ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lepsämän päiväkoti

2 1/8 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/8 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Lepsämän päiväkoti Mäntytie 18, Lepsämä Anu Järvinen LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa ke Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä Kehittämispäivät Syyslukukausi , kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika Päivittäinen toteutus klo: 9 13 Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Ilvekset, jossa 16 esiopetusikäistä ja 5 viisivuotiasta. Lastentarhanopettaja Sari Salo, lastenhoitajat Tuovi Saartoala ja Sari Sundqvist, avustajat Tuula Grönqvist (ma-ke) ja Tanja Särkiniemi (to-pe). Oravat, jossa 15 esiopetusikäistä ja 6 kolme-neljävuotiasta. Lastentarhanopettaja Mirka Husu, lastenhoitajat Päivi Stenroos ja Marja Soikkeli. LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan sitovat toiminnallist tavoitteet (talousarviokirja) Kuntalaisia osallistetaan palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun. Lisätään kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia jo asioiden varhaisessa valmisteluvaiheessa Sivistystoimialan palveluita digitalisoidaan ja sähköinen asiakaspalvelu lisääntyy Vapaa-ajan palveluita liitetään osaksi koulupäivää Edistetään nuorten työpajalta jatkosijoittumista yrityksiin Hyödynnetään henkilöstön osaamista monipuolisesti toimialan eri toiminnassa ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta Varhaiskasvatuksen painopistealueet Digitalisointi: kaikki lomakkeet sähköiseen muotoon Mobiilikirjaus lasten ja aikuisten sisäänkirjaamiseen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ja työvuorojen suunnitteluun. Sitä kautta mahdollistuu myös aikaperusteinen päivähoitomaksu Esiopetuksen opetussuunnitelman valmistuminen Kunnallisen palveluverkon kehittäminen. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen Jatkuva laadun parantaminen

4 3/8 Varhaiskasvatuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Varhaiskasvatuksen arviointia suoritetaan säännöllisesti ja arvioinnin vuosikellon suunnittelu aloitetaan 2016 ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

5 4/8 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Lepsämän päiväkodin esiopetuksen tavoitteena on lapsen yksilöllisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen turvallisessa ympäristössä. Rakennamme myönteistä, positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä ja toimintamallia, jossa painottuvat terveen itsetunnon kehittyminen, vuorovaikutustaidot ja osallisuuden kokemukset. Oppimisympäristö, työtavat Oppimisympäristö järjestetään lapsen omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä tukien. Välineet ovat virikkeellisiä ja tarjoavat mahdollisuuksia monipuoliseen oppimiseen ja leikkiin. Tavaroilla on tietty paikka ja ne ovat helposti lasten saatavilla. Toimintaympäristöä rakennetaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja tarpeiden mukaisesti. Käytämme monipuolisesti hyväksemme lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia oppimiseen, liikkumiseen ja retkeilyyn. Esiopetuksessa käytetään monipuolisia, monikanavaisia ja toiminnallisia työtapoja, jotka tukevat lasten laaja-alaista oppimista. Oppimisen tueksi käytössämme on myös monipuolinen TVT-välineistö (älytaulu, dokumenttikamera, tabletit, Blue-Botit, projektori). Opetuksen eheyttämisen periaatteet Opittava asia pyritään eheyttämään lapsen päivään. Eri sisältöalueiden asioita voidaan harjoitella samanaikaisesti, esimerkiksi metsäretkellä voidaan harjoitella liikennekasvatusta, liikuntaa, ympäristökasvatusta, sosiaalisia taitoja, matematiikkaa, leikkitaitoja. Lapsi oppii toiminnassa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tavoitteena on lapsen aktiivinen ja osallistuva rooli oppijana ja ryhmän jäsenenä. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Lepsämän päiväkodin esiopetusryhmillä on yhteisesti laadittu lukukausisuunnitelma. Ryhmät tekevät keskinäistä yhteistyötä (mm. yhteisiä tapahtumia ja projekteja). Yhteistyössä on tärkeää myös pedagoginen keskustelu ja ajatusten vaihto. Kuntatasolla osallistumme kunnan tarjoamiin yhteisiin koulutuksiin ja yhteistyötilaisuuksiin. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö käynnistyy esiopetusta edeltävänä keväänä, jolloin tarjotaan perheille mahdollisuus tulla tutustumaan esiopetukseen (avoimet ovet). Keskustelemme esiopetuksen tavoitteista ja sisältöalueista vanhempainillassa. Ennen vanhempainiltaa vanhemmilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä tai tärkeäksi kokemiaan asioita, joista haluavat kuulla vanhempainillassa. Yhdessä pohdittuja asioita huomioidaan toimintaa suunniteltaessa. Keskustelemme päivittäin huoltajien kanssa tulo- ja hakutilanteissa. Viikko-ohjelma ja kyseisen kuukauden esiopetuksessa harjoiteltavia asioita on luettavissa ryhmien ilmoitustauluilla.

6 5/8 Laadimme jokaiselle lapselle esiopetussuunnitelman yhdessä huoltajien kanssa, ja sovimme kodin ja esiopetuksen yhteiset lapsikohtaiset tavoitteet. Huoltajien kanssa keskustellaan lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä. Esiopetussuunnitelmaa arvioidaan ja tarkennetaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena ovat avoimet ja luottamukselliset välit päiväkodin ja perheiden välillä, jolloin voimme toimia yhdessä lapsen parhaaksi. Yhteistyö muut tahot Yhteistyötahojamme ovat mm. Lepsämän koulu, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja, S2- opettaja, Nurmijärven seurakunta sekä muut lapsen kehityksen tukemiseen liittyvät asiantuntijatahot (puheterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, kuraattori). LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Esiopetusta ohjaa opetushallituksen määrittelemä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 sekä Nurmijärvenkunnan esiopetuksen opetussuunnitelma Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet kirjataan alkusyksystä yhteistyössä molempien esiopetusryhmien kanssa. Tavoitteet tarkentuvat koko ajan lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan pitkin vuotta ja lukuvuoden päättyessä. Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Esiopetuksessa harjoitellaan lasten kanssa itsearvioinnin taitoa. Huoltajat osallistuvat arviointiin mm. esiopetuskeskusteluissa syksyisin ja keväisin. Henkilökunta arvioi omaa toimintaansa ja tavoitteiden toteutumista päivittäin. Monipuolisesti kerätty arviointi auttaa kehittämään toimintaamme.

7 6/8 ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Oppimisympäristö rakennetaan tukemaan lasten monipuolista itseilmaisua. Kasvattaja toimii kiinnostuksen herättäjänä ja toiminnan mahdollistajana. Lasten tulee saada ilmaista itseään mm. kuvataiteen, musiikin ja draaman keinoin. Jokainen yksilö ilmaisee itseään eritavoin. Esiopetusvuonna jokainen eskarilainen pääsee suunnittelemaan ja valmistamaan käsityömenetelmin hahmon, jota käytetään lapsen omassa digitarinassa. Lisäksi lapset ompelevat omat lorupussinsa, osallistuvat viikottaisiin musahetkiin, leikkivät draamaleikkejä ja tekevät pienimuotoisen puutyön. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Esiopetusvuoden aikana herätetään lasten kiinnostusta kieleen ja kirjallisuuteen. Sadut, tarinat, lorut, riimit, runot ja kuvakirjat ovat osa kielellistä oppimisympäristöä. Monipuolinen tutustuminen erilaisiin viestintäkanaviin kehittää lasten monilukutaitoa. Nurmijärven kunnassa esiopetusvuoden sisältöjä ohjaa Kielellisen tietoisuuden portaat -materiaali. Sen harjoitukset ovat toiminnallisia ja eri aistikanavia hyödyntäviä. Lapsia myös innostetaan tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä. Lämminhenkinen ja hyvä vuorovaikutus tukee lapsen kielellisen viestinnän kehittymistä. Esiopetusvuoden aikana lasten taitoja kartoitetaan Kummi 3 -kartoituksen avulla. Saatua tietoa tietoa hyödynnetään tavoitteiden ja toiminnan suunnittelussa. Eskarilaiset käyttävät kirjastoauton palveluja. Toiminnalliset ja lasta kiinnostavat leikit (esim. kirjainten metsästys ulkona) innostavat oppimaan mielekkäällä tavalla. Minä ja meidän yhteisömme Esiopetuksessa lapsi jatkaa tutustumista itseensä ja häntä ympäröiviin ihmisiin sekä lähiympäristöönsä. Esiopetusvuoden alussa tutustutaan toisiin lapsiin ja aikuisiin ja luodaan yhteisiä toimintatapoja ja sopimuksia. Tärkeää on, että jokainen lapsi kokee olevansa täysivaltainen ryhmän jäsen. Lasta ohjataan tuomaan oma mielipiteensä julki ryhmässä sekä kuuntelemaan ja kunnioittamaan muiden ajatuksia. Etiikka on läsnä arkisissa pohdinnoissa. Harjoittelemme tunnistamaan, sanoittamaan ja sietämään erilaisia tunteita sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita. Lasten ajatuksille ja pohdinnalle eri asioista luodaan tilaa. Huomioimme juhlapyhät ja suomalaisen kulttuuriperinnön siirtämisen toiminnassamme. Yhteistyötä tehdään Nurmijärven seurakunnan ja kirjastotoimen kanssa. Tänä vuonna eskarilaiset pääsevät seuraamaan kirjastoamanuenssin vetämää Neitien ja herrojen käytöskoulua. Tutkin ja toimin ympäristössäni Käytämme esiopetuksessamme Matematiikan portaat -materiaalia, joka pohjautuu Varga Nemynyi menetelmään. Aluksi lapsi on itse oppimisen väline ja saa kokemuksen opittavasta asiasta. Tämän jälkeen tulevat mukaan oppimisvälineet, ja myöhemmin samaa asiaa käydään läpi kuvin ja piirroksin (konkreettisesta abstraktiin). Esiopetusvuonna kiinnitetään erityistä huomiota lukukäsitteeseen, lukujonotaitoihin ja lukumäärän

8 7/8 säilyvyyteen. Harjoittelemme asioita toiminnallisesti, leikinomaisesti ja arjen tilanteita hyödyntäen. Kieli on oleellisessa osassa myös matematiikan oppimisessa. Kasvan ja kehityn Lasta ohjataan terveelliselle ja liikunnalliselle elämäntavalle. Liikunnallinen toimintaympäristö ja monipuolinen välineistö innostaa lapsia liikkumaan. Harjoittelemme perusliikuntataitoja ja liikuntaleikkejä sekä tutustumme erilaisiin liikuntalajeihin. Liikumme monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä sisällä ja ulkona. Hienomotoriset taidot kehittyvät rinnakkain motoristen taitojen kanssa. Taidot harjaantuvat tarkkuutta vaativissa tekemisissä esim. piirtämisessä. Ruokailutilanteissa tavoitteena on hyvä, miellyttävä ilmapiiri ja hyvien ruokailutapojen harjoittelu. Esiopetuspäivä sisältää yhteisen satuhetken ja tilan rauhoittumiselle ja lepäämiselle. Hyvä, kannustava ja positiivinen ilmapiiri rakentaa lapsen psyykkistä hyvinvointia ja turvallisuutta. Lapsille opetetaan itsestä huolehtimista, turvataitoja sekä turvallista liikkumista liikenteessä. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Lapsen tuen tarpeisiin vastataan esiopetushenkilöstön yhteistyöllä, oppimisympäristöä muuntelemalla, erilaisilla havainto- ja apumateriaaleilla, opetusta eriyttämällä, opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla sekä ohjauksellisilla tukitoimilla. Kun yleinen tuki ei riitä, on lapsella mahdollisuus saada tehostettua tukea. Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on Outi Karvonen. Hän koordinoi tukea tarvitsevan lapsen palaverit ja kutsuu paikalle tarvittavat erityisasiantuntijat. Tänä vuonna erityisopettaja tarjoaa tukea tarvitseville lapsille myös mahdollisuutta harjoitella matematiikan valmiuksia pienryhmässä. Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sitä toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana oppilashuoltona. Esiopetuksessa lapsilla on myös lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.

9 8/8 ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana - luistelut Klaukkalan jäähallissa - lasten toiveviikko - yhteiset koko talon joululauluhetket - Lucia-kulkue - joulujuhla - isovanhempienpäivä - esiopetuksen yhteiset teemapajat (mm. matematiikkapaja) - lapsiryhmästä mahdollisesti nousevat kiinnostuksenkohteet ja ideat projekteiksi - ystävänpäivä - yhteistyö Lepsämän koulun kanssa ja vierailut kouluun - kevätjuhla RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet:

10 LUKUVUOSI