Aivohermojen anatomiaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivohermojen anatomiaa"

Transkriptio

1 Aivohermojen anatomiaa HEIKKI HERVONEN Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Sen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja muulla tavalla jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty.

2 LUKU 1 Aivohermojen anatomiaa Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella on selkäydinperäinenkin juuri) ja ne kulkevat kallon aukkojen kautta. Aivohermot ovat motorisia ja sensorisia, osa niistä toimii aistien (haju, näkö, maku, kuulo) välittäjänä, osassa on myös parasympaattinen komponentti mukana (katso tarkemmin: Moore6p s1124- ) Aivohermot ovat keskeinen kohde tutkittaessa neurologisia sairauksia, vammoja ja oireita. Opiskelijan on hyvä muodostaa jokaisesta aivohermosta selkeä yleiskuva, erityisesti siinä suhteessa mitä tietoa ao. hermon toiminnan tutkimisella saadaan selville. Aivohermojen tumakkeet sijaitsevat aivorungon alueella, aivohermoja tutkimalla saadaan tietoa myös tämän alueen yleistilasta. I Hajuhermo, nervus olfactorius Hajuhermosyyt (aksonit) saavat alkunsa nenäontelon yläosassa sijaitsevan hajuepiteelin aistinsolujen/neuronien tyviosasta. Aksonit kertyvät noin 20:ksi hajuhermoksi (n. olfactorius), jotka lävistävät nenäontelon katon seulalevyn (lamina cribrosa ossis ethmoidalis) ja päätyvät hajuradan etuosan pullistumaan, bulbus olfactoriukseen, mikä oikeastaan onkin aivojen eteenpäin työntyvä pullistuma. Kuva 1 Hajuhermo Aivohermo I, nervus olfactorius Tractus olfactorius Bulbus olfactorius Lamina cribrosa Nn. olfactorii Aistinsolut Nenän katon limakalvo Commissura anterior Yhteydet toisen puolen bulbukseen Stria o. medialis Stria o. lateralis Heikki Hervonen

3 Bulbus olfactoriusta seuraa hajurata, tractus olfactorius, joka haarautuu hajunauhoiksi (stria olfactorius). Niistä mediaalinen kulkeutuu aivojen toiselle puolella commissura anteriorin kautta, lateraalinen taas päätyy temporaalilohkon etuosaan piriformiselle kuorelle. Joskus kallon etukuopan murtuman seurauksena syntyy sen puolen hajuaistin puuttuminen = anosmia. Hajuaistin, kuten muidenkin aistien, käsittelyä jatketaan neurobiologia osa II:ssa. II Näköhermo, nervus opticus Koska retinaa voidaan pitää kehityksensä perusteella aivojen osana, on näköhermo tavallaan keskushermoston sisäinen hermorata. Aivokalvot ympäröivät näköhermoja silmämunaan (bulbus oculi) asti. Näköhermon hermosyyt ovat aksoneita, jotka saavat alkunsa verkkokalvon ganglionsoluista. Verkkokalvossa ja lävistäessään kovakalvon (sclera) nämä hermosyyt ovat myelinisoitumattomia, mutta myelinisoituja heti sen jälkeen näköhermossa. Näköhermo kulkee silmämunasta kohti silmäkuopan (orbita) posteriorista kärkeä, jossa se sukeltaa kanavan (canalis opticus) kautta keskimmäiseen kallonpohjan kuoppaan. Siellä muodostuu välittömästi näköhermon risteys (chiasma opticum), jossa verkkokalvon nasaalipuolelta tulevat hermosyyt risteävät keskiviivan toiselle puolelle. Kuva 2.1 Silmäkuoppa ja silmän hermot Canalis opticus ja fissura orbitalis superior Fissura orbitalis superior Kitaluu Poskiluu Kyynelluu Seulaluu Fissura orbitalis inferior johtaa fossa infratemporaleen kasvojen syvin osa Heikki Hervonen 2011 Otsaluu Yläleuanluu toimivat hermojen ja Canalis opticusverisuonten kulkuteinä (nervus opticus) trochlearis abducens N. oculomotorius - yläja alahaara Fissura orbitalis superior * * Silmälihakset lähtevät renkaana näköhermon ympäriltä * opticus Arteria ophthalmica *n. oftalmican haaroja Kiasman jälkeen hermorataa 2

4 kutsutaan näköjuosteeksi (tractus opticus). Se päätyy talamuksen posterolateraaliseen pullistumaan (ulompi polvekenysty) corpus geniculatum laterale. Täällä synapsoinnin jälkeen uudet aksonit jatkavat näkökimppua (radiatio optica) pitkin primaariselle näkökuorelle, joka sijaitsee isoaivohemisfäärien takaraivolohkon keskiviivanpuoleisella pinnalla kannusuurteen, sulcus calcarinuksen alueella. Kuva 2.2 Näköradat II aivohermo, nervus opticus Sulcus calcarinus Talamus Talamus Näkökentät Silmän verkkokalvon osat opticus Chiasma opticum Tractus opticus Corpus geniculatum laterale Radiatio optica Heikki Hervonen 2011 III Silmän liikehermo, nervus oculomotorius Silmän liikehermo hermottaa motorisesti silmää liikuttavat lihakset kahta lukuun ottamatta (ylävino ja ulkosuora). Lisäksi se hermottaa yläluomen kohottajalihasta ja sisältää parasympaattisia hermosyitä mm. mustuaisen supistajalihakseen (nn. ciliares breves ganglion ciliaren kautta). Silmän liikehermon toimintahäiriöön liittyy saman puolen silmäluomen roikkuminen (ptosis), mustuaisen laajuus ja supistumiskyvyttömyys sekä kaksoiskuvat tai täydellisessä halvauksessa silmän pysyvä suuntautuminen ylävinon ja ulkosuoran kääntämään suuntaan (päättele mihin!). Silmän liikehermo lähtee aivorungon yläosasta isoaivoreisien/ponsin liittymäkohdasta ja kulkee pikkuaivoteltan kovan reunan vieritse sinus cavernosukseen, josta päätyy fissura orbitalis superiorin kautta silmäkuoppaan. Tilaa vievä prosessi isovaivojen alueella (esim. verenvuoto) johtaa usein siihen, Kuva 3 Silmän liikehermo Sisäsuora Yhteinen lähtöjänne Silmälihakset Yläluomen kohottaja Ylävino Yläsuora Ulkosuora Alasuora Alavino Tela, trochlea Suorat kiinnittyvät silmämunan etuosaan, vinot takaosaan että nervus oculomotorius joutuu puristuksiin pikkuaivoteltan reunaa vasten. Tästä on merkkinä ao. puolen laajentunut (mydriasis) ja valojäykkä mustuainen. Heikki Hervonen

5 IV Telahermo, nervus trochlearis ja VI loitontajahermo, nervus abducens Telahermo on ainut aivohermo, joka lähtee aivorungon posterioripuolelta (nelikukkulalevyn kaudaalipuolelta), loitontajahermo taas alkaa etupuolelta keskiviivan vierestä heti ponsin kaudaalipuolelta. Nämäkin kiertävät n. oculomotoriuksen seuraksi sinus cavernosuksen kautta fissura orbitalis superioriin ja sieltä silmäkuoppaan omaa lihastansa hermottamaan. Nevus abducensin ulkosuora silmälihas kääntää mustuaista lateraalisuuntaan, eli loitontaa pupillia keskiviivasta poispäin. Jos ao. hermossa on toiminnan vajaus jää ao. puolen silmän kääntyminen vajaaksi ja potilas näkee sille puolelle katsoessaan kaksoiskuvia jo ennen kuin liikevajaus on ulkopuolisen mahdollista havaita. Täydellisessä halvauksessa liikettä ei tapahdu lainkaan. Kuva 4 Telahermo ja loitontajahermo oculomotorius (III) Silmälihasten vaikutukset vasen silmä Suorat kääntävät pupillia itsensä suuntaan, vinot päinvastaiseen suuuntaan (ylävino alaspäin) Yläluomen kohottaja Yläsuora Sisäsuora Alasuora Alavino Ylävino trochlearis (IV) - Ylä- ja alasuorat kääntävät pupillia myös hieman sisäänpäin. Vinot silmälihakset kääntävät pupillia myös hieman ulospäin. Huom! Vinojen lihasten * merkityt nuolet vetävät takaosaa mediaalisuuntaan à siis pupillia lateraalisuuntaan. * * Heikki Hervonen 2011 Lateraalipuoli Ulkosuora abducens (VI) Telahermon ylävino kiinnittyy silmämunan takaosaan vetäen sitä ylös ja mediaalisuuntaan. Tällöin vaikutus mustuaisen liikkeeseen on päinvastainen: mustuainen kääntyy alas ja lateraalisuuntaan. Telahermon ongelmissa potilas näkee kaksoiskuvia katsoessaan alaspäin, esim. rappusia laskeutuessaan. 4

6 V Kolmoishermo, nervus trigeminus Kolmoishermo on suuri hermo, jolla on kolme päähaaraa, silmähermo (n. ophthalmicus), yläleukahermo (n. maxillaris) ja alaleukahermo (n. mandibularis). Se on kasvojen alueen tuntohermo ja sillä onkin kallon sisällä kovan aivokalvon sopukassa sijaitseva tuntohermosolmuke (ganglion trigeminale/semilunare). Hermolla on myös motorinen juuri, jonka säikeet kulkevat yksinomaan n. mandibulariksen mukana Hermolla ei ole omia parasympaattisia säikeitä, mutta muista hermoista peräisin olevat hermosyyt käyttävät tämän hermon haaroja reitteinään. ophthalmikuksen hermotusalue ulottuu nenänpäästä nenänselkää pitkin yläluomeen, otsaan ja pitkälle päälaelle sisältäen silmäkuopan ja silmämunan (corneaheijaste!). Hermo päätyy alueelleen silmäkuopan pohjan fissura orbitalis superiorin kautta (vrt. III, IV, VI). Hermon haarat on nimetty hermotusalueen mukaan (frontalisotsalle, nasociliaris nenään ja silmään, lacrimalis kyynelrauhasen seutuun). Parasympaattinen ganglion ciliare liittyy tämän hermon haaroihin. Kuva 5 Kolmoishermo V aivohermo, nervus trigeminus N. ophthalmicus maxillaris mandibularis Kuva 5.2 Silmähermo ophthalmicus N. nasociliaris N. frontalis ophthalmicus Ganglion trigeminale N. supraorbitalis N. nasociliaris N. ophthalmicus TUNTOALUEET N. frontalis N. maxillaris N. mandibularis Ganglion semilunare N. trigeminus Kuva 5.2. Yläleukahermo Plexus cervicalis Heikki Hervonen 2011 Heikki Hervonen 2011 maxillariksen hampaisiin menevät haarat kulkevat osin poskiontelon seinämissä infraorbitalis maxillaris poistuu kallon keskikuopasta os sphenoidalen läpi foramen rotundumin kautta etusuuntaan ja joutuu kasvojen syvimpään osaan, fossa mandibularis maxillaris Ganglion pterygopalatina Nervi alveolares posterior, media et anterior. Poskiontelon limakalvo 5

7 pterygopalatinaan, joka näkyy lateraalisuunnasta katsottuna maxillan takaosan (tuber) ja kitaluun processus pterygoideuksen välissä. Haarat kulkeutuvat yläleuan hampaisiin ja ikeniin (nervi alveolares superiores), suulakeen (nn. palatini), poskeen ylähuuleen, nenän pieleen, alaluomeen (n. infraorbitalis) ja myös hieman ylös ohimoon päin. Hammaslääkärille ehdottoman tärkeä hermo!! Parasympaattinen ganglion pterygopalatinumin säikeet liittyvät tähän hermoon. 5.3 Alaleukahermo mandibularis kulkee kallon pohjan läpi suoraan kaudaalisuuntaan foramen ovalen kautta ja päätyy syvälle leukanivelen mediaalipuolelle, fossa infratemporaleen, jossa se haarautuu päähaaroihin. Motoriset haarat kulkeutuvat lihaksiin, jotka ovat peräisin ensimmäisestä nielukaaresta (puremalihakset sekä mylohyoideus-, digastricus-, tensor veli palatini- ja tensor tympani-lihakset). mandibulariksen n. alveolaris inferior sukeltaa foramen mandibulaen läpi luun sisään mandibularis lingualis kieleen alveolaris inferior M. pterygoideus medialis Motorinen juuri à puremalihaksiin trigeminus Chorda tympani facialis H. Hervonen 2009 Sensoriset haarat, n. auriculotemporalis, lingualis, alveolaris inferior ja buccalis hermottavat alaleuan hampaita ja ikeniä sekä alahuulta, alaleuan aluetta ja ihoa ylös ohimoseudulle asti. mandibularikseen liittyy parasympaattinen ganglion oticum (säikeitä korvasylkirauhaseen) ja ganglion submandibularis (säikeet muihin isoihin parillisiin sylkirauhasiin) sekä nervus intermediuksen /chorda tympanin kautta kulkevat makusäikeet (katso VII). Hampaalaisten lempihermo! VII Kasvohermo, nervus facialis Kasvohermo on kasvojen ilmelihasten motorinen hermo. Sen halvaus, kasvohermohalvaus, johtaa kyvyttömyyteen rypistää saman puolen (ipsilateraalista) silmää tiukasti kiinni samoin kuin suupielen liikkumattomuuteen/ roikkumiseen. Hermon mukana kulkee myös parasympaattinen ja makusäikeitä 6

8 sisältävä osa, jota kutsutaan usein erillisellä nimellä nervus intermedius. Kasvohermo poistuu kallon keskikuopasta porus acusticus internan kautta ohimoluun (os temporalen pars petrosa) sisään yhdessä VIII aivohermon kanssa. Hermo kulkee luun sisässä käytävässä sivuten välikorvan onteloa ja päätyy kallon alapinnalle kartiolisäkkeen ja puikkolisäkkeen väliin (foramen stylomastoideum). Pitkässä, ahtaassa luukanavassa se voi joutua puristuksiin - Kuva 7 Kasvohermo Luukanava ohimoluussa Glandula parotiksen sisään ja sen reunoilta ulos kasvolihaksiin facialis Foramen stylomastoideum seuraa kasvohermohalvaus. Päästyään luun sisältä hermo sukeltaa korvanalussylkirauhasen sisään ja tulee tuntohermohaaroina ulos rauhasen etureunan eri puolilta. Luukanavassa hermosta erkanee n. stapedius sekä n. intermediuksen osat: chorda tympani ja n. petrosus major. intermediuksen/ chorda tympanin makusäikeet liittyvät nervus lingualiksen mukaan ja päätyvät sitä kautta kielen etuosaan. Glandula parotis Kasvolihasten halvauksen lisäksi vaurio saattaa johtaa siihten, että äänet kuuluvat epätavallisen kovina. Mistähän se voisi johtua? intermedius-osan vaurio johtaa luonnollisesti makuaistin heikkenemiseen kielen etuosasta. VIII Kuulo-tasapainohermo, nervus vestibulocochlearis vestibulocochlearis (aiemmin statoacusticus) sisältää sensorisia aistinsäikeitä kuulo- ja tasapainoelimestä. Hermo lähtee ponsin ja ydinjatkoksen rajalta, hieman lateraalisesti ja päätyy pian porus (aukko) acusticus internan kautta meatus (käytävä) acusticus internaan, joka johtaa os temporalen pars petrosan sisällä sijaitsevaan sisäkorvaan. Kuva 8 Kuulo-tasapainohermo VIII aivohermo, nervus vestibulocochlearis (statoacusticus) cochlearis Ganglion spirale cochleae N. facialis Ganglion vestibulare vestibularis 7

9 cochlearis päätyy simpukkaan, jossa sillä on kierteinen hermosolmuke, ganglion spirale. Sieltä aksoni päätyy Cortin elimeen. vestibularis sisältää myös hermosolmukkeen lähellä pääte-elimiä ennen säikeiden päätymistä kaarikäytäviin ja sacculukseen sekä utriculukseen. IX Kielikitahermo, nervus glossopharyngeus Pääosin tuntohermo, vastaa kielen takaosan ja nielun tunnosta, mukana hieman makutuntosäikeitäkin. Mitätön motorinen osa hermottaa yhtä nielun lihasta (m. stylopharyngeus). Parasympaattiset säikeeet kulkevat ganglion oticumin kautta korvanalussylkirauhaseen. Hermottaa lisäksi verenpaineen säätelyyn liittyvää hankakerästä, glomus caroticumia (carotid body). Kuva 9 Kielikitahermo IV aivohermo, nervus glossopharyngeus N. facialis N. glossopharyngeus N. vagus M. stylopharyngeus Tuntohermot nieluun ja kielen takaosaan Glomus caroticum Kielikitalakihermo saa alkunsa ydinjatkeen sivulta, kulkeutuu yhdessä X:n ja XI:n sekä vena jugularis internan kanssa foramen jugularen läpi päätyäkseen laskimon ja a. carotis internan seuraan. Täältä seurailee hermottamaansa lihasta ja päätyy nielun ja kielen limakalvolle. Potilaan neurologiseen tutkimiseen kuuluu yökkäysheijasteen tutkiminen. Siinä sivellään/kosketellaan nielua tai kielen tyveä, jolloin potilas yökkää tai jopa oksentaa. X Kiertävä hermo, nervus vagus vagus on nielun alaosan, kurkunpään, rintakehän ja vatsan elinten tuntohermo. Se sisältää hieman makusäikeitä lähinnä kurkunkannesta. Hermo on motorinen nielun ja kurkunpään lihaksille sekä parasympaattinen rintakehän ja vatsan sisäelimille. 8

10 Hermon lähtökohta on ydinjatkeen lateraalipuolella, kulkee foramen jugularen kautta ja kaulalla yhdessä vena jugularis interman ja a. carotis internan/communiksen kanssa rintakehään, jossa jatkaa ruokatorven pinnalla vatsaontelon puolelle. Rintakehässä lähettää nk. kurkunpään palaavan hermon (n. laryngeus recurrens). Kuva 10 Kiertävä hermo X aivohermo, nervus vagus Nielun motoriset säikeet Alanielun ja kurkunpään tuntosäikeet ja motoriset säikeet N. laryngeus recurrens XI Lisähermo, nervus accessorius Lisähermo hermottaa motorisesti kahta lihasta: m. sternocleidomastoideus ja trapezius. Näiden säikeiden lähtökohdat ovat selkäytimessä (spinaalijuuri). Tosin hermolla on myös kraniaalijuuri, mutta syyt kulkevat vain lyhyen matkaa accessoriuksen mukana ja liittyvät pian nervus vagukseen. Kuva 11 Lisähermo XI aivohermo, nervus accessorius Radix cranialis nervi accessorii Radix spinalis nervi accessorii Yhdyshaara n. vagukseen (n. laryngeus recurrens) N. vagus accessorius Musculus sterno-cleidomastoideus Musculus trapezius XII Kielen liikehermo, nervus hypoglossus Kielen liikehermo saa alkunsa ydinjatkeesta aivan pyramiksen vierestä, kulkeutuu oman kanavan läpi (canalis hypoglossis) takaraivoluun nivelnastan viereen, josta kaareutuu etusuuntaan kohti kielen tyveä. Hermottaa kaikki kielen lihakset (paitsi palatoglossus X). Kielen liikehermon vauriossa kieli kääntyy vaurion puolelle päin kun potilas työntää sen ulos suusta. Kuva 12 Kielen liikehermo XII aivohermo, nervus hypoglossus hypoglossus Plexus cervicaliksen haaroja Vena jugularis interna vagus Sympaattinen hermorunko Arteria carotis communis 9

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1

12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1 Luennon tavoitteet H1 Pään ja kaulan anatomia 1 17.4.2012 HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET Luennolla korostetaan hammaslääkärin tarvitsemaa käytännön anatomiaa kliinistä työtä silmällä

Lisätiedot

Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright

Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright SUUN ANATOMIAA Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter

Lisätiedot

Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia. Pään ja kaulan syventävä anatomia

Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia. Pään ja kaulan syventävä anatomia Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia Pään ja kaulan syventävä anatomia Syksy 2014 SISÄLLYS Alkusanat 1 1. Kallon luut, kieliluu ja hampaisto 2 2. Leukanivelen rakenne ja toiminta 7 3. Pään ja

Lisätiedot

Nenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa

Nenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa Nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu, kurkunpää/hh 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen 1. Nenäontelo ja sen sivuontelot (M6p s956-65; Gray2p s1013-29) Sairaustiloja mm: - Nuha on oire, johon kuuluu nenän

Lisätiedot

Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN

Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Aivojen topografiaa Kallo voidaan jakaa kahteen osaan sen mukaan mihin elinjärjestelmään sen luut liittyvät. Neurocranium tarkoittaa kallon aivoja ympäröivää

Lisätiedot

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)

Lisätiedot

molle alveolares, jopa mandibulan ramus.

molle alveolares, jopa mandibulan ramus. Ruora/makro III: Suu, sylkirauhaset ja puremaelimet/ H. Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Kirjaviitteet: M6p=Moore 6 painos; G2p= Gray2. painos; N=Netter 5. painos 1. Suuontelo (munhålan) (M6p

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa? 1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet.

Lisätiedot

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy

Lisätiedot

Neurobiologia/ Anatomia 2/ Heikki Hervonen 2012

Neurobiologia/ Anatomia 2/ Heikki Hervonen 2012 Neurobiologia/ Anatomia 2/ 2012 1. Aivokoppa, neurocranium (Moore 6p: 822; 826-836; Gray 2p: 800-1, 814-29) Jaetaan kahteen osaan: - Calvaria, pääkallon laki = aivokopan litteät luut. - Kallonpohja, basis

Lisätiedot

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Hermosto (L/H1k) ydinaines Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä

Lisätiedot

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW HEIKKI HERVONEN Aivojen rakenne Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: - aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA PISTEYTYS, LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007

MALLIVASTAUKSET JA PISTEYTYS, LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007 MALLIVASTAUKSET JA PISTEYTYS, LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007 KYSYMYS 2: Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist: Ihmisen fysiologia ja anatomia, luvut 1,3,10,12,17,18 ja 21. Viides tai uudempi painos. WSOY/SHKS.

Lisätiedot

INTRAKAPSULAARIMURTUMAT HOIDETAAN AINA KONSERVATIIVISESTI SUBKONDYLAARIMURTUMAT HOIDETAAN KUTEN ANGULUSMURTUMAT

INTRAKAPSULAARIMURTUMAT HOIDETAAN AINA KONSERVATIIVISESTI SUBKONDYLAARIMURTUMAT HOIDETAAN KUTEN ANGULUSMURTUMAT Nivelmurtuma NIVELEN PÄÄ, CAPUT, INTRAKAPSULAARIMURTUMA NIVELEN KAULA, COLLUM, COLLUMMURTUMA NIVELEN TYVI, SUBKONDYLAARIMURTUMA INTRAKAPSULAARIMURTUMAT HOIDETAAN AINA KONSERVATIIVISESTI SUBKONDYLAARIMURTUMAT

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Antti Markkola HUS-Röntgen, Meilahti Pään ja kaulan syövät Runsaat 600 tapausta vuodessa yleisimmät: suuontelo-, huuli-,

Lisätiedot

NEURO- OFTALMOLOGIAA

NEURO- OFTALMOLOGIAA NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia

Lisätiedot

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Yleensä äänihuulen liikkumattomuus on seuraus

Yleensä äänihuulen liikkumattomuus on seuraus Tapausselostus Toispuolisen äänihuulihalvauksen harvinainen syy Leena-Maija Aaltonen, Antti Markkola, Harri Keski-Säntti, Juha Hernesniemi, Erkki Vilkman ja Heikki Rihkanen Toispuolinen äänihuulihalvaus

Lisätiedot

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti? Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin

Lisätiedot

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat... V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...

Lisätiedot

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi.

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi. Korvan makroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Ulkokorva, välikorva ja sisäkorva (M6p s966-980; Gray2p s902-919; Purves5p 281-9, RP 866-887) Ulkokorva (M6p s966-7; Gray2p s903-6) Korvalehden,

Lisätiedot

Kaularanka HEIKKI HERVONEN

Kaularanka HEIKKI HERVONEN Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama

Lisätiedot

OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN

OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN Eetu Peippo, Vesa Lahdes OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN Syventävien opintojen kirjallinen tutkielma Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Biolääketieteen

Lisätiedot

HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ

HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Gilroy et al. Hengityselimistö-jakso/Biolääketieteen laitos/ Anatomia HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ HEIKKI HERVONEN Luku 1 OHJEISTUSTA OSAAMIS- TAVOITTEISIIN

Lisätiedot

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...

Lisätiedot

Neurobiologia L/H1k-L/H2s

Neurobiologia L/H1k-L/H2s Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

Silmäkuopan akuutit sairaudet

Silmäkuopan akuutit sairaudet Tieteessä katsaus Paula Virkkula dosentti, erikoislääkäri HUS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka paula.virkkula@hus.fi Marita Uusitalo dosentti, ylilääkäri HUS, silmätautien klinikka Silmäkuopan

Lisätiedot

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA NEUROLOGINEN TUTKIMUS Kliinisen neurologisen statustutkimuksen tarkoituksena on identifioida ja paikantaa mahdollinen neurologinen häiriö tai sairaus.

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY

Lisätiedot

ALARAAJAN ANATOMIAA 4

ALARAAJAN ANATOMIAA 4 Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia

Lisätiedot

KASVOKIRURGIA MERETOJAN TAUDIN HOIDOSSA

KASVOKIRURGIA MERETOJAN TAUDIN HOIDOSSA KASVOKIRURGIA MERETOJAN TAUDIN HOIDOSSA LL, PLASTIIKKAKIRURGI TIIA PIHLAMAA SAMY KEVÄTKOKOUS 14.4.2012 Meretojan tauti eli periytyvä suomalaistyypin amyloidoosi (familial amyloidosis, Finnish type) (FAF)

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA

Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi Kasvo jumppa OPAS Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA 1 TEKSTI KUVAT JA TAITTO KUSTANTAJA PAINOPAIKKA ISBN Leena

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal

Lisätiedot

Työohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit

Työohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Työohjeet Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Janna Waltimo-Sirén aseta filmi valopöydälle nenä vasemmalle teippaa tracing-paperi filmin päälle vain yläreunastaan siten, että nenä

Lisätiedot

NISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA

NISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA NISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA Testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella

Lisätiedot

Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET

Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET Luku 1 SILMÄN ANATOMIAA Tämä luento ja -moniste kuuluvat neurobiologia II - opintojaksoon, sillä aistinelimet käsitellään tässä neurobiologian osiossa. Edellissä

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermosto. Enni Kaltiainen Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.

Lisätiedot

Leukanivel: Rakenne ja toiminta

Leukanivel: Rakenne ja toiminta Leukanivel: Rakenne ja toiminta Mauno Könönen, prof. Hammaslääketieteen laitos Leukanivel lateraali- ( A ) ja APsuunnasta ( B ) TMJ: Frontal view TMJ: Posterior view Leukanivelen anatomia Artikulaatiopinta

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Neurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR)

Neurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR) RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR) VALMISTAVAT TEHTÄVÄT KOTONA ENNEN INTRO-OPETUSTA TEHTÄVÄ 1: Tämän monisteen liitteenä on kaava, josta voit askarrella kolmiulotteisen mallin ihmisen oikeasta ja vasemmasta

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen

Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen,, MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto Kati Salo 27.01. 2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo.................... 1 1. Johdanto...............

Lisätiedot

GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS

GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS Sidonnaisuudet Luennoijana Alconin, Allerganin ja Santenin järjestämissä tilaisuuksissa Kaarisäikeet (Bjerrum alue) vertikaalisesti: 5:stä 20

Lisätiedot

HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA

HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien nielemistoiminnan arviointi subakuutissa vaiheessa Tarja Kukkonen 3 / 2008 Logopedian lisensiaatintyö Puheopin laitos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Silmätaudit Documentation

Silmätaudit Documentation Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

K Metodi. eli neliötossut ilman ompelua

K Metodi. eli neliötossut ilman ompelua K Metodi eli neliötossut ilman ompelua Mallitossut neulottiin 3,5 mm puikoilla, lankana noin puoli kerää G B super socks 6 fädig jacquard lankaa. Paksuus 150g/390 m. HUOM: Rivin ensimmäinen silmukka neulotaan

Lisätiedot

EFFLEURAGE - sivelyhieronta

EFFLEURAGE - sivelyhieronta EFFLEURAGE - sivelyhieronta Effleurage eli sivelyhieronta on hellävarainen pehmeillä, sivelyillä tehtävä hieronta jolla voit hemmotella asiakastasi joko kasvohoidon alussa rentouttamaan asiakas tai hoidon

Lisätiedot

Luomen asentovirhekorjaukset. El Petri Toivola

Luomen asentovirhekorjaukset. El Petri Toivola Luomen asentovirhekorjaukset El Petri Toivola 10.11.2018 Anatomiaa Anteriorinen lamelli Iho ja orbicularis Posteriorinen lamelli Tarsus ja sidekalvo 3 osaa Orbital Pretarsaalinen Preseptaalinen Kasvohermo

Lisätiedot

Suun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti

Suun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS ORL / KNK / ÖNH / HNO Otologia Rinologia Laryngologia Suu ja nielu Endoskopiat

Lisätiedot

MESOFORCE MESO-TÄYTTÄVÄ HIERONTA

MESOFORCE MESO-TÄYTTÄVÄ HIERONTA HIERONTAOPAS MESOFORCE MESO-TÄYTTÄVÄ HIERONTA Tee kaikki liikkeet kolme kertaa 1. MIKROVERENKIERRON AKTIVOINTI, IHON TIIVIYDEN LISÄÄMINEN SISÄLTÄ a) Tee pyörittelevää liikettä nyrkeillä dekolteelta olkapäitä

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi

Lisätiedot

Kati Salo 2004-11- 10. Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003

Kati Salo 2004-11- 10. Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003 Kati Salo 2004-11- 10 Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003 Sisällys/ uettelo Sisällysluettelo......... 1 1. Johdanto...... 2 2. Tavoitteet.... 2 3. Materiaali ja metodit...............

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit Näin hoidan Karsastuksen tutkimus ja hoito Marjatta Lappi Karsastusta esiintyy noin viidellä prosentilla väestöstä. Kun karsastus havaitaan, on tärkeää selvittää heti sen syy. Tutkimukseen kuuluvat karsastustestien

Lisätiedot

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa

Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN Sobotta. Atlas of Human Anatomy Elsevier Urban & Fischer LUKU 1 Sydämen makroanatomiaa* Sydämen muoto, asento ja sijainti rintakehässä. Moore 6p.

Lisätiedot

Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin

Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun,

Lisätiedot

Ihoviillot dissektiossa

Ihoviillot dissektiossa Thoraxin dissektio / k2013 / HH Työvaiheet: I Rintakehän avaus II Rintakehän elimet in situ III Rintakehän seinämä IV Pericardium V Keuhkot VI Sydämen pinta VII Sydämen sisäosat VIII Mediastinum Viitteet

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Olkanivelen, hartian ja lapaluun

Olkanivelen, hartian ja lapaluun 2535 Katsausartikkeli Olkaseudun hermovammat MARTTI VASTAMÄKI Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Piilokarsastuksista prismoihin Verkkokurssi forioiden mittaamisesta ja korjaamisesta

Piilokarsastuksista prismoihin Verkkokurssi forioiden mittaamisesta ja korjaamisesta Sanna-Mari Alanen Veera Kangas Piilokarsastuksista prismoihin Verkkokurssi forioiden mittaamisesta ja korjaamisesta Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometrian koulutusohjelma Opinnäytetyö 30.10.2015

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V

Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Käyttöohje (Mallit: CWS 160,230 ja 300) Maahantuoja Suomessa : Carl Stahl Oy Jonkankatu 2, 20360 Turku Puh: 02 2750060 e mail: myynti@carlstahl.fi 1. Teknisiä tietoja

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Meijän koulu IHMINEN. Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat ja vatsaa taputan. V/2016-ta - 1 -

Meijän koulu IHMINEN. Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat ja vatsaa taputan. V/2016-ta - 1 - Meijän koulu IHMINEN Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat ja vatsaa taputan V/2016-ta - 1 - IHMINEN ihmisen vartalo, ihmisen keho, ihmisen kroppa pää olkapää, olkapäät käsi, kädet rinta

Lisätiedot

Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011. Kati Salo

Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011. Kati Salo Kati Salo 05.10.2011 Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011 Kati Salo Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Johdanto... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Materiaali ja metodit... 3 3.1 Materiaalin

Lisätiedot