ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Haikalan päiväkoti

2 1/8 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/8 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Haikalan päiväkoti Professorintie Klaukkala Minna Kempas LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa ke Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä Kehittämispäivät Syyslukukausi Kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika klo Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Valaat kokopäiväesiopetusryhmä: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa, Meritähdet osapäiväesiopetus: lastentarhanopettaja Pingviinit kokopäiväesiopetusryhmä: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa Hylkeet kokopäiväesiopetusryhmä: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa, erityisavustaja LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan sitovat toiminnallisest tavoitteet (talousarviokirja) Kuntalaisia osallistetaan palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun. Lisätään kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia jo asioiden varhaisessa valmisteluvaiheessa Sivistystoimialan palveluita digitalisoidaan ja sähköinen asiakaspalvelu lisääntyy Vapaa-ajan palveluita liitetään osaksi koulupäivää Edistetään nuorten työpajalta jatkosijoittumista yrityksiin Hyödynnetään henkilöstön osaamista monipuolisesti toimialan eri toiminnassa ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta Varhaiskasvatuksen painopistealueet Digitalisointi: kaikki lomakkeet sähköiseen muotoon Mobiilikirjaus lasten ja aikuisten sisäänkirjaamiseen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ja työvuorojen suunnitteluun. Sitä kautta mahdollistuu myös aikaperusteinen päivähoitomaksu Esiopetuksen opetussuunnitelman valmistuminen Kunnallisen palveluverkon kehittäminen.

4 3/8 Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen Jatkuva laadun parantaminen Varhaiskasvatuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Varhaiskasvatuksen arviointia suoritetaan säännöllisesti ja arvioinnin vuosikellon suunnittelu aloitetaan 2016

5 4/8 ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

6 5/8 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Oppimisympäristö, työtavat Toimintaympäristöömme kuuluvat Haikalan päiväkoti pihapiireineen, lähipuistot ja metsät (Ketunkallio, Enkunlampi, koulun kenttä). Sisätiloina ryhmän omien tilojen lisäksi ovat jumppasali, aula sekä pienryhmätiloja. Oppimisympäristössä tavarat ovat lasten ulottuvilla ja helposti saatavilla omatoimisuuteen kannustaen. Toimintaympäristössä on välittävä, hyväksyvä ja kannustava sekä lapsen yksilöllisyyttä huomioiva ilmapiiri. Sosiaalista kasvua tuetaan siten, että lapsia kannustetaan auttamaan ja huomioimaan toisiaan arkipäivän tilanteissa näyttämällä esimerkkiä ja keskustelemalla lasten kanssa. Menetelminä ovat aikuisen ohjauksessa arjen tilanteista oppiminen, keskustelut, toiminnallisuus, leikit, yhteiset oppimistuokiot, sadut, lorut ja itse arviointi. Aikuinen tukee lapsen itsetunnon kehitystä kannustaen ja huomioiden hänet yksilönä. Toisten huomioimista ja kuuntelua harjoittelemme mm. pari ja pienryhmätyöskentelyn keinoin. Kuuntelu- ja keskusteluharjoitukset liittyvät päivittäiseen toimintaan. Lasten osallisuus toiminnassa näkyy mm. toiminnan suunnittelussa sekä arvioinnissa ja oppimisympäristön kehittämisessä myös lasten toiveiden ja ehdotusten pohjalta. Itse kokien ja tehden toiminnallisesti, leikkien ja pelaten sekä liikkuen vuorovaikutuksessa toisten kanssa lapsi harjoittaa ja kehittää sosiaalisia, matemaattisia, taiteellisia, motorisia, eettisiä ja kielellisiä valmiuksiaan. Käytämme monipuolisesti erilaisia esiopetusmateriaaleja kuten matematiikan ja äidinkielen vuosikalenteria, tieto ja viestintäteknisiä laitteita (tabletit, KidSmart, dokumenttikamera, älytaulu), leluja ja pelejä. Lapset kokoavat omaa kansiota esiopetusvuoden aikana. Liikenneturvallisuuden opetuksen sisältö koostuu lapsen elämänpiirin asioista liittyen meneillään olevaan vuodenaikaan sekä liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelmaan. Erilaiset retket lähiympäristöön tutustuttavat lapsia luonnon ilmiöihin. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Esiopetuksessa opittavat asiat nousevat lapsen tai ryhmän tarpeista ja toiveista tai jostakin esillä olevasta ilmiöstä. Eheyttämisen pohjana on toiminnallisuus. Toiminta suunnitellaan yhdistellen oppimiskokonaisuuksia lapsen mielenkiintoa houkuttavalla tavalla erilaisin menetelmin kuten leikki, musiikki, liikunta, käden taidot jne. Harjoittelemme samoja asioita usealla eri tavalla ja toistamme opittua. Eri aistien kautta saa lapsi harjoitusta, opittuja asiaa nimetään yhdessä ja tehdään ne siten näkyviksi. Uusia asioita kannatellaan mielessä ja kuljetetaan mukana. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Haikalan päiväkodin neljällä esiopetusryhmällä on yhteinen toiminnallinen punainen lanka, joka on pohjana suunnittelussa. Tämä on yhteisesti sovittu runko, jonka tarkoituksena on olla apuväline ryhmille ja lisätä tietoa ryhmien toimintatavoista. Ryhmät lähtevät toiminnan suunnittelussa liikkeelle oman ryhmän lasten tarpeista. Yhteiset koulutukset, materiaalit ja säännölliset pedagogiikkatiimin palaverit mahdollistavat tiedonkulun, vertaistyöskentelyn ja yhteistyöprojektit. Yksikön yhteiset tapahtumat, lauluhetket ja juhlat ovat Haikalan esiopetuksen arkea. Leikkimateriaalia kierrätetään kuukausittain ryhmissä leikkien rikastuttamiseksi. Yksikössä on pariryhmäajattelu tvt -välineistön ja -osaamisen jakamisessa. Ideoita, välineitä ja tiloja vaihdetaan tarpeen mukaan työparien kesken. Esiopetusryhmien välillä toimii materiaalien, ideoiden ja hyvien käytäntöjen jakamisperiaate: kun keksit jotain toimivaa, kerrot sen eteenpäin. Päiväkodissamme on liikunnallinen aamupäivä maanantaisin, jolloin yksikön kaikki lapset kokoontuvat

7 6/8 liikkumaan yhdessä päiväkodin pihalle. Tavoitteena on lasten aktiivinen pitkäkestoinen liikunta viikoittain, ryhmien yli muodostuvat ystävyyssuhteet lasten välillä, yksikön välisen yhteisöllisyyden vahvistuminen ja lasten omaehtoisen liikuntatuokioiden lisääntyminen opittujen liikuntaleikkien ja ystävyyssuhteiden löytymisen myötä. Yksikön liikuntatiimi huolehtii liikuntatapahtumien organisoinnista, kaikki ryhmät ovat vuorotellen vetovastuussa. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Esiopetusyhteistyö alkaa esiopetusvuotta edeltävänä kesänä vanhempainillalla. Päiväkodin johtaja kertoo yksikön toimintatavoista ja esiopetusryhmien kasvattajat esittäytyvät vanhemmille. Yksikön tiloihin ja esiopetusryhmiin tutustutaan. Vanhempainillassa voi sopia tulevan esiopetusikäisen keskusteluaikoja ryhmän esiopettajan kanssa. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Lapset tutustuvat taidemuotoihin erilaisia menetelmiä käyttäen. Mahdollistamme lapsille monipuolisia kokemuksia musiikista esimerkiksi laulamalla, soittamalla, kehollisesti ja kuunnellen. Musiikkia käytämme paljon arjen eri tilanteissa ja yhteisissä tapahtumissa. Kädentaidoissa kokeilemme erilaisia materiaaleja ja menetelmiä lapsiryhmän kiinnostuksen mukaan. Suullista ja kehollista ilmaisua harjoittelemme esiopetusvuoden edetessä esim. draama, esitykset, yhteisleikit, satuja ym. Tutustumme median eri muotoihin esimerkiksi valokuvaamalla, tarinoimalla ja tekemällä kuvaesityksiä. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Aikuinen luo tilanteita, joissa lapsi saa tutustua kieleen eri muodoissaan esimerkiksi sadut, tarinat, lorut, riimit jne. Tutustumme äänteisiin, kirjaimiin ja tavuihin. Harjoittelemme vuorovaikutusta päivittäin arjen eri tilanteissa, mm. hakutilanteessa, ristiriitatilanteissa, keskusteluissa, ryhmän kanssa toimiessa ja leikkitilanteissa. Kunnassa toimii S2 opettaja (suomi toisena kielenä -opettaja), jonka kanssa teemme yhteistyötä silloin, kun lapsen molemmat vanhemmat puhuvat muuta kuin suomea äidinkielenään. S2 -opettaja tukee ryhmän kasvattajien osaamista suomenkielen kehittämisen näkökulmasta. Minä ja meidän yhteisömme Harjoittelemme tunnetaitoja esiopetuksessa läpi vuoden. Vahvuuspedagogiikan avulla lapsi oppii löytämään omia hyviä tapojaan toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Hänen itsetuntemuksensa lisääntyy, hän oppii näkemään vahvuuksia myös muissa. Hän oppii nimeämään vahvuuksia ja tunteitaan. Tavoitteena on lapsen hyvä itsetunto ja ilo onnistumisesta yhdessä muiden kanssa. Juhlavuoden 2017 aikana esiopetuksessa toteutetaan Suomi100 teemoja kuten ystävyys, isovanhemmat, perhe, lähiympäristö. Teemat tukevat lapsen yhteisöllisen minäkuvan kehittymistä lapsen saadessa tietoa ja kokemusta ympärillä olevista asioista. Otamme vanhemmat mukaan käsiteltäviin teemoihin kertomalla tavoitteistamme ja ottamalla vastaan mahdollisia ehdotuksia mm. tutustumisiltojen ja kotitehtävien keinoin. Kestävän elämäntavan periaatteet näkyvät sekä päivittäisissä valinnoissa ja keskusteluissa lapsiryhmän kanssa. Tutkin ja toimin ympäristössäni Toiminnallinen oppiminen ja havainnointi ovat lapselle luontaisia tapoja oppia. Tuemme tätä esiopetuksessa järjestämällä tilaisuuksia liikkua, leikkiä, havainnoida ja oppia lähiympäristössä koulun pihalta läheisiin metsiin. Luonnonilmiöitä tarkastellaan vuoden mittaan lähiympäristössä. Medialaitteet ovat monipuolisesti käytössä tilanteen ja ryhmän toiminnan mukaan mm. havainnoinnin tukena ja dokumentoinnin välineinä. Hyödynnämme matematiikassa arjen eri tilanteita ja toiminnallisuutta sekä monipuolisia välineitä ja pelejä sekä kunnan yhteistä Matematiikan portaat - materiaalia.

8 7/8 Kasvan ja kehityn Arjen tärkeät toiminnat ovat ruokailu, lepo, leikki ja liike. Lapset harjoittelevat oman toiminnan hallinnan taitoja ja ohjeiden kuuntelemista eri tilanteissa ryhmissä ja yksilöinä. Tunnetaitojen harjoittelua ja itseluottamuksen ja minäkuvan harjoitusta toteutamme positiivisen pedagogiikan keinoin löytämällä vahvuuksia jokaisesta lapsesta. Opettelemme hyvän käytöksen perustaitoja luomalla ryhmään pelisäännöt, joihin lapset voivat itse vaikuttaa ja joita arvioidaan yhdessä. Liikuntaa toteutamme yksikössä sekä ryhmissä että koko yksikön yhteisen maanantaisen liikunta-aamupäivän muodossa. Opettelemme uusia liikuntaleikkejä, pelaamme yli ryhmärajojen, hyödynnämme toistemme osaamista eri liikuntalajien opettelussa. Havainnoimme lasten liikkumista ja tuemme jokaisen lapsen innostusta liikuntaan ja liikkumisen riemuun kannustamalla, opettamalla ja luomalla tilaisuuksia liikuntaan päivän aikana. Päivittäiset keskustelut ovat tärkeä osa vanhempien ja kasvattajien välistä yhteistyötä Helmi- ja sähköpostiviestien ohella. Osapäiväryhmässä tiedottaminen toimii reissuvihkon, puheluiden, sähköpostin sekä Helmi -viestien avulla. Syksyllä esiopettaja käy jokaisen perheen kanssa esiopetuskeskustelut. Jos lapsen tilanteesta tai kehitysvaiheesta nousee huolta kotona tai esiopetuksessa, asioista keskustellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa pyydämme moniammatillisen tiimin jäseniä yhteiseen keskusteluun. Yhteistyö muut tahot Esiopetuksen yhteistyökumppaneita ovat mm. koulu, seurakunta, kirjasto ja eri kulttuuritahot sekä oppilashuolto. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoontuu n. neljä kertaa toimintavuoden aikana. Oppilashuoltotiimiin kuuluu neuvolan terveydenhoitaja, koulukuraattori, terveyskeskuspsykologi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja päiväkodinjohtaja. Oppilashuoltotapaamiseen osallistuu tarvittaessa vanhemmat, yksikön edustajia ja eri asiantuntijoita. Esiopetuksen oppilashuoltoon kuuluu sekä yksilöllinen että yhteisöllinen oppilashuolto. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteet ovat: - viihtyvyys ja työrauha - arvostava ja avoin kommunikaatio - ryhmäytyminen - lasten välinen yhteistyö, yhteenkuuluvuus ja toisista huolehtiminen. Yksilöllisessä oppilashuoltotapaamisessa käsitellään yksittäisen lapsen tilannetta. Tapaamisesta tehdään muistio. Osallistujat valitaan yhdessä vanhempien kanssa tilanteen mukaan. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Haikalan päiväkodin lukuvuosikohtaiset tavoitteet ovat matemaattisten ja kielellisten valmiuksien kehittäminen, esioppilaan oman toiminnan ohjauksen ja vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittyminen, vahvuuspedagogiikan hyödyntäminen opetuksessa sekä yksilöllisesti että ryhmänä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itse arviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Tavoitteita arvioidaan lasten kanssa toimiessa havainnoimalla lapsiryhmää ja yksittäisen lapsen tilannetta ja kehittymistä läpi toimintavuoden. Keskustelut vanhempien kanssa ovat tärkeitä tiedon saannissa sekä päivittäisissä kohtaamisissa. Lapset arvioivat tavoitteita yhdessä kasvattajien kanssa ryhmässä ja lapsia haastatellaan heidän mielenkiinnon kohteistaan eri teemoihin liittyen. Pedagogiikkatiimi arvioi tavoitteiden toteutumista ja tuo keskustelua esimiehen kanssa yksikkökokouksiin käsiteltäväksi. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen

9 8/8 yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja tulee lapsen, perheen ja kasvattajien tueksi, kun huoli lapsen tilanteesta tai kehityksestä antaa siihen aihetta. Kasvatushenkilöstö keskustelee ensin vanhempien kanssa huolen aiheista ennen yhteydenottoa erityisopettajaan. Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja käy tarvittaessa seuraamassa lapsiryhmän toimintaa ja osallistuu lapsen esiopetusryhmäsuunnitelman tekoon. Myös vanhemmat voivat olla yhteydessä erityisopettajaan tarvittaessa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. puhe -, toiminta, ja fysioterapeutti, psykologi, koulun opettajat, kuraattori, terveydenhoitajat. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Haikalan päiväkodilla ja Haikalan koululla on yhteinen JEP -hanke (Joustavan esiopetuksen ja perusopetuksen hanke) vuoden 2016 loppuun saakka. Haikalan päiväkodin ja koulun opettajat ovat syksyn 2016 aikana käyneet yhteisessä matematiikkakoulutuksessa, jonka teemoina ovat olleet matematiikan oppimisvaikeudet, toiminnallinen opetus, pelillisyys ja eri matematiikan materiaaleihin tutustuminen. Tavoitteena hankkeelle: 1) vahva pohja lapsen matemaattiselle ajattelulle 2) yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä 3) yhteinen koulutus kaikille luokka-asteille esiopetuksesta kolmanteen luokkaan (pedagoginen jatkumo) 4) lasten vertaisoppiminen 5) toiminnallinen oppiminen tukee eri kulttuureista tulevien lasten yhteistä tekemistä, oppimista ja vuorovaikutusta 6) opettajat ja oppilaat tutustuvat toisiinsa sekä koulun että esiopetuksen puolella. Hankimme myös yhdessä materiaalia toiminnallisen matematiikan oppimiseen. Metsäkylän kanssa tapahtuva hanke ajoittui viime kevään vierailuihin koulun ja esiopetusryhmien välillä. RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet:

10 9/1