ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Syrjälän päiväkoti

2 1/6 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/6 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Syrjälän päiväkoti Syrjäläntie 35, Klaukkala Päivi Kytönen LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kehittämispäivät Esiopetusaika Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä pe (esiopetuksen osalta) Syyslukukausi Kevätlukukausi ei vielä tiedossa (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Nallet, jossa sekä koko- että osapäiväisiä esiopetus ikäisiä lapsia 1 LTO ja 2 LH Tiikerit, jossa sekä koko- että osapäiväisiä esiopetus ikäisiä lapsia 1 LTO ja 2 LH ja 1 ERAV Nasut, jossa sekä koko- että osapäiväisiä esiopetus ikäisiä lapsia 1 LTO ja 2 LH LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan tavoitteet (talousarviokirja) Aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen yksikkö- ja toimintatasolla. Sivistystoimialan palveluita digitalisoidaan ja sähköinen asiakaspalvelu lisääntyy. Sivistystoimen toiminnoissa hyödynnetään sosiaalista mediaa vaikuttamisessa ja tiedottamisessa. Vapaa-ajan palveluja sekä lapsia ja nuoria tukevia matalankynnyksen palveluja tuodaan lähelle heidän elinympäristöään. Oppilaanohjauksen kehittäminen ja nivominen osaksi nuoren koulupolkua. Saadaan työpajalla olevien nuorten määrä pienenemään nivelvaiheiden ohjauksella. Hyödynnetään henkilöstön osaamista monipuolisesti toimialan eri toiminnassa ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Esimiehet muodostavat vertaismentorointipareja, jonka ansiosta heidän hyvinvointinsa lisääntyy. Varhaiskasvatuksen painopistealueet Mobiilikirjaus lasten ja aikuisten sisään kirjaamiseen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.aikaperusteisen hoitomaksumallin kehittäminen

4 3/6 Uuden varhaiskasvatussuunnitelman valmistuminen ja käyttöönotto Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen. Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa Helmi-järjestelmän kehittäminen esiopetuksen tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan varhaiskasvatuksen palveluiden kehittämiseen. Nopeasti toteutettavissa olevat arvioinnit palautteen saamiseksi Sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Varhaiskasvatuksen tavoite Vahvistaa yhteistä näkemystä siitä, että jokainen kasvattaja voi olla lapsen liikkumisen mahdollistaja. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. Syrjälän päiväkodissa suunnittelemme hankinnat materiaalin kestävyys huomioiden, kunnioitamme luontoa ja käymme lasten kanssa läpi myös, kuinka leluja ja muita tavaroita käsitellään. Opettelemme myös säästämistä ja jakamista (jokaisella ei omaa materiaalia). OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikkuhiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon

5 4/6 suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Aikuiset seuraavat lasten kiinnostuksen kohteita ja voivat näin ottaa sieltä ideoita toimintaan. Näissä hetkissä, ja toki myös arjessa yleensä, mahdollistamme yhdessä oppimisen kokemuksen sekä aikuisille että lapsille. Yhteisissä toimintahetkissä haluamme myös luoda tunnelman, jossa lapset kokevat kaikki aikuiset omikseen. Toimintaa suunnittelemme myös niin, että arjesta löytyy aikaa rauhoittumiselle ja leikille. Huomioimme myös tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevat lapset. Haluamme luoda lapselle turvallisen olon sallivassa ilmapiirissä, missä myös epäonnistumisille annetaan tilaa. Lasten kanssa käydään läpi asioita ja tilanteita erilaisin menetelmin esim. liikkumisen, musiikin, kädentaitojen ja draaman keinoin, jotka auttavat lasta arjessa selviytymisessä. Lapsia autetaan ratkomaan myös itse ristiriitatilanteita esim. MiniVerson avulla. Oppimisympäristö, työtavat Otamme oppimisympäristöä rakennettaessa huomioon psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Kiinnitämme huomiota siihen, että oppimisympäristö on turvallinen mahdollistaen kuitenkin sekä liikkumisen että rauhallisen tekemisen. Teemme ympäristöstä motivoivan ja oppimista tukevan, jota voimme muokata toimintavuoden aikana tarpeen mukaan. Myös lapset ovat mukana rakentamassa oppimisympäristöä. Talossa on paljon tiloja, mitä voimme hyödyntää jakotiloina ryhmien omien tilojen lisäksi. Hyödynnämme oppimisympäristönä myös ulkotiloja esim. pihaa, koulun kenttää ja lähimetsiä. Pidämme myös pienryhmiä, jotka on rakennettu lasten tarpeiden ja taitojen mukaan. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että tavaroilla on omat paikat, ne ovat suunnitellusti lasten saatavilla ja niitä kunnioitetaan. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Suunnittelemme toiminnan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon lasten persoonat, kokemukset, vahvuudet ja opetuksen oppimiskokonaisuudet. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Pidämme säännöllisesti pedagogisia keskusteluja siitä, mitä esiopetus meidän talossa tarkoittaa ja miten toteutamme sitä. Näin saamme luotua yhteiset toimintamallit yksikköömme pitkin vuotta. Yhteisiä koko taloa koskevia projekteja tullaan toteuttamaan yksi syyslukukauden ja yksi kevätlukukauden aikana (cdlevyn tekeminen). Myös pienimuotoisempia yhteisiä tapahtumia järjestetään säännöllisesti esim. lauluhetket ja kevätretki.

6 5/6 Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Vanhemmat ovat lastensa tärkeimpiä kasvattajia. Kuulumistenvaihto päivittäin on tärkeää ja luo näin yhteisen ymmärryksen lapsen tilanteesta. Tiedottaminen tapahtuu Päikyn kautta, josta lähtee myös viikkoohjelmat. Lastentarhanopettaja pitää jokaisen perheen kanssa esiopetuskeskustelun sekä syksyllä että keväällä, jolloin myös lapsen on mahdollista osallistua tähän. Yhteistyö muut tahot Kelto, psykologi, terveydenhoitaja ja koulukuraattori ovat tahoja, joiden kanssa teemme yhteistyötä lapsen tarpeiden mukaan. Myös seurakunnan tilaisuuksiin osallistumme säännöllisesti. Samoin yhteistyötä tehdään niin liikunta- ja kulttuuripalveluiden kuin Syrjälän ja Harjulan koulujen kanssa. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Teemme laadukasta ja yhtenäistä esiopetusta, jossa toimintaa suunniteltaessa huomiomme äidinkielen ja matematiikan portaat-materiaalia. Toimintaa toteutamme käyttäen erilaisia työtapoja ja menetelmiä. Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Teemme laadukasta ja yhtenäistä esiopetusta, jossa toimintaa suunniteltaessa huomiomme äidinkielen ja matematiikan portaat-materiaalia. Toimintaa toteutamme käyttäen erilaisia työtapoja ja menetelmiä. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Hyödynnämme aikuisten vahvuuksia ilmaisun, tunteiden ja toiminnan suunnittelun suhteen. Huolehdimme, että riittävä määrä välineitä on lasten saatavilla. Lasten omat toiveet ja ideat hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan toimintaa suunniteltaessa. Suunnitelmat ovat lapsilähtöisiä vaikkakin aikuinen voi antaa sykäyksen lapsen toiminnan käynnistämiseen. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Vuorovaikutus ja aito kohtaaminen ovat merkityksellisiä kielen kehityksen suhteen. Päivittäisiin keskusteluihin varataan riittävästi aikaa. Näissä hetkissä opitaan paitsi kertomaan myös kuuntelemaan. Puhumme lapsille oikeilla käsitteillä ja avaamme, mitä ne tarkoittavat. Laulut, lorut ja riimit linkitetään osaksi arjen toimintoja. Myös digimaailmaa hyödynnetään kielen kehittämiseksi. Käymme läpi myös suunnitelmallisesti äidinkielen portaita eheyttäen niitä pitkin vuotta toimintaan. Huolehdimme myös siitä, että kirjoitettua kieltä on riittävästi näkyvillä lapsille. Minä ja meidän yhteisömme Luomme yhteisten keskustelujen pohjalta tunnelman me-hengestä. Päiväkodin sääntöjä ja toimintatapoja luomisen myötä pohdimme myös eri perheiden toimintatapoja. Sallimme ristiriitojen esiintymisen rohkaisten lapsia käyttämään niiden selvittelyssä mm. miniversoa. Käymme lasten kanssa erilaisia keskusteluja hyväksikäyttäen mm. turvataitoja ja askelaittain materiaalia, joissa huolehdimme jokaisella lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi ja kokemuksen olevansa osa ryhmää.

7 6/6 Juhlat ja perinteet ovat osa arkeamme ja linkittyvät osittain kalenteriin. Tätä kautta myös uskontoon liittyvät keskustelut näkyvät arjessamme. Kuntamme omaa kulttuuriperinnettä käymme läpi toiminnassamme ottaen Aleksis Kiven nurmijärveläisyyden huomioon. Keväällä 2017 myös Suomi 100 näkyy toiminnassamme. Tutkin ja toimin ympäristössäni Ympäristöä rakentaessamme mietimme aina, mikä on pedagogisesti tarkoituksen mukaista. Mm. numerot ja kirjaimet annetaan pikku paloina. Lasta kannustetaan havainnointiin ja kasvattajan tehtävä on tarttua hetkeen, jolloin lapsen oma kiinnostus asiaan herää ja samalla kasvaa luonnollisesti. Ympäristöä tutkimme monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti hyödyntäen myös luontoa. Rakennamme ympäristöämme niin, että tavaroille on omat paikat ja niitä opitaan kunnioittamaan. Näin luomme selkeän ja siistin oppimisympäristön. Lasten aisteja ja luovuutta tuetaan tarjoamalla erilaisia materiaaleja käyttöön. Pohdimme myös lasten kanssa estetiikkaa ympäristöä rakennettaessa. Kasvan ja kehityn Kasvattaja havainnoi lasten mielen hyvinvointia ja käy siitä heidän kanssaan keskusteluja hyödyntäen mm. turvataitoja, Askeleittain materiaalia sekä MiniVersoa. Mm. näiden keskustelujen myötä vahvistamme lasten itsetuntoa. Pohdimme yhdessä lasten kanssa myös liikunnan, levon ja ravinnon merkitystä. Harjoittelemme rauhoittumisen taitoja käyttäen esim. satuhierontaa tai mindfullnesia. Ruokailussa hyödynnämme lautasmallia ja harjoittelemme kauniita ruokatapoja mm. haarukan, veitsen ja servetin käyttö ja ruokapöytäkeskustelut. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Konsultoiva erityisopettaja (Kelto) on ryhmien tukena heidän pohtiessaan ryhmän toimintatapoja tai yksittäisen lapsen asioita. Päiväkodissa kokoontuu säännöllisesti myös Yhteisöllinen hyvinvointityöryhmä (YHR), johon kuuluu päiväkodinjohtaja, kelto, terveyskeskuspsykologi, koulukuraattori sekä terveydenhoitaja. Näissä tapaamisissa keskustelemme sekä esiopetukseen liittyvistä että tarvittaessa myös lapsiryhmän sisällä olevista ilmiöistä. Jos tapaamiseen liittyy tietyn lapsiryhmän asiat, siitä ilmoitetaan perheille erikseen. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Meillä on omia pienimuotoisia projekteja talon sisällä. RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

8 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: