ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Röykän päiväkoti

2 1/8 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/8 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Röykän päiväkoti Kangastie 1, Röykkä Minna Tuure LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä yksikkökokouksessa ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä Kehittämispäivät Syyslukukausi Kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika Tiitiäiset klo 9-13, Alkuluokka ma-ke, pe ja to 9-12 Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Tiitiäiset: kaikki 19 esiopetusikäisiä, 2 lastentarhanopettajaa, 1 lastenhoitaja ja 1 ryhmäkohtainen erityisavustaja Alkuluokka: 9 esiopetusikäistä, 13 ekaluokkalaista ja 5 tokaluokkalaista. henkilöstönä 1 lastentarhanopettaja, 1 luokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan tavoitteet (talousarviokirja) Päiväkotien ja koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen vastaamaan uusien opetussuunnitelmien vaatimuksia. Oppimisympäristö käsittää sekä rakennuksien sisätilat, että piha-alueet. Suunnittelutyöhön otetaan mukaan lapset, nuoret, henkilökunta ja perheet. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantaminen: -Pedagogisen osaamisen lisääminen varhaiskasvatuksessa -Erityisopettajien määrän lisääminen perusopetuksessa Viedään sivistystoimen tarjoamia vapaa-ajanpalveluja sinne, missä asiakkaat ovat. Jatketaan ja edelleen kehitetään eheän koulupäivän mallia. Kartoitetaan niitä ryhmiä, jotka eivät ole minkään ohjatun palvelun piirissä. Kehitetään heille toimintoja ja palveluja moniammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarjotaan koulutusta henkilöstölle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen. Kaikki siirtymävaiheiden lapset ryhmäytetään (esim. siirtyminen alakoulusta yläkouluun) Tuetaan yhteisöllisyyttä, joka ennalta ehkäisee syrjäytymistä ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Ryhmä toimii sääntöjen mukaan. Lapselle tulee turvallinen olo. Sisäistä koulutusta ryhmäytymisestä.

4 3/8 Varhaiskasvatuksen painopistealueet Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön ja sen toteuttaminen on yksi vuoden 2018 painopistealueista. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen. Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto: mobiilikirjaukset lasten ja henkilöstön läsnäolojen seuraamiseksi ja aikaperusteisen hoitomaksun määräämiseksi sekä henkilökunnan työvuorojen laadintaan. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen. Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Kehitetään varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuuria, toimintatapoja, menetelmiä ja rakenteita siten, että lasten liikkuminen päivässä lisääntyy. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii vähitellen tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia.

5 4/8 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Jokaiselle lapselle on luoda turvallinen arki ja mahdollistaa oppimisen ilo. Yhdessä tekeminen ja toiminnallisuus korostuvat esiopetuksessa. Jokainen lapsi kohdataan yksilönä ja autetaan häntä löytämään omat vahvuutensa ja oma paikkansa ryhmässä. Säännöllisten rutiinien avulla luodaan lapselle turvallinen arki. Oppimisympäristö, työtavat Tilat järjestetään vastaamaan kunkin lapsiryhmän tarpeita. Lasten kuuleminen ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat oppimisympäristön rakentumiseen ja lapset osallistuvat sen muokkaamiseen. Oppimisympäristö muuttuu lasten tarpeiden mukaan vuoden aikana ja meneillään olevat teemat näkyvät ympäristössä. Oppimisympäristö on rakennettu niin, että toiminnot ovat selkeästi rajatuilla alueilla. Näin mahdollistamme leikki ja työskentelyrauhan. Vauhdikkaammat liikuntaleikit on sijoitettu ulos. Sisälle rakennetut liikuntaleikit on rakennettu koko ryhmä huomioon ottaen. Työtapoina on pienryhmätyöskentelyä, parityöskentelyä, itsenäistä työskentelyä ja isossa ryhmässä työskentelyä. Toiminnallisuus ja liikunta huomioidaan työtavoissa. Ympäristö tarjoaa monipuolista oppimista tukevaa materiaalia, joka innostaa lajitteluun, laskemiseen, loogisen päättelyyn sekä kirjaimiin, numeroihin ja muotoihin tutustumiseen. Leikin merkitys korostuu ja lasta tuetaan leikin rakentamisessa ja pitkäkestoisessa, monipuolisessa leikissä. Sijaintimme urheilukentän ja metsän läheisyydessä mahdollistaa toimimisen monipuolisissa oppimisympäristöissä. Käytössämme on koulun liikuntasali päiväkodin omalla salivuorolla. Metsäretkiä käytetään laaja-alaisen oppimisen tukena. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Esiopetuksessa ei ole oppiainekohtaista jaottelua, vaan kokonaisuus rakentuu eri osista. Toimintaa suunnitellaan yhdistellen eri sisältöalueita lapsen mielenkiinnon kohteita hyödyntäen. Lasten kanssa lähdetään yhdessä kohti tavoitetta ja oppimisprosessi rakentuu yhdessä tekemällä. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat olennaisena osana esiopetusta. Tieto-ja viestintätekniikka hyödynnetään toiminnassa ja rikastutetaan oppimisprosesseissa ja sen dokumentoimista.

6 5/8 Yhteistyö esiopetuksen sisällä Esiopetusta arvioidaan ja kehitetään yhdessä. Esiopettajat toteuttavat toiminnan arviointia säännöllisesti ja osallistuvat pedagogiikkatiimiin muiden lastentarhanopettajien kanssa, jossa keskustellaan ja kehitetään koko päiväkodin toimintaa. Opetusmateriaalia hankitaan yhdessä ja kierrätetään tarpeiden mukaan ryhmissä. Ryhmien toiminnan suunniteltu lähtee kunkin lapsiryhmän tarpeista, joten toiminnan toteutus vaihtelee sen mukaan ryhmissä. Hyviä käytäntöjä jaetaan. Yhteistä toimintaa on myös seurakunnan vierailujen yhteydessä. Koko päiväkodin esikoululaiset osallistuvat vuoden aikana kunnan järjestämiin liikuntatapahtumiin sekä jäähalliluisteluretkiin ja sen lisäksi keväällä tehdään mahdollisesti päiväkodin oma eskarilaisten yhteinen kevätretki. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Esiopetusvuoden alussa vanhemmille järjestetään tapaaminen, jossa kerrotaan esiopetuksen tavoitteista, toiminnasta ja käydään yhteistä keskustelua lapsen oppimispolun tukemisesta. Yhteistyö perustuu kuulemisen, kunnioituksen ja luottamuksen periaatteisiin. Päivittäiset kohtaamiset ja kuulumisten vaihdot ovat merkittävässä roolissa luottamuksen rakentumisessa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan keväällä. Silloin lapsi on myös itse osan aikaa mukana keskustelussa. Tiedottaminen tapahtuu Päikky-ohjelman välityksellä, tarvittaessa sähköpostilla ja ilmoituksilla päiväkodin seinällä. Yhteiset juhlat ja tapahtumat mahdollistavat vapaamuotoisemman kohtaamisen vanhempien kanssa. Yhteistyö muut tahot Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on henkilöstön tukena lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Hän käy seuraamassa lapsiryhmän toimintaa ja osallistuu tarpeen mukaan lapsen esiopetuskeskusteluun. Esiopettaja keskustelee aina ensin vanhempien kanssa huolen aiheesta ennen yhteydenottoa erityisopettajaan. Tarvittaessa lapselle laaditaan pedagoginen arvio ja tehdään tehostetun tuen suunnitelma. Muita yhteistyötahoa ovat mm. puhe- ja toimintaterapeutti, psykologi, koulun opettajat,kuraattori ja terveydenhoitaja, S2-opettaja ja erityisopettaja. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Lapsen osallisuuden toteutuminen Vuorovaikutustaitojen, tunneilmaisun ja hyvien käytöstapojen opettelu Aikaa liikkumiseen, leikkimiseen ja leikin avulla oppimiseen Kielellisen tietoisuuden ja matemaattisen ajattelun kehittyminen Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Tavoitteiden toteutumista arvioidaan henkilöstön kesken havainnoimalla ja dokumentoimalla toimintaa ja lasten oppimista, haastattelemalla lapsia, vanhemmilta saadun palautteen avulla sekä mahdollisilla asiakaskyselyillä (esim. TAK). Lisäksi tehdään oman yksikön oma asiakaskysely vanhemmille tammikuussa 2019.

7 6/8 ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Tunnekokemukset ovat oleellisia lapsen ilmaisussa. Onnistumisen ilo ja toisen kannustaminen ovat merkityksellisiä. Lapsi on aloitteellinen ja aikuinen luo puitteet turvallisen toimintaympäristölle, joka innostaa kokeiluun ja mahdollistaa luovan toiminnan. Tarjotaan mahdollisuuksia ilmaista itseään taiteen, musiikin ja liikunnan keinoin. Aikuisen oma innostus on tärkeää sekä lapsen kiinnostuksen herättely ja innostuksen ruokkiminen. Jokaisella lapsella on oma sykli edetä ja siihen tarvitaan joustavuutta. Lapsen omien vahvuuksien löytäminen ja näkeminen korostuvat toiminnassa. Aikuiset havainnoivat lapsen mielenkiinnon kohteita. Aito läsnäolo, kuuntelu ja hetkeen tarttuminen korostuu. Lasten innostumiseen ja ideoihin tartutaan. Projektit ovat oppimisen ja elämyksen polkuja ja ne tehdään näkyväksi. Minä ja meidän yhteisömme Harjoittelemme tunteiden tunnistamista ja toisen kuuntelua. Kuunnellaan ja tullaan kuulluksi. Tuetaan lapsen omaa ilmaisua ja vahvuuksien tunnistamista. Keskustellaan lasten kanssa siitä, kuka minä olen ja ketä perheeseen kuuluu. Omat valokuvat ja itse tehdyt kuvat auttavat kertomisessa, Käsitellään elämänkaarta, johon kuuluvat ilot ja surut. Lapsen juuret; mistä olen tullut, missä olen ja minne olen menossa. Tutustutaan lähiympäristöön Röykässä. Seurakunnan työntekijät vierailevat n. 4 kertaa vuodessa ja tukevat päiväkodin kasvatustyötä. Yhteistyö Nurmijärven museon kanssa tuo päiväkotiin eri teemoista johdatellen menneeseen aikaan. Lasten kanssa tutustutaan juhlapyhiin ja suomalainen kulttuuriin, mutta myös monikulttuurisuuteen. Tutkin ja toimin ympäristössäni Oppimisessa korostuu toiminnallinen oppiminen, yhdessä tekeminen, jossa lapsi on aktiivinen toimija ja hänellä mahdollisuus tehdä itse. Jokaisen lapsen oma tahti oppimisessa on merkityksellinen. Oppimisympäristö on vaihteleva, hyödynnetään pihaa ja luontoa. Mennään ulos ja metsään oppimaan. Herätellään uteliaisuutta erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Annetaan ajattelulle aikaa, ei kiirehditä. Turvataan se, että myös hitaammat ehtivät mukaan ja saavat oivaltamisen iloa. Matemaattisessa ajattelussa lähdemme liikkeelle konkretiasta, ensin oma kehosta toiminnallisten välineiden kautta abstraktisiin käsitteisiin. Hyödynnämme Matematiikan portaita suunnittelussa. Lapsen matemaattinen ajattelu rakentuu portaittain nojaten aina aiemmin opittuun. Monipuolinen välineistö tukee toiminnallista oppimista ja on lapsen saatavilla. 0-2-luokkien yhteistoiminta mahdollistaa jokaisen taitotason mukaisen toiminnan ja vertaisoppimisen. Luovaa ongelmanratkaisua suositaan. Innostetaan lapsia keksimään ja kehittelemään omia luomuksia. Tavaroiden esille laitto, herättelee tutkimaan taidekattaukset.

8 7/8 Kasvan ja kehityn Riittävä lepo, liikunta ja ravinto ovat tärkeä osa lapsen kasvua ja kehittymistä. Näistä teemoista keskustellaan niin lasten kuin vanhempienkin kanssa. Monipuolinen liikunta ja toiminnallinen oppiminen ovat lapselle luontaista tapaa toimia ja hänen hyvinvointiaan edistävää. Sisätiloissa on tilaa liikunnalle ja liikuntavälineiden käyttöön. Aikuinen toimii roolimallina ja aktivoi lapsia liikkumaan. Lapsi ottaa ruokaa itse ja opettelee arvioimaan, minkä verran syö ja mistä pitää. Ruokailuhetkistä luodaan mukavia, rauhallisia yhdessäolon hetkiä, jossa keskustellaan päivän tapahtumista ja lasta askarruttavista asioista. Samalla harjoitellaan hyviä ruokailutapoja. Lapset opettelevat huolehtimaan itsestä ja huomioimaan toisia. Ryhmän pelisäännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa ja niiden toteutumista arvioidaan yhdessä. Lapset harjoittelevat vastuun ottamista ja huolehtimaan omista tavaroista mm. omista leluista. On tärkeää, että lapsen mieli voi hyvin. Aikuiset huolehtivat turvallisesta ilmapiiristä, jossa jokaisella lapsella on hyvä olla, ilmaista ajatuksiaan ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Leikkiparien avulla lapsi opettelee toimimaan erilaisten lasten kanssa ja näin tuemme kaverisuhteiden kehittymistä. Tarvittaessa aikuinen auttaa leikkiin pääsemisessä ja kannattelee leikkiä. Lasten kanssa keskustellaan siitä, millainen olin pienenä ja miten olen kasvanut. Lapsi huomaa, mitä kaikkea on oppinut ja että voin oppia vielä paljon lisää. Lasten kanssa opetellaan myös ristiriitojen ratkaisemista ja sovittelua. Tässä hyödynnämme Miniversosovittelumenetelmää. Aikuinen auttaa sopimisessa.

9 8/8 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja (kelto) Päivi Luoma toimii henkilöstön tukena lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Hän vierailee havainnoimassa ryhmien toimintaa, osallistuu eritysavustajatoimenkuvien laatimiseen ja tarvittaessa ryhmäpalavereihin. Kelto osallistuu tarvittaessa lapsen esiopetussuunnitelman laatimiseen yhdessä esiopettajan ja vanhempien kanssa ja on yhdessä arvioimassa lapselle vahvempaa tukea. Tarvittaessa laaditaan pedagoginen arvio ja päätetään siitä aloitetaanko lapselle tehostettu tuki. Röykän esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmään kuuluu psykologi Liisa Jussila, terveydenhoitaja Riitta Tanskanen, kuraattori Teija Pahkajärvi sekä varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja Päivi Luoma. Puheenjohtajana toimii päiväkodinjohtaja Minna Tuure. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Röykässä on tehty tiivistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksessa useita vuosia ja tavoitteena on luoda esi- ja alkuopetuksesta yhtenäinen kokonaisuus ja pedagoginen jatkumo, jossa yhteistyö esi- ja alkuopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Syksyllä 2018 on aloitettu Röykän esi- ja alkuopetuksen ensimmäinen alkuluokkapilotti Röykän koulun tiloissa ja erillistä osapäiväesiopetusryhmää ei enää ole. Toimintaa on tavoitteena laajentaa asteittain niin, että kaikki esi- ja alkuopetus toteutuu alkuluokkarakenteessa Nurmijärvellä v mennessä. Muut 0-2 luokkien oppilaat on jaettu eri kokoisiin ryhmiin, jotka kokoontuvat säännöllisesti kerran viikossa aamupäivisin. Yhteiseen toimintaan on suunniteltu oppimiskokonaisuuksia, joiden sisältönä ovat liikunta, matematiikka, kädentaidot, äidinkieli, musiikki ja digitaidot. Oppimisympäristöinä käytetään kaikkia tiloja ja lähiympäristöä. Toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

10 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: