Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012"

Transkriptio

1 Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella on selkäydinperäinenkin juuri) ja kulkevat kallon aukkojen kautta. Aivohermot ovat motorisia ja sensorisia, osa niistä toimii aistien (haju, näkö, maku, kuulo) välittäjänä, osassa on myös parasympaattinen komponentti mukana. Moore6p s1124- Aivohermot ovat keskeinen kohde tutkittaessa neurologisia sairauksia, vammoja ja oireita. Opiskelijan on hyvä muodostaa jokaisesta aivohermosta selkeä yleiskuva, erityisesti siinä suhteessa mitä tietoa ao. hermon toiminnan tutkimisella saadaan selville. Aivohermojen tumakkeet sijaitsevat aivorungon alueella, aivohermoja tutkimalla saadaan tietoa myös tämän alueen yleistilasta. I Hajuhermo, nervus olfactorius Hajuhermosyyt (aksonit) saavat alkunsa nenäontelon yläosassa sijaitsevan hajuepiteelin aistinsolujen/neuronien tyviosasta. Aksonit kertyvät noin 20:ksi hajuhermoksi (n. olfactorius), jotka lävistävät nenäontelon katon seulalevyn (lamina cribrosa ossis ethmoidalis) ja päätyvät hajuradan etuosan pullistumaan, bulbus olfactoriukseen, mikä oikeastaan onkin aivojen eteenpäin työntyvä pullistuma. Aivohermo I, nervus olfactorius Tractus olfactorius Bulbus olfactorius Lamina cribrosa Nn. olfactorii Aistinsolut Nenän katon limakalvo Commissura anterior Yhteydet toisen puolen bulbukseen Stria o. medialis Stria o. lateralis Bulbus olfactoriusta seuraa hajurata, tractus olfactorius, joka haarautuu hajunauhoiksi (stria olfactorius). Niistä mediaalinen kulkeutuu aivojen toiselle puolella commissura anteriorin kautta, lateraalinen taas päätyy temporaalilohkon etuosaan priformiselle kuorelle. Joskus kallon etukuopan murtuman seurauksena syntyy sen puolen hajuaistin puuttuminen = anosmia. Hajuaistin kuten muidenkin aistien käsittelyä jatketaan neurobiologia osa II:ssa. II Näköhermo, nervus opticus Koska retinaa voidaan pitää kehityksensä pohjalla aivojen osana, on näköhermo tavallaan keskushermoston sisäinen hermorata. Aivokalvot ympäröivät näköhermoja silmämunaan (bulbus oculi) asti. Näköhermon hermosyyt ovat aksoneita, jotka saavat alkunsa verkkokalvon ganglionsoluista. Verkkokalvossa ja lävistäessään kovakalvon (sclera) nämä hermosyyt ovat myelinisoitumattomia, mutta myelinisoituja heti sen jälkeen näköhermossa.

2 Näköhermo kulkee silmämunasta kohti silmäkuopan (orbita) posteriorista kärkeä, jossa se sukeltaa kanavan (canalis opticus) kautta keskimmäiseen kallonpohjan kuoppaan. Siellä muodostuu välittömästi näköhermon risteys (chiasma opticum), jossa verkkokalvon nasaalipuolelta tulevat hermosyyt risteävät keskiviivan toiselle puolelle. Canalis opticus ja fissura orbitalis superior Fissura orbitalis superior Kitaluu Poskiluu Otsaluu Seulaluu Kyynelluu Yläleuanluu Fissura orbitalis trochlearis inferior johtaa fossa infratemporaleen kasvojen syvin osa abducens N. oculomotorius - yläja alahaara toimivat hermojen ja Canalis opticusverisuonten kulkuteinä (nervus opticus) Fissura orbitalis superior * * Silmälihakset lähtevät renkaana näköhermon ympäriltä * opticus Arteria ophthalmica *n. oftalmican haaroja Kiasman jälkeen hermorataa kutsutaan näköjuosteeksi (tractus opticus). Se päätyy talamuksen posterolateraaliseen pullistumaan, ulompi polvekenysty, corpus geniculatum laterale. Täällä synapsoinnin jälkeen uudet aksonit jatkavat näkökimppua (radiatio optica) pitkin primaariselle näkökuorelle, joka sijaitsee isoaivohemisfäärien takaraivolohkon keskiviivanpuoleisella pinnalla kannusuurteen, sulcus calcarinuksen alueella. II aivohermo, nervus opticus Sulcus calcarinus Talamus Talamus Näkökentät Silmän verkkokalvon osat opticus Chiasma opticum Tractus opticus Corpus geniculatum laterale Radiatio optica Näköhermon, kiasman, näköjuosteen ja kimpun kohdalla syntyvät vauriot johtavat näköhäiriöihin jotka voidaan loogisesti päätellä hermoratojen kulun ja puolenvaihdon perusteella. III Silmän liikehermo, nervus oculomotorius Silmän liikehermo on hermottaa motorisesti silmää liikuttavat lihakset kahta lukuun ottamatta (ylävino ja ulkosuora). Lisäksi se hermottaa yläluomen kohottajalihasta ja sisältää parasympaattisia hermosyitä mm. mustuaisen supistajalihakseen (nn. ciliares breves ganglion ciliaren kautta). Sisäsuora Silmälihakset Yläluomen kohottaja Ylävino Yläsuora Tela, trochlea Silmän liikehermon toiminta häiriöön liittyy saman puolen silmäluomen roikkuminen (ptosis), mustuaisen laajuus ja supistumiskyvyttömyys sekä kaksoiskuvat tai täydellisessä halvauksessa silmän Yhteinen lähtöjänne Ulkosuora Alasuora Alavino Suorat kiinnittyvät silmämunan etuosaan, vinot takaosaan pysyvä suuntautuminen ylävinon ja ulkosuoran kääntämään suuntaan (päättele mihin!).

3 Silmän liikehermo lähtee aivorungon yläosasta isoaivoreisien/ponsin liittymäkohdasta ja kulkee pikkuaivoteltan kovan reunan vieritse sinus cavernosukseen, josta päätyy fissura orbitalis superiorin kautta silmäkuoppaan. Tilaa vievä prosessi isovaivojen alueella (esim. verenvuoto) johtaa usein siihen, että nervus oculomotorius joutuu puristuksiin pikkuaivoteltan reunaa vasten. Tästä on merkkinä ao. puolen laajentunut (mydriasis) ja valojäykkä mustuainen. IV Telahermo, nervus trochlearis ja VI Loitontajahermo, nervus abducens Telahermo on ainut aivohermo, joka lähtee aivorungon posterioripuolelta (nelikukkulalevyn kaudaalipuolelta), loitontajahermo taas etupuolelta keskiviivan vierestä heti ponsin kaudaalipuolelta. Nämäkin kiertävät n. oculomotoriuksen seuraksi sinus cavernosuksen kautta fissura orbitalis superioriin ja sieltä silmäkuoppaan omaa lihastansa hermottamaan. Nevus abducensin ulkosuora silmälihas kääntää mustuaista lateraalisuuntaan, loitontaa. Jos ao. hermossa on toiminnan vajaus/heikkoutta jää ao. puolen silmän kääntyminen vajaaksi ja potilas näkee sille puolelle katsoessaan kaksoiskuvia jo ennen kuin liikevajaus on ulkopuolisen mahdollista havaita. Täydellisessä halvauksessa liikettä ei tapahdu lainkaan. Telahermon ylävino kiinnittyy silmämunan takaosaan vetäen sitä ylös ja mediaalisuuntaan. Tällöin vaikutus oculomotorius (III) Silmälihasten vaikutukset vasen silmä Suorat kääntävät pupillia itsensä suuntaan, vinot päinvastaiseen suuuntaan (ylävino alaspäin) Yläluomen kohottaja Yläsuora Sisäsuora Alasuora Alavino Ylävino trochlearis (IV) - Ylä- ja alasuorat kääntävät pupillia myös hieman sisäänpäin. Vinot silmälihakset kääntävät pupillia myös hieman ulospäin. Huom! Vinojen lihasten * merkityt nuolet vetävät takaosaa mediaalisuuntaan siis pupillia lateraalisuuntaan. * * Heikki Hervonen 2011 Lateraalipuoli Ulkosuora abducens (VI) mustuaisen liikkeeseen on päinvastainen: mustuainen kääntyy alas ja lateraalisuuntaan. Telahermon ongelmissa potilas näkee kaksoiskuvia katsoessaan alaspäin, esim. rappusia laskeutuessaan. V Kolmoishermo, nervus trigeminus Kolmoishermo on suuri hermo, jolla on kolme päähaaraa, silmähermo (n. ophthalmicus), yläleukahermo (n. maxillaris) ja alaleukahermo (n. mandibularis). Se on kasvojen alueen tuntohermo ja sillä onkin kallon sisällä kovan aivokalvon sopukassa sijaitseva tuntohermosolmuke (ganglion trigeminale/semilunare). Hermolla on myös motorinen juuri, jonka säikeet kulkevat yksinomaan n. mandibulariksen mukana Hermolla ei ole omia parasympaattisia säikeitä, mutta muista hermoista peräisin olevat hermosyyt käyttävät tämän hermon haaroja reitteinään. V aivohermo, nervus trigeminus N. ophthalmicus maxillaris mandibularis TUNTOALUEET Plexus cervicalis Heikki Hervonen 2011

4 ophthalmikuksen hermotusalue ulottuu nenänpäästä nenänselkää pitkin yläluomeen, otsaan ja pitkälle päälaelle sisältäen silmäkuopan ja silmämunan (corneaheijaste!). Hermo päätyy alueelleen silmäkuopan pohjan fissura orbitalis superiorin kautta (vrt. III, IV, VI). Hermon haarat on nimetty hermotusalueen mukaan (frontalis- otsalle, nasociliaris nenään ja silmään, lacrimalis kyynelrauhasen seutuun). Parasympaattinen ganglion ciliare liittyy tämän hermon haaroihin. ophthalmicus N. supraorbitalis N. nasociliaris N. frontalis N. ophthalmicus N. maxillaris N. mandibularis Ganglion semilunare N. trigeminus Heikki Hervonen 2011 maxillaris poistuu kallon keskikuopasta os sphenoidalen läpi foramen rotundumin kautta etusuuntaan ja joutuu kasvojen syvimpään osaan, fossa pterygopalatinaan, joka näkyy lateraalisuunnasta katsottuna maxillan takaosan (tuber) ja processus pterygoideuksen välissä. Haarat kulkeutuvat yläleuan hampaisiin ja ikeniin (nervi alveolares superiores), suulakeen (nn. palatini), poskeen ylähuuleen, nenän pieleen, alaluomeen (n. infraorbitalis) ja myös hieman ylös ohimoon päin. maxillariksen hampaisiin menevät haarat kulkevat osin poskiontelon seinämissä N. nasociliaris N. frontalis ophthalmicus Ganglion trigeminale mandibularis maxillaris Ganglion pterygopalatina Parasympaattinen ganglion pterygopalatinum liittyy tähän hermoon. mandibularis kulkee kallon pohjan läpi suoraan kaudaalisuuntaan foramen ovalen kautta ja joutuu syvälle fossa infratemporaleen, jossa se haarautuu päähaaroihin. Motoriset haarat kulkeutuvat lihaksiin, jotka ovat peräisin ensimmäisestä nielukaaresta (puremalihakset, mylohyoideus-, digastricus-, tensor veli palatini- ja tensor tympani-lihakset). Sensoriset haarat, n. auriculotemporalis, lingualis, alveolaris inferior ja buccalis hermottavat alaleuan hampaita ja ikeniä Nervi alveolares posterior, media et anterior. infraorbitalis Poskiontelon limakalvo mandibulariksen n. alveolaris inferior sukeltaa foramen mandibulaen läpi luun sisään mandibularis lingualis kieleen alveolaris inferior M. pterygoideus medialis Motorinen juuri puremalihaksiin trigeminus Chorda tympani facialis sekä alahuulta, alaleuan aluetta ja ihoa ylös ohimoseudulle asti. mandibularikseen liittyy parasympaattinen ganglion oticum (korvasylkirauhanen) ja ganglion submandibularis (muut isot parilliset sylkirauhaset) sekä nervus intermediuksen/chorda tympanin kautta kulkevat makusäikeet (katso VII). H. Hervonen 2009

5 VII Kasvohermo, nervus facialis Kasvohermo on kasvojen ilmelihasten motorinen hermo. Sen halvaus, kasvohermohalvaus, johtaa kyvyttömyyteen rypistää saman puolen (ipsilateraalista) silmää tiukasti kiinni samoin kuin suupielen liikkumattomuuteen/ roikkumiseen. Hermon mukana kulkee myös parasympaattinen ja makusäikeitä sisältävä osa, jota kutsutaan usein erillisellä nimellä nervus intermedius. Kasvohermo poistuu kallon keskikuopasta porus acusticus internan kautta ohimoluun (os temporalen pars petrosa) sisään yhdessä VIII aivohermon kanssa. Hermo kulkee luun sisässä käytävässä sivuten välikorvan onteloa ja päätyy kallon alapinnalle kartiolisäkkeen ja puikkolisäkkeen väliin (foramen stylomastoideum). Pitkässä, ahtaassa luukanavassa se voi joutua puristuksiin kasvohermohalvaus. Päästyään luun sisältä hermo sukeltaa korvanalus-sylkirauhasen sisään ja tulee tuntohermohaaroina ulos rauhasen etureunan eri puolilta. Luukanava ohimoluussa Glandula parotiksen sisään ja sen reunoilta ulos kasvolihaksiin facialis Foramen stylomastoideum Glandula parotis Luukanavassa hermosta erkanee n. stapedius sekä n. intermediuksen osat: chorda tympani ja n. petrosus major. intermediuksen/ chorda tympanin makusäikeet liittyvät nervus lingualiksen mukaan ja päätyvät sitä kautta kielen etuosaan. Kasvolihasten halvauksen lisäksi vaurio saattaa johtaa siihten, että äänet kuuluvat epätavallisen kovina. Mistähän se voisi johtua? intermedius osan vaurio johtaa luonnollisesti makuaistin heikkenemiseen kielen etuosasta. VIII Kuulo-tasapainohermo, nervus vestibulocochlearis vestibulocochlearis (aiemmin statoacusticus) sisältää sensorisia aistinsäikeitä kuulo- ja tasapainoelimestä. Hermo lähtee ponsin ja ydinjatkoksen rajalta, hieman lateraalisesti ja päätyy pian porus (aukko) acusticus internan kautta meatus (käytävä) acusticus internaan, joka johtaa os temporalen pars petrosan sisällä sijaitsevaan sisäkorvaan. cochlearis päätyy simpukkaan, jossa sillä on kierteinen hermosolmuke, ganglion spirale. Sieltä aksoni päätyy Cortin elimeen. VIII aivohermo, nervus vestibulocochlearis (statoacusticus) cochlearis Ganglion spirale cochleae N. facialis Ganglion vestibulare vestibularis vestibularis sisältää myös hermosolmukkeen lähellä pääte-elimiä ennen säikeiden päätymistä kaarikäytäviin ja sacculukseen sekä utriculukseen.

6 IX Kielikitahermo, nervus glossopharyngeus Pääosin tuntohermo, vastaa kielen takaosan ja nielun tunnosta, mukana hieman makutuntosäikeitäkin. Mitätön motorinen osa hermottaa yhtä nielun lihasta (m. stylopharyngeus). Parasympaattiset säikeeet kulkevat ganglion oticumin kautta korvanalussylkirauhaseen. Hermottaa lisäksi verenpaineen säätelyyn liittyvää hankakerästä, glomus caroticumia (carotid body). IV aivohermo, nervus glossopharyngeus N. facialis N. glossopharyngeus N. vagus M. stylopharyngeus Tuntohermot nieluun ja kielen takaosaan Glomus caroticum Kielikitalakihermo saa alkunsa ydinjatkeen sivulta, kulkeutuu yhdessä X:n ja XI:n sekä vena jugularis internan kanssa foramen jugularen läpi päätyäkseen laskimon ja a. carotis internan seuraan. Täältä seurailee hermottamaansa lihasta ja päätyy nielun ja kielen limakalvolle. Potilaan neurologiseen tutkimiseen kuuluu yökkäysheijasteen tutkiminen. Siinä sivellään/kosketellaan nielua tai kielen tyveä, jolloin potilas yökkää tai jopa oksentaa. X Kiertävä hermo, nervus vagus vagus on nielun alaosan, kurkunpään, rintakehän ja vatsan elinten tuntohermo. Se sisältää hieman makusäikeitä lähinnä kurkunkannesta. Hermo on motorinen nielun ja kurkunpään lihaksille sekä parasympaattinen rintakehän ja vatsan sisäelimille. X aivohermo, nervus vagus Nielun motoriset säikeet Alanielun ja kurkunpään tuntosäikeet ja motoriset säikeet N. laryngeus recurrens Hermon lähtökohta on ydinjatkeen lateraalipuolella, kulkee foramen jugularen kautta ja kaulalla yhdessä vena jugularis interman ja a. carotis internan/communiksen kanssa rintakehään, jossa jatkaa ruokatorven pinnalla vatsaontelon puolelle. Rintakehässä lähettää nk. kurkunpään palaavan hermon (n. laryngeus recurrens).

7 XI Lisähermo, nervus accessorius Lisähermo hermottaa motorisesti kahta lihasta: m. sternocleidomastoideus ja trapezius. Näiden säikeiden lähtökohdat ovat selkäytimessä (spinaalijuuri). Tosin hermolla on myös kraniaalijuuri, mutta syyt kulkevat vain lyhyen matkaa accessoriuksen mukana ja liittyvät pian nervus vagukseen. XI aivohermo, nervus accessorius Radix cranialis Radix spinalis Yhdyshaara n. vagukseen (n. laryngeus recurrens) N. vagus accessorius sterno-cleidomastoideus trapezius XII Kielen liikehermo, nervus hypoglossus Kielen liikehermo saa alkunsa ydinjatkeesta aivan pyramiksen vierestä, kulkeutuu oman kanavan läpi (canalis hypoglossis) takaraivoluun nivelnastan viereen, josta kaareutuu etusuuntaan kohti kielen tyveä. Hermottaa kaikki kielen lihakset (paitsi palatoglossus X). Kielen liikehermon vauriossa kieli kääntyy vaurion puolelle päin kun potilas työntää sen ulos suusta. XI aivohermo, nervus accessorius Radix cranialis Radix spinalis Yhdyshaara n. vagukseen (n. laryngeus recurrens) N. vagus accessorius sterno-cleidomastoideus trapezius

Aivohermojen anatomiaa

Aivohermojen anatomiaa Aivohermojen anatomiaa HEIKKI HERVONEN Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1

12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1 Luennon tavoitteet H1 Pään ja kaulan anatomia 1 17.4.2012 HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET Luennolla korostetaan hammaslääkärin tarvitsemaa käytännön anatomiaa kliinistä työtä silmällä

Lisätiedot

Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia. Pään ja kaulan syventävä anatomia

Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia. Pään ja kaulan syventävä anatomia Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia Pään ja kaulan syventävä anatomia Syksy 2014 SISÄLLYS Alkusanat 1 1. Kallon luut, kieliluu ja hampaisto 2 2. Leukanivelen rakenne ja toiminta 7 3. Pään ja

Lisätiedot

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)

Lisätiedot

Nenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa

Nenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa Nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu, kurkunpää/hh 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen 1. Nenäontelo ja sen sivuontelot (M6p s956-65; Gray2p s1013-29) Sairaustiloja mm: - Nuha on oire, johon kuuluu nenän

Lisätiedot

Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN

Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Aivojen topografiaa Kallo voidaan jakaa kahteen osaan sen mukaan mihin elinjärjestelmään sen luut liittyvät. Neurocranium tarkoittaa kallon aivoja ympäröivää

Lisätiedot

Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright

Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright SUUN ANATOMIAA Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter

Lisätiedot

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa? 1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet.

Lisätiedot

Neurobiologia/ Anatomia 2/ Heikki Hervonen 2012

Neurobiologia/ Anatomia 2/ Heikki Hervonen 2012 Neurobiologia/ Anatomia 2/ 2012 1. Aivokoppa, neurocranium (Moore 6p: 822; 826-836; Gray 2p: 800-1, 814-29) Jaetaan kahteen osaan: - Calvaria, pääkallon laki = aivokopan litteät luut. - Kallonpohja, basis

Lisätiedot

molle alveolares, jopa mandibulan ramus.

molle alveolares, jopa mandibulan ramus. Ruora/makro III: Suu, sylkirauhaset ja puremaelimet/ H. Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Kirjaviitteet: M6p=Moore 6 painos; G2p= Gray2. painos; N=Netter 5. painos 1. Suuontelo (munhålan) (M6p

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy

Lisätiedot

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Hermosto (L/H1k) ydinaines Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Antti Markkola HUS-Röntgen, Meilahti Pään ja kaulan syövät Runsaat 600 tapausta vuodessa yleisimmät: suuontelo-, huuli-,

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW HEIKKI HERVONEN Aivojen rakenne Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: - aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat

Lisätiedot

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat... V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...

Lisätiedot

NEURO- OFTALMOLOGIAA

NEURO- OFTALMOLOGIAA NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia

Lisätiedot

INTRAKAPSULAARIMURTUMAT HOIDETAAN AINA KONSERVATIIVISESTI SUBKONDYLAARIMURTUMAT HOIDETAAN KUTEN ANGULUSMURTUMAT

INTRAKAPSULAARIMURTUMAT HOIDETAAN AINA KONSERVATIIVISESTI SUBKONDYLAARIMURTUMAT HOIDETAAN KUTEN ANGULUSMURTUMAT Nivelmurtuma NIVELEN PÄÄ, CAPUT, INTRAKAPSULAARIMURTUMA NIVELEN KAULA, COLLUM, COLLUMMURTUMA NIVELEN TYVI, SUBKONDYLAARIMURTUMA INTRAKAPSULAARIMURTUMAT HOIDETAAN AINA KONSERVATIIVISESTI SUBKONDYLAARIMURTUMAT

Lisätiedot

OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN

OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN Eetu Peippo, Vesa Lahdes OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN Syventävien opintojen kirjallinen tutkielma Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Biolääketieteen

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal

Lisätiedot

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA PISTEYTYS, LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007

MALLIVASTAUKSET JA PISTEYTYS, LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007 MALLIVASTAUKSET JA PISTEYTYS, LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007 KYSYMYS 2: Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist: Ihmisen fysiologia ja anatomia, luvut 1,3,10,12,17,18 ja 21. Viides tai uudempi painos. WSOY/SHKS.

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Yleensä äänihuulen liikkumattomuus on seuraus

Yleensä äänihuulen liikkumattomuus on seuraus Tapausselostus Toispuolisen äänihuulihalvauksen harvinainen syy Leena-Maija Aaltonen, Antti Markkola, Harri Keski-Säntti, Juha Hernesniemi, Erkki Vilkman ja Heikki Rihkanen Toispuolinen äänihuulihalvaus

Lisätiedot

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään

Lisätiedot

Neurobiologia L/H1k-L/H2s

Neurobiologia L/H1k-L/H2s Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi.

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi. Korvan makroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Ulkokorva, välikorva ja sisäkorva (M6p s966-980; Gray2p s902-919; Purves5p 281-9, RP 866-887) Ulkokorva (M6p s966-7; Gray2p s903-6) Korvalehden,

Lisätiedot

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä

Lisätiedot

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella

Lisätiedot

NISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA

NISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA NISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA Testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA

HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien nielemistoiminnan arviointi subakuutissa vaiheessa Tarja Kukkonen 3 / 2008 Logopedian lisensiaatintyö Puheopin laitos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen

Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen,, MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto Kati Salo 27.01. 2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo.................... 1 1. Johdanto...............

Lisätiedot

Kaularanka HEIKKI HERVONEN

Kaularanka HEIKKI HERVONEN Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama

Lisätiedot

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA NEUROLOGINEN TUTKIMUS Kliinisen neurologisen statustutkimuksen tarkoituksena on identifioida ja paikantaa mahdollinen neurologinen häiriö tai sairaus.

Lisätiedot

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin

Lisätiedot

Silmäkuopan akuutit sairaudet

Silmäkuopan akuutit sairaudet Tieteessä katsaus Paula Virkkula dosentti, erikoislääkäri HUS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka paula.virkkula@hus.fi Marita Uusitalo dosentti, ylilääkäri HUS, silmätautien klinikka Silmäkuopan

Lisätiedot

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti? Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin

Lisätiedot

KASVOKIRURGIA MERETOJAN TAUDIN HOIDOSSA

KASVOKIRURGIA MERETOJAN TAUDIN HOIDOSSA KASVOKIRURGIA MERETOJAN TAUDIN HOIDOSSA LL, PLASTIIKKAKIRURGI TIIA PIHLAMAA SAMY KEVÄTKOKOUS 14.4.2012 Meretojan tauti eli periytyvä suomalaistyypin amyloidoosi (familial amyloidosis, Finnish type) (FAF)

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS ORL / KNK / ÖNH / HNO Otologia Rinologia Laryngologia Suu ja nielu Endoskopiat

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Kati Salo 2004-11- 10. Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003

Kati Salo 2004-11- 10. Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003 Kati Salo 2004-11- 10 Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003 Sisällys/ uettelo Sisällysluettelo......... 1 1. Johdanto...... 2 2. Tavoitteet.... 2 3. Materiaali ja metodit...............

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA

Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi Kasvo jumppa OPAS Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA 1 TEKSTI KUVAT JA TAITTO KUSTANTAJA PAINOPAIKKA ISBN Leena

Lisätiedot

ALARAAJAN ANATOMIAA 4

ALARAAJAN ANATOMIAA 4 Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia

Lisätiedot

Olkanivelen, hartian ja lapaluun

Olkanivelen, hartian ja lapaluun 2535 Katsausartikkeli Olkaseudun hermovammat MARTTI VASTAMÄKI Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin

Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun,

Lisätiedot

Työohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit

Työohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Työohjeet Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Janna Waltimo-Sirén aseta filmi valopöydälle nenä vasemmalle teippaa tracing-paperi filmin päälle vain yläreunastaan siten, että nenä

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Silmätaudit Documentation

Silmätaudit Documentation Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................

Lisätiedot

Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET

Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET Luku 1 SILMÄN ANATOMIAA Tämä luento ja -moniste kuuluvat neurobiologia II - opintojaksoon, sillä aistinelimet käsitellään tässä neurobiologian osiossa. Edellissä

Lisätiedot

Osteologinen analyysi Pälkäne, rauniokirkko 2010 Katja Vuoristo

Osteologinen analyysi Pälkäne, rauniokirkko 2010 Katja Vuoristo Osteologinen analyysi Pälkäne, rauniokirkko 2010 Katja Vuoristo Kuvat: Markku Haverinen, Museovirasto Rakennushistorian osasto Kati Salo (FM) 26.11.2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 1. Johdanto...2

Lisätiedot

Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011. Kati Salo

Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011. Kati Salo Kati Salo 05.10.2011 Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011 Kati Salo Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Johdanto... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Materiaali ja metodit... 3 3.1 Materiaalin

Lisätiedot

NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille

NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti

Lisätiedot

Neurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR)

Neurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR) RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR) VALMISTAVAT TEHTÄVÄT KOTONA ENNEN INTRO-OPETUSTA TEHTÄVÄ 1: Tämän monisteen liitteenä on kaava, josta voit askarrella kolmiulotteisen mallin ihmisen oikeasta ja vasemmasta

Lisätiedot

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis

Lisätiedot

Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa

Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN Sobotta. Atlas of Human Anatomy Elsevier Urban & Fischer LUKU 1 Sydämen makroanatomiaa* Sydämen muoto, asento ja sijainti rintakehässä. Moore 6p.

Lisätiedot

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Poron lisääntyminen. Nimeni: Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ

HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Gilroy et al. Hengityselimistö-jakso/Biolääketieteen laitos/ Anatomia HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ HEIKKI HERVONEN Luku 1 OHJEISTUSTA OSAAMIS- TAVOITTEISIIN

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Kasveja Kulosaaren metsäpuistoon

Kasveja Kulosaaren metsäpuistoon Kasveja Kulosaaren metsäpuistoon Puiston kehittyminen kauniiksi vie aikaa. Kulosaaren 100- vuotissyntymäpäivät lähestyvät kuitenkin kovalla vauhdilla. Jotta saamme metsäpuiston vuoden 2007 kesäkuuhun mennessä

Lisätiedot

Koiran nenän anatomia ja fysiologia

Koiran nenän anatomia ja fysiologia Koiran nenän anatomia ja fysiologia Koiranohjaajan hyvä tietämys nenän rakenteesta (anatomia, Miller, Christensen, Evens, Anatomy ot the dog, Saunders, Pub. 1965) ja toiminnasta (fysiologia, Moncieff,

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

Ihoviillot dissektiossa

Ihoviillot dissektiossa Thoraxin dissektio / k2013 / HH Työvaiheet: I Rintakehän avaus II Rintakehän elimet in situ III Rintakehän seinämä IV Pericardium V Keuhkot VI Sydämen pinta VII Sydämen sisäosat VIII Mediastinum Viitteet

Lisätiedot

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN Kuvat: Curly ry SISÄLLYSLUETTELO 3 Testaa tietosi! 4 Luusto - Artturi ja Eino 5 Hampaiden pesu - Artturi ja Eino 6 Lihakset - Aada ja Joanna

Lisätiedot

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) maaliskuu 2016 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) joulukuu 2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

Espoon kirkko Markus Hiekkanen Kaivauslöytöjä

Espoon kirkko Markus Hiekkanen Kaivauslöytöjä Espoon kirkko Markus Hiekkanen 1981 Kaivauslöytöjä Lisäykset Eeva Pettaý 2009 Saatteeksi Suomenlinnan varastosta löytyi ilmeisesti kadonneiksi luultuja Espoon kirkon kaivauslöytöjä. Osa oli luetteloitu

Lisätiedot

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Kalle Niskanen Ville Pöllänen 2015 Sisältö ESIPUHE... 3 1 ANATOMIA... 4 1.1 Ääreishermoston anatomia... 5 1.2 Nervus femoraliksen anatomia... 6 1.2.1

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) maaliskuu 2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot