ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Länsikaaren päiväkoti

2 1/9 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/9 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Länsikaaren päiväkoti Länsikaari 10, Rajamäki Kirsi Suomela-Inkeri LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä Syksyn aikana ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä Kehittämispäivät Kehittämispäiviä järjestetään yksi syksyllä ja yksi keväällä. Kyseisinä päivinä ei järjestetä esiopetusta. Esiopetusaika klo Esiopetusryhmien rakenne Kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja ja henkilöstö LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan tavoitteet (talousarviokirja) Päiväkotien ja koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen vastaamaan uusien opetussuunnitelmien vaatimuksia. Oppimisympäristö käsittää sekä rakennuksien sisätilat, että piha-alueet. Suunnittelutyöhön otetaan mukaan lapset, nuoret, henkilökunta ja perheet. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantaminen: -Pedagogisen osaamisen lisääminen varhaiskasvatuksessa -Erityisopettajien määrän lisääminen perusopetuksessa Viedään sivistystoimen tarjoamia vapaa-ajanpalveluja sinne, missä asiakkaat ovat. Jatketaan ja edelleen kehitetään eheän koulupäivän mallia. Kartoitetaan niitä ryhmiä, jotka eivät ole minkään ohjatun palvelun piirissä. Kehitetään heille toimintoja ja palveluja moniammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarjotaan koulutusta henkilöstölle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen. Kaikki siirtymävaiheiden lapset ryhmäytetään (esim. siirtyminen alakoulusta yläkouluun) Tuetaan yhteisöllisyyttä, joka ennalta ehkäisee syrjäytymistä ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Ryhmä toimii sääntöjen mukaan. Lapselle tulee turvallinen olo. Sisäistä koulutusta ryhmäytymisestä. Varhaiskasvatuksen painopistealueet Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön ja sen toteuttaminen on yksi vuoden 2018 painopistealueista. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen.

4 3/9 Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto: mobiilikirjaukset lasten ja henkilöstön läsnäolojen seuraamiseksi ja aikaperusteisen hoitomaksun määräämiseksi sekä henkilökunnan työvuorojen laadintaan. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen. Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Kehitetään varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuuria, toimintatapoja, menetelmiä ja rakenteita siten, että lasten liikkuminen päivässä lisääntyy. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikkuhiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

5 4/9 Osallistuminen ja vaikuttaminen TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Esiopetusvuoden alussa annamme runsaasti aikaa tutustumiselle ja ryhmäytymiselle, jotta jokainen lapsi voi tuntea olonsa uudessa ryhmässä turvalliseksi. Jokainen lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään omana itsenään silloin, kun hän tulee kuulluksi ja nähdyksi päivän aikana. Esiopetuksessa lapset harjoittelevat omaan tahtiinsa erilaisia kouluvalmiuksia, kuten sosiaalisia taitoja sekä matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia. Lapsia kannustetaan myös omatoimisuuteen ja ottamaan vastuuta päivittäisistä toiminnoistaan. Ryhmässä toimitaan toista kunnioittaen ja toisten tarpeet ja mielipiteet huomioiden. Kaikki oppiminen tapahtuu monipuolisen toiminnan kautta positiivisen pedagogiikan ilmapiirissä. Autamme esiopetusvuoden aikana jokaista lasta löytämään myös omia vahvuuksiaan ja tuemme niiden kehittymistä. Oppimisympäristö, työtavat Oppimisympäristöinä käytetään monipuolisesti eskarin eri tiloja, pihaa ja lähiympäristöä, esimerkiksi metsää, kirjastoa ja koulun jumppasalia. Oppimista tapahtuu jatkuvasti ja kaikkialla, joten kasvattajat suuntaavat lasten huomiota uusiin asioihin ja tarttuvat lasten kysymyksiin ja pedagogisiin mahdollisuuksiin esimerkiksi retkillä. Työtavat ovat mahdollisimman toiminnallisia, lasten osallisuutta edistäviä ja lasten yksilöllisyyden huomioivia. Tällaisia ovat esimerkiksi pistetyöskentely, vertaisoppiminen sekä erilaisten pelien ja leikkien kautta oppiminen. Lapsille annetaan mahdollisuus opiskella omalla tavallaan, mutta harjaannutetaan myös kohtuudella niitä työtapoja, jotka tuottavat haasteita. Oppimisympäristön ja työtapojen valinnan tulee tapahtua suunnitelmallisesti lapsista ja oppimisen tavoitteista lähtien. Hyvin valittu oppimisympäristö ja työtapa edistävät oppimista ja toimintaan sitoutumista ja niitä tulisi arvioida näistä lähtökohdista käsin. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Esiopetusta toteutetaan suunnitelmallisesti erilaisten oppimiskokonaisuuksien ja projektien myötä. Opetusta järjestetään toiminnallisuuteen perustuvin menetelmin, eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa huomioidaan lasten yksilölliset tavoitteet sekä oppimistyylit. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Teemme yhteistyötä Toivojentien esiopetuksen kanssa mm. yhteisten pedatiimien ja kehittämispäivän muodossa. Yhteisiä palavereja muiden esiopetusryhmien kanssa on muutaman kerran vuodessa. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Teemme lasten huoltajien kanssa tiivistä yhteistyötä kaikissa lapsen esiopetukseen liittyvissä asioissa. Yhteistyömuotoja ovat mm. keskustelut päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa, ennen esiopetuksen alkua yhdessä lapsen ja vanhempien käytävä aloituskeskustelu sekä esiopetussuunnitelmaan liittyvät keskustelut syksyllä ja keväällä. Vanhempainillan järjestämme ennen esiopetuksen alkua kesäkuussa ja toisen alkuvuodesta Huolen aiheisiin pyrimme puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sopimaan vanhempien kanssa

6 5/9 yhteiset toimintatavat sekä tarvittaessa yhteisen tapaamisen vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Vanhempaintoimikunnan ja henkilöstön välinen yhteistyö ja sitä kautta tulevat tapahtumat lisäävät myös perheiden, lasten ja henkilöstön yhteistä vuorovaikutusta. Järjestämme myös esiopetusvuoden aikana muutaman yhteisen tapahtuman. Yhteistyö muut tahot Esiopetuksessa on paljon yhteistyötahoja, joiden kanssa teemme yhteistyötä esioppilaisiin liittyvissä asioissa. Lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvissä asioissa teemme sovitusti yhteistyötä konsultoivan erityisopettajan (kelto) Anne Rajahalmeen kanssa ja tarvittaessa S2- opettaja Taina Mätön, koulupsykologi Mirjami Alakoskelan, neuvolan terveydenhoitajan tai puhe- ja toimintaterapeutin kanssa. Kotien ja esiopetusryhmän kasvatushenkilöstön tukena toimii myös oppilashuoltoryhmä (OHR). Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa pohtimaan esiopetukseen liittyviä asioita ja ilmiöitä yleisellä tasolla sekä tarvittaessa yksittäisen lapsen asioissa, jolloin vanhemmat kutsutaan mukaan. Oppimisen tuen ryhmä eli OTR kokoontuu kerran vuodessa, yleensä marras-joulukuussa. Teemme tiivistettyä yhteistyötä Länsikaaren koulun 1-2-luokkien kanssa. Yhteistyötä tehdään pajatyöskentelynä viikoittain. Pajoissa eskarit, eka- ja tokaluokkalaiset toimivat yhdessä. Pajatyöskentelyä ohjaavat 1. j 2. luokan opettajat sekä esiopettajat. Yhteistyön tavoitteena on eheä koulupolku ja pedagoginen jatkumo esiopetuksen ja koulun välillä. Tämän lisäksi esiopettajat ja koulun alkuopettajat suunnittelevat ja arvioivat yhteistyötä yhteisissä palavereissa. Keväällä lapset käyvät tutustumassa tulevaan kouluunsa. Lisäksi lähetämme lapsen esiopetussuunnitelmaan liittyvän arviointiosan vanhempien suostumuksella koululle ja siellä lapsen ensimmäisen luokan opettajalle. Tarvittaessa käymme koulun työntekijöiden ja vanhempien kanssa nivelpalaverin. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Esiopetuksessa tuemme lapsen itsetuntoa ja itsetuntemusta positiivisen palautteen keinoin ja auttamalla lasta havaitsemaan omia vahvuuksiaan. Apuna käytännön työssä käytetään erilaisia positiivisen pedagogiikan keinoja ja materiaaleja. Meillä on käytössä mm. Vahvuusvaris-materiaalia, jota hyödynnetään asioiden käsittelyssä lasten ja vanhempien kanssa. Lasten kanssa käydään päivittäin keskusteluja, joissa arvioidaan päivän toimintaa esim. mikä toiminnassa on ollut kivaa/ tylsää tai helppoa/vaikeata. Näiden keskustelujen ja positiivisen palautteen avulla lapsi oppii hahmottamaan omia vahvuuksiaan, mutta myös tunnistamaan omat harjoittelemisen kohteensa. Keskustelemme lasten kanssa myös paljon siitä, että jokainen lapsista on erilainen; jokainen on hyvä eri asioissa ja myös harjoittelee eri asioita. Esiopetusvuoden syksyllä jokaiselle lapselle tehdään matemaattisten ja kielellisten taitojen kartoitukset. Näistä saatujen tulosten sekä arjessa tehtyjen havaintojen perusteella opettaja suunnittelee opetustaan oikeanlaiseksi ja kunkin ryhmän lasten tarpeita vastaavaksi. Jokaiselle lapselle laaditaan lokakuun loppuun

7 6/9 mennessä henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Ryhmän esiopetusvuotta suunnitellaan yhdessä lasten kanssa esiopetuksen vuosikellon, matematiikan ja kielellisen tietoisuuden portaiden sekä kaikkien ryhmässä olevien lasten henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien pohjalta. Esiopetusvuotta arvioidaan keväällä lasten henkilökohtaisissa arviointipalavereissa yhdessä lapsen, vanhempien ja esiopettajan kanssa. Lapset arvioivat toimintaansa ja onnistumistaan arjessa jatkuvasti erilaisin menetelmin, esim. hymy- ja surunaamamittarit, kasvatuskeskustelut ja itsearvioinnit. Keväällä, ennen esiopetuksen arviointikeskustelua, lapset tekevät vielä ikätasolleen sopivan itsearvioinnin, joka liitetään eskarikansioon. Henkilöstö arvioi päivittäin tehtyjä ratkaisuja ja valintoja ja muuttaa toimintaansa tarpeen mukaan. Ryhmien viikoittaiset tiimipalaverit antavat mahdollisuuden keskustella arjessa ryhmän tilanteesta ja opetuksen ja kasvatuksen suunnittelusta ja suuntaviivoista. Lisäksi henkilökunta pitää lukuvuoden aikana kaksi kehittämispäivää (toinen syksyllä, toinen keväällä), joissa sekä arvioidaan toiminnan ja tavoitteiden toteutumista, että suunnitellaan tulevaa. Esiopetusvuoden lopussa jaetaan samanlainen osallistumistodistus kaikille Nurmijärven kunnassa eskarin käyneille lapsille. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Lapsi ilmaisee itseään luonnostaan monin eri tavoin ja eri ympäristöissä. Aikuinen mahdollistaa ja rikastuttaa lapsen ilmaisun eri muotoja muun muassa liikunnan, musiikin, draaman ja kuvataiteellisen työskentelyn avulla. Lapsia houkutellaan kokeilemaan uusia itseilmaisun muotoja, eri aistikanavia hyödyntäen. Jokainen esiopetusryhmä toteuttaa vuoden aikana erilaisia projekteja, joiden idea on lähtenyt lapsista ja lasten leikeistä käsin. Projekteissa hyödynnetään ilmiöpohjaista työskentelyä hyödyntäen tvt-laitteita ja nykyteknologiaa. Koko ilmaisun ydin on lapsen oma luovuus, ilo ja osallisuus. Aikuisen tehtävänä on tutustuttaa lapsia eri taiteen tekemisen materiaaleihin ja välineisiin, jotka ovat lasten saatavilla. Tämä tukee lasten osallisuutta, luovuutta sekä omatoimista välineiden käyttöä. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Lasten kielellisten valmiuksien kehittymistä tuetaan esiopetusvuoden aikana etenemällä systemaattisesti kielellisen tietoisuuden portaita ylöspäin. Opetustilanteet ovat pääosin toiminnallisia ja lapset ovat niissä aktiivisia osallistujia niin suunnittelun, toteutuksen kuin arvioinninkin näkökulmasta. Esiopetusvuoden aikana herätellään kiinnostusta lukemaan oppimiseen tutustumalla mm. kirjaimiin ja äänteisiin. Tämän lisäksi lasten kanssa käydään mm. keskusteluja ja heitä kannustetaan keskustelemaan keskenään, heille luetaan erilaisia kirjoja, heitä sadutetaan, heidän kanssaan lorutellaan, riimitellään, lauletaan, leikitään kielellä sekä kerrotaan vitsejä. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia TVT-laitteita, oppimispelejä ja ympäristöjä. Esiopetusvuoden aikana vierailemme myös kirjastossa ja tutustumme sen palveluihin.

8 7/9 Opetuksen suunnittelun pohjaksi ja tueksi opettajat kartoittavat lasten kielellisen lähtötason ja sen kehitystä seurataan pitkin vuotta. Näin opettaja pystyy suunnittelemaan opetuksen vastaamaan juuri oman ryhmänsä sen hetkisiä tarpeita. Esiopetuksen oppimisympäristö rakentuu pitkin vuotta tukemaan sillä hetkellä opeteltavia asioita; esimerkiksi kirjaimia lisätään näkyville sitä mukaa, kun niitä opetellaan ja lasten omia tuotoksia arvostetaan, laittamalla ne esiin ja näkyville. Lasten erilaisia kulttuuritaustoja arvostetaan ja niitä voidaan hyödyntää opetuksessa, kunnioittaen kuitenkin lasten omaa halua. Minä ja meidän yhteisömme Lapsen on tärkeä kuulua omaan yhteisöön ja kokea osallisuuden tunnetta. Siksi onkin tärkeää tukea lapsen minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä. Aikuisen tehtävä on huolehtia siitä, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Tunteiden tunnistamista ja nimeämistä harjoitellaan erilaisissa ryhmissä käyttämällä erilaisia menetelmiä esim. Huomaa hyvä, Miniverso, Lions quest ja Askeleittain. Keskustelemme lasten kanssa kaveritaidoista sekä kunnioitamme jokaisen lapsen omaa tilaa ja koskemattomuutta. Ryhmissä sovimme yhdessä lasten kanssa yhteiset pelisäännöt sekä harjoittelemme niihin sitoutumista. Samalla tuemme lapsen ryhmään liittymistä ja koko ryhmän ryhmäytymistä. Kiusaamisilmiöt huomioimme tapauskohtaisesti erikseen ja niihin puututaan aina. Aikuinen tukee lapsen selvittely- ja sovittelutaitojen kehittymistä. Tutustumme Rajamäen lähiympäristöön ja opettelemme käyttämään sen toimintamahdollisuuksia esim. kirjasto, uimahalli, urheilukentät ja metsät. Mahdollisuuksien mukaan teemme yhteistyötä seurakunnan ja järjestöjen kanssa erikseen sovitusti. Tutkin ja toimin ympäristössäni Oppimisympäristö niin ulkona kuin sisälläkin tukee lapsen oppimista, antaa virikkeitä ja innostaa kokeilemaan uusia asioita. Oppimisympäristö sisätiloissa rakentuu vuoden aikana eri teemoja noudattaen, järjestystä vaihdellen ja uusia leikkejä rakennellen. Lelut, pelit, askarteluvälineet yms. ovat saatavilla ja lasten käytössä. Lähiluonto mahdollistaa viikoittaiset ulkoiluretket ja luontokokemukset. Metsässä harjoitellaan matemaattisia, kielellisiä, liikunnallisia taitoja sekä itseilmaisua. Luonnossa liikkuminen, luonnon kunnioitus ja jokamiehen oikeudet/ velvollisuudet tulevat tutuiksi. Esiopetuksessa on käytössä matematiikan portaat, jotka ohjaavat matematiikan sisältöjen opettamista ja oppimista. Systemaattinen eteneminen toteutetaan ns. abstraktion tietä eli uuteen asiaan tutustuminen aloitetaan joko kehollisesti tai muuten hyvin konkreettiselta tasolta. Näin lapsi pääsee tutkimalla ja oivaltamalla tutustumaan uuteen asiaan. Työmme tukena on käytössä Mavalka-kartoitukset, joista saamme tietoa matemaattisten taitojen osaamisesta, mikä auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. TVT-laitteita hyödynnetään etenkin dokumentoinnissa ja oppimistuokioissa. Käytössä on tabletteja, älytaulu, dokumenttikamera. Lapset saavat pelata oppimispelejä, piirtää älytauluun, katsella ja tutkia kuvia jne. Projektityönä tehdään esim. elokuvia ja laulujen kuvituksia. Koodausta harjoitellaan Beebot-ötököiden avulla.

9 8/9 Yhteinen tavoitteemme on kasvattaa lapsista itsenäisiä ja arjessa omatoimisesti selviytyviä tulevia koululaisia. Kasvan ja kehityn Päiväkotimme on sitoutunut Ilo kasvaa liikkuen-ohjelmaan, eli lapsia ohjataan liikkumaan, leikkimään ja nujuamaan. Yhteisillä liikuntaleikeillä on tärkeä merkitys ryhmäytymisen kannalta, koska lasten on helpompi tuntea yhteenkuuluvuutta liikunnan riemun kautta ja kiinnittyä siten uuteen ryhmään. Kiinnitämmekin asiaan erityistä huomiota etenkin toimintakauden alussa. Liikkumisen tärkeydestä ja sen kehitystä tukevista asioista kerrotaan niin lapsille kuin vanhemmillekin. Tuemme perheiden yhteistä liikkumista esim. lasten ja vanhempien yhteisillä liikuntatapahtumilla. Oppimisympäristö on liikuntaa salliva ja turhia kieltoja ja sääntöjä on karsittu. Lapsia kannustetaan kokeilemaan omia rajojaan ja yrittämään uusia asioita esim. kiipeämään puuhun tai hyppäämään keinusta. Vastapainoksi sykettä nostavalle liikunnalle luodaan puitteet myös rauhoittumiselle ja harjoittelemme erilaisia rauhoittumiskeinoja esim. rentoutumisharjoitukset, hieronta. Keskustelemme myös jokaisen omasta tilasta ja rajoista oman kehon suhteen esim. mihin saa koskea ja mihin ei. Liikumme päivittäin niin sisällä kuin ulkonakin. Leikimme yhteisiä liikuntaleikkejä, rakennamme yhdessä lasten kanssa mm. temppuratoja ja harjoittelemme monipuolisesti erilaisia karkeamotorisia taitoja (tasapainotaidot, liikkumistaidot, esineen käsittelytaidot). Hienomotorisia taitoja harjoittelemme tarkkuutta vaativissa tekemisissä, kuten askartelussa, rakentelussa, kynätehtävissä jne. Lapsilla on ns. vapaan toiminnan aikana myös mahdollisuus harjoitella karkea- tai hienomotorisia taitojaan. Talvella käymme luistelemassa ja hiihtämässä. Käymme lasten kanssa keskusteluja terveellisistä elämäntavoista. Liikunnan lisäksi keskustelemme esim. hampaiden hoidosta (mm. hammashoitajan käynti, pastillit, hampaiden pesu), hyvästä käsihygieniasta, yleisestä siisteydestä (mm. oman pöytäpaikan siistiminen, lelujen kerääminen, vaatteista huolehtiminen) ja terveellisestä ravinnosta. Ruokailuissa kiinnitämme huomiota myönteiseen ilmapiiriin, hyviin pöytätapoihin ja ruokapöytäkeskusteluihin. Mietimme yhdessä lasten kanssa, mikä on sopiva annoskoko tai maistiainen, jotta saisimme riittävästi ravintoa, mutta ruokaa ei menisi myöskään hukkaan. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Jokaisen esiopetusikäisen lapsen kasvun ja oppimisen tuki pohditaan yksilöllisesti yhdessä huoltajien kanssa syksyllä pidettävässä esiopetuskeskustelussa. Tarvittaessa olemme lapsen asioissa yhteydessä, vanhempien luvalla, varhaiskasvatuksen konsultoivaan erityisopettajaamme. Teemme tarvittaessa lapsen asioissa yhteistyötä myös psykologin, neuvolan, fysioterapian, puheterapeutin ja muiden tahojen kanssa. Esiopetusikäiset lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tarpeen ilmetessä. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleisen tuen piiriin kuuluvat kaikki esiopetusikäiset lapset. Tehostettuun tukeen siirrytään silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena ja se on luonteeltaan säännöllisempää, vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tuen tavoitteena on

10 9/9 ehkäistä ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Erityistä tukea puolestaan annetaan pääsääntöisesti pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville lapsille sekä lapsille, joiden lääketieteelliset ja psykologiset arviot edellyttävät erityisen tuen päätöksen tekemistä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen pohjautuvasta erityisopetuksesta ja muista esiopetuksen muodoista. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Elokuu: Syyskuu: 5.9. eskariolympialaiset sadonkorjuujuhla kehittämispäivä urheilupäivä Lokakuu: valokuvaus Marraskuu: syysjuhla Lapsen oikeuksien päivä Joulukuu: Luistelu jäähallilla Itsenäisyyspäivä Joulukirkko Luistelu jäähallilla Puurojuhla Tammikuu: eskaripäivän juhlat Helmikuu: Ystävänpäivä Maaliskuu: Laskiaistapahtuma Huhtikuu: Vappujuhla Toukokuu: 7.5. kouluun tutustumispäivä Taaborin toimintapäivät Kevätjuhla RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

11 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: