Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Transkriptio

1 Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO RAPU-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI /24/2014 1

2 Johdanto (1) Ilmastonmuutoksen myötä Pyhäjärven keskilämpötilan ennustetaan nousevan tulevaisuudessa Kalastuksen perustana on ollut pitkään muikku, jonka lisääntyminen tulisi heikentymään Ilmastonmuutoksella on huomattavia vaikutuksia Pyhäjärven kala- ja rapupopulaatioihin ja sitä myötä kalatalouden kannattavuuteen 10/24/2014 2

3 Johdanto (2) Miten tämän herkän järven kalastuksen taloudellinen kannattavuus muuttuisi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta? Vertailemme keskenään erilaisten tulevaisuusskenaarioiden tuottamaa taloudellista arvoa kustannus-hyötyanalyysin avulla 10/24/2014 3

4 Mitä laskettiin? Pyhäjärven kalastuksen taloudellinen nettonykyarvo (NPV) NPV = TUOTOT KUSTANNUKSET tulevaisuuden voittojen summa diskontattuna nykyhetkeen TUOTOT = hinta x saalis KUSTANNUKSET = pyyntipäivän hinta x pyyntipäivien lkm 10/24/2014 4

5 Käytetty data Kalastuskustannukset kalastajahaastatteluin (PJI) Pyydystyyppien yksikkökohtaiset kustannukset/pyyntipäivä ( ). Nuotta Rysä Verkko Merta Oman työn kustannus Pyydyksen hankinta ja huolto Veneen/kelkan/auton hankinta- ja huolto Muut kulut Yhteensä Arviot lajien saaliskapasiteeteista tulevaisuudessa (JY) 10/24/2014 5

6 Tarkasteltavat skenaariot 1) Ilmastonmuutoksella ei ole vaikutusta populaatioiden ja sitä myötä saaliiden kokoon, eli nykytila tulee säilymään I. Nykytila (muikku-siika-ahven-rapu) 2) Ilmastonmuutos vaikuttaa populaatioihin ja saaliisiin I. Ahven 1 (ahven-rapu) II. Ahven 2 (muikku-ahven-rapu) 3) Ilmastonmuutos vaikuttaa populaatioihin ja saaliisiin ja lisäksi kuha kotiutetaan onnistuneesti järveen I. Kuha 1 (ahven-kuha-rapu) II. Kuha 2 (muikku-ahven-kuha-rapu) 10/24/2014 6

7 1) Nykytila vuosina Oletuksena, että Pyhäjärven kalastus säilyisi entisellään myös vuosina Kalastettavat lajit: Muikku Siika Ahven Rapu Nykytilan laskelmissa käytetyt arvot. Laji Muikku Siika Ahven Täplärapu Myyntihinta /kg/kpl Saaliskapasiteetti kg/kpl/vuosi Nuotta Kalastuskustannus Rysä /pyydyspäivä Verkko Merta 0.55 Nuotta Kokonaispyynti- Rysä ponnistus/vuosi Verkko Merta /24/2014 7

8 2) Ahven 1 ja Ahven 2 vuosina Ahven 1 (ahven-rapu) Muikku häviää järvestä Ahvensaaliit nelinkertaistuvat Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat Skenaarioiden Ahven 1/Ahven 2 laskelmissa käytetyt arvot. Laji Muikku Ahven Täplärapu Myyntihinta /kg/kpl -/3,2 3,2/3,2 1,4/1,4 Saaliskapasiteetti kg/kpl/vuosi -/ / / Nuotta -/26,0 251,9/225,9 Kalastuskustannus Rysä 40,3/40,3 /pyydyspäivä Verkko 2,23/2,23 Merta 0,55/0,55 Nuotta -/ /103 Kokonaispyynti- Rysä 11748/11478 ponnistus/vuosi Verkko / Ahven 2 (muikku-ahven-rapu) Muikku säilyy, mutta saaliit enää 22 % nykyisestä Ahvensaaliit nelinkertaistuvat -> rajoittaa muikkukantaa Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat Merta / /24/2014 8

9 3) Kuha 1 ja Kuha 2 vuosina Kuha 1 (ahven-kuha-rapu) Muikku häviää järvestä Ahvensaaliit 1,7-kertaiset nykyisestä Kuhan onnistunut kotiuttaminen: saalis 7900 kg -> rajoittaa ahventa Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat Kuha 2 (muikku-ahven-kuha-rapu) Muikku säilyy järvessä, mutta saaliit enää 18 % nykyisestä Ahvensaaliit 1,7-kertaiset -> rajoittaa muikkua Kuhan onnistunut kotiuttaminen: saalis 7900 kg -> rajoittaa muikkua ja ahventa Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat Skenaarioiden Kuha 1/Kuha 2 laskelmissa käytetyt arvot. Laji Muikku Ahven Kuha Täplärapu Myyntihinta /kg/kpl -/3,2 3,2/3,2 4,0/4,0 1,4/1,4 Saaliskapasiteetti kg/kpl/vuosi -/ / / / Nuotta -/44,9 251,9/207,0 Kalastuskustannus Rysä 40,3/40,3 /pyydyspäivä Verkko 2,23/2,23 2,23/2,23 Merta 0,55/0,55 Nuotta -/41 77/77 Kokonaispyynti- Rysä 7832/7832 ponnistus/vuosi Verkko 96788/ /38711 Merta / /24/2014 9

10 Tulokset (1) Pyhäjärven nykyinen kalastus tuottaa tarkasteltavista skenaarioista heikoimmin Ahvenskenaarioissa ahvenja rapusaaliskapasiteetin kasvu parantaisi kalastuksen taloudellista kannattavuutta Kompensoisi alhaisemmasta muikkusaaliskapasiteetista johtuvan saaliin arvon alenemisen Vuosittainen nettonykyarvo: Nykytila: Ahven 1: Ahven 2: Kuha 1: Kuha 2: /24/

11 Tulokset (2) Kuhan onnistunut kotiuttaminen tuottaisi suuremmat voitot kuin nykyskenaario, mutta alhaisemmat kuin ahvenskenaariot Johtuu kuhan suuresta saalispaineesta ahventa (ja muikkua) kohtaan Kotiuttamisen onnistumisen todennäköisyys ja kustannukset? Vuosittainen nettonykyarvo: Nykytila: Ahven 1: Ahven 2: Kuha 1: Kuha 2: /24/

12 Epävarmuudet Mallissa ei ole huomioitu toiseen kalastusmenetelmään siirtymisestä johtuvia kustannuksia (mm. investoinnit kalastusvälineisiin) Hintojen on oletettu olevan vakiot tarkastelussa Jos muikkusaaliit romahtavat tulevaisuudessa, voi muikun markkinahinnan olettaa nousevan Sama pätee toisinpäin myös muiden lajien saaliiden kasvaessa 10/24/

13 Mallin jatkokehittäminen Lajien lisääntymisen ja lajien välisten vuorovaikutussuhteiden tarkempi määrittely mahdollistaisi populaatiodynamiikan kuvaaminen ajassa Tarkempia arvioita populaatioiden ja saaliiden kehityksestä -> tarkempia taloudellisia suosituksia kalastukselle Tällöin myös bioekonominen optimointi olisi mahdollista: Kalatalouden voittojen maksimointi pitkällä aikavälillä kalakantoja vaarantamatta Kullekin lajille määriteltäisiin taloudellisesti optimaalinen käyttö 10/24/

14 Johtopäätökset Muikkusaaliiden pienentymisestä johtuva saaliin arvon lasku kompensoituisi kasvaneilla ahven- ja rapusaaliilla, joiden ansiosta Pyhäjärven kalatalous muuttuisi nykyistä kannattavammaksi ilmastonmuutoksen vaikuttaessa Kuhan onnistunut kotiuttaminen Pyhäjärveen todennäköisesti laskisi kalatalouden kannattavuutta ilmastonmuutoksen oloissa Syy: kuhan suuri saalistuspaine ahventa kohtaan Mahdollisuuksia mallin jatkokehittämiselle 10/24/