ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Nukarin päiväkoti

2 1/7 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/7 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Nukarin päiväkoti Nummenniityntie 4, Nukari Minna Tuure LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä Kehittämispäivät Syyslukukausi Kevätlukukausi 1/2019 (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Tyrskyt: 17 esikoululaista, lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa ja ryhmäkohtainen erityisavustaja LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan tavoitteet (talousarviokirja) Päiväkotien ja koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen vastaamaan uusien opetussuunnitelmien vaatimuksia. Oppimisympäristö käsittää sekä rakennuksien sisätilat, että piha-alueet. Suunnittelutyöhön otetaan mukaan lapset, nuoret, henkilökunta ja perheet. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantaminen: -Pedagogisen osaamisen lisääminen varhaiskasvatuksessa -Erityisopettajien määrän lisääminen perusopetuksessa Viedään sivistystoimen tarjoamia vapaa-ajanpalveluja sinne, missä asiakkaat ovat. Jatketaan ja edelleen kehitetään eheän koulupäivän mallia. Kartoitetaan niitä ryhmiä, jotka eivät ole minkään ohjatun palvelun piirissä. Kehitetään heille toimintoja ja palveluja moniammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarjotaan koulutusta henkilöstölle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen. Kaikki siirtymävaiheiden lapset ryhmäytetään (esim. siirtyminen alakoulusta yläkouluun) Tuetaan yhteisöllisyyttä, joka ennalta ehkäisee syrjäytymistä ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Ryhmä toimii sääntöjen mukaan. Lapselle tulee turvallinen olo. Sisäistä koulutusta ryhmäytymisestä. Varhaiskasvatuksen painopistealueet Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön ja sen toteuttaminen on yksi vuoden 2018 painopistealueista. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen.

4 3/7 Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto: mobiilikirjaukset lasten ja henkilöstön läsnäolojen seuraamiseksi ja aikaperusteisen hoitomaksun määräämiseksi sekä henkilökunnan työvuorojen laadintaan. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen. Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Kehitetään varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuuria, toimintatapoja, menetelmiä ja rakenteita siten, että lasten liikkuminen päivässä lisääntyy. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

5 4/7 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Meillä on tärkeää, että vuoden aikana jokaisen lapsen sosiaaliset - ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat. Jokainen lapsi saa rauhassa harjoitella erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa, häntä kannustetaan ja onnistumisista iloitaan yhdessä! Tärkeä osa jokaista esiopetuspäivää on HUUMORI ja ILO! Lapsen rooli aktiivisena toimijana, liikkujana korostuu vuoden aikana. Omille oivalluksille annetaan tilaa. Jokaiselle lapselle tulee taata turvallinen päivä esiopetuksessa. Oppimisympäristö, työtavat Lapset ja aikuiset rakentavat yhdessä oppimisympäristön, joka houkuttelee lapsia pitkäkestoisen leikin maailmaan. Oppimisympäristön suunnittelulla on tärkeä merkitys. Oppimisympäristö on motivoiva ja antaa monipuoliset mahdollisuudet toiminnallisten työtapojen käyttämiseen. Meille on tärkeää turvallinen, rauhallinen ja toisia kunnioittava ympäristö ja ilmapiiri. Jokaisella tulee olla tarvittaessa mahdollisuus rauhalliseen leikkiin ja työskentelyyn. Oppimisessa hyödynnämme sekä ulko- että sisätiloja. Koulun salia ja pihaa hyödynnämme liikuntatuokioilla. Nukarin urheilukentällä liikumme syksyisin ja keväisin. Retkillä tutustumme lähiympäristöön. Jäähallille menemme neljä kertaa vuoden aikana. Työtapoina meillä on yksilö-, pari-, pienryhmä ja koko ryhmä työskentelyä. Kullekin lapselle tarjotaan uusia, innostavia ja lapselle sopivia oppimisen haasteita. Opetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset tuen tarpeet. Aikuisen rooli lapsiryhmän aktiivisena havainnoijana ja kuuntelijana on tärkeä. Edellisten vuosien tapaan jatkamme yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen (0-1 lk) kesken. Toimimme yhdessä kaksi kertaa viikossa aina aamupäivisin. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Opetuksessa käytämme eri laajuisia ja eri tavoin toteutettuja oppimiskokonaisuuksia. Oppimiskokonaisuudet eheytetään lapsille mielekkäällä tavalla. Suunnittelussa huomioimme lapsista lähtevät mielenkiinnon kohteet. Keväällä meillä on yhdessä lasten kanssa suunniteltu projekti, jonka toteutamme eheyttäen oppimiskokonaisuuksia. Meille on tärkeää lasten kanssa yhdessä oppiminen ja kokemusten, elämysten jakaminen. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen on tärkeä osa esiopetusta. Leikki ja siihen yhdistettynä lapsille ominaiset tavat oppia ovat opetuksen lähtökohtana. Kerran viikossa pidämme Lasten kokouksen, jossa kuulemme lapsilta tulevia ideoita/toiveita. Lapset saavat vuorollaan tuoda esille esim. ilon ja harmituksen aiheita. Näistä jutellaan välittömästi lasten kanssa ja yritämme yhdessä löytää niihin ratkaisuja. Lasten kokouksen asioita käymme läpi omassa ryhmäpalaverissamme. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Yhteistyö lasten ja aikuisten välillä on luottamuksellista ja keskustelevaa. Yksi tärkeä voimavaramme lasten kanssa on huumori! Lasta kuullaan ja aikuinen on aidosti läsnä arjessa. Hyvä yhteistyö aikuisten kesken toimii oivana mallina lapsille. Lasten sosiaalisten ja yhteistyötaitojen kehittymistä pidämme tärkeänä. Lasta kannustetaan ja onnistumisista iloitaan yhdessä. Empatiakyvyn taitoja harjoitellaan vuoden aikana. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Yhteistyö perheiden kanssa alkaa esiopetukseen tutustumisilla kesäkuussa. Meille tärkeitä asioita ovat perheiden kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja avoin keskustelu puolin ja toisin. Kuulumisia vaihdamme

6 5/7 tulo- ja hakutilanteissa. Päikky-järjestelmä, tekstiviestit ja puhelut toimivat viestintävälineenä yhteydenpidossa. Syksyllä ja keväällä on esiopetuskeskustelut perheiden kanssa. Vanhempainilta pidetään syyskuussa. Yhteistyö muut tahot Teemme tiiviisti yhteistyötä alkuopetuksen kanssa (mm. yhteiset suunnitteluajat ja yhteinen toiminta 0-1 lk). Yhteistyötä teemme myös varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Esiopettaja keskustelee aina ensin huoltajan kanssa huolen aiheesta ennen yhteydenottoa edellä mainittuihin tahoihin. Näiden lisäksi muita yhteistyötahoja ovat mm. kulttuuripalvelut ja seurakunta. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Vahvistamme lasten sosiaalisia - ja vuorovaikutustaitoja (toisen huomioiminen, kunnioittaminen ja keskustelutaidot). Tänä vuonna keskitymme myös lasten tunnetaitojen vahvistamiseen. Tärkeää on myös kielellisten ja matemaattisten valmiuksien tukeminen. Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Kaikki työntekijät havainnoivat lapsia ja dokumentoivat toimintaa. Keskustelemme omassa tiimipalaverissamme havainnoista ja haemme yhdessä asioille ratkaisuja. Laajemman arviointikeskustelun pidämme kerran kuukaudessa. Toiminnan arviointia tapahtuu yhdessä lasten kanssa mm. aamupiirissä ja Lasten kokouksissa. Huoltajille on kerrottu vuoden tavoitteista vanhempainillassa. Vanhempia kuullaan ja otetaan heiltä tulleet kehittämiskohteet huomioon arjessa/toiminnassa. Teemme säännöllisesti arviointia myös oman esimiehemme ja varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan kanssa. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Painotamme tasapuolisesti ilmaisun eri muotoja. Vuoden aikana lapset saavat tutustua eri materiaalien ja välineiden kautta musiikkiin, käsitöihin, kuvalliseen ajatteluun ja ilmaisuun sekä suulliseen ja keholliseen ilmaisuun. Materiaalit ja välineet ovat helposti lasten saatavilla. Opetuksessa hyödynnämme monipuolisesti eri dokumentointivälineitä. Nukarin luonto toimii meillä innoittajana eri ilmaisun prosesseissa. Näitä suunnittelemme, dokumentoimme ja arvioimme yhdessä lasten kanssa. Leikki on myös meillä tärkeänä osana ilmaisua. Draaman maailmaan tutustumme erilaisten roolihahmojen kautta. Laulupiirtämisessä yhdistyvät monet ilmaisun muodot. Esiopetusvuoden aikana teemme vähintään yhden ilmaisullisen projektin, joka lähtee lapsiryhmän tarpeista ja kokemusmaailmasta. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Käytössämme on Nurmijärven kunnan oma Kielellisen tietoisuuden portaat - materiaali, jota käymme esiopetusvuoden aikana läpi. Tutustumme äänteisiin, kirjaimiin ja tavuihin. Tekeminen on toiminnallista, lapsille mielekästä puuhaa. Asioita opetellaan mm. kehon ja aistien kautta. Luemme lapsille loruja, runoja ja satuja. Käymme yhdessä lasten kanssa kirjastoautolta lainaamassa kirjoja ja äänisatuja. Meillä on tärkeää vahvistaa lapsen sanallista ilmaisua. Kannustamme lapsia puhumalla selvittämään

7 6/7 ristiriitatilanteita. On tärkeää tulla kuulluksi ja myös kuunnella toista. Ryhmässämme sadutetaan lapsia, pienryhmissä tutustutaan toiminnallisen tekemisen kautta kielen maailmaan. Tableteilla teemme yhdessä digitarinoita. Jokaisella lapsella on oma Aakkoset - vihko, johon harjoitellaan kirjaimia. Ryhmässämme on käytössä kuvatuet helpottaen arjen sujuvuutta. Tarvittaessa konsultoimme S2-opettajaa tai varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Syksyllä ja keväällä teemme Kummi 3- kartoitustehtäviä lasten kanssa, jolloin saamme tietoa heidän kielellisistä valmiuksistaan. Tämän lisäksi teemme kontrolloidun piirrostarkkailutehtävän (KPT), jonka avulla havainnoidaan mm. lasten keskittymistä ryhmätilanteessa, kykyä työskennellä itsenäisesti, kielellistä ymmärtämistä ja käsitteiden hallintaa sekä hienomotoriikkaa. Minä ja meidän yhteisömme Meille on tärkeää, että lapsi tuntee kuuluvansa Nurmijärven kuntaan, Nukarin kyläyhteisöön ja Meidän eskariin. Elo-syyskuussa käytämmekin paljon aikaa ryhmäytymiseen. Jokaiselle on tärkeää saada kavereita. Tutustumme lapsiin, heidän perheisiinsä sekä lähiympäristöön. Yhdessä lasten kanssa laadimme Eskarin säännöt. Esiopetuksessa kohtaamme eri kieli- ja kulttuuritaustoista olevia lapsia ja heidän perheitään. Lasten kysymyksille annetaan aikaa ja niihin vastataan. Opettelemme tunnistamaan eri tunnetiloja. Teemme yhteistyötä Nurmijärven seurakunnan kanssa. Hyödynnämme myös kunnan tarjoamia kulttuuripalveluja. Tärkeää on kulttuuriperinnön siirtäminen ja juhlapyhien huomioiminen. Laulamme lasten kanssa mm. perinnelauluja ja leikimme perinneleikkejä. Tutkin ja toimin ympäristössäni Toiminnallisessa oppimisessa hyödynnämme paljon erilaisia oppimisympäristöjä, jotka antavat oivat puitteet tutkimiselle, ihmettelylle ja uteliaisuudelle. Käymme lasten kanssa paljon metsäretkillä tutkimassa luonnon kauneutta ja kaikkea mitä Suomen neljä vuodenaikaa tuovatkaan tullessaan. Metsäretkillä saattaa myös vilahtaa Metsämörri. Käytämme Nurmijärven kunnan Matematiikan portaat - materiaalia. Teemme syksyllä ja keväällä lasten kanssa Mavalka 2 kartoitustehtäviä. Näin saamme tietoa lasten matemaattisista valmiuksista ja osaamme kohdentaa toiminnallista oppimista oikeanlaisiin asioihin. Lapsi opettelee matemaattisia taitoja ensin oman kehonsa kautta. Seuraavaksi tutustumme matematiikan maailmaan esineiden ja välineiden avulla. Myöhemmin toimimme kuvatasolla. Numerot symboleina tulevat tutuiksi yhdistäen ilmaisun eri muotoja. Myös matemaattisia taitoja harjoitellaan yhdistäen siihen esim. kielellistä oppimista, liikuntaa, kuvallista ilmaisua ja luonnon tutkimista. Hyödynnämme tabletteja tutkimisessa. Lapsen näemme aktiivisena median käyttäjänä/dokumentoijana. Kasvan ja kehityn Esiopetuksessa meille on tärkeää liikkumisen ilo! On tärkeää, että lapsi oppii itse havainnoimaan omaa kasvuaan ja kehittymistään. Heti aamusta lähdemme ulos leikkimään ja ennen sisälle tuloa otamme yhdessä sääntöleikin. Lapsia kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen. Päiväkotimme monipuoliset liikuntavälineet ovat helposti lasten saatavilla. Lapsilla on mahdollisuus osallistua liikunnallisten toimintojen suunnitteluun. Liikunta yhdistyy luontevasti eri oppimiskokonaisuuksiin. Liikuntaleikkejä leikitään erikokoisilla ryhmäkokoonpanoilla. Osallistumme Varpaat vauhtiin - kampanjaan. Karkea- ja hienomotorisia taitoja harjoitellaan päivittäin. Kerran kuukaudessa meillä on ulkona koko talon yhteinen

8 7/7 Touhutorstai, jolloin liikumme yhdessä erilaisissa liikuntapisteissä. Talomme liikuntatiimi on yhdessä suunnitellut toiminnat lasten ideoita ja toiveita kuunnellen. Aikuisen rooli lasten liikuttajina on ensiarvoisen tärkeää. Liikunnassa hyödynnämme eri oppimisympäristöjä: omat ryhmätilat, päiväkodin muut tilat, koulun sali, pihat, jäähalli, urheilukenttä ja lähimetsät. Ryhmässämme on myös mahdollisuus rauhoittumiseen ja rauhalliselle tekemiselle. Mielen hyvinvoinnille on tärkeää, että jokainen tuntee ryhmässä olonsa turvalliseksi ja tuntee kuuluvansa ryhmään. Ryhmäytymistä auttavat erilaiset leikit ja menetelmät. Ruokailussa harjoittelemme sopivan kokoisen ruoka-annoksen ottamista ja hyviä ruokailutapoja yhdessä toisten kanssa. Pöydissä keskustelemme ruokailun lomassa päivän tapahtumista. Lapset opettelevat huolehtimaan itsestään, ottamaan vähitellen vastuuta ja huolehtimaan esim. omista tavaroistaan. On tärkeää, että jokaisella on hyvä olla Nukarin eskarissa. Jokaiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa joukkoon. Leikeissä lapset opettelevat olemaan erilaisten lasten kanssa ja tuemme leikkien ja kaverisuhteiden kehittymistä. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja (kelto) Anne Rajahalme on esiopetusvuoden alusta saakka tiiviisti mukana. Kelto käy säännöllisin väliajoin havainnoimassa ryhmässä. Hän on myös myös mukana laatimassa erityisavustajan toimenkuvaa. Mikäli lapselle ei riitä yleinen tuki esiopetuksessa, mietitään pedagogisen arvion palaverissa yhdessä huoltajien, kelton, psykologin ja esiopettajan kanssa tehostetun tuen tarvetta. Mikäli lapselle ei riitä tehostettu tuki, tehdään pedagoginen selvitys erityisen tuen tarpeesta. Moniammatillinen yhteistyö on mukana tehostetun ja erityisen tuen lasten kohdalla. Kasvun ja oppimisen tuen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 1-2 krt lukukaudessa. Tähän kuuluvat psykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, kelto, ja päiväkodin johtaja. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Tiivistetty yhteistyö 1lk kanssa 2x viikossa. Keväällä esikoululaisten oma projekti. RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

9 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: