ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Perttulan päiväkoti

2 1/6 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/6 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Perttulan päiväkodin esiopetusryhmä, Uotilan koulu Uotilan koulutie 81, Perttula Maaret Mäkiranta, lähtien Helena Koivisto LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa ke Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä Kehittämispäivät Syyslukukausi Kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Ryhmässä on 10 kokopäiväistä ja kuusi osapäiväistä esioppilasta. Henkilökuntaan kuuluu kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Varhaiskasvatuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Sivistystoimialan sitovat toiminnallisest tavoitteet (talousarviokirja) Kuntalaisia osallistetaan palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun. Lisätään kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia jo asioiden varhaisessa valmisteluvaiheessa Sivistystoimialan palveluita digitalisoidaan ja sähköinen asiakaspalvelu lisääntyy Vapaa-ajan palveluita liitetään osaksi koulupäivää Edistetään nuorten työpajalta jatkosijoittumista yrityksiin Hyödynnetään henkilöstön osaamista monipuolisesti toimialan eri toiminnassa ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta Varhaiskasvatuksen painopistealueet Digitalisointi: kaikki lomakkeet sähköiseen muotoon Mobiilikirjaus lasten ja aikuisten sisäänkirjaamiseen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ja työvuorojen suunnitteluun. Sitä kautta mahdollistuu myös aikaperusteinen päivähoitomaksu Esiopetuksen opetussuunnitelman valmistuminen Kunnallisen palveluverkon kehittäminen. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen Jatkuva laadun parantaminen Varhaiskasvatuksen arviointia suoritetaan säännöllisesti ja arvioinnin vuosikellon suunnittelu aloitetaan 2016

4 3/6 ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. Opetamme lapsia suvaitsevaisuuteen: kunnioittamaan kaikkia ihmisiä omina, arvokkaina yksilöinään. Aikuiset kohtelevat kaikkia lapsia tasa-arvoisesti. Kannustamme lapsia huomioimaan, ettei tulisi materiaalihävikkiä esim. askartelussa ja ruokailussa. Lajittelemme jätteistä paperi-, bio- ja sekajätteet. Opetamme luonnon ja elämän kunnioittamista sekä oman kotiseudun ainutlaatuisuutta. Pidämme tärkeänä, että lapset oppisivat arvostamaan ja olemaan kiitollisia siitä mitä heillä on. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

5 4/6 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Oppimisympäristö, työtavat Oppimisympäristömme on välittävä, hyväksyvä ja kannustava sekä lapsen yksilöllisyyden huomioiva. Tuemme lasten sosiaalista kasvua siten, että kannustamme heitä auttamaan ja huomioimaan toisiaan arkipäivän tilanteissa. Esiopetusryhmämme toimii koulun tiloissa. Käytössämme on luokkahuone koulun alakerrassa sekä kaksi huonetta ja keittiö koulun yläkerrassa. Lisäksi käytämme koulun liikuntasalia viikoittain. Koulun piha on hyvin monipuolinen: kiipeilyteline, keinut, monitoimikaukalo, palloilukentät maaleineen sekä metsä. Ulkolelut ovat lasten ulottuvilla omatoimisuuteen kannustaen. Käymme säännöllisesti retkillä lähimetsässä. Toimintamme perustuu kolmena päivänä viikossa pienryhmätoimintaan ja kahdesti viikossa toimimme koko ryhmä yhdessä. Kannustamme lapsia aktiiviseen oppimiseen vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Pidämme tärkeänä, että lapsella on mahdollisuus oppia laajempia kokonaisuuksia ja käsitellä samaa asiaa monista eri näkökulmista sekä eri oppimistavoilla. Uuden oppiminen pohjautuu aiempaan tietoon tai lapselle ennestään tuttuun asiaan aina kuin mahdollista. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Teemme yhteistyötä Perttulan päiväkodin ja Uotilan koulun henkilökunnan sekä konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö on päivittäistä kokopäiväeskareiden vanhempien kohtaamisissa. Muu yhteydenpito ja tiedottaminen tapahtuu puhelimitse, helmiviesteillä, esiopetuskeskusteluissa sekä vanhempainilloissa. Yhteistyö muut tahot Hyvinkään sairaalan lasten psykiatrinen osasto, puheterapeutti, kasvatus- ja perheneuvola. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Lapsilta ja vanhemmilta on kysytty alkusyksystä toiveita esiopetusvuodelle (mikä lapsia kiinnostaa, mitä haluaisivat oppia, vanhemmilta, mitä pitävät tärkeänä lapsen esiopetusvuodessa). Lasten kanssa keskustellaan, miten esim. pienryhmässä meni, mikä onnistui hyvin. Annetaan yksilöllistä palautetta onnistumisista arjen tilanteissa. Syksyllä olemme käyneet lasten oppimissuunnitelmakeskustelut vanhempien kanssa (lto-vanhempi/vanhemmat) ja asettaneet yksilölliset tavoitteet lapsen esiopetusvuodelle. Tätä ennen vanhempi on keskustellut ja kirjannut lapsensa näkemyksen vahvuuksista, haasteista ja esiopetuksesta. Keväällä käymme uudet keskustelut vanhempien kanssa ja arvioimme, kuinka tavoitteet ovat saavutettu/esiopetusvuosi on mennyt. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Ilmaisun eri muodot (mm. musiikki, kuvataide, draama, liikunta) toteutetaan sekä aikuisen suunnittelemana että lapsista nousevien ideoiden perusteella. Lapsia tuetaan ilmaisemaan itseään

6 5/6 monimuotoisesti sekä tarjotaan oppimisympäristön (sisällä ja ulkona) kautta mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun. Koulun joulujuhlassa esitämme Jouluevankeliumin koko ryhmä yhdessä. Omia ja toisten tuotoksia on mahdollisuus dokumentoida i padeilla videoiden tai valokuvaten. Samoilla laitteilla voi myös tehdä omia kuvitettuja tarinoita tai elokuvia. Nämä laitteet ovat lasten vapaassa käytössä tiettyinä aikoina päivittäin. Esioppilailla on ollut mahdollisuus osallistua koulun maksuttomaan kuvataidekerhoon syys-marraskuussa. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Suomen kieleen tutustutaan monin eri tavoin ja leikin varjolla: sadut, riimit, lorut, runot, satukirjat. Kielellä leikkiminen on osa päivittäistä toimintaa: tavuttaminen, äänteiden tunnistaminen, riimittely... Pyrimme herättämään lapsissa kiinnostuksen omaan kieleen ja sen oppimiseen. Lapsia rohkaistaan kertomaan omia mielipiteitä ja näkemyksiä eri asioihin. Harjoittelemme myös vuorovaikutustaitoja: toisen huomioiminen keskusteluissa on tärkeää. Yksilöllisten taitojen hyväksyminen ja niissä kannustaminen on tärkeää. Minä ja meidän yhteisömme Tutustumme lapseen ja häneen perheeseen. Lapsella on mahdollisuus arkipäivän tilanteissa kertoa esim. vapaa-ajan kuulumisiaan, jolloin saamme kuulla, kenen kanssa lapsi viettää aikaansa/ketkä ihmiset kuuluvat läheisesti lapsen elämään. Pienryhmätoiminnasta huolimatta korostamme esiopetuksessa koko ryhmään kuulumista. Luomme lapsille me-henkeä ja pyrimme mahdollistamaan kaveruussuhteita yli pienryhmien. Kaikkien hyväksyminen on ryhmässä tärkeää. Toiminnassa huomioidaan suomalainen kulttuuriperintö eri vuodenaikojen sekä juhlien (mm. joulu, pääsiäinen) mukaan. Korostamme esioppilaiden asuinympäristön ja eskarin ympäristön ainutlaatuisuutta (maalaismiljöö). Lasta herätellään ajattelemaan ja ymmärtämään, että hän on osa suurempaa yhteisöä (oma koti, eskari, Nurmijärvi, Suomi, maailma). Herättelemme pohtimaan sekä otamme keskusteluihin lapsista nousevia erilaisia aiheita: eettisiä, historiallisia, yhteiskunnallisia sekä katsomuskasvatustuksellisia. Tutkin ja toimin ympäristössäni Herätellään ja vahvistetaan lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä matematiikan oppimista. Oivaltamisen ja oppimisen ilo ovat etusijoilla! Hyödynnämme leikkejä, pelejä, tarinoita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Luonnon havainnonti yksin ja yhdessä on tärkeää. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden luonnossa liikkumiseen (metsäretket) sekä sen tutkimiseen. Yhdessä ja toisilta lapsilta oppiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kasvan ja kehityn Tuemme lapsia monipuoliseen karkea- ja hienomotoriikan harjoitteluun. Liikunta on osa päivittäistä eskaritoimintaa. Ulkoiluissa lapsilla on käytössä erilaisia leikki- ja liikuntavälineitä sekä monipuolinen koulun piha. Ulkoilemme myös lähimetsässä retkipäivinä, jolloin lapsilla on mahdollisuus liikkua ja leikkiä vaihtelevassa maastossa. Koulun liikuntasalin käyttö liikuntavälineineen on mahdollista viikoittain. Liikunta- ja perinneleikit sisältyvät ulkoiluihin sekä ohjattuun liikuntaan. Esiopetuspäivän aikana on mahdollisuus myös lepäämiseen satuhetkellä tai hakeutua omaan rauhaan ns. hiljaiseen huoneeseen. Pidämme tärkeänä, että eri tilanteet säilyisivät mahdollisimman rauhallisina. Meluttomuus auttaa lapsia ja aikuisia jaksamisessa sekä mahdollistaa lapsen äänen kuulluksi tulemisen päivän aikana. Opetamme omista ja yhteisistä tavaroista huolehtimista sekä niiden hyvää kohtelua. Terveellisten elämäntapojen oppiminen ja omaksuminen pienestä pitäen on tärkeää. Liikunta, lepo, terveelliset ruokailutottumukset sekä hyvät ihmissuhteet ovat hyviä kasvualustoja tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Heli Honkala on ryhmämme aikuisten tukena erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asioissa. Hän ja tarvittaessa muut yhteistyötahot (koulupsykologi, puheterapeutti, koulukuraattori) tekevät kanssamme esioppilaan pedagogiset arviot ja oppimissuunnitelmat. Kelto käy seuraamassa lapsiryhmää muutaman kerran esiopetusvuoden aikana.

7 6/6 ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Osallistumme joihinkin koulun tapahtumiin esim. yleisurheilukilpailut ja joulujuhla. Osallistumme myös joihinkin päiväkodin tapahtumiin esim. jouluaskartelupaja. Lisäksi meillä on omia tapahtumia esiopetusvuoden aikana esim. naamiaiset, turvallisuuspäivä, laskiainen, lasten syntymäpäivien vietto. RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

8 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: