ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Päiväkoti Tähkärinne

2 1/6 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/6 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Tähkärinteen päiväkoti Alihervontie 3, Klaukkala Ritva Säilä-Paajanen LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä Kehittämispäivät Syyslukukausi Kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika Maanantaista perjantaihin Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Pajupillien ryhmässä on 16 esiopetusikäistä lasta sekä viisi viisivuotiasta lasta. Ryhmässä toimii kaksi esiopettajaa, Elina Martikainen ja Päivi Tommiska sekä kolme lastenhoitajaa. LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan tavoitteet (talousarviokirja) Päiväkotien ja koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen vastaamaan uusien opetussuunnitelmien vaatimuksia. Oppimisympäristö käsittää sekä rakennuksien sisätilat, että piha-alueet. Suunnittelutyöhön otetaan mukaan lapset, nuoret, henkilökunta ja perheet. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantaminen: -Pedagogisen osaamisen lisääminen varhaiskasvatuksessa -Erityisopettajien määrän lisääminen perusopetuksessa Viedään sivistystoimen tarjoamia vapaa-ajanpalveluja sinne, missä asiakkaat ovat. Jatketaan ja edelleen kehitetään eheän koulupäivän mallia. Kartoitetaan niitä ryhmiä, jotka eivät ole minkään ohjatun palvelun piirissä. Kehitetään heille toimintoja ja palveluja moniammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarjotaan koulutusta henkilöstölle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen. Kaikki siirtymävaiheiden lapset ryhmäytetään (esim. siirtyminen alakoulusta yläkouluun) Tuetaan yhteisöllisyyttä, joka ennalta ehkäisee syrjäytymistä ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Ryhmä toimii sääntöjen mukaan. Lapselle tulee turvallinen olo. Sisäistä koulutusta ryhmäytymisestä. Varhaiskasvatuksen painopistealueet Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön ja sen toteuttaminen on yksi vuoden 2018 painopistealueista. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen.

4 3/6 Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto: mobiilikirjaukset lasten ja henkilöstön läsnäolojen seuraamiseksi ja aikaperusteisen hoitomaksun määräämiseksi sekä henkilökunnan työvuorojen laadintaan. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen. Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Kehitetään varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuuria, toimintatapoja, menetelmiä ja rakenteita siten, että lasten liikkuminen päivässä lisääntyy. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikkuhiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

5 4/6 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Toimimme eri kokoisissa ryhmissä eri kavereiden kanssa. Osallistamme lapsia toimintaan mm. joka viikkoisilla lasten kokouksilla, joihin he saavat tuoda itselleen tärkeitä aiheita. Kokouksissa arvioimme yhdessä lasten kanssa mennyttä viikkoa. Kuuntelemme jokaisen lapsen omia toiveita ja näkemyksiä. Teemme syksyllä sekä matemaattiset ja kielelliset kartoitukset, jotka luovat pohjan jokaisen lapsen yksilölliselle esiopetukselle. Ryhmässämme lapset saavat etsiä tietoa mm. internetistä, kirjoista sekä kysellä muilta lapsilta ja aikuisilta. Käytämme ryhmämme toiminnassa paljon draaman keinoja. Lapset saavat käsitellä tunteitaan (esim. pelkoja) sekä ristiriitatilanteitaan turvallisesti esim. käsinukkien avulla. Käsittelemme satuja ja niistä nousevia teemoja erilaisten roolien turvin. Keskeinen hahmo on Armas-alpakka, pehmolelu, jonka avulla linkitämme eri oppimisen alueet toisiinsa. Lisäksi Armas vierailee jokaisen lapsen luona vuoden aikana. Käytämme mm. Notkeaksi numeroista ja ketteräksi kirjaimista-materiaalia sekä laulupiirtämistä opetuksen välineenä. Oppimisympäristö, työtavat Oppimisympäristö on rakennettu lasten kiinnostuksen kohteiden mukaisesti ja sitä muokataan säännöllisesti lasten toiveiden mukaisesti. Oppimisympäristöä on muokattu enemmän siihen suuntaan, että lapsilla on tilaa leikkiä ja liikkua. Olemme siirtäneet ryhmästämme paljon pöytiä pois ja muokanneet ryhmäämme pieniä toimintapisteitä, jotta lapset pystyvät tehdä asioita itsenäisesti ja tarttua niihin toimiin, mitkä heitä kiinnostavat. Lapsilta kysellään, millaisia leikkejä he haluavat ja rakennamme sekä suunnittelemme oppimisympäristön lasten kanssa. Tänä syksynä olemme hyödyntäneet paljon päiväkodin ulkopuolisia oppimisympäristöjä esim. lähimetsiä, koulun pihaa, lähipuistoja sekä läheistä alpakkatilaa. Käymme vierailuilla Klaukkalan kirkossa sekä kirjastossa ja teemme kävelyretkiä ympäri Klaukkalaa. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Periaatteemme on, että alpakka-teemamme näkyy kaikilla oppimisen osa-alueilla. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Päiväkodissamme ei ole muita esiopetusryhmiä. Koska päiväkotimme on vuoropäiväkoti niin ryhmämme lapset ovat vuorovaikutuksessa sekä muiden ryhmien lasten että aikuisten kanssa. Ryhmämme aikuiset toimivat tiiviissä yhteistyössä talomme muiden kasvattajien kanssa. Lisäksi teemme yhteistyötä Syrjälän päiväkodin kanssa. Yhteistyökoulumme on Syrjälän alakoulu. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö rakentuu vanhempien kanssa pidettäville esiopetuskeskusteluille. Niiden pohjalta luodaan jokaiselle yksilöllinen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Tarvittaessa teemme pedagogisen arvion ja/tai pedagogisen selvityksen. Osa yhteistyötä kodin kanssa ovat päivittäiset kohtaamiset huoltajien kanssa sekä Päikky-viestintä. Painotamme kodin ja esiopetuksen välillä avointa ja arvostavaa yhteistyötä. Huoltajat ovat mahdollistaneet lasten tutustumisen omiin ammatteihinsa.

6 5/6 Yhteistyö muut tahot Neuvola, perheneuvola, puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, perhetyö, lastensuojelu, seurakunta, liikunta- ja kulttuuripalvelu LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) - Lasten kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen hyödyntäen Miniversoa, Ilo kasvaa liikkuen-hanketta, draamaa, laulupiirtämistä, ketteräksi kirjaimista ja Notkeaksi numeroista-materiaalia sekä alpakka-projekti Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) - henkilökunnan kokoukset - lasten kokoukset - Mind map-menetelmä - kyselyt vanhemmille - kyselyt lapsille - Itsearviointi-ilmapallot lapsille ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Painotamme toiminnassamme draamaa ja laulupiirtämistä. Annamme lapsille tilaa kokeilla kaikkia ilmaisun keinoja. Ryhmässämme välineet ja materiaalit ovat lasten saatavilla, kasvattaja tuo erilaisia vaihtoehtoja, joista lapset saavat valita mieleistä tekemistään. Lisäksi lapset harjoittelevat kasvattajien suunnittelemia asioita. Kasvattajan esimerkki ja innostus ovat avainasemassa herätellessä lasten kiinnostusta opeteltaviin asioihin. Järjestämme oppimistilanteita lähimetsissä ja hyödynnämme luonnonmateriaaleja opetuksessa. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Käytämme esiopetuksen pohjana Nurmijärven kielellisen tietoisuuden portaita sekä Seikkailujen eskarimateriaalia. Hyödynnämme toiminnallista Ketteräksi kirjaimista-materiaalia. Minä ja meidän yhteisömme Ryhmässämme tutustutamme lapsia heidän lähihistoriaansa sekä suomalaiseen kulttuuriin draaman keinoin (esim. Aleksis Kivi). Osallistumme Klaukkalan kirkon järjestämiin kirkkohetkiin. Nostamme esille erilaiset juhlapyhät ja niiden traditiot. Tutkin ja toimin ympäristössäni Toimintaamme ohjaa Matematiikan portaat- sekä Seikkailujen eskari-materiaalit. Painotamme matematiikassa toiminnallisuutta ja käytämme apuna Notkeaksi numeroista- materiaalia. Kasvan ja kehityn Ilo kasvaa liikkuen-hanke Tuomme ryhmäämme monipuolisia liikuntavälineitä ja ohjaamme lapsia tekemään esimerkiksi ratoja sisätiloissa. Uusi pihamme mahdollistaa monipuolisen liikkumisen. Liikuntahetket päätämme rentoutumiseen ja rauhalliseen tekemiseen. Annamme päivittäin jokaiselle lapselle mahdollisuuden rauhoittumiseen esimerkiksi lepohetkenä kammarissa, lukuhetkenä tai muuna rauhallisena tekemisenä.

7 6/6 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja vierailee ryhmässämme säännöllisesti. Hänen roolinsa tarkentuu vuoden aikana. Teemme yhteistyötä eri terapeuttien, psykologien, neuvolahenkilökunnan, perheneuvolan sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa tarpeen mukaan. Oppimisen tuen ryhmä (OTR) kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kokoontumisessa käsitellään esiopetusryhmän asioita ilmiötasolla. Yksilöllisen tuen ryhmä (YTR) kootaan tarvittaessa käsittelemään lapsen yksilöllisiä asioita. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Alpakka-projekti koko vuoden ajan Pihan avajaiset lokakuussa Aleksis Kiven päivä Radio-projekti marraskuussa Avaruus-projekti tammikuussa Joulujuhla Esiopetuksen päätösjuhla Kouluyhteistyö Syrjälän koulun kanssa sekä muut myöhemmin sovittavat tapahtumat ja juhlat RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

8 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: