroanatomy of the frontal lobe circuits. Radiology 2000;214: Carson AJ, MacHale S, Allen K, Lawrie SM, Dennis M, House A, Sharpe M. Depression after stroke and lesion location: a systematic review. Lancet 2000;356: Folstein MF, Maiberger R, McHugh PR. Mood disorder as a specific complication of stroke. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1977;40: Fujikawa T, Yamawaki S, Touhouda Y. Incidence of silent cerebral infarction in patients with major depression. Stroke 1993;24: Gonzalez-Torrecillas JL, Mendlewicz J, Lobo A. Effects of early treatment of post-stroke depression on neuropsychological rehabilitation. Int Psychogeriatr 1995;78: Herrmann M, Black SE, Lawrwnce J, Szekely C, Szalai JP. The Sunnybrook stroke study. A prospective study of depressive symptoms and functional outcome. Stroke 1998;29: T. Pohjasvaara ym.
7 Huttunen M, Lepola U. Biologiset tekijät ahdistuneisuus- ja pakko-oireisissa häiriöissä. Kirjassa: Neuropsykiatria. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 1993, s.??? Iidaka T, Nakajima T, Kawamoto K, ym. Signal hyperintensities on brain magnetic imaging in elderly depressed patients. Eur Neurol 1996; 36: Kaste M, Palomäki H, Sarna S. Where and how should elderly stroke patients be treated? A randomized trial. Stroke 1995;26: Kaste M, Fogelholm R, Rissanen A. Economic burden of stroke and the evaluation of new therapias. Public Health 1998;112: Kauhanen M, Korpelainen JT, Hiltunen P, ym. Poststroke depression correlates with cognitive impairment and neurological deficits. Stroke 1999;30: Kimura M, Robinson RG, Kosier JT. Treatment of cognitive impairment after poststroke depression. Stroke 2000;31:1482. Kotila M, Numminen H, Waltimo O, Kaste M. Depression after stroke. Results of the Finnstroke study. Stroke 1998;29: Krishnan KR, Hays JC, Blazer DG. MRI-defined vascular depression. Am J Psychiatry 1997;154: Lipsey JR, Robinson RG, Pearlson GD, Rao K, Price TR. Nortriptyline treatment of post-stroke depression: a double-blind treatment trial. Lancet 1984;1: Leppävuori A, Pohjasvaara T, Vataja R, Kaste M, Erkinjuntti T. Frequency and clinical determinants of poststroke anxiety disorders at three to four months after ischemic stroke. Br J Psychiatry 2000 (painossa). Levy M, Cummings J, Fairbanks L, ym. Apathy is not depression. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 1998;10: Millman RP, Fogel BS, McNamara ME, Carlisle CC. Depression as a manifestation of obstructive sleep apnea: reversal with nasal continuous positive airway pressure. J Clin Psych 1989;50: Murray GB, Shea V, Conn DR. Electroconvulsive therapy for post-stroke depression. J Clin Psychiatry 1987;47: Numminen H, Kotila M, Waltimo O, Kaste M. Declining incidence and mortality rates of stroke in Finland from 1972 to Results of three population based stroke registers. Stroke 1996;27: Paradiso S, Robinson RG. Minor depression after stroke: an initial validation of the DSM-IV construct. Am J Geriatr Psychiatry 1999;7: Pohjasvaara T, Erkinjuntti T, Vataja R, Kaste M. Dementia three months after stroke. Baseline frequency and effect of different definitions of dementia in the Helsinki Stroke Aging Memory Study (SAM) cohort. Stroke 1997;28: Pohjasvaara T, Leppävuori A, Siira I, Vataja R, Kaste M, Erkinjuntti T. Frequency and clinical determinants of post-stroke depression. Stroke 1998;29: Primeau F. Post-stroke depression: a critical review of the literature. Can J Psychiatry 1988;33: Robinson RG, Kubos KL, Starr LB, Rao K, Price TR. Mood changes in stroke patients: relationship to lesion location. Compr Psychiatry 1983;24: Robinson RG. Neuropsychiatric consequences of stroke. Annu Rev Med 1997;48: Sharpe M, Hawton K, Seagroatt V, ym. Depressed disorders in longterm survivors of stroke. Associations with demographic and social factors, functional states and brain lesion volume. Br J Psychiatry 1994;164: Shimoda K, Robinson RG. The relationship between post-stroke depression and lesion location in long-term follow-up. Biol Psychiatry 1999;45: Singh A, Black SE, Herrmann N, Leibovitch FS, Ebert PL, Lawrence J, Szalai JP. Functional and neuroanatomic correlations in poststroke depression: the Sunnybrook Stroke Study. Stroke 2000; 31: Sivenius J. Studies on the rehabilization, epidemiology and clinical features of stroke in East Central Finland. Kuopio: University of Kuopio Soares JC, Mann JJ. The anatomy of mood disorders-review of structural neuroimaging studies. Biol Psychiatry 1997;41: Steffens DC, Helms MJ, Krishnan KR, Burke GC. Cerebrovascular disease and depression symptoms in the cardiovascular health study. Stroke 1999;30: Tatemichi TK, Desmond DW, Paik M, ym. Clinical determinants of dementia related to stroke. Ann Neurol 1993;33: Åström M, Adolfsson R, Asplund K. Major depression in stroke patients. A 3-year longitudinal study. Stroke 1993;24: TARJA POHJASVAARA, LT, erikoislääkäri, tutkija Peijaksen sairaala ja HUS/HYKS neuroklinikka TIMO ERKINJUNTTI, dosentti, erikoislääkäri HUS/HYKS neuroklinikka PL 300, HUS RISTO VATAJA, LL, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Kellokosken sairaala Kellokoski ANTERO LEPPÄVUORI, LKT, va. ylilääkäri HUS/HYKS psykiatrian klinikka PL 320, HUS Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio 403
8 Mitä opin 1. Depressiota esiintyy vakiintuneessa aivoinfarktin jälkitilassa a) %:lla b) %:lla c) %:lla d) 62 %:lla 2. Aivoinfarktin jälkeistä depressiota selittää tutkimusten mukaan a) miessukupuoli b) ennen aivoinfarktia sairastetut depressiiviset vaiheet c) korkeampi ikä d) riippuvuus päivittäisissä toiminnoissa 3. On viitteitä, että tietyt radiologiset muutokset liittyisivät aivoinfarktin jälkeiseen depressioon. Näitä ovat a) infarktin sijainti vasemmassa aivopuoliskossa b) aivoatrofia c) frontosubkortikaalisten yhteyksien alueella sijaitsevat vauriot d) aivoinfarktin sijainti aivojen oikean aivopuoliskon etuosassa 4. Milloin aivoinfarktin jälkeiseen depressioon suositetaan harkittavaksi antidepressiivistä lääkehoitoa a) aina b) jos masennustila kestää pidempään kuin kuukauden sairastetusta aivoinfarktista c) jos depressio täyttää vakavan masennustilan piirteet d) ei koskaan Oikeat vastaukset sivulla
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotAivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti
Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS Risto Vataja Ylilääkäri, HUS Psykiatria/ Gero-neuro-päihdepsykiatrian linja Sidonnaisuudet: Vakuutusoikeuden asiantuntijajäsen VALVIRAn pysyvä asiantuntija Aivohalvauksen
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotMasennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen
Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotEscitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit
Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotAVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA
AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotNÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi
NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotVanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala
Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotLataa Masennus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Masennus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Masennus Lataa ISBN: 9789516563186 Sivumäärä: 416 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.83 Mb Masennus-kirja käsittelee masennustilaan vaikuttavia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sairauden
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotMASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma
MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN
LisätiedotTietoisuuden lisääminen
Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta
LisätiedotESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)
4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana
LisätiedotMASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA
MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI
LisätiedotMielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa
Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotVanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?
Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen
LisätiedotKATSAUS. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä. Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson
KATSAUS Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson Viime vuosina erityisesti yksifotoniemissio- ja positroniemissiotomografialla
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotDEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA
1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotNeuropsykiatrisen potilaan tutkiminen
Neuropsykiatria Risto Vataja, Taina Nybo ja Riitta Mäntylä Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Aivosairauksiin liittyy tavallisesti neurologisia, psykiatrisia ja kognitiivisia oireita, joiden yksityiskohtainen
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
Lisätiedot