Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria"

Transkriptio

1 Geriatria Miia Kivipelto ja Matti Viitanen Vanhus ja muisti Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Kognitiivinen heikentyminen ja dementia lisääntyvät nopeasti ikääntyvässä väestössä ja onkin arvioitu, että seuraavan 50 vuoden kuluessa Alzheimerpotilaiden määrä kasvaa jopa nelinkertaiseksi. Saman laskelman perusteella on arvioitu, että jos taudin alkua pystyttäisiin lykkäämään edes viidellä vuodella, voisi Alzheimerpotilaiden määrä puolittua. Tämän vuoksi kysymykset taudin varhaisesta toteamisesta (jo ennen dementiakynnyksen ylittymistä), muokattavissa ja hoidettavissa olevista riskitekijöistä ja hoitomahdollisuuksista ovat keskeisiä. K ognitiivinen heikentyminen ja dementia lisääntyvät nopeasti ikääntyvässä väestössä. Esimerkiksi Kungsholmen-projekti on osoittanut, että yli 90-vuotiaista noin 60 %:lla on lievä muistihäiriö ja 40 %:lla dementia. Tässä vanhimmassa ikäryhmässä muistipulmat ovat yleisempiä kuin syöpätauditt ja kaikki kardiovaskulaariset sairaudet yhteensä (taulukko 1, Fratiglioni ym. 2001) Aiemmin oli varsin yleisesti vallalla käsitys, että huonomuistisuus kuuluu luonnollisena osana vanhuuteen. Ilmaukset»seniliteetti» ja»vanhuuden höperyys» kuvastavat tätä. Viime vuosina on tehty paljon tutkimuksia ikääntymiseen liittyvistä kognitiivisista muutoksista ja havaittu, että vanhuksen ei tarvitse välttämättä»höperöityä». Ikääntyminen tuo tosin tullessaan tiettyjä kognitiivisia muutoksia, mutta vieläkin kiistellään siitä, mitkä spesifiset kognitiiviset muutokset kuuluvat ns. normaaliin ikääntymiseen. Monet pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että kognitiiviset muutokset eivät ole yhtenäisiä vaan tietyt kognitiiviset alueet heikkenevät nopeammin kuin toiset (Christensen 2001). Viime aikoina on myös käynyt selväksi, että ikääntyessä yksilöiden väliset erot kasvavat ikääntyvät aivot ovat siis heterogeenisia. Lisäksi havaitaan usein vaihtelua yksilön suorituksessa kerrasta toiseen tilanteen mukaan. Nämä tekijät luonnollisesti vaikeuttavat normaalien ikääntymismuutosten Taulukko 1. Yleisimpien kroonisten sairauksien esiintyvyys (%) Kungsholmen-projektin vanhusväestössä ikäryhmittäin (diagnoosit WHO:n ICD-9-luokituksen mukaan) (Fratiglioni ym. 2001). Ikäryhmä v v 90 v tai yli Sensorinen toiminta Kuulohäiriö 3,7 9,4 17,5 Sokeus tai melkein sokeus 4,0 10,0 12,0 Mentaalinen toiminta Kognitiivinen heikentyminen 1 18,9 34,7 61,0 Dementia 2 13,5 24,6 39,2 Depressio 5,1 8,2 9,2 Fyysiset sairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet 47,7 48,3 39,8 Murtumat 13,0 11,9 12,9 Syövät 4,7 4,3 9,2 Muut sairaudet 3 29,0 34,5 21,1 1 MMSE-pistemäärä alle 24 2 Kaksi lääkäriä teki dementiadiagnoosin toisistaan riippumatta DSM-III-R:n kriteerien mukaan 3 Endokrinologisia, gastrointestinaalisia, hematologisia, neurologisia, hengityselin- ja infektiosairauksia Duodecim 2006;122:

2 Keskimääräinen muistamiskyky 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1, Ikäryhmä (v) erottamista orastavasta dementoivasta sairaudesta. Ikääntyessä episodinen muisti heikkenee, ja tämä heikkeneminen alkaa jo varhain (kuva 1). Uuden oppimiseen tarvitaan enemmän aikaa kuin ennen, ja kognitiivinen järjestelmä on herkempi häiriöille (keskittymiskyky heikkenee ja on vaikeampi suunnata huomiota useaan asiaan samanaikaisesti). Semanttinen muisti ei yleensä heikkene yhtä paljon kuin episodinen, ja lyhytkestoisessa muistissa ei usein tapahdu merkittäviä muutoksia. Sitä vastoin kognitiivinen nopeus heikkenee yleensä merkittävästi iän mukana. Tietämys ja kokemus toisaalta lisääntyvät ja kompensoivat muiden alueiden heikentymistä. Normaaliin ikääntymiseen liittyvät kognitiiviset muutokset ovat lisäksi siinä määrin lieviä, että ne eivät yleensä vaikuta päivittäisiin toimiin, vaikkakin nykyajan nopeatempoisessa tietoyhteiskunnassa elävä vanhus (ja usein nuorempikin) voi kokea suoriutumiskykynsä riittämättömäksi. Lievä muistihäiriö Episodinen muisti Semanttinen muisti Lyhytaikainen muisti Kuva 1. Normaaliin ikääntymiseen liittyvät muutokset eri muistitoiminnoissa. Muokattu Nilsson ym. (2005) artikkelista. Ikääntymiseen liittyvälle kognitiiviselle (lähinnä muistin) heikkenemiselle on annettu monia eri määritelmiä (esim. benign senescent forgetfullness, age-associated memory impairment), mutta niiden kliininen sisältö on jäänyt epäselväksi. Uudemmat kognitiivisen heikentymisen käsitteet ovat keskittyneet patologiseen malliin: on yritetty kuvata kognitiivisia häiriöitä, jotka heijastavat taustalla olevaa aivopatologiaa. Useimmat liittyvät Alzheimerin tautiin (AT), joka on dementian yleisin aiheuttaja ja jolle on tyypillistä pitkä prekliininen vaihe. Eniten huomiota saanut käsite tässä yhteydessä on lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) (Petersen ym. 1999). MCI:n on ajateltu olevan välivaihe normaaliin ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten ja lievän AT:hen liittyvän dementian välillä, mutta kuten kognitiivisen jatkumon käsite ilmentää, ei ole usein mahdollista vetää tarkkaa rajaa näiden tilojen väliin, vaan jakaumat ovat osittain päällekkäiset (kuva 2). MCI:n on osoitettu olevan erityisesti kliinisissä otoksissa riski AT:n kehittymisen kannalta (Petersen ym. 1999). Viime vuosina kliinisistä ja erityisesti väestöpohjaisista tutkimuksista on kertynyt tietoa, joka viittaa siihen, että MCI on varsin heterogeeninen tila ja ennuste vaihtelee (osalle kehittyy dementia mutta osalla tila pysyy vakaana tai jopa palautuu»normaaliksi»). MCI:n etiologia voikin olla vaihteleva ja heijastaa myös muita tiloja kuin AT:tä (esim. vaskulaarinen aivoleesio, depressio, metaboliset häiriöt, systeemitaudit, lääkkeet,»normaalin ikääntymisen» ilmenemä). Uuden tiedon kertyessä MCI-käsitettä on kritisoitu ja sen kriteerejä uusittu. On vahvistunut käsitys, että MCI on oireyhtymä. Uusimmat konsensuskriteerit ovat seuraavat: 1) tila ei ole normaali, mutta toisaalta dementian kriteerit ei- Normaali ikääntyminen Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI) Dementia Kuva 2. Kognitiivisen suorituskyvyn jatkumo. Muokattu Petersenin ym. (2001) artikkelista M. Kivipelto ja M. Viitanen

3 vät täyty, 2) kognitiivinen tason suorituskyky on potilaan tai omaisen kertoman perusteella heikentynyt ja neuropsykologiset testit osoittavat kognitiiviseen häiriön (esim. pistemäärä alle tietyn normitason) tai heikentyminen on todistettavissa objektiivisesti testein (vaatii seurannan) ja 3) suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista on normaalia tai esiintyy vain pieniä häiriöitä kompleksisissa tai instrumentaalisissa toiminnoissa (Winblad ym. 2004). MCI:n käsite siis elää ja kehittyy. Vaikka muistihäiriöiden seulontaa väestötasolla ei voida nykytiedon perusteella suosittaa, on näyttöä siitä, että henkilöitä, joilla on todettu MCI, on syytä seurata heidän suurentuneen dementiariskinsä vuoksi (Hänninen ja Pirttilä 2001, Petersen ym. 2001). Vaikka MCI ei nykykäsityksen mukaan olekaan aihe AT-lääkityksen aloittamiseen, on kognitiivisen heikkenemisen varhainen tutkiminen ja mahdollisen taudin määrittäminen tärkeää. Tämän seikan merkitys korostuu entisestään, jos uusia tautiprosessia hidastavia tai taudin etenemisen pysäyttäviä lääkkeitä saadaan markkinoille (Jelic ym. 2006). Muistitestit»Vanhus ja muisti» Milloin ja miten muistia sitten pitäisi testata? Muistihäiriön kokeminen on varsin yksilöllistä. Monet iäkkäät kokevat nimien muistamisen vaikeaksi. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla merkki kognitiivisesta heikentymisestä. Selvä kokemus muistitoiminnan muutoksesta ja huoli pahenemisesta ovat syitä ryhtyä selvittelemään tilannetta. Tärkeimmät seikat ovat yksityiskohtainen anamneesi ja läheisen haastattelu. Muistihäiriöpotilaan omaisia varten on laadittu strukturoitu kyselylomake, joka kartoittaa dementoivissa sairauksissa esiintyviä oireita (Pulliainen ym. 2001). Se on arvokas apuväline muistihäiriöpotilaita tutkittaessa. AT alkaa useimmiten episodisen muistin häiriöllä, mutta myös»normaalissa» ikääntymisessä episodinen muisti heikkenee. Neuropsykologisissa testeissä on joissain määrin todettu laadullisia eroja AT:n ja normaalin ikääntymisen välillä, mutta pääosin erot varsinkin hyvin lievän dementian ja normaalin välillä ovat määrällisiä. AT:ssä muistihäiriö on lisäksi etenevä, ja edetessään se haittaa työntekoa tai sosiaalista toimintaa. Epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että muistin ohella myös muut kognitiiviset toiminnot heikkenevät, ennen kuin AT pystytään kliinisesti diagnosoimaan (Bäckman ym. 2005) Toistaiseksi ei ole tarjolla yhtään ideaalista testiä muistihäiriöiden seulontaan. MMSE on nopeana ja helppokäyttöisenä edelleen paljon käytetty seulontatesti. Pistemäärä 24/30 viittaa jo dementiaan, mutta toisaalta pistemäärä 30/30 ei sulje pois kognitiivista heikkenemistä. MMSE on varsin karkea testi ja painottuu kielellisiin ja orientaatiokysymyksiin, kun taas toiminnanohjauksen ongelmat (esim. vaskulaarisperäinen kognitiivinen heikentyminen) eivät tule helposti ilmi. Myös muistia testataan varsinaisesti vain kolmen sanan viivästetyllä mieleen palauttamisella (vain 1/10 koko asteikon kokonaispistemäärästä). Koulutustaso vaikuttaa tulokseen, ja koulutetulla henkilöllä suuri pistemäärä ei sulje pois lievää dementoivaa sairautta. Jos iäkkään muistiongelmat ovat anamneesin perusteella selvät, ei jatkotutkimuksista pidä luopua, vaikka MMSE:ssä ei havaita mitään poikkeavaa. Koska MMSE ei tunnista riittävän herkästi AT:n varhaisimpia vaiheita ja muita dementioita, muistihäiriöiden seulontaan ja dementoivien sairauksien varhaisen toteamisen avuksi on pyritty laatimaan uusia testejä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä suositteli vuonna 1999 CERAD-tehtävässarjaa muistihäiriöiden ensi vaiheen tutkimiseen (Hänninen ym. 1999). Tehtäväsarja on viime vuosina yhä laajemmin vakiinnuttanut paikkansa ensivaiheen kognitiivisena testinä, ja kokemukset siitä ovat olleet myönteisiä. Testi on helppokäyttöinen ja varsin nopea (20 30 minuuttia). Lyhyydestään huolimatta CERAD-tehtäväsarja kattaa keskeiset kognition osa-alueet, minkä ansiosta AT:n lisäksi muidenkin dementoivien sairauksien aiheuttamat kognitiiviset vaikeudet tulevat esille. Yksiköissä, joissa tehtäväsarjaa käytetään, jatkotutkimuksiin ohjautuu enemmän»oikeita potilaita» ja diagnostisiin selvityksiin päästään varhaisemmassa vaiheessa (Hänninen ym. 1999). Meneillään on tutkimushankkeita, 1515

4 % AT:n loppuvaiheesta 100 MCI:n alku AT:n kliininen diagnoosi Amyloidikertymien muodostuminen alkaa Oireeton vaihe Kognitiivisen heikentymisen aste Prekliininen vaihe Kliininen vaihe Ikä (v) Kuva 3. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste: taudin arvioitu luonnollinen kulku. Muokattu Visserin esityksen (2000) mukaan. MCI = lievä kognitiivinen heikentyminen, AT = Alzheimerin tauti. joiden pohjalta voidaan tarkentaa suomalaista viiteaineistoa ja edelleen parantaa tehtäväsarjan osuvuutta. Kognitiivisten toimintojen testauksen ohella toimintakyvyn (erityisesti kompleksiset päivittäiset toiminnot) mittaus on olennainen osa muistihäiriöpotilaan tutkimista. Entistä herkempien testien kehittäminen ja validointi erityisesti MCI-potilaiden tarpeisiin olisi toivottavaa (Winblad ym. 2004). Muistin testauksen karikot Suurimpana haasteena muistin testauksessa on erottaa aivosairaus (esim. degeneratiivinen prosessi kuten AT)»normaaliin» ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Erityistä vaikeutta tässä tuottavat aiemmin mainitut suuret vaihtelut eri henkilöiden välillä ja samalla henkilöllä tilanteesta toiseen. Vanhuksilla on usein myös monia sairauksia (esim. depressio, systeemisairaus, metaboliset häiriöt) ja lääkityksiä, jotka voivat eriasteisesti vaikuttaa muistiin ja testisuoritukseen. Heikko pistemäärä testissä ei aina korreloi arkisuorituksen kanssa. Tästä syystä muistitesti ei yksin riitä vaan tulokset on aina tulkittava yhdessä anamnestisten tietojen kanssa. Hyvä ja yksityiskohtainen anamneesi tutkittavalta itseltään ja läheiseltä muodostaa edelleenkin diagnoosin kulmakiven. AT:n tai muun dementoivan sairauden toteamiseen ei riitä yksittäinen testi, vaan diagnoosiin pääsemiseksi kaikki kerätyt tiedonpalaset (anamneesi, muistitestit ja muut kliiniset tutkimukset) on koottava yhteen kuten palapelissä kokonaiskuvan muodostamiseksi. Lisäksi seuranta on usein tarpeen varsinkin lievissä muistihäiriöissä diagnoosin varmistamiseksi (normaali, MCI vai dementia). Vanhusten tautien diagnosointi on vaikeaa monestakin syystä. Muistin tai muun kognitiivisen toiminnon heikkenemisen kannalta keskeisiä seikkoja ovat luotettavan anamneesin saapuminen, havaintojen tulkinta (normaalia vai ei?) ja spesifisen syyn löytäminen. Potilaalle läheisen henkilön ja hoitohenkilökunnankin saattaa olla vaikea erottaa aivosairauden varhaisia vaiheita normaalista ikääntymisestä, tai muistihäiriön merkitystä vähätellään. Erityisesti vanhuksiin pätee sääntö, että muistihäiriöiden taustalla voi olla useita eri syitä (degeneratiivisia ja vaskulaarisia muutoksia), ja lisäksi voi löytyä tekijöitä, jotka edelleen heikentävät kognitiivista ja yleistä toimintakykyä (esim. B 12 -vitamiinin puutos, anemia, sydämen vajaatoiminta, lääkkeet, kuulohäiriö). Muistihäiriön syytä selvitettäessä onkin syytä tehdä muistitestien lisäksi laboratoriokokeet, aivojen kuvantamistutkimus (magneettitutkimus tai tietokonetomografia) ja huolellinen yleistutkimus. On tärkeää todeta ja hoitaa kaikki taustalla olevat vanhuspotilaan kognitiota heikentävät osatekijät. Voidaanko muistipulmia ehkäistä? On arvioitu, että seuraavan 50 vuoden kuluessa Alzheimerpotilaiden määrä kasvaa jopa ne M. Kivipelto ja M. Viitanen

5 linkertaiseksi (Brookmeyer ym. 1998). Saman laskelman perusteella on arvioitu, että jos taudin alkua pystyttäisiin lykkäämään edes viidellä vuodella, voisi Alzheimerpotilaiden määrä puolittua. Tämän vuoksi kysymykset taudin muokattavissa ja hoidettavissa olevista riskitekijöistä ovat keskeisiä. Muistihäiriöiden ja dementian ilmaantumiseen vaikuttavat iän lisäksi perimä ja elintavat. Ikä on merkittävin riskitekijä: mitä vanhemmaksi elää, sitä todennäköisemmin sairastuu. Geneettisistä riskitekijöistä ApoE ε4 alleeli on tärkein tunnettu AT:n geneettinen riskitekijä, ja joissakin tutkimuksissa sen on todettu olevan yhteydessä myös heikentyneeseen kognitioon ja MCI:n riskiin vanhemmalla iällä. Ikään ja geeneihin ei pystytä ainakaan vielä vaikuttaman, ja tämän vuoksi asenteet MCI:tä ja dementiaa kohtaan ovat olleet varsin fatalistiset; on ajateltu, että sairastumisriskiin ei voi juurikaan itse vaikuttaa. AT:n aivomuutosten tiedetään alkavan kehittyä jo vuotta ennen, kuin tauti voidaan kliinisesti diagnosoida (Braak ym. 1999). Tästä syystä kognitiivisen häiriön ja dementian ehkäisyssä on alettu puhua yhä enemmän elinikäperspektiivistä ja riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmassa elämänvaiheessa ovat nousseet lisääntyvän huomion kohteeksi (Marx 2005). Useat pitkän seuranta-ajan väestöpohjaiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että elintapatekijöillä on suurempi merkitys kognitiiviselle heikentymiselle ja dementian kehittymisen kannalta kuin aiemmin on luultu. Esimerkiksi suomalaisessa Cardiovascular Risk Factors and the Incidence of Dementia tutkimuksessa (CAIDE) on selvitetty keski-iän (tutkimushenkilöiden keskimääräinen ikä 50 vuotta) vaskulaaristen ja elintapatekijöiden yhteyttä dementian ja AT:n esiintymiseen. Seuranta-aika on ollut keskimäärin 21 vuotta, ja kohorttiin on kuulunut noin henkilöä (Kivipelto ym. 2001a, b). Tutkimusaineisto perustuu Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen yhteydessä vuosina 1972, 1977, 1982 ja 1987 tutkittuihin väestöpohjaisiin otoksiin. CAIDE-tutkimus on osoittanut että kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus ja lihavuus ovat kaikki itsenäisiä ja merkittäviä myöhäisiän dementian ja AT:n riskitekijöitä: kukin niistä noin kaksinkertaistaa riskin (taulukko 2). Riski myös lisääntyy additiivisesti riskitekijöiden myötä, joten henkilöillä, joilla on kaikki kolme riskitekijää, on kuusinkertainen dementiariski verrattuna niihin, joilla ei ole yhtään riskitekijää (Kivipelto ym. 2005). Positiivisia tuloksia erityisesti keski-iän kohonneen verenpaineen yhteydestä myöhäisiän dementian riskiin on kertynyt useista laajoista väestöpohjaisista tutkimuksista, ja näytön voidaankin sanoa olevan jo vahva (SBU, painossa). Vastaavasti usea epidemiologinen ja muutama satunnaistettu kliininen tutkimuskin (esim. Forette ym. 1998) ovat osoittaneet, että verenpainelääkitys voi pienentää merkitsevästi kognitiivisen heikentymisen ja dementian riskiä. Muita vaskulaarisia riskitekijöitä (suurentunut kole- Taulukko 2. Keski-iän elämäntapatekijöiden merkitys dementian kannlata. Tuloksia suomalaisesta Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia (CAIDE)-tutkimuksesta. Riskitekijä Vaarasuhde (95 %:n luottamusväli) Systolinen verenpaine yli 140 mmhg 2,0 (1,0 3,8) Kokonaiskolesteroliarvo yli 6,5 mmol/l 1,9 (1,0 2,8) Painoindeksi yli 30 kg/m 2 2,1 (1,2 3,8) Koko tutkimusryhmä Apo Ee4 alleelin kantajat Usein toistuva alkoholin juominen 1,5 (0,7 3,0) 7,1 (1,4 36,6) Säännöllinen fyysinen aktiivisuus 0,4 (0,2 0,9) 0,2 (0,1 0,7) Tyydyttyneiden rasvojen kohtalainen käyttö 1,7 (1,0 2,9) 2,6 (1,1 5,7) Tyydyttymättömien rasvojen kohtalainen käyttö 0,5 (0,3 0,9) 0,3 (0,1 0,8)»Vanhus ja muisti» 1517

6 sterolipitoisuus ja lihavuus) ja dementian riskiä koskeva näyttö on koko ajan lisääntynyt, ja sen voidaan sanoa olevan jo kohtalaisen vahva (SBU, painossa). Myös diabetes ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt sekä vaskulaariset sairaudet (esim. sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkierron häiriöt) on yhdistetty muistihäiriöiden ja dementian riskiin. Usein etenkin vanhemmilla henkilöillä kognitiivisen heikentymisen ja dementian takana on sekä degeneratiivisia että vaskulaarisia muutoksia (Kalaria ym.1999, Aguero-Torres ym., painossa). Vaskulaaristen aivomuutosten on osoitettu vaikuttavan merkittävästi dementian ilmaantumiseen: esimerkiksi lakuunainfarktit moninkertaistavat dementiariskin yhdistyneenä aivojen AT-patologian (Snowdon ym. 1997). Tuore monikeskustutkimus on lisäksi osoittanut, että aivojen valkean aineen muutokset ja lakuunainfarktit ovat molemmat yhteydessä yleiseen kognitiiviseen heikentymiseen vielä hyvin toimintakykynsä säilyttäneillä vanhuksilla (van der Flier ym. 2005). Nämä tulokset korostavat aivojen ns. pienten suonten taudin huomioimisen ja vaskulaaristen riskitekijöiden tehokkaan hoidon tärkeyttä. Elintapatekijät ja muisti Elintapatekijöiden kuten ravinnon, liikunnan ja alkoholin merkitystä kognitiivisen heikentymisen ja dementiariskin kannalta on selvitetty viime aikoina useissa väestöpohjaisissa tutkimuksissa. On esitetty, että ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, antioksidantteja, kalaa ja monityydyttymättömiä rasvoja, voisi suojata muistihäiriöiltä. B 12 -vitamiinin ja folaatin puute on liitetty kognitiiviseen heikentymisen ja dementian riskiin (SBU, painossa). CAIDE-tutkimuksessa havaittiin suurentunut dementian ja AT:n riski myöhäisiässä henkilöillä, jotka olivat käyttäneet keski-iässä runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja niukasti tyydyttymättömiä rasvoja (Laitinen ym. painossa). Yhteys oli erityisen selvä ApoE4-alleelin kantajilla. Myös liikunnan tiedetään edistävän paitsi yleistä myös aivojen terveyttä. CAIDE-tutkimus osoitti, että keski-iässä harrastettu säännöllinen vapaa-ajan liikunta (vähintään kaksi kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan) voi pienentää merkitsevästi dementian ja AT:n vaaraa myöhäisiässä (Rovio ym. 2005). Myös tämä yhteys oli selvempi ApoE4-alleelin kantajilla (taulukko 2). Muissa tutkimuksissa on todettu, että fyysisen aktiivisuuden ohella myös henkisesti ja sosiaalisesti aktiivinen elämäntapa voi suojata kognitiiviselta heikentymiseltä ja dementialta (Fratiglioni ym. 2004). Koulutuksen on niin ikään havaittu suojaavan dementialta tai lykkäävän sen alkua. Alkoholin vaikutuksista kognitioon on kiistelty. On esitetty, että kohtuukäyttö voisi suojata mutta runsaampi käyttö lisätä kognitiivisen heikentymisen ja dementian riskiä, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Erilaiset juomatavat saattavat vaikuttaa eri maissa tehtyjen tutkimusten vaihteleviin tuloksiin. On myös huomioitava, että yhteyttä selvitelleissä tutkimuksissa on monia metodologisia rajoituksia, minkä vuoksi tuloksiin on suhtauduttava varovaisesti. Tiedetään esimerkiksi, että henkilöillä, jotka käyttävät kohtuullisesti alkoholia, on usein myös muita mahdollisia suojaavia tekijöitä, kuten terveellisempi ruokavalio ja rikkaampi sosiaalinen verkosto verrattuna absolutisteihin. Täten onkin vaikea sanoa, onko havaittu pienentynyt dementiariski alkoholin vai muiden ns. sekoittavien tekijöiden vaikutusta. CAIDE-tutkimuksessa havaittiin keski-iän alkoholinkäytöllä olevan U:n muotoinen yhteys myöhäisiän MCI:n riskin kanssa: absolutisteilla ja runsaasti alkoholia käyttävillä oli suurempi riski verrattuna kohtuukäyttäjiin (Anttila ym. 2004). Samanlaista yhteyttä ei kuitenkaan löydetty dementialle, mutta sitä vastoin havaittiin jälleen selvä yhteisvaikutus ApoE-genotyypin kanssa. ApoE4-kantajilla dementian riski oli sitä suurempi, mitä runsaampaa alkoholinkäyttö oli (asteikko: ei ollenkaan harvoin usein), mutta muilla alkoholinkäytöllä ei ollut merkitsevää yhteyttä dementian riskin kanssa (Anttila ym. 2004). Koska alkoholin yhteys kognitioon ei ole vielä selvä ja on pidettävä mielessä myös alkoholinkäyttöön liittyvät haittavaikutukset, on alkoholia koskeviin»suosituksiin» suhtauduttava varoen. Kohtuukäyttö ei ehkä muistia heikennä, ja sillä voi olla jopa 1518 M. Kivipelto ja M. Viitanen

7 tiettyjä suotuisia vaikutuksia, mutta toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että alkoholia käyttämättömiä olisi aiheellista kannustaa alkoholinkäyttöön sen mahdollisen kognitiivista toimintakykyä suojaavan ominaisuuden vuoksi. On saatu yhä enemmän näyttöä siitä, että Apo Eε4 alleelin kantajat ovat herkempiä eri ympäristötekijöille (taulukko 2). Lisätutkimuksia geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksista dementian riskiin tarvitaan, mutta jo tähänastisten löydösten voidaan sanoa olevan hyviä uutisia henkilöille, jotka ovat geneettisesti alttiita dementialle; Apo Eε4 alleelin omaavalla voi olla mahdollisuus pienentää merkittävästi dementiariskiä omaksumalla terveet elintavat. Kognitiivisen heikentymisen ja dementian ehkäisy ei liene koskaan liian varhaista, mutta toisaalta ei ole koskaan liian myöhäistä tehdä jotain. Erityisesti on syytä painottaa elintapatekijöiden kuten koostumukseltaan oikeanlaisen ja monipuolisen ravinnon sekä aktiivisen elintavan tärkeyttä vanheneville kognitiivisten toimintojen vireyden kannalta. Muistihäiriöt yleistyvät väestön vanhetessa. Lievien ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten erottaminen orastavasta aivosairaudesta kuten AT:stä on haasteellinen tehtävä. Moni etenevästä muistihäiriöstä kärsivä saa edelleen odottaa tutkimuksia ja diagnoosia liian kauan. Tämän vuoksi onkin tärkeä korostaa, että muistihäiriöstä kärsivät henkilöt on aina syytä tutkia taustalla olevan syyn selvittämiseksi. Muistia tutkittaessa yksityiskohtainen anamneesi sekä tutkittavalta että omaiselta on keskeinen yhdistettynä kognitiivisia toimintoja mittaviin objektiivisiin testeihin. CERAD-tehtäväsarja on vakiinnuttanut paikkansa varsin herkkänä seulontatestinä erityisesti AT:n suhteen. Näiden seulontatutkimusten perusteella voidaan arvioida tarve jatkotutkimuksiin, joihin kuuluvat tarkennettu neuropsykologinen testaus ja aina aivojen kuvantaminen. Etenevä muistihäiriö on pyrittävä toteamaan niin varhain kuin mahdollista useastakin syystä. Muistihäiriö luonnollisesti huolettaa potilasta ja hänen omaisiaan. Diagnoosi antaa informaatiota muistihäiriön luonteesta, mahdollisesta sairaudesta ja ennusteesta. Erityisesti vanhuspotilaalla muistihäiriön taustalla voi olla useita, myös hoidettavissa olevia syitä, ja ajoissa toteutettu intervention saattaa estää tilanteen etenemisen. AT-tapauksissa lääkehoito on pyrittävä aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen taudinmäärityksen merkitys korostuu entisestään jos uusia tautiprosessin vaikuttavia lääkkeitä saadaan lähitulevaisuudessa markkinoille. Etenevän muistihäiriön seuranta on tärkeää myös riskitekijöiden hallinnan vuoksi. Vaskulaaaristen riskitekijöiden merkityksestä kognitiiviselle heikentymiselle ja dementialle on saatu yhä enemmän näyttöä; muistamalla sydäntä edistetään myös aivojen terveyttä. Koska AT:n Lopuksi y d i n a s i a t Kognitiivinen heikentyminen ja dementia lisääntyvät voimakkaasti ikääntyvässä väestössä. Lievien, ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten erottaminen orastavasta aivosairaudesta kuten Alzheimerin taudista on haasteellinen mutta tärkeä tehtävä. Muistihäiriöstä kärsivät henkilöt on aina syytä tutkia taustalla olevan syyn selvittämiseksi. Oikea tautidiagnoosi on itseisarvo, ja varhainen taudinmääritys on tärkeää hoidettavissa olevien syiden identifioimiseksi ja mahdollisen lääkehoidon aloittamiseksi. Vaskulaariset ja elintapaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä kognitiiviseen heikentymiseen ja dementiaan; muistamalla sydäntä edistetään myös aivojen terveyttä.»vanhus ja muisti» 1519

8 muutokset alkavat varhain, on elinikäperspektiivi ehkäisyssä keskeinen. Elintapatekijät, kuten ravinto ja liikunta, ovat keskeisiä myös aivojen hyvinvoinnin kannalta, ja niiden merkitystä on syytä korostaa vanheneville. Alustavien tutkimustulokset viittaavat siihen että elintapainterventiot voivat olla erityisen tärkeitä henkilöille, joilla on AT:lle altistavan ApoE4-geeni. Lisätutkimuksia tarvitaan geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksista ja neurodegeneraatioon johtavista mekanismeista, jotta pystyttäisiin kehittämään entistä tehokkaampia interventiomenetelmiä. Kirjallisuutta Aguero-Torres H, Kivipelto M, von Strauss E. Rethinking the dementia diagnoses in a population-based study: What is Alzheimer s disease and what is vascular dementia? A study from the Kungsholmen Project (painossa). Anttila T, Helkala E-L, Viitanen M, ym. Alcohol drinking in middle age and subsequent risk of mild cognitive impairment and dementia in old age: a prospective population-based study. BMJ 2004;329:539. Brookmeyer R, Gray S, Kawas C. Projections of Alzheimer s disease in the United States and the public health impact of delaying disease onset. Am J Public Health 1998;88: Braak E, Griffing K, Arai K, Bohl J, Bratzke H, Braak H. Neuropathology of Alzheimer s disease: what is new since A. Alzheimer? Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 1999;249 Suppl 3:S Bäckman L, Jones S, Berger AK, Laukka EJ, Small BJ. Cognitive impairment in preclinical Alzheimer s disease: a meta-analysis. Neuropsychology 2005;19: Christensen H. What cognitive changes can be expected with normal ageing? Aust N Z J Psychiatry 2001;35: Forette F, Seux M-L, Staessen JA, ym. Prevention of dementia in randomised double-blind placebo-controlled Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) trial. Lancet 1998;352: Fratiglioni L, von Strauss E, Winblad B.Åldrandes epidemiologi. Läkartidningen 2001;98: Fratiglioni L, Paillard-Borg S, Winblad B. An active and socially integrated lifestyle in late life might protect against dementia. Review. Lancet Neurology 2004;3: Hänninen T, Pulliainen V, Salo J, Hokkanen L, Erkinjuntti T, Koivisto K, Viramo P, Soininen H, Suomen Muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryhmä. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suom Lääkäril 1999; 15: Hänninen T, Pirttilä T. Varhaiset neuropsykologiset muutokset dementiassa. Kokemuksia CERAD-tehtäväsarjan käytöstä. Suom Lääkäril 2001;39: Jelic V, Kivipelto M, Winblad B. Clinical Trials in Mild Cognitive Impairment: Lessons for the Future. JNNP 2006;4: Kalaria RN, Ballard C. Overlap between pathology of Alzheimer s disease and vascular dementia. Alzheimer Dis Assoc Disord 1999;13 suppl 3: Kivipelto M, Helkala E-L, Hänninen T, ym. Midlife vascular risk factors and late-life mild cognitive impairment. A population-based study. Neurology 2001a;56: Kivipelto M, Helkala E-L, Laakso MP, ym. Midlife vascular risk factors and Alzheimer s disease in later life: longitudinal, population based study. BMJ 2001b;322: Kivipelto M, Ngandu T, Fratiglioni L, ym. Obesity and vascular risk factors at midlife and the risk of dementia and Alzheimer s disease. Arch Neurol 2005;62: Laitinen M, Ngandu T, Rovio S, ym. Fat intake at midlife and risk of dementia and Alzheimer s disease: a population-base study. Dement Geriatr Cogn Disord 2006;22: Nilsson LG. Memory function in normal aging. Acta Neurol Scand Suppl 2003;179:7 13. Marx J. Preventing Alzheimer s: A lifelong committment? Science 2005;309; Petersen RC, Smith GE, Waring SC, Ivnik RJ, Tangalos EG, Kokmen E. Mild cognitive impairment: clinical characterization and outcome. Arch Neurol 1999;56: Petersen RC, Stevens JC, Ganguli M, Tangalos EG, Cummings JL, DeKosky ST. Practice parameter: early detection of dementia: mild cognitive impairment (an evidence-based review). Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology. 2001;56: Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjuntti T. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan haastattelussa. Suom Lääkäril 2001;56; Rovio S, Kåreholt I, Helkala E-L, ym. Leisure time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer s disease. Lancet Neurology 2005;4: Snowdon DA, Greiner LH, Mortimer JA, Riley KP, Greiner PA, Markesbery WR. Brain infarction and the clinical expression of Alzheimer disease. The Nun Study. JAMA 1997;277: SBU dementia risk factors group, Fratiglioni L, Qiu C, Wang HX, Kivipelto M. Risk Factors. Dementing diseases - a systematic literature review. Stockholm: SBU Swedish Council on Technology Assessment in Health Care, 2006 (painossa). Saatavissa: van der Flier WM, van Straaten EC, Barkhof F, ym. Small vessel disease and general cognitive function in nondisabled elderly:the LADIS study. Stroke 2005;36: Winblad B, Palmer K, Kivipelto M, ym. Mild cognitive impairment beyond controversies, towards a consensus: report of the International Working Group on Mild Cognitive Impairment. J Intern Med. 2004;256: Miia Kivipelto, LT miia.kivipelto@ki.se Kuopion yliopisto, neurologia ja Division of Geriatric epidemiology Ageing research center Gävlegatan 16, SE Stockholm Matti Viitanen, professori, ylilääkäri matti.viitanen@ki.se Turun yliopisto, geriatria ja Turun kaupungin sisätautisairaala Kunnallissairaalantie 20, Turku 1520

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Aivoterveys Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Aivoterveys Riskitekijöiden karsiminen ja suojatekijöistä huolehtiminen Mitä useampi riskitekijä omalle kohdalle osuu ja mitä pienempi osa suojatekijöistä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja

Lisätiedot

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Jenni Lehtisalo Kansantautien ehkäisyn yksikkö, THL 1 Muistisairauden synty

Lisätiedot

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 14.1.11 Voidaanko dementiaa ehkäistä? Taustaa Riskitekijät

Lisätiedot

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion

Lisätiedot

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja 5.1.13 1 Esityksen runko Muistisairaudet Suomessa Vaara- ja suojatekijät

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin Katsaus tieteessä Minna Rusanen LT, neurologian erikoislääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka minna.rusanen@pkssk.fi Tiia Ngandu LT, asiantuntijalääkäri THL, Diabeteksen ehkäisyn

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Muistisairauksien ennaltaehkäisy Muistisairauksien ennaltaehkäisy Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö ja Karolinska Institutet Alzheimer Disease Research Center Muistisairauksien ennaltaehkäisy Taustaa

Lisätiedot

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

1. TOM-PERUSVALMENNUS

1. TOM-PERUSVALMENNUS 1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli

Lisätiedot

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muistisairauksien ehkäisy elintapaintervention avulla: FINGER tutkimus Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Loppuraportti Kansaneläkelaitoksen tutkimusrahoitus

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla

Lisätiedot

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa muistisairautta

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos 1 Kysymys? Voiko lääkäri vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Punainen = EI Vihreä = KYLLÄ 5.2.2013 2 Kysymys? Oletko

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Suomen muistiasiantuntijat ry:n 2-vuotinen Ray:n rahoittama hanke Projektin tavoite: levittää tietoa ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneiden

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen

Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen Katsaus Lievä kognitiivinen dementian varhaisena merkkinä Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen Normaaliinkin ikääntymiseen liittyy kognitiivisten toimintojen heikentymistä, mutta osalla ikääntyneistä muutokset

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät 2.11.2017 Hilkka Soininen Fokuksessa muistisairaudet Suomessa vuosikymmenien tutkimusperinne Muistisairauksien diagnostiikan

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA Mirja Koivunen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuskoti DiaVire Länsi Suomen Diakonialaitos VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Aivoterveysmateriaalia

Aivoterveysmateriaalia Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen

Lisätiedot

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot