externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?

Transkriptio

1 1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet. Syynä tähän demonstraatiomalliseen menettelyyn on toisaalta päiden/aivojen on rajallinen määrä - vain pieni osa kurssilaisista pääsisi dissekoimaan ja toisaalta rakenteiden huolelliseen preparoimiseen kuluisi opiskelijoilta aivan tuhottomasti aikaa. Kiinnostuneille tarjoutuu mahdollisuus tämän aiheen syventävään dissektioon tarjoutuu valinnaisena. Aivodissektion ennakkotehtävät. Kuten muissakin dissektioissa tässäkin työssä kohteiden opiskelu ennakkoon on edellytyksenä laadukkaalle oppimistapahtumalle. Sopivana verryttelynä käy merkittyjen kohteiden nimeäminen alla esitettyihin kuviin latinapohjaisilla termeillä (kohteet kuuluvat keskeisiin oppimistavoitteisiin siis tästä on hyötyä kuulustelussakin). 1. Täydennä alla oleviin frontaalileikkauksiin päänahan, kallon ja aivokalvojen kerrosten nimet ja nimeä kovakalvon muodostamat rakenteet ja kuviin liityvät keskeiset valtimot ja veriviemärit. Huomaa galea aponeurotica, duran lehtien suhde kallon Ohimovaltimo ja kovakalvon valtimot ovat a. carotis luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien Kiinnitä huomiota aivokalvoihin liittyviin välitiloihin. välissä. Niitä ei pidä sekoittaa aivojen valtimoihin Mikä suoni mihinkin vuotaa? (aa.cerebrae), jotka kulkevat subarachnoidaalitilassa. Päänahan, kallon ja aivokalvojen kerrokset ja välitilat. Kallon, aivokalvojen ja aivojen suhteeet. Duran poimuista suurimmat ovat falx cerebri, isoaivosirppi ja tentorium cerebelli, pikkuaivoteltta. Suurimmat sinukset ovat sinus sagittalis, rectus, transversus, sigmoideus ja cavernosus. Kallon pohjan kuvassa aivohermoista erottuvat suurina nervus opticus ja trigeminus sekä kimppuina 1) silmäkuoppaan menevät n. oculomotorius, abducens ja trochlearis 2) ohimoluuhun sukeltavat n. facialis (+intermedius) ja vestibulocochlearis sekä 3) foramen jugulareen kulkevat n. glossopharyngeus, vagus ja accessorius. Kovakalvon rakenteet ja veriviemärit, sagittaalinäkymä. Kallonpohjan duran muodostelmat ja aivohermojen tyngät.

2 2 2abc. Nimeä alla oleviin kuviin merkityt kohteet. Lisäksi merkitse lohkot ja lohkorajat. Mitkä uurteet toimivat lohkorajoina? Uurteista sulcus centralis, parieto-occipitalis ja calcarinus ovat huomionarvoisia, samoin fissura lateralis (Sylvii). Poimuista ainakin gyrus precentralis, postcentralis, supramarginalis, cinguli tulee tunnistaa. Keskisagittaalileikauksesta voi tunnistaa corpus callosumin, käpylisäkkeen (corpus pineale), pedunculus cerebrin, nelikukkulalevyn, aquaductus cerebrin, ponsin ja neljännen aivokammion. Sulcus Sulcus.... Fissura.... 2aAivojen pinta lateraalipuolelta nähtynä. 2b. Aivojen mediaalipinta, keskisagittaalileikkaus 2c. Tunnista ja nimeä aivojen alapinnan ja keskiaivojen poikkileikkauksen rakenteet. 3a. Aivovaltimot kaudaalisuunnasta katsottuna. 3abc. Oheisissa kuvissa on esitetty aivojen valtimot. Basaalipuolella a. carotis internat ja vertebralikset haaroineen ja circulus Willisii. Nimeä suonet. Merkitse kuviin a. cerebri-valtimoiden verisuonitusalueet ja aivokuoren toiminnalliset alueet. 3b. Aivovaltimot lateraalisuunnasta katsottuna. 3c. Aivovaltimot keskisagittaalileikkauksessa.

3 3 4abc. Nimeä taas oheisiin kuviin merkityt rakenteet. Näissä aivoleikkeissä erottuvat 1-3 aivokammiot ja plexus choroideus, tyvitumakkeet - nucleus caudatus, putamen ja globus pallidus, claustrumkin talamus, ratayhteydet capsula interna ja corpus callosum. Lisäksi löydät ainakin hippocampuksen (aivoturso), siitä lähtevän ratayhteyden, forniksit, joiden kohteena on aivojen alapinnan corpus mamillaret. Kuvaa samalla rakenteiden keskinäiset suhteet, esim. corpus callosum sijaitsee fissura longitudinaliksen pohjalla ja samalla muodostaa lateraaliventrikkelin kattoa (frontaalileike). 4a. Horisontaalitasossa leikkeet. 4b.Tässä kuvassa lateraalikammio on avattu ja hippokampus lähirakenteineen on saatu esille. 5. Pikkuaivoissa erottuvat pinnalla vermis ja hemisfäärit sekä alapinnalla flocculus ja vermiksen osa nodulus. Halkileikkauksessa erottuu pikkuaivokuoren superpoimuttuminen ja sisällä sijaitsevat tumakkeet. Alhaalta Halkileikkaus 4c. Frontaalitason leike. 6ab. Aivorungon alueella erottuvat dorsaalisesti nelikukkulalevy, neljäs aivokammio ja fasciculus ja nucleus cuneatuksen ja graciliksen (tuntoradat ja tumakkeet) aiheuttamat kohoumat. Anterioripuolella taas isoaivoreidet, pons, pyramidiradan kohouma ja risteämä ja näiden lateraalipuolella oliva. Lisäksi löydät aivohermojen lähtökohtia. 6a. Aivorunko takalateraali(oikealta)suunnasta katsottuna. 6b. Aivorunko edestä katsottuna.

4 4 Aivodissektio-kurssityö Preparaateissa aivot on poistettu kallosta ja dissekoitu valmiiksi preparaateiksi, joita tarkastellaan monisteen mukaan. Preparaatit on järjestetty neljäksi työpisteeksi, jossa preparaattien tarkastelua varten on aikaa 20 minuuttia. Keskity kullakin työasemalla monisteessa esitettyihin asioihin niin aika riittää. Eri asemilla kaikki rakenteet tulevat kyllä loppujen lopuksi käsitellyiksi. Aivoja irroitettaessa ne on jouduttu katkaisemaan tentoriumin aukon tasossa. Mikä aivojen osa sijaitsee tässä kohdassa? (Netter 4. auflage 106a) 1. Työpiste: Preparaatit: Päänahka, kalotti, aivokalvot, kallonpohja aivokalvoineen, kovakalvoja irrotettuna kalotista, a. meningea media, aivopreparaatti, jossa pehmytkalvot ja lukinkalvojyväset. Kovakalvossa (dura mater) kulkee Huomaa miten päänahka yhdessä vahvan galea aponeurotican on irronnut kallosta, johon se on vaih löyhästi kiinnittynyt. a) Kovakalvo, dura mater (Purves 839, Netter4a t99a, 100a, 102-3; Moore6p s865-72; Gray2p s830-4) - Tunnista isoaivosirppi, falx cerebri Huomaa isoaivosirpin ja duran yhtymäkohdassa ylempi nuoli-viemäri (sinus sagittalis ). Sinukseen tyhjentyvistä aivojen pinnan laskimoista on jäänyt pätkiä kiinni duraan. - Etsi a. menigea median kulku kovassa aivokalvossa. Sijaitseeko se duran sisäpinnalla, ulkopinnalla vai miten? Mikä on suonen vastine kalotissa? Arteria meningea media iso valtimo, a. meningea media Frontaalihaara Parietaalihaara Kallon luu Kovakalvo, dura mater 2008 Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW b) Aivojen pinnalla: Lukinkalvo ja sen alainen tila (subarach-noidaalitila) (N4a t102; Moore6p s872-3; Gray2p s834) Lukinkalvo, arachnoidea liittyy in situ tiiviisti kovakalvon sisäpintaan. Kalvojen välissä ei ole rakoa tai tilaa, mutta niiden väliin saattaa muodostua esim. verenvuodon johdosta tila. Myös preparaattia valmistaessa, dissekoitaessa lukinkalvo irtoaa kova-kalvosta. Tässä preparaatissa aivot ovat siis arachnoidea-kalvon muodostaman "pussin" peittämät. Parieto-ocipitaalialueella arachnoidea on useimmiten revennyt Koska se on vahvasti kiinni sinus sagittalis in rakenteissa ja aukosta näkyy pehmytkalvon (pia mater) peittämä aivojen pinta. - Huomaa miten aivojen pinnan poimut ja verisuonet kuultavat lukinkalvon läpi. - Pia mater seuraa tiiviisti aivojen pintaa, eikä sitä voi preparoida irti. - Lukinkalvon ja aivojen pintaa peittävän pia materin väliin jää aivo-selkäydinnesteen täyttämä subarachnoidaalitila. Siinä aivo-selkäydinneste virtaa laajentumia, cisternoita (sammioita) pitkin kohti sinus sagittalis ia. Myös aivojen suuret valtimot ja laskimot sijaitsevat subarachnoidaalitilassa. Lukinkalvo, arachnoidea aivojen päällä Kovakalvo poistettu Aivopoimut ja uurteet kuultavat lukinkalvon läpi Arachnoidean pinta kiiltää Fissura lateralis, sivuvako Sulcus centralis Pikkuaivot Laskimot kuultavat arachnoidean läpi Laskimot kuultavat arachnoidean läpi 2008 Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW

5 5 Lukinkalvojyväset, granulationes arachnoidales - Etsi lukinkalvon pinnalta sinus sagittalis ia ja sen sivulaajentumia vastaavalta kohdalta (repeytymäalue) lukinkalvojyväsiä. Ne ovat pieniä harmaita nystermiä. (Mitä virkaa toimittavat?) Kertauksena kalvoista ja välitiloista: Minkä rakenteiden väliin jää: a) epiduralitila, b) subarachnoidaalitila, c) subduraalitila? Näihin tiloihin voi syntyä veripahka verenvuodon seurauksena. Mikä suoni mihinkin tilaan voi vuotaa? Lukinkalvojyväset Dura materin ulkolehti Sinus sagittalis Sinus sagittalis avattuna Sinuksen sivulaajentuma Lukinkalvojyväset, granulationes arachnoideales 2008 Moore, Clinically Oriented Anatomy, LWW Lukinkalvo poistettu Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW Lukinkalvo jäljellä c) Kallonpohjan kovakalvomuodostumat, valtimot ja hermorakenteet (N4a t104; Moore6p s865-72; Gray2p s831-3, 842-4) Falx cerebri Tunista pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli Vena ophthalmica (leikattu halki) ja pikkuaivosirppi, falx cerebelli. Sinus Keskikuopasta löydät cavernosus - aivolisäkkeen, hypofyysin (ainakin varren Sinus petrosus tynkä pilkottaa duran aukosta) et inferior - näköhermon, nervus opticus - sisemmän kaulavaltimon, a. carotis interna Tentorium cerebelli - silmän liikehermot, n. oculomotorius ja trochlearis aivan tentoriuminaukon reunassa. Sinus rectus Takakuopasta löydät muidenkin aivohermojen Sinus teransversus pätkiä: Suuri kolmoishermo, n. trigeminus Sinus sagittalis löytynee helposti. Lisäksi erottuvat kuulotasapainohermo, n. vestibulocochlearis ja kasvohermo, n. facialis (+intermedius), jotka kulkevat yhdessä ohimoluun aukkoon. Kallonpohjan veriviemärit 2008 Aivolisäke Nervus opticus A. carotis interna N. oculomotorius, trochlearis ja abducens N. trigeminus Foramen jugulare Sinus sigmoideus Sinus transversus Vena cerebri magna Toinen aivohermokimppu, n. glossopharyngeus, vagus ja accessorius, kulkee foramen jugulareen, sinus sigmoideuksen päätekohtaan. Tutki vielä kovakalvon veriviemärit: - Etsi sinus rectus (keskiviivassa tentoriumin ja falxin liitoskohdassa), sinus transversus tästä lateraalisuuntaan tentoriumin reunaa pitkin ja sinus sigmoideus edellisen jatkona - Sinus cavernosus sijaitsee sella turcican kummallakin sivuilla. Huomaa, että a. carotis interna kulkee sen läpi.

6 6 2. Työpiste. Preparaatit: a) Aivovaltimot arachnoidea poistettu ainakin basaalipuolelta, jolloin isot valtimot ovat näkyvissä; b) Aivojen pinta - aivokalvot ja verisuonet on poistettu. a) Aivojen valtimot (Purves 833-7; N4a t139, 141-2; Moore6p s882-5; Gray2p s837-41) Joissakin preparaateissa on poistettu osia aivoista, jotta suonten kulkua voisi seurata pidemmälle. Missä aivokalvojen välisessä tilassa suuret aivovaltimohaarat kulkevat? Huomaa preparaatista miten: - Valtimoiden isoimmat haarat sijaitsevat aivojen basaalipuolella, josta haarat suuntautuvat syvällä pinnan uurteiden (sulcusten) pohjalla kohti suonitusalueitaan. - Laskimoista suurimmat taas kulkevat hemisfäärien yläpinnoilla ja sijaitsevat aivopoimujen välisissä uurteissa pinnallisesti. Tunnista preparaatista (N4a t140) circulus Willisin osat (circulus arteriosus cerebri): - A. carotis internan tulo circulukseen - A. vertebraliksen tulo a. basilarikseen ja edelleen sen haarautuminen a. cerebri posterioreiksi (pikkuaivopreparaatti) - Yhdyssuoni a. communicans posterior a. cerebri posteriorin ja a. cerebri media välillä - Tunnista a. cerebri anterior ja etsi niitä yhdistävä anteriorinen yhdyssuoni, a. communicans anterior. Seuraa aivovaltimoiden kulkua periferiaan päin: Seuraa ensin a. cerebri anteriorin haaroja: Missä valtimohaarat tarkalleen sanottuna kulkevat? Mitä isoaivokuoren alueita ne suonittavat? Isot valtimot sijaitsevat aivojen alapinnalla anterior A. carotis interna media posterior A. basilaris A. vertebralis Etummainen yhdyshaara Takimmainen yhdyshaara A. cerebelli A. cerebelli inferior anterior A. cerebelli inferior posterior 2008 Seuraa a. cerebri median haaroja: Missä ne kulkevat suhteessa isoaivorakenteisiin, kuten temporaalilohko, insula, fissura lateralis? Mitä aivokuosen alueita a cerebri median haarat suonittavat? Seuraa vielä a. cerebri posteriorin haaroja vastaavasti: Miten valtimo kulkee aivorungon suhteen? Mille alueille päätyy? Pikkuaivot ja pons saava verisuonituksensa circulus Willisin ulkopuolelta. Mitkä ovat pikkuaivoihin menevät pääsuonet? Mistä suonista ne haarautuvat? Aivojen lateraalipinta fissura lateralis raotettu Aivojen mediaali- ja alapinta anteriorin haaroja Sulcus centralis Sulcus parietooccipitalis Etuhaara Takahaara callosum Talamus media 2008 posteriorin haaroja anterior Hypofyysi Keskiaivot posterior 2008

7 7 b) Aivojen pinta (N4a t105; Purves appendix 827-8; Moore6p s878-9 ) - i. Aivot päältä ja sivuilta - Tunnista otsalohko (lobus frontalis) ja päälakilohko (lobus parietalis) mitkä uurteet toimivat rajana? - Tunnista takaraivolohko (lobus occipitalis) mikä uurre rajaa päälakilohkosta? - Tunnista ohimolohko (lobus temporalis)! - Tunnista vielä sulcus centralis sekä sen kummanki puolen sijatisevat poimut, gyrus precentralis ja gyrus postcentralis. Mitkä toiminnat näihin gyruksiin liittyvät? - Paikallista seuraavat toiminnalliset alueet: - Primaarinen näkökuori, - Brocan alue; - Wernicken alue - Mistä löytyy insula? - ii. Mediaalipinta (N4a t106; Purves ) Leikkauspinnalta voit tunnistaa aivokurkiaisen (corpus callosum). Sen alla on kolmannen aivokammion tila, joka jatkuu taakse alas aquaductus cerebrina. callosumin päällä kiertävä poimu on gyrus cinguli (osa limbistä järjestelmää). Missä sijaitsee sulcus calcarinus? Mitkä toiminnallinen kuorikerroksen alue siihen liittyy? 2008 geniculatum laterale et mediale Talamuksen takaosa, pulvinar Colliculus callosumin Takaosa, splenium Bulbus ja tractus olfactorius Chiasma opticum Aivolisäke, hypophysis mamillare Pedunculus cerebri, isoaivoreisi Substantia nigra Nucleus ruber Colliculus Aquaductus cerebri Isoaivojen lateraalipinta Gyrus frontalis Fissura lateralis, fissura Sylvii - media Isoaivojen mediaalipinta mamillare Gyrus dentatus - inferior inferior Gyrus Gyrus precentralis precentralis Sulcus centralis Gyrus Gyrus supramarginalis Gyrus Gyrus postcentralis postcentralis Gyrus temporalis Gyrus cinguli callosum -- media -- inferior Sulcus centralis Fornix Gyrus para- hippo- Gyrus angularis hippocampalicampalis 2006 Sulcus parietooccipitalis Sulcus parietooccipitalis Sulcus calcarinus - iii. Basaali/ventraalipuolelta (N4a t1071; Purves 822-7, 828-9): Tunnista tractus olfactorius, nervus opticus, chiasma ja tractus opticus. - Etsi corpora mamillaret ja hypofyysin katkennut varsi. Miksi se on katkennut? - Mistä löydät isoaivoreidet (pedunculus cerebri)? Entä substantia nigran (mustatumake)? Keskiaivojen läpi kulkeva aquaductus cerebri (aivoneste-viemäri) näkyy pienenä aukkona, jonka dorsaalipuolella sijaitsee nelikukkulalevy (vain toiset kukkulat ovat preparaatissa). 2006

8 8 3. Työpiste. Preparaatit: Vaakatason (horisontaalitaso) leikkeet, aivokammiot, hippocampus a) Horisontaalileikkeet (N4a t110; Purves ) Tunnista leikkeistä aivokammiot: - Lateraaliset aivokammiot, ventriculus lateralis (encephali) seuraa niiden eri osien sijoittumista hemisfääreissä. - Kolmas aivokammio (ventriculus tertius) ja yhteys sivukammioihin (foramina interventriculares, Monro) - Aquaductus cerebri (Sylvii) ja neljäs aivokammio (ventriculus quartus) Tunnista edelleen: - Kuorikerros, cortex ja valkea aine - Aivosaari, insula. Mikä on sen suhde sivuuurteeseen? Hemisfäärien sisäosista etsi talamus. Mikä on sen suhde 3. aivokammioon? - Putamen ja globus pallidus muodostavat nk.- linssitumakkeen, nucleus lentiformiksen. Etsi! b) Aivokammot Tunnista leikkeistä ja kammiopreparaatista aivokammiot: (N4a t108-9; Purves 831-3, 840-2; Moore6p s878-82) - Sivu(aivo)kammiot seuraa niiden eri osien sijoittumista. Tunnista sivukammion etusarvi, runko, takasarvi ja alasarvi - Sivukammion etusarven lateraalipuolella pullottaa nucleus caudatus tunnistatko? - Etsi leikkeistä kolmas aivokammio ja kammioden väliset aukot, foramina interventriculares - Aquaductus cerebri (Sylvii) yhdistää kolmannen aivokammion neljänteen. Minkä aivojen osan läpi? - Halkaistussa pikkuaivossa erottuu neljäs aivokammio - Missä kammioissa plexus choroideusta esiintyy? c) Hippocampus: Sivukammion ala-sarven pohjalla pullottaa hippocampus tunnista se! Etsi se myös leikkeistä! - Hippokampus jatkuu säieyhteytenä, fornixina, joka seuraa sivukammiota ylös sivukammion runko-osaan, jossa se sijaitsee keskiviivan vieressä. Tästä fornix sukeltaa eteen ja alas kohti aivojen pohjaa corpus mamillarikseen. Mihin järjestelmään hippocampus, fornix ja corpora mamillaret kuuluvat? Insula Isoaivot, horisontaalileikkaukset callosum etuosa, genu Capsula interna callosum takaosa, splenium Nucleus caudatus (caput) Claustrum Putamen Globus pallidus Talamus Nucleus caudaus (häntä) Nucleus caudatuksen iso osa eli pää, caput, sijaitsee lateralikammion etusarven vieressä. Sen häntä kiertää kammiota seuraten amygdalaan asti. - Capsula interna on valkea aineen vyöhyke. Mikä on sen suhde talamukseen, nucleus lentiformikseen ja caudatukseeen? Oikea sivukammio Aivokammioiden sijainti Foramen interventriculare (Monro) Kolmas aivokammio keskiviivassa Apertura lateralis (Luschka) Hippokampus ja fornix callosum Nucleus caudatus Pes hippocampi Talamus Fimbriae Gyrus dentatus Neljäs aivokammio Hippocampus mamillare Lateraalikammio avattuna Etusarvi Runko Ala(ohimo)sarvi Takasarvi Aquaductus cerebri (Sylvii) Apertura medialis (Magendie) Amygdala 2008 Fornix Fornix Uncus Hippocampus Gyrus parahippocampalis Hippocampus Frontaalileike Sivukammion alasarvi 2006

9 9 4. Työpiste Preparaatit: Frontaalitason leikkeet; aivorunko, pikkuaivot (taka-aivot, hindbrain) Frontaalileikkeissäkin kannattaa aloittaa ensin orientoitumalla aivojen pinnan mukaan: missä Fornix on etu- ja missä takaosa, sitten leikkeistä aivojen sisältä aivokammiot ja insula ja lopuksi voidaan tunnistaa tumakkeita ja ratayhteyksiä. a) Frontaalileike: Tunnista isoaivojen osia: - Kuorikerros, cortex ja valkea aine - Löydätkö aivosaaren, insulan? - Tunista talamus. Mikä on Talamuksen suhde sivukammioihin ja 3. aivokammioon? Mihin toimintoihin talamus liittyy? Talamus Talamus Aivokammiot frontaalileikkeessä callosum Sivukammio Ependyma Pia mater Hippocampus Nucleus caudatus Plexus choroideus Capsula interna Putamen ja Globus pallidus Nucleus lentiformis 3. aivokammio Plexus choroideus Lateraalikammion alasarvi Etsi putamen ja globus pallidus. Mikä on niiden yhteisnimi? - Nucleus caudatus erottuu selvästi sivukammion etusarven lateraalipuolella? Mihin kulkee sen häntä? - Katso miten capsula interna sijaitsee em tumakkeiden suhteen! -Entä miten corpus callosum suhtautuu lateraali-ventrikkeliin? - Mitkä rakenteet luetaan tyvitumakkeisiin? Mitä tiedät tyvitumakkeiden tehtävistä? Isoaivohemisfäärien frontaalileike callosum Fissura longitudinalis * cerebri Isoaivokuori Aivokammiot Talamus Insula Claustrum Putamen Globus pallidus Commissura anterior Capsula interna 2008 Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW b) Taka-aivot (aivorunko ja pikkuaivot) Pikkuaivot (N4a s113; Purves ) Tarkastele pikkuaivot sisältävää preparaatin osaa. - Huomaa pikkuaivohemisfäärit ja niiden välissä aivomato, vermis. - Pikkuaivojen alapinnalla erottuvat tonsillat ja flocculus. - Halkileikkauksessa voit erottaaa nucleus dentatuksen, pienempiä tumakkeita ei yleensä erota näissä preparaateissa. - Halkileikkauksessa erottuu myös kuorikerroksen äärimmäisen voimakas poimutus. - Mitä ovat pikkuaivoreidet, pedunculi cerebelli? Pikkuaivot, cerebellum 1.Flocculonodulaarilohko ja Vermis 3. Hemisfäärit ja nucleus Vermis dentatus = neocerebellum liikkeiden koordinaatio Nucleus fastigii Nucleus globosus Nucleus dentatus Nucleus emboliformis Ylhäältä Alhaalta Halkileikkaus nucleus fastigii = archi- Cerebellum tasapaino Flocculus Nodulus 2. Vermis ja lähialueet sekä nn. globosi, n. emboliformis = paleocerebellum lihastonus ja asento Hemisfäärit Tonsilla 2008

10 10 c) Aivorunko (ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot) (Purves 823, 824, 829, 830) - Keskiaivojen dorsaalipuolella erottuvat Talamuksen takaosa, nelikukkulalevyn colliculukset. pulvinar - Kun pikkuaivot on poistettu paljastuu niiden alta neljäs aivokammio, jota reunustavat sivuilta pikkuaivoreidet (ratayhteydet pikkuaivojen ja muun keskushermoston välillä). pineale Colliculus et inferior Neljäs aivokammio avattuna (kuulo) Talamuksen corpus geniculatum mediale et laterale (näkö) Isoaivoreisi, pedunculus cerebri Pikkuaivoreidet - Ydinjatkeen alueella nähdään fasciculus cuneatuksen ja graciliksen pitkittäiset kohoumat ja niiden yläpäässä voimakkaammat pullistumat (tuberculum) vastaavien tuntotumakkeiden aiheuttamina. - Edessä keskiaivojen alueella erottuvat isoaivoreidet, pedunculi cereberi (, jotka jatkuvat capsula internana aivojen sisällä). -Aivosillan, pons alueella nähdään pikkuaivoreisien jatkuvan siltamaisena rakenteena puolelta toiselle. - Ydinjatkeen alueella nähdään ventraalisesti pitkittäinen kohouma keskiviivan kummankin puolen: pyramis eli pyramidiradan aiheuttama kohouma. Pyramidiradan risteymä erottuu tietyssä kohdassa ylittämässä keskiviivan uurretta. Tuberculum cuneatum et gracile Chiasma opticum Tractus opticus Pedunculus cerebri N. trigeminus Pons Pikkuaivoreidet Oliva Aivorunko edestä ja alhaalta Pyramis Decussatio pyramidum 2006 Infundibulum mamillare N. abducens, oculomotorius, trochlearis N. facialis, intermedius, vestibulocochlearis N. glossopharyngeus, vagus, accessorius ja hypoglossus