ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Röykän päiväkoti

2 1/8 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/8 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Röykän päiväkoti Kangastie 1, Röykkä Minna Tuure LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä pe (esiopetuksen osalta) Kehittämispäivät Syyslukukausi Kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika , osapäiväryhmässä koululla 9-13 Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Tiitiäiset 5-6v- lasten ryhmä, 16 eskaria, lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa Maahiset osapäiväesiopetusryhmä Röykän koululla, 8 eskaria, lastentarhanopettaja LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan tavoitteet (talousarviokirja) Aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen yksikkö- ja toimintatasolla. Sivistystoimialan palveluita digitalisoidaan ja sähköinen asiakaspalvelu lisääntyy. Sivistystoimen toiminnoissa hyödynnetään sosiaalista mediaa vaikuttamisessa ja tiedottamisessa. Vapaa-ajan palveluja sekä lapsia ja nuoria tukevia matalankynnyksen palveluja tuodaan lähelle heidän elinympäristöään. Oppilaanohjauksen kehittäminen ja nivominen osaksi nuoren koulupolkua. Saadaan työpajalla olevien nuorten määrä pienenemään nivelvaiheiden ohjauksella. Hyödynnetään henkilöstön osaamista monipuolisesti toimialan eri toiminnassa ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Esimiehet muodostavat vertaismentorointipareja, jonka ansiosta heidän hyvinvointinsa lisääntyy. Varhaiskasvatuksen painopistealueet Mobiilikirjaus lasten ja aikuisten sisään kirjaamiseen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.aikaperusteisen hoitomaksumallin kehittäminen Uuden varhaiskasvatussuunnitelman valmistuminen ja käyttöönotto Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen. Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa Helmi-järjestelmän kehittäminen esiopetuksen tarpeisiin.

4 3/8 Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan varhaiskasvatuksen palveluiden kehittämiseen. Nopeasti toteutettavissa olevat arvioinnit palautteen saamiseksi Sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Varhaiskasvatuksen tavoite Vahvistaa yhteistä näkemystä siitä, että jokainen kasvattaja voi olla lapsen liikkumisen mahdollistaja. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Esiopetusryhmässä tuemme jokaista lasta ja kohtelemme lapsia tasa-arvoisesti. Kunnioitamme jokaisen yksilöllisyyttä ja turvaamme, että jokainen voi ilmaista omat ajatuksensa ja mielipiteensä kunnioittavassa ilmapiirissä. Huomioimme katsomukselliset ja kulttuuriset asiat vanhempia kuunnellen. Pidämme yhdessä huolta ympäristöstä ja sen siisteydestä. Luonnossa liikkuessamme emme vaurioita luontoa. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

5 4/8 Osallistuminen ja vaikuttaminen TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Yhtenäiset käytännöt koskevat kaikkia riippumatta siitä missä ryhmässä lapsi saa esiopetusta. Jokaiselle lapselle on tärkeää luoda turvallinen arki ja mahdollistaa oppisen ilo. Yhdessä tekeminen ja toiminnallisuus korostuvat esiopetuksessa. Osapäiväesiopetusryhmä sijaitsee koulun tiloissa, joten sen osalta koulun arki ja yhteistyö on luonnollisesti lähempänä kuin päiväkodin puolella, mutta kummatkin ryhmät ovat tiiviissä yhteistyössä alkuopetuksen kanssa. Osapäiväesiopetusryhmä on yhteistyössä ykkösten kanssa ja kokopäiväesiopetus yhteistyössä kakkosten kanssa Oppimisympäristö, työtavat Tilat järjestetään vastaamaan kunkin lapsiryhmän tarpeita. Lasten kuuleminen ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat ympäristön rakentumiseen ja lapset osallistuvat ympäristön muokkaamiseen. Oppimisympäristö muuttuu lasten tarpeiden mukaan vuoden aikana ja meneillään olevat teemat näkyvät ympäristössä. Tilat järjestetään niin, että siellä on mahdollisuus sekä itsenäiseen työskentelyyn että vauhdikkaampiin leikkeihin ja nujuamiseen. Työtapoina on pienryhmätyöskentelyä, parityöskentelyä, itsenäistä työskentelyä ja isossa ryhmässä työskentelyä. Toiminnallisuus ja liikunta huomioidaan työtavoissa. Ympäristö tarjoaa monipuolista oppimista tukevaa materiaalia, joka innostaa lajitteluun, laskemiseen, loogisen päättelyyn sekä kirjaimiin, numeroihin ja muotoihin tutustumiseen. Leikin merkitys korostuu ja lasta tuetaan leikin rakentamisessa ja pitkäkestoisessa, monipuolisessa leikissä. Päiväkodin sijainti koulun, urheilukentän ja metsän läheisyydessä mahdollistaa toimimisen monipuolisissa oppimisympäristöissä. Metsäretkellä käydään viikoittain ja koulun liikuntasali on käytössä 0-2-luokkien yhteistoiminnan aikana sekä päiväkodin omalla salivuorolla. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Esiopetuksessa ei ole oppiainekohtaista jaottelua, vaan kokonaisuus rakentuu eri osista. Toimintaa suunnitellaan yhdistellen eri sisältöalueita lapsen mielenkiinnon kohteita hyödyntäen. Lasten kanssa lähdetään yhdessä kohti tavoitetta ja oppimisprosessi rakentuu yhdessä tekemällä. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat olennaisena osana esiopetusta. Tieto-ja viestintätekniikka hyödynnetään toiminnassa ja rikastutetaan oppimisprosesseissa ja sen dokumentoimista. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Esiopetusta arvioidaan ja kehitetään yhdessä. Esiopettajat toteuttavat toiminnan arviointia säännöllisesti ja osallistuvat pedagogiikkatiimiin muiden lastentarhanopettajien kanssa, jossa keskustellaan ja kehitetään koko päiväkodin toimintaa. Opetusmateriaalia hankitaan yhdessä ja kierrätetään tarpeiden mukaan

6 5/8 ryhmissä. Ryhmien toiminnan suunniteltu lähtee kunkin lapsiryhmän tarpeista, joten toiminnan toteutus vaihtelee sen mukaan ryhmissä. Hyviä käytäntöjä jaetaan. Yhteistä toimintaa on myös seurakunnan vierailujen yhteydessä. Koko päiväkodin esikoululaiset osallistuvat vuoden aikana kunnan järjestämiin Suomi 100- eskaritapahtumiin sekä jäähalliluisteluretkiin ja sen lisäksi keväällä tehdään päiväkodin oma eskarilaisten yhteinen kevätretki. Kevätlukukaudella toteutetaan yhteistä toimintaa kaikkien esiopetusikäisten kanssa. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Esiopetusvuoden alussa vanhemmille järjestetään tapaaminen, jossa kerrotaan esiopetuksen tavoitteista, toiminnasta ja käydään yhteistä keskustelua lapsen oppimispolun tukemisesta. Yhteistyö perustuu kuulemisen, kunnioituksen ja luottamuksen periaatteisiin. Päivittäiset kohtaamiset ja kuulumisten vaihdot ovat merkittävässä roolissa luottamuksen rakentumisessa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan keväällä. Silloin lapsi on myös itse osan aikaa mukana keskustelussa. Tiedottaminen tapahtuu Päikky-ohjelman välityksellä, tarvittaessa sähköpostilla ja ilmoituksilla päiväkodin seinällä. Yhteiset juhlat ja tapahtumat mahdollistavat vapaamuotoisemman kohtaamisen vanhempien kanssa. Yhteistyö muut tahot Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on henkilöstön tukena lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Hän käy seuraamassa lapsiryhmän toimintaa ja osallistuu tarpeen mukaan lapsen esiopetuskeskusteluun. Esiopettaja keskustelee aina ensin vanhempien kanssa huolen aiheesta ennen yhteydenottoa erityisopettajaan. Tarvittaessa lapselle laaditaan pedagoginen arvio ja tehdään tehostetun tuen suunnitelma. Muita yhteistyötahoa ovat puhe- ja toimintaterapeutti, psykologi, koulun opettajat,kuraattori ja terveydenhoitaja. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Lapsen osallisuuden toteutuminen Vuorovaikutustaitojen, tunneilmaisun ja hyvien käytöstapojen opettelu Aikaa liikkumiseen, leikkimiseen ja leikin avulla oppimiseen Kielellisen tietoisuuden ja matemaattisen ajattelun kehittyminen Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Tavoitteiden toteutumista arvioidaan henkilöstön kesken havainnoimalla ja dokumentoimalla toimintaa ja lasten oppimista, haastattelemalla lapsia, vanhemmilta saadun palautteen avulla sekä mahdollisilla asiakaskyselyillä (esim. TAK). Lisäksi tehdään oman yksikön oma asiakaskysely vanhemmille tammikuussa 2018.

7 6/8 ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Tunnekokemukset ovat oleellisia lapsen ilmaisussa. Onnistumisen ilo ja toisen kannustaminen ovat merkityksellisiä. Lapsi on aloitteellinen ja aikuinen luo puitteet turvallisen toimintaympäristölle, joka innostaa kokeiluun ja mahdollistaa luovan toiminnan. Tarjotaan mahdollisuuksia ilmaista itseään taiteen, musiikin ja liikunnan keinoin. Aikuisen oma innostus on tärkeää sekä lapsen kiinnostuksen herättely ja innostuksen ruokkiminen. Jokaisella lapsella on oma sykli edetä ja siihen tarvitaan joustavuutta. Lapsen omien vahvuuksien löytäminen ja näkeminen korostuu toiminnassa. Aikuiset havainnoivat lapsen mielenkiinnon kohteita. Aito läsnäolo, kuuntelu ja hetkeen tarttuminen korostuu. Lasten innostumiseen ja ideoihin tartutaan. Projektit ovat oppimisen ja elämyksen polkuja ja ne tehdään näkyväksi. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Kieli on vuorovaikutuksen väline. Lapselle on tärkeää tulla ymmärretyksi. Puheen tueksi käytämme kuvia. Kielellisen tietoisuuden portaat- materiaali toimii suunnittelun apuna lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymisessä. Lasten kanssa keskustellaan ja pohditaan asioita. Asioita ja tunteita nimetään ja näin laajennetaan lapsen sanavarastoa. Lasta kannustetaan kertomaan ajatuksiaan ja ideoitaan. Kirjasto-autolta käydään lainaamassa erilaisia kirjoja (tieto- ja kuvakirjat) ja lapset voivat tuoda myös omia kirjojaan luettavaksi. Tämä tukee kirjoitettuun kieleen tutustumista. Lasten tarinoita kirjataan (saduttaminen) ja hyödynnetään tietotekniikkaa (digitarinat). Lapsi tuottaa itse oman tasoisesti tarinaa kuvin, kirjoittaen esim. päiväkirja tai tunnevihko. Ruokapöytäkeskustelut ovat päivittäin toistuvaa, merkityksellistä vuorovaikutusta. Kielen rakenteisiin tutustutaan erilaisin menetelmin aikuisen tuella. Tutustumme äänteisiin, kirjaimiin ja tavuihin ja leikitään kielellä. Lorut ja riimit ovat mukana päivittäisessä toiminnassa. Ryhmässä olevia monikielisiä lapsia tuetaan sekä oman että suomen kielen vahvistumisessa yhteistyössä vanhempien kanssa. Suomi toisena kielenä- opettaja tekee lapsen kielellisten taitojen kartoituksen ja on tukena suomen kielen vahvistamisessa. Kokopäiväryhmässä toimii kielikerho kerran viikossa suomenkielen vavistamiseksi. Kannustetaan lasta kertomaan vanhemmille päivän tapahtumista. Minä ja meidän yhteisömme Harjoittelemme tunteiden tunnistamista ja toisen kuuntelua. Kuunnellaan ja tullaan kuulluksi. Tuetaan lapsen omaa ilmaisua ja vahvuuksien tunnistamista.

8 7/8 Keskustellaan lasten kanssa siitä, kuka minä olen ja ketä perheeseen kuuluu. Omat valokuvat ja itse tehdyt kuvat auttavat kertomisessa, Käsitellään elämänkaarta, johon kuuluvat ilot ja surut. Lapsen juuret; mistä olen tullut, missä olen ja minne olen menossa. Tutustutaan lähiympäristöön Röykässä. Seurakunnan työntekijät vierailevat n. 4 kertaa vuodessa ja tukevat päiväkodin kasvatustyötä. Yhteistyö Nurmijärven museon kanssa tuo päiväkotiin eri teemoista johdatellen menneeseen aikaan. Lasten kanssa tutustutaan juhlapyhiin ja suomalainen kulttuuriin, mutta myös monikulttuurisuuteen. Suomi 100-juhlavuosi näkyy toiminnassa erilaisina kuukausittaisina teemoina. Marraskuussa osallistutaan koko Nurmijärven varhaiskasvatuksen yhteiseen Suomi 100 tapahtumaan Monikossa. Tutkin ja toimin ympäristössäni Oppimisessa korostuu toiminnallinen oppiminen, yhdessä tekeminen, jossa lapsi on aktiivinen toimija ja hänellä mahdollisuus tehdä itse. Jokaisen lapsen oma tahti oppimisessa on merkityksellinen. Oppimisympäristö on vaihteleva, hyödynnetään pihaa ja luontoa. Mennään ulos ja metsään oppimaan. Herätellään uteliaisuutta erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Annetaan ajattelulle aikaa, ei kiirehditä. Turvataan se, että myös hitaammat ehtivät mukaan ja saavat oivaltamisen iloa. Matemaattisessa ajattelussa lähdemme liikkeelle konkretiasta, ensin oma kehosta toiminnallisten välineiden kautta abstarktisiin käsitteisiin. Hyödynnämme Matematiikan portaita suunnittelussa. Lapsen matemaattinen ajattelu rakentuu portaittain nojaten aina aiemmin opittuun. Monipuolinen välineistö tukee toiminnallista oppimista ja on lapsen saatavilla. 0-2-luokkien yhteistoiminta mahdollistaa jokaisen taitotason mukaisen toiminnan ja vertaisoppimisen. Luovaa ongelmanratkaisua suositaan. Innostetaan lapsia keksimään ja kehittelemään omia luomuksia. Tavaroiden esille laitto, herättelee tutkimaan taidekattaukset Kasvan ja kehityn Riittävä lepo, liikunta ja ravinto ovat tärkeä osa lapsen kasvua ja kehittymistä. Näistä teemoista keskustellaan niin lasten kuin vanhempienkin kanssa. Monipuolinen liikunta ja toiminnallinen oppiminen on lapselle luontaista tapaa toimia ja hänen hyvinvointiaan edistävää. Sisätiloissa on tilaa liikunnalle ja liikuntavälineiden käyttöön. Aikuinen toimii roolimallina ja aktivoi lapsia liikkumaan. Lapsi ottaa ruokaa itse ja opettelee arvioimaan, minkä verran syö ja mistä pitää. Ruokailuhetkistä luodaan mukavia, rauhallisia yhdessäolon hetkiä, jossa keskustellaan päivän tapahtumista ja lasta askarruttavista asioista. Samalla harjoitellaan hyviä ruokailutapoja. Lapset opettelevat huolehtimaan itsestä ja huomioimaan toisia. Ryhmän pelisäännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa ja niiden toteutumista arvioidaan yhdessä. Lapset harjoittelevat vastuun ottamista ja huolehtimaan omista tavaroista mm. omista leluista. On tärkeää, että lapsen mieli voi hyvin. Aikuiset huolehtivat turvallisesta ilmapiiristä, jossa jokaisella lapsella on hyvä olla, ilmaista ajatuksiaan ja tuntea kuuluvansa joukkoon.

9 8/8 Leikkiparien avulla lapsi opettelee toimimaan erilaisten lasten kanssa ja näin tuemme kaverisuhteiden kehittymistä. Tarvittaessa aikuinen auttaa leikkiin pääsemisessä ja kannattelee leikkiä. Lasten kanssa keskustellaan siitä, millainen olin pienenä ja miten olen kasvanut. Lapsi huomaa, mitä kaikkea on oppinut ja että voin oppia vielä paljon lisää. Lasten kanssa opetellaan myös ristiriitojen ratkaisemista ja sovittelua. Tässä hyödynnämme Miniversosovittelumenetelmää. Aikuinen auttaa sopimisessa. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja (kelto) Päivi Luoma toimii henkilöstön tukena lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Hän on paikalla pääsääntöisin tiistaisin. Hän vierailee havainnoimassa ryhmien toimintaa, osallistuu eritysavustajatoimenkuvien laatimiseen ja tarvittaessa ryhmäpalavereihin. Kelto osallistuu tarvittaessa lapsen esiopetussuunnitelman laatimiseen yhdessä esiopettajan ja vanhempien kanssa ja on yhdessä arvioimassa lapselle vahvempaa tukea. Tarvittaessa laaditaan pedagoginen arvio ja päätetään siitä aloitetaanko lapselle tehostettu tuki. Röykän esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmään kuuluu psykologi Liisa Jussila, terveydenhoitaja Riitta Tanskanen, kuraattori Teija Pahkajärvi sekä varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja Päivi Luoma. Puheenjohtajana toimii päiväkodinjohtaja Minna Tuure. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Röykässä toimii viikoittain yhteistyö alkuopetuksen kanssa. 0-2 luokkien oppilaat on jaettu kolmeen ryhmään johon on suunniteltu oppimiskokonaisuuksia, jotka toistuvat kolme kertaa peräkkäin, jolloin kaikki lapset saavat osallistua kaikkiin toimintoihin. Sisältönä ovat liikunta, matematiikka, kädentaidot, äidinkieli, musiikki ja digitaidot. Oppimisympäristöinä käytetään kaikkia tiloja ja lähiympäristöä. Toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan kuukausittain. Tavoitteena on luoda esi- ja alkuopetuksesta yhtenäinen kokonaisuus ja pedagoginen jatkumo, jossa yhteistyö esi- ja allkuopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

10 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: