AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Transkriptio

1 AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät Helsinki Anu Berg, PsT

2 Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin 33-41% aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista kärsii masennuksesta Hackett et al. Stroke 2005 Robinson & Spalletta Can J Psychiatry 2010

3 Masennus sairastumisen jälkeen voi olla reaktio? toimintakyvyn muutoksiin äkilliseen, vakavaan sairastumiseen oire aivojen vaurioitumisesta sinänsä? mielialaa säätelevien rakenteiden ja ratojen vaurioituminen monoamiinivälittäjäainejärjestelmien vaurioituminen sytokiniinien, geenien merkitys? monitekijäinen tila

4 Mitä masennuksesta seuraa? heikompi elämänlaatu merkitys saattaa jopa ylittää toimintakykyhaitan heikompi kuntoutuminen ja toimintakyky myös kognitiivisen suorituskyvyn heikkeneminen riippumatta monista taustatekijöistä ja aivohalvausoireiden alkuoireiden vakavuudesta lisääntynyt terveyspalvelujen käyttö lisääntynyt kuolleisuus Brodaty et al. 2007, Ellis et al. 2010, Jia et al. 2006, Naess et al. 2010, Pan et al. 2008, Pohjasvaara et al. 2001, Willey et al. 2010, Williams et al. 2004

5 Ketä masennus uhkaa ja milloin? Missä vaiheessa sairastumisen jälkeen masennusta esiintyy? Millainen on masennuksen kulku? Mitkä tekijät liittyvät masennukseen eri vaiheissa sairastumisen jälkeen? Mitkä tekijät ennustavat masennusta?

6 Masennuksen taustatekijät aivoinfarktioireiden vakavuus ja/tai toimintakyvyn heikkous yksinasuvuus, sosiaalisen tuen puute aiempi masennushistoria Mahdollisia tekijöitä sukupuoli ikä koulutustaso persoonallisuustekijät vaurion paikka Hackett & Anderson Stroke 2005

7 Aika vaikuttaa toipumiseen ja kuntoutumiseen haitan määrään elämäntilanteeseen tietoisuuteen oireista ja niiden vaikutuksista sopeutumisen kulkuun Masennuksen kulusta aivohalvauksen jälkeen on ollut vähän tietoa. Aikatekijä on yksi syy erilaisiin arvioihin depression esiintyvyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä.

8 1½ vuoden seurantatutkimus Berg et al. Stroke 2003 Potilaat 100 perättäistä ensimmäisen aivoinfarktinsa saanutta, korkeintaan 70-vuotiasta HYKS:n neurologian klinikalle otettua potilasta ikä 55 (+ 11) vuotta 68 miestä, 32 naista oikea hf 38, vasen hf 42, aivorunko/pikkuaivoalue 20

9 Tutkimusajankohdat akuuttivaihe (2 vkoa), 2, 6, 12 ja 18 kk Menetelmät masennus: DSM-III-R, BDI oireiden vaikea-asteisuus SSS, toimintakyvyn haitta BI, kattava neuropsykologinen tutkimus

10 Masennuksen kulku Lievä masennusoireilu (BDI > 10) oli yleistä koko seurannan ajan, mutta vakava masennus (DSM-III-R) lisääntyi akuutti 2 kk 6 kk 12 kk 18 kk BDI > major Ainakin kerran seurannan aikana BDI-kriteeri ylittyi 54 prosentilla potilaista ja vakavan masennustilan kriteerit 26 prosentilla

11 sairastettu aivoinfarkti lisää masennusriskiä vielä 2-5 vuoden päästä sairastumisesta Chausson et al. 2010, Schepers et al. 2009

12 Masennus alkaa varhain kaikista jossain vaiheessa masentuneista 50 % oirehti jo kahden viikon päästä 75 % 2 kk kuluessa 88 % 6 kk kuluessa vain 12 % oirehti ensi kertaa vasta kk päästä sairastumisesta

13 Masennus kroonistuu herkästi Akuuttivaiheessa (noin 2 viikkoa) ja /tai 2 kk kohdalla masentuneista (BDI > 10) 46 % oli edelleen vähintään lievästi masentuneita 1v ja/tai 1½ v päässä sairastumisesta ½ vuoden kohdalla masentuneista 67 % oli edelleen masentunut 1v ja/tai 1 ½ vuoden kuluttua sairastumisesta

14 Masennus siis oirehtii tyypillisesti jo ensimmäisten sairastumisen jälkeisten viikkojen aikana, ja valtaosalla 2 kk kuluessa. Lievät masennusoireet puolen vuoden päästä sairastumisesta jäävät helposti pysyviksi jopa vuosien ajaksi.

15 Masennukseen yhteydessä olevat tekijät muuttuvat ajan kuluessa alussa korkeampi ikä mahdollisesti yksinasuvuus vaurion paikka ei ollut suoraan yhteydessä masennukseen, mutta vamman vaikeudella merkitystä, jos vamma vasemmassa hemisfäärissä tai aivorunkoalueella, mutta ei, jos se on oikeassa hemisfäärissä käsien motoriikka korreloi, ei SSS ei eroa sukupuolella, afasian olemassaololla

16 ½-1 vuoden päässä sairastumisesta oireiden vakavuudella (SSS) on selvä yhteys masennusoireiluun myös kognitiivisen suorituskyvyn vaikeudet nousevat selvemmin esille, mutta eivät mallissa yltäneet itsenäiseksi masennuksen selittäjäksi oireiden vakavuuden merkitys väheni tämän jälkeen

17 1½ vuoden päästä miehet kärsivät naisia useammin masennuksesta alkuvaiheen oireet kroonistuivat useammin miehillä kuin naisilla (54 % vs. 27 %) kaikki 5 sairastunutta, jotka oirehtivat ensi kertaa 1-1½ vuoden päästä sairastumisesta, olivat miehiä masennus yleensä naisilla tyypillisempää, mutta aivohalvausten yhteydessä ero ei ehkä ole niin selvä onko miesten riski nimenomaan pidemmässä seurannassa? (myös esim. Burvill et al Schepers et al. 2009,)

18 Voidaanko jo alkuvaiheessa ennustaa masennuksen kehittymistä? oireiden vakavuus ennusti 12 kk masennusta, mutta mallilla saatiin vain 11% selitysosuus kun alkuvaiheen BDI lisättiin, malli selitti 35% miessukupuoli ennusti 18 kk masennusta, mutta mallilla saatiin vain 12% selitysosuus kun alkuvaiheen BDI lisättiin, malli selitti 42% Masennus tulisi arvioida jo alkuviikkoina ja/tai 1-2 kuukauden päästä sairastumisesta.

19 Omaisen masennus puolison tai muun läheisen äkillinen vakava sairastuminen kriisi elämänmuutokset ja avuntarve kuormittavat stressioireita jopa 3-5 vuotta Jones et al. 2000, Visser-Meily et al omaisen mahdollinen uupumus ja masennus sekä heikentävät omaisen elämänlaatua ja terveyttä että vaikuttaa potilaan kuntoutumiseen ja mielialaan Carod-Artal et al. 2009, Klinedinst et al. 2009

20 Omaisten masennuksen esiintyvyys Berg et al BDI > 10 kaikki puolisot muut akuutti 33 % 38 % 19 % 6 kk 30 % 34 % 21 % 18 kk 30 % 33 % 23 %

21 Omaisen masennuksen selittäjät Alkuvaiheessa potilaiden oireiden vaikeaasteisuus/toimintakyvyn haitta ja ikä olivat merkitseviä itsenäisiä selittäjiä ½ v ja 1½ vuoden seurannassa alkuvaiheen BDI oli tärkein masennuksen ennustaja alkuvaiheen BI korreloi omaisen myöhempäänkin masennukseen, mutta oireiden vaikeus ei ollut itsenäinen selittäjä 1½ vuoden seurannassa puolisoiden kohdalla korkeampi ikä vaikuttaa

22 Omaisten BDI alkuvaiheessa ja 18 kk päästä sairastumisesta BDI<10 BDI>10 BDI> BDI < 10 BDI > 10 Depressiiviset oireet alkuvaiheessa

23 Omaisen uupumus 38 % puolisoista oli uupunut 6 kk päässä puolison sairastumisesta, 29 % 1½ v. päästä 6 kk kohdalla ADL-avuntarve ja omaisen naissukupuoli (47 % vs. 8 %) ja masennus liittyivät uupumukseen 1½ vuoden päässä sairastumisesta masennus keskeinen uupumuksen selittäjä

24 Johtopäätökset Aivohalvauspotilaiden masennus tulisi arvioida pian sairastumista seuraavan akuuttivaiheen jälkeen, ja seurannan tulisi jatkua riittävän kauan. Aivohalvauspotilaiden omaisten hyvinvoinnin arvioinnin olisi hyvä kuulua kuntoutussuunnitelmaan.