ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Kirkonkylän Päiväkoti

2 1/10 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/10 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Kirkonkylän päiväkoti Toreenintie 2, Nurmijärvi Terhi Joki LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ryhmäpalavereissa syksyn aikana ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa ke Syysloma (vk. 42) Joululoma Kehittämispäivät Esiopetusaika Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä pe Syyslukukausi kevään selviää yöhemmin (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Toukola:21 lasta, Lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa Viertola:21 lasta, Lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa Jukola: 14lasta, Lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja ja erityisavustaja Lukkari: (osapäivä ryhmä) 20 lasta, Lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet SIVISTYSTOIMIALAN SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen yksikkö ja toimintatasolla. Sivistystoimialan palveluita digitalisoidaan ja sähköinen asiakaspalvelu lisääntyy. Sivistystoimen toiminnoissa hyödynnetään sosiaalista mediaa vaikuttamisessa ja tiedottamisessa. Vapaa-ajan palveluita sekä lapsia ja nuoria tukevia matalan kynnyksen palveluja tuodaan lähelle heidän elinympäristöään. Oppilaanohjauksen kehittäminen ja nivominen osaksi nuoren koulupolkua. Saadaan työpajalla olevien nuorten määrä pienenemään nivelvaiheiden ohjauksella. Hyödynnetään henkilöstön osaamista monipuolisesti toimialan eri toiminnassa ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Esimiehet muodostavat vertaismentorointipareja, jonka ansiosta heidän työhyvinvointinsa lisääntyy.

4 3/10 VARHAISKASVATUKSEN OMA SISÄLLÖLLINEN TAVOITE 2017 Vahvistaa yhteistä näkemystä siitä, että jokainen kasvattaja voi olla lapsen liikkumisen mahdollistaja. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 2017 Mobiilikirjaus lasten ja aikuisten sisäänkirjaamiseen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Aikaperusteisen hoitomaksumallin kehittäminen Uuden varhaiskasvatussuunnitelman valmistuminen ja käyttöönotto Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten että huoltajien osallisuuden lisääminen. Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa Helmi-järjestelmän kehittäminen esiopetuksen tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Varhaiskasvatuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan varhaiskasvatuksen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Nopeasti toteutettavissa olevat arvioinnit palautteen saamiseksi. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla.

5 4/10 Kestävän elämäntavan periaatteita ovat sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Kirkonkylän päiväkodissa harjoittelemme esiopetuksessa päivittäin sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Ristiriidat sovittelemme Miniverson periaatteiden avulla. Ryhmissä on käytössä sosiaalisten- ja tunnetaitojen menetelmiä, joilla esioppilaille opetetaan lapsille tunne- ja sosiaalisia taitoja. Oppimisympäristömme on koko Kirkonkylä. Lähellä esiopetusta on urheilumahdollisuuksia, kirjasto, kirkko, koulut ja muita palveluita. Käytämme lähiympäristöä monipuolisesti oppimiseen. Tutustumme esiopetusvuoden aikana Nurmijärveen, nurmijärveläisyyteen, tutuksi tulevat Nurmijärven taajamat ja Aleksis Kivi. Esiopetusvuotta värittää myös Suomi 100 juhlavuosi. Opettelemme esiopetusvuoden aikana huolehtimaan itsestämme, toisistamme ja tavaroista. Terveellinen ruokailu, hyvä käsihygienia, säänmukainen pukeutuminen ja kauniit pöytätavat ruokailussa ovat tärkeitä asioita koko esiopetusvuoden. Vastuu itsestä ja vastuu omista tekemisistä on kansalaistaito, joka on meistä tärkeä. Tulevan toimintakauden aikana tutustumme esioppilaiden kanssa kierrätykseen ja ekologisuuteen. Jätteiden lajittelu, veden kulutus, sähkön säästäminen, uuden tekeminen jätemateriaaleita jne. tulevat tutuiksi. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

6 5/10 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Esiopetusta ohjaa valtakunnallinen- ja kunnallinen opetussuunnitelma. Annamme syksyn aluksi aikaa ryhmäytymiselle ja panostamme siihen rauhoittamalla alkusyksyn erityisesti tutustumiselle, jotta saamme aikaan ryhmät joissa on hyvä olla ja oppia. Luottamuksellinen ilmapiiri on meille tärkeä. Aikuiset ovat lapsia varten ja aikuiselta voi aina kysyä. Kysymyksiin haetaan yhdessä vastauksia. Luottamuksellinen ilmapiiri, jossa voi onnistua ja epäonnistua synnyttää oppimisen ilon. Toiminta lähtee aina lasten tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Jokaisella lapsella on oikeus harjoitella asioita omaan tahtiinsa. Kiireettömyys on meille tärkeää. Oppiminen on hienovarainen tapahtuma joka vaatii toistoja. Kiireettömällä ja kannustavalla positiivisella ilmapiirillä rakennetaan oppimista vahvistava ilmapiiri. Kiusaamisessa meillä on nollatoleranssi ja kiusaamistapauksiin puututaan heti. Jos kiusaamista ilmenee, tapauksen osapuolten kanssa puhutaan ja selvitetään mitä on tapahtunut. Kaikki mukana olevat otetaan mukaan selvittelyyn. Asia sovitellaan ja tapahtuneesta informoidaan vanhempia. Pyrimme ehkäisemään kiusaamista Mini verson ja sosiaalisten taitojen harjoittelun avulla. Jokainen Kirkonkylän päiväkodin aikuinen puuttuu kiusaamistilanteeseen, ja hoitaa asian käsittelyn, riippumatta siitä onko kyseessä oman ryhmän lapsi. Oppimisympäristö, työtavat Lapsia osallistetaan oppimisympäristön suunnitteluun, havainnoimalla lapsia ja keskustelemalla heidän kanssaan siitä, mitä he toivovat oppimisympäristöltä. Lapset osallistuvat päiväkodin tilojen siisteydestä huolehtimiseen vastuu tehtävien avulla. Esiopetuksessa on tarjolla riehumisen ja rauhoittumisen paikkoja. Oppimisvälineitä on lasten saatavilla myös omaehtoiseen tekemiseen. Leikkirauha on tärkeää ja panostamme siihen käyttämällä leikkitaulua ja aikuisten läsnäolon ja leikkien tukemisen avulla. Esioppilailla on iltapäivisin mahdollisuus leikkeihin koko talossa. Näin tuemme myös ystävyyssuhteita yli ryhmärajojen. Keväällä koulupaikkojen selvittyä ryhmäytämme tulevia samaan kouluun suuntaavia lapsia, jotta he tutustuvat toisiinsa jo ennen Elokuuta. Oppimista tapahtuu kaikissa päivän hetkissä ja se on johtoajatuksemme kaikessa toiminnassamme. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Opetus toteutetaan oppimiskokonaisuuksina ja projekteina. Opetus on toiminnallista ja tapahtuu paljon leikin kautta. Asioihin palataan monta kertaa ja niitä pohditaan eri tilanteissa koko päivän ajan. Lapsen yksilöllinen tapa oppia otetaan huomioon. Esim. numeroita harjoitellaan jumpassa ja myös vaikka pelaamalla. Opettavia asioita on aina kerralla tarjolla monia kerrallaan ja mahdollisuuksien mukaan lapsi valitsee itse mitä valitsee harjoiteltavakseen. Kasvattajalla on tilanteessa selvillä mitä tässä voi oppia, mutta vasta toteutunut hetki näyttää sen mitä on opittu. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Kirkonkylän päiväkodissa on neljä esiopetusryhmää ja teemme tiivistä yhteistyötä. Opettajilla on yhteinen vuosirunko ja viikoittainen yhteinen suunnitteluaika. Hyödynnämme vahvuuksia ja jaamme osaamista. Joka kuukausi on pitkä esiopetuksen pedagogiikka tiimi, jossa haetaan yhteisiä linjoja, jaetaan työtä ja osaamista. Kunnan tasolla teemme yhteistyötä muiden esiopetus yksiköiden kanssa mm. koulutuksissa käymällä. Teemme tiivistä yhteistyötä Sorvankaaren esiopetuksen kanssa. He integroituvat esiopetukseemme yhdessä laaditun heidän tavoitteitaan palvelevan suunnitelman mukaan. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö

7 6/10 Teemme huoltajien kanssa tiivistä yhteistyötä ja se on meille tärkeää. Esiopetus alkaa aloituskeskustelulla, jossa esioppilas on mukana. Tärkeä yhteistyön muoto on päivittäiset keskustelut haku- ja tuontitilanteissa huoltajien kanssa. Panostamme erityisesti jälkikäteen päivän toteutumisesta kertomiseen, koska haluamme antaa suunnittelussa tilaa lasten oppimishetkiin tuomalle suunnalle/ ideoille. Esiopetuskeskustelut syksyllä ja keväällä tuovat tärkeää tietoa sekä meille esiopetukseen, että vanhemmille kotiin siitä missä esioppilas on menossa. Kevään keskustelussa sovimme yhdessä huoltajien kanssa mitä esioppilaasta informoidaan tulevaan kouluun. Toivomme perheitä mukaan kaikkiin esiopetuksen tapahtumiin. Viestintä kotien suuntaan tapahtuu pääosin sähköisesti Päikky järjestelmän kautta. Kevään vanhempain-illassa kyselimme vanhempien toiveita esiopetuksen suhteen Tupa toiveita täynnä Nämä toiveet olemme ottaneet huomioon tätä lukuvuosisuunnitelmaa laatiessamme. Yhteistyö muut tahot Esiopetuksessa on paljon yhteistyötahoja, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä esioppilaan hyvän arjen toteuttamiseksi ja tukemiseksi. Sovitusti teemme yhteistyötä konsultoivan erityisopettajan Kelton Päivi Luoma kanssa, Suomi toisena kielenä = S2 opettaja Taina Mätön kanssa, Talossamme on YHR ryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja tukee esioppilaiden yhteisön hyvinvointia ( katso oppilashuolto suunnitelma), Teemme yhteistyötä myös Seurakuntaan, Liikunta ja kulttuuritoimeen. Kirkonkylän alueen koulujen kanssa teemme yhteistyötä koko vuoden ja sen tavoitteena on eheä koulupolku ja pedagoginen jatkumo. Jokaisella ryhmällä on oma yhteistyökoulu, johon teemme esiopetusvuoden yhteistyötä vierailemalla puolin ja toisin. Tämän yhteistyön lisäksi jokainen lapsi vierailee keväällä hänelle osoitetussa tulevassa koulussa. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Kirkonkylän päiväkodissa meille kasvattajille on tärkeää antaa lapsille positiivista palautetta ja sanoittaa lasten vahvuuksia aina kun sen aika on. Pidämme tärkeänä sanoittaa onnistumisia ja auttaa lapsia näin löytämään vahvuuksiaan ja oppia näin mitä minä osaan. Vankalle positiivisten palautteiden avulla rakennetulle pohjalle on hyvä alkaa rakentaa myös lasten kykyä ottaa vastaan rakentavaa palautetta ja viestiä siitä, mitä vielä harjoitella. Näin syntyy terve itsetunto. Esiopetusvuoden aluksi jokaiselle lapselle tehdään matemaattisten taitojen ja kielellisten taitojen kartoitus. Esiopetusvuoden aikana tehdään myös KPT= Kontrolloitu piirrostarkkailu. Näiden kartoitusten pohjalta jokaisen lapsen ja ryhmän esiopetusvuotta suunnitellaan. Esiopetuksen oppimissuunnitelma keskusteluissa syksyllä ja keväällä kuullaan lapsia ja vanhempia ja pohditaan yhdessä miten on mennyt, missä on onnistuttu ja mitä vielä harjoitellaan. Oppimissuunnitelma keskusteluun osallistuvat vanhemmat. Esioppilaan kuulumiset keskusteluun tulevat opettajan ja vanhemman välityksellä. Keväällä ennen esiopetuksen oppimissuunnitelma- keskustelua esioppilaat harjoittelevat itsearviointia yhdessä vanhemman kanssa, kotona täytettävän arviointilomakkeen avulla. Jokaisen lapsen töitä kerätään kansioon koko vuoden ajan. Sähköisiä tuotoksia tallennetaan pilvipalveluun.

8 7/10 Lapset tekevät myös omaa päiväkirjaa esiopetusvuoden aikana. Esiopetusvuodesta jaetaan osallistumistodistus. Huoltajille toteutetaan 1-2 pientä kyselyä, joilla arvioimme työmme toteutumista ja joiden pohjalta teemme kehittämistyötä. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Rohkeus ilmaista itseään on tärkeä taito, jota harjoittelemme monipuolisesti esiopetusvuoden aikana. Itsensä ilmaiseminen ryhmässä sanallisesti, kuvallisesti, TVT välineiden avulla, leikinkautta, liikkuen, musiikin avulla tms. on mahdollista esiopetusvuoden aikana. Etsimme jokaiselle lapselle omaa vahvuutta miten he tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Teemme näytelmiä ja lapset tekevät niitä paljon myös oma-aloitteisesti. Rohkeutta esiintyä vahvistetaan ja kannustetaan. Roolivaatteita ja käsinukkeja on lasten saatavilla. Teemme paljon kädentöitä ja elokuvia tms. tableteilla. Arvostamme niitä laittamalla niitä esille. Itsensä ilmaisu ja toisen tunteiden tunnistaminen kulkee myös käsi kädessä ja on tärkeää oppia sanomaan miltä minusta tuntuu ja ottamaan toisen eleet ja ilmeet myös huomioon. Tätä harjoitellaan päivittäin kaikissa päivän tilanteissa. Aikuisten heittäytyminen kuulemaan lasten ideoita on tärkeää jotta osallisuus lisääntyy. Suunnitelmamme muuttuvat usein, jotta lasten itse- ilmaisu lisääntyy. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Kieli on läsnä koko ajan ja joka hetki. Opetamme lapsille keskustelukulttuuria. Havainnoimme ja hassuttelemme kielellä. Vertaamme sanojen pituuksia. etsimme kirjoitettua tekstiä, riimittelemme ja loruttelemme. Sadutamme lapsia ja luemme satuja. Eri kieliin ja murteisiin tutustuminen, ja sen ymmärtäminen, että maailmassa on monia kieliä on arkeamme. Meillä on käytössä kuvat puheen tukena tarvittaessa. Paloittelemme esimerkiksi kuvien avulla ohjeita ja jäsennämme päivää. Minä ja meidän yhteisömme Lähdemme vähitellen esiopetusvuoden aikana laajentamaan lapsen käsitystä siitä mihin he kuuluvat. Panostamme ryhmäytymiseen ja luomme näin hyvät edellytykset turvallisuuden tunteeseen ja oppimiseen. Turvalliset sosiaaliset suhteet ja kaverit ovat esiopetusvuonna tärkeää.

9 8/10 Lähiympäristö tulee meille tutuksi retkien avulla. Oppimisympäristömme on koko Kirkonkylä. Yhteistyökumppanit järjestävät paljon tapahtumia, joihin osallistumme. Nurmijärven historia, kulttuuriperintö kalenterivuoden juhlapyhät, Suomi 100v juhlavuosi ja kasvattajien tarinat omasta lapsuudesta luovat kuvaa menneisyydestä ja siitä mitä on suomalaisuuden ja Nurmijärveläisyyden identiteetti. Tutkin ja toimin ympäristössäni Havainnoimme ympäristöämme ja luontoa, muutoksia siinä ja sanoitamme niitä lapsille. Havainnoimme vuodenaikoja ja luonnon muutoksia. Metsäretket ja siellä tutkiminen ja pohtiminen, luonnon kuuntelu ja rauhoittuminen on toimintatapamme. Käytämme leikkitaulua vuorovaikutussuhteiden tukemiseen ja tilojen hahmottamisen ja leikkivalintojen tukemiseen. Pohdimme ulos lähtiessä säätilaa ja sen mukaista pukeutumista. TVT välineistö on käytössä arjessamme. Lapset opettelevat vastuullista tablettien käyttöä ja suorittavat Tabletti ajokortin. Haemme tietoa Internetistä opimme näin uutta. Liikenne ja turvallisuuskasvatus kulkevat koko vuoden läpäisevänä periaatteena esiopetuksessa. Monipuoliset projektit, joissa tutkitaan ja havainnoidaan, pohditaan ja toteutetaan asioita monipuolisesti, ovat osa toimintaamme. Kasvan ja kehityn Lasten osallisuuden lisääminen kaikissa arjen tilanteissa on tärkeä tavoitteemme koko vuoden. Haluamme kuulla lapsia lisää ja luoda näin pystyvyyden tunnetta ja onnistumisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Haluamme opettaa lapsille sen, että osallisuus tuo mukaan vastuun ja se meidän jokaisen tulee kantaa. Annamme mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan, sekä ohjattuun ja vapaaseen. Panostamme vapaan, omaehtoisen liikunnan mahdollistamiseen. Lapsen on tärkeä päästä liikkumaan ja hengästymään esiopetuspäivän aikana. Tarjoamme joka päivä mahdollisuuden rauhoittumiseen satuhetkellä. Rauhoittuminen ja rentoutuminen ovat tärkeitä taitoja. Kun aivot lepäävät, voimme oppia uutta. Opettelemme hyvät käytöstavat, sanomme joka päivä käsi heipat ja hyvät ruokailutavat on myös tärkeä taito. Opettelemme odottamaan omaa puheenvuoroa ja käyttämään ääntä oikein. Kirkonkylän päiväkodissa on käytössä Miniverso-vertaissovittelu menetelmä. Sen tarkoitus on opettaa lapsille taitoa elää ihmisiksi eli sovitella ristiriidat ja oppia niistä. Ruokailuissa keskustelemme terveellisestä ruuasta ja sen merkityksestä. Opettelemme tunnistamaan paljon jaksan syödä. Aikuisen malli kaikissa yllä mainituissa tilanteissa on oppimisen kannalta välttämätön. Me kasvattajat mallinnamme sitä, miten toimitaan oikein ja sanoitamme niitä tilanteita, joissa vielä harjoitellaan.

10 9/10 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Jokaisen lapsen kasvun oppimisen tuki pohditaan yksilöllisesti yhdessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettajamme on Päivi Luoma. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan, Kelton tuki on sovittu aina vanhempien kanssa. Teemme yhteistyötä neuvolan, fysioterapian, puheterapeutin jne. yhteistyökumppaneiden kanssa sen mukaan mitä on sovittu huoltajien kanssa. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Elokuu: 10.8 Eskarit alkaa 23.8 Suomi 100-vuotta Yhteislaulu/toritapahtuma eskareille 25.8 Kehittämispäivä Eskariolympialaiset elo-syyskuun vaihteessa Syyskuu: Suomi soi tapahtuma yli 3v. lapsille Klaukkalan monitoimitalossa Lokakuu: Valokuvaus päiväkodilla Aleksis Kiven päivä- juhlitaan osana Suomi 100 juhlavuotta Marraskuu: 3.11 Halloween juhlat, naamiaiset omissa ryhmissä 9.11 klo Toiminnallinen iltapäivätapahtuma isät ja lapset Suomi 100 tapahtuma Klaukkalassa monitoimitalossa Joulukuu: 1.12 Joulupuuro päiväkodilla aamulla klo Vanhemmat kutsutaan mukaan ryhmien omaan jouluiseen aamuhetkeen. Tammikuu: Eskareiden uinnit Rajamäen uimahallissa. 2 X / eskarilainen eskaripäivän juhlat. Ohjelma suunnitellaan lähempänä. Helmikuu: 14.2 Koko talon yhteinen rusettiluistelu- tapahtuma Krannilan tekojäällä. Toukokuu: Vapun juhlinta omissa ryhmissä. 9.5 Äitien ja lasten yhteinen toiminnallinen aamupäivä. Kädentaidot aiheena. 22.5/23.5 Koko talon yhteinen kevätjuhla, ja eskareiden todistusten jako. Kärppä-sali tms..

11 2/10 RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

12 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: Esi ja alkuopetuksen siirtymävaiheen prosessikuvaus