Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa
|
|
- Emilia Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN Sobotta. Atlas of Human Anatomy Elsevier Urban & Fischer
2 LUKU 1 Sydämen makroanatomiaa* Sydämen muoto, asento ja sijainti rintakehässä. Moore 6p. s135-8; Gray2p. s180-4 Sydämen muoto ja asento: Sydämen kärjen, apex cordis, muodostaa vasemman kammion kärki. Sydämen tyvi, basis cordis, on kärkeä vastapäätä ja sitä muodostavat eteiset ja suurten suonien lähtö/ tuloaukot. Se muodostaa samalla sydämen takapinnan. Kärjen ja basiksen välinen akseli on vinossa eli noin 45 asteen kulmassa anterior-posterior (ap)-akseliin nähden. Sydämen pinnat: Facies diaphragmatica (alapinta) lepää palleaa vasten, facies pulmonalis dx. et sin. (sivupinnat) keuhkoja vasten ja facies sternocostalis (etupinta) rintakehän etuseinämää vasten. Sydämen muoto Oikea sydänkorvake Facies pulmonalis dexter VCS Aorta OE Sulcus atrioventricularis (coronarius) Facies sternocostalis OK Tr.p. EDESTÄ Sulcus interventricularis anterior Sulcus atrioventricularis ja sinus coronarius Vasen sydänkorvake Facies pulmonalis sin. VK Apex cordis VK VE ALTA OK Sulcus interventricularis posterior Basis cordis OE Facies diphragmatica Sydämen pinnoilla erottuvat kolme uurretta: 1) Sydämen ympäri kulkee eteisten ja kammioiden välissä sulcus atrioventricularis (coronarius) sekä 2) oikean ja vasemman kammion välissä etupinnalla sulcus interventricularis anterior ja ja 3) oikean ja vasemman kammion välissa alapinnalla sulcus interventricularis posterior. Sepelvaltimot ja niiden päähaarat kulkevat näissä uurteissa. Eteisten ylimmät osat, sydänkorvakkeet (auricula dx. et sin.) kääntyvät läppämäisesti eteen ja ylös. *Tämä moniste on tarkoitettu yksinomaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön ja jaettavaksi ainostaan Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Teoksen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja edelleen jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. 1
3 Sydämen suhteet ympäröiviin elimiin. Sydänpussi verhoaa sydäntä tiiviisti (ks. tarkemmin alla). Sydämen edessä on rintalasta ja kylkirustot. Edessä sydänpussin ja rintakehän välissä on vielä keuhkopussin sopukka ja tähän väliin siis keuhkokin liukuu inspiraatiossa. Sydämen sivuilla ovat keuhkot, välissä kuitenkin vielä keuhkopussi ja keuhkopussin ja sydänpussin välissä kulkevat suonet ja hermot: nervus phrenicus ja a.,v. pericardiacophrenica. Takana lateraalisesti sijaitsevat keuhkohilukset verisuonineen, imusolmukkeineen ja keuhkoputkineen osittain sydämen takaosan sivuilla. Suoraan takana on takamediastinum, erityisesti mainittakoon ruokatorvi ja rinta-aortta. Sydämen yläpuolella sijaitsevat isot verisuonet sekä etukraniaalisesti kateenkorva. Alapuolella (kaudaalisesti) on pallea, johon sydänpussi on kiinnittynyt. Sydän sijaitsee etumediastinumissa Ductus Sympaattinen thoracicus hermorunko V. azygos Aortta Ruokatorvi Oikea Vasen Vena pulmonalis Vena keuhko T8 keuhko pulmonalis Keuhkoputkia Keuhkovaltimohaara Keuhkopussin VASEN ETEINEN ontelo V6 VASEN Sydänpussin KAMMIO OIKEA ETEINEN Sydän ontelo VÄLI- Mitraaliläppä SEINÄ Vena cava OIKEA V5 inferior KAMMIO Sydämen kärki, Tricuspi- apex cordis osoitdaaliäppä Sternum taa vasemmalle Keuhko ja keuhkopussi V1 V2 V3 V4 Kun tarkastellaan sydämen pintaa suhteessa lokeroihin nähdään sydämen vinon perusasennon vaikutus: Oikea kammio suuntautuu eteenpäin ja muodostaa pääosan sydämen etupinnasta. Vastaavasti sydämen takimmaisin osa on vasen eteinen. Katso kuvia ja päättele: Sydämen projektio rintakehälle M6p s171-3, ; Gray 2p Sydämen sijainti rintakehän suhteen riippuu hieman pallean asennosta. Sisäänhengityksessä pallea vetäytyy kaudaalisuuntaan, perikardiumpussi seuraa sitä ja sydän kääntyy enemmän pystyasentoon. Uloshangityksessä vastaavasti sydän kääntyy enemmän poikittain. Sydämen oikeaa reunaa muodostaa oikea eteinen, joka sijaitsee hieman (sormenleveys) rintalastan reunasta lateraalisesti 3:sta 6:nteen kylkirustoon 2
4 Sydämen alareunaa muodostaa edessä oikea kammio. Se sijaitsee pallean päällä processus xiphoideuksen tyven tasolla ja ulottuu apeksiin. Sydämen taas kärki (apex cordis) sijaitsee 5. kylkiluu-välissä noin keskiklavikulaarilinjassa. - Sydämen yläreuna sijaitsee noin toisen kylkiluuvälin-kolmannen kylkiruston tasolla. Vitosväli ja keskiklavikulaarilinja maamerkkinä: Sydämen projektio rintakehälle Ensimmäinen kylkiluu on usein vaikea tunnustella (jää solisluun alle) Toinen kylkirusto kiinnittyy rintalastan kulman (angulus stern) kohdalle. 1. Sydämen oikea reuna sijaitsee hieman rintalastan reunasta lateraalisesti Rintalastan processus xiphoideus 2. Sydämen alareuna sijaitsee processus xiphoideuksen tyven tasalla Kylkikaari Manubrium sterni Solisluun keskilinja 3. Sydämen yläreuna ulottuu 2. kylkivälin tasalle 4.Sydämen kärki sijaitsee viidennessä kylkiluuvälissä Sydämen vasenta reunaa muodostavat vasen kammio ja vasen eteiskorvake. Linja kulkee vinosti ja kaarevasti apeksista sydämen yläreunaan. Sydänpussi, pericardium M6p s , 133-4; Gray 2p. s Sydänpussissa on kaksi osaa: ulompi, sidekudoksinen kerros (P. fibrosum) ja sisempi, sydänpussin onteloa aukottomasti ympäröivä seröösi kerros (P. serosum). Sidekudoksinen kerros kiinnittyy kaudaalisesti palleaan (syyt jatkuvat pallean sidekudokseen) ja anteriorisesti rintalastaan (ligamentum sternopericardiaca). Sidekudoksinen kerros jatkuu suurten suonien ulkokerroksena, adventitiana. Seroosin kerroksen ulko(parietaali)lehti verhoaa sidekudoksista pericardiumia sisältä, kun taas sisempi (viskeraali) lehti verhoaa sydämen pintaa (=epicardium). Sydänpussi sulkee sisäänsä myös isojen suonten alkuosat. Tällä on merkitystä koska aortan tyveltä puuttuu pericardiumin sidekudososan adventitiaan tuoma lisätuki. Aortan tyvi antaa periksi helpommin kuin muut osat. Sydänpussin ontelossa tuovien ja lähtevien suonien välistä kulkee sinus transversus pericardii, kun taas sinus obliquus pricardii on vain umpipussi keuhkolaskimoiden välissä. 3
5 Sepelvaltimot ja laskimot M6p s144-8, 155-7; Gray 2p. s192-9 Sepelvaltimoiden lähtökohta on sinus aorticus (Valsalva), aortan hienonhieno avartuma aorttaläpän kuppien vierestä. Sepelvaltimot kulkevat epicardiumin rasvakudoksessa ja suonittavat sekä sydämen kammiot että eteiset. Vasen sepelvaltimo kulkee aluksi piilossa trucus pulmonaliksen takana ja vasemman eteiskorvakkeen alla. Näiden välistä suoni tulee näkyviin jo haarautuneena ramus interventricularis anterioriksi (saman nimisessä sulcuksessa) (engl. left anterior descending, LAD) ja ramus circumflexus (LCx). Vasemman sepelvaltimon muita haaroja: LAD:sta vinot haarat rami diagonales (LD) vasempaan kammioon. Rami septales (LS) väliseinään, septumiin. LCx:sta ramus marginalis (LOM), vasempaan reunaan ja ramus posterior ventriculi sinistri (LPL) viimeinen iso haara vasemman kammion takaosaan. Oikea sepelvaltimo ja vasemman kiertävä haara (LCx) kulkevat, eteisten ja kammioiden välissä, sulcus coronariuksessa. Oikean sepelvaltimon päätehaara, ramus interventrikulaaris posterior kulkee saman nimisessä uurteessa, sulcus interventricularis posterior. Oikean sepelvaltimon haaroja: Ramus marginalis dexter (RAM) oikeaan reunaan. Ramus interventricularis posterior (RIVP, RPD) sydämen alapinnalle. Ramus nodi sinuatrialis (RSN) Aorttaläppä ja sepelvaltimoiden lähtökohdat sinus Valsalvassa Aorta ascendens Sinus aortae (Valsalva) Septum interventriculare, pars membranacea Septum interventriculare, pars muscularis = sepelvaltimon lähtökohta 8. Ramus nodi sinuatrialis 7. A. coronaria dexter V. cardiaca parva 9. Ramus marginalis dexter Mitraaliläppä Nodulus valvulae semilunaris Lunula Vasen, post- ja oikea läppäkuppi Papilaarilihas Sepelvaltimot ja sydämen laskimot Vena cava superior Näkymä edestä ylhäältä Aortta Truncus pulmonalis Oikea kammio 5. Septalihaaroja 1. A coronaria sinister 2. Ramus circumflexus 3. Ramus interventricularis anterior Vena cardiaca magna 4. Diagonaali- Vasen haaroja kammio Sepelvaltimot ja sydämen laskimot alta 2. Ramus circumflexus (a coronaria sinistran haara) Sinus coronarius 6. Ramus posterior ventriculi sinistri Vena cardiaca media Vasen kammio Vasen eteinen Vena cava inferior Oikea kammio Vena cardiaca parva 7. A coronaria dextra 10. Ramus interventricularis posterior 11. Septaalihaaroja 4
6 SA-solmukkeeseen, ramus coni arteriosi (RCo) oikean kammion yläosaan ja ramus nodi atrioventricularis AV-solmukkeeseen. Sepelvaltimoiden haarat Kliinikoiden käyttämiä termejä OIKEA SEPELVALTIMO Sinus-nodushaara (RSN) Oikea konushaara (RCo) Oikean kammion haara (RV) Vasen eteishaara (LA) Kiertävä haara (LCx) Posterolateraalinen haara (RPL) VASEN SEPELVALTIMO Eteen laskeva haara (LAD) Diagonaalihaarat (LD) Septaalihaaroja (LS) Kiertävä haara Marginaalihaara (RAM) Interventrikulaarihaara (RIVP, RPD) Posterolateraalinen haara (LPL) Marginaalihaara (LOM) Hannu Leinonen: Sydämen verenkierto. Duodecim 1998, 114, sivut Sydämen lokerot M6p s ; Gray 2p. s Oikea eteinen: Seinämässä on erotettavissa sileä osa ja juosteinen osa (musculi pectinati) embryonaalisen alkuperän mukaan. Näiden välissä on harjanne, crista terminalis. Sydänkorvake (auricula dextra) on eteisen kraniaalisin ulokemainen osa. Oikeaan eteiseen laskevat vena cava superior, vena cava inferior (huomaa läppä!) ja sinus coronarius (huomaa läppä!). Eteisten väliseinässä erottuu kuoppa, fossa ovalis, ja lähellä eteiskammioaukkoa sidekudoksinen osa (pars membranacea). Aorta ascendens V. cava superior A. pulmonalis dx. V. pulmonalis superior dextra V. pulmonalis inferior dextra Oikea eteinen avattuna Septum interatriale Fossa ovalis Valvula venae cavae inferioris Eteiskammio väliseinän sidekudoksinen osa Oikea eteiskorvake Crista terminalis Sinus coronariuksen aukko ja läppä Tricuspidaaliläppä Mm. pectinati Nodus sino-atrialis sijaitsee vena cava superiorin laskukohdan etupuolella. Nodus atrioventricularis sijaitsee sinus coronariuksen ja eteisväliseinän sidekudoksisen osan välisellä alueella. Oikea kammio ja trikuspidaaliläppä: Oikean kammion seinämässä on voimakkaita juosteita, trabeculae carnae-muodostumia. Yksi Oikea kammio avattuna Tricuspidaaliläppä Chordae tendinae Papillaarilihas Trabeculae carnae Pulmonaaliläppä Conus arteriosus Trabecula septomarginalis = moderator band 5
7 kookkaampi lihasjuoste oikaisee kammion kärjen läpi septumista papillaarilihakseen ja sivuseinään. Se on trabecula septomarginalis (moderator band). Myös osa johtoradasta kulkee tätä juostetta pitkin ja oikaisee siis sydämen kärjen ohi nopeuttaen impulssin kulkua. Oikeassa kammiossa on kolme papillaarilihasta ja vastaavat jännemäiset chordae tendinaet sekä kolmipurjeinen tricuspidaaliläppä. Kammioiden väliseinässä on sidekudoksinen osa (septum interventricularis, pars mambranacea). Oikean kammion yläosan seinämä on muuta osaa sileämpää. Tämä on conus artreriosus (ks. sikiönkehitys). Conus arteriosuksen kraniaaliosassa on kolmitaskuinen pulmonaaliläppä. Vasen eteinen Sydämen vasen eteinen on sydämen takimmaisin osa. Siihen laskee kummaltakin puolelat keuhkohiluksesta kaksi keuhkolaskimoa, venae pulmonales. Vasempaan eteiseen laskee siis neljä isoa keuhkolaskimoa. Sydänkorvake liittyy vasemman eteisen yläosaan vastaavasi kuin oikella puolella. Eteisten väliseinässä tällä puolella näkyvissä kaareva, sidekudoksinen soikean aukon läppä, valvula foraminis ovalis Aorttaläpän kupit, vasen, oikea ja posteriorinen Kammioväliseinän kalvoinen osa Mitraaliläpän leikkausreuna Vasen eteinen ja kammio avattuna Vasen sydänkorvake Vasen eteinen Foramen ovalen läppä Vasen kammio Vasemman kammion seinämä on huomattavasti paksumpi (2-3x) kuin oikean kammion seinämä, johtuen paksummasta myocardium-kerroksesta. Vasemman kammion ontelo on pidempi kuin oikean kammion. Sinä on kaksi papillaarilihasta, jotka nekin ovagt oikean puolen lihaksia kookkaampia. Vasen sydänkorvake Mitraaliläppä M. papillaris anterior Chordae tendinae Mitraaliaukko johtaa vasempaan kammioon M. papillaris posterior Arcus aortae Ligamentum arteriosum Aa. pulmonales Vv. pulm. sin. Vv. pulm. dx. Atrium sinistrum Sinus coronarius V. cava inferior 6
8 Vasemman eteisen ja kammion välillä on kaksipurjeinen läppä, mitraaliläppä (bicuspidaali-läppä). Aorttaläppä on kolmiliuskainen taskuläppä, rakenteeltaan vastaava kuin pulmonaaliläppä. Sydämen sidekudoksinen tukiranka M6p s136-7; Gray 2p. s192 Kukin läppä kiinnittyy ao. aukkoa tukevaan sidekudosrenkaaseen. Sidekudosrenkaiden kolmiomaisissa väleissä on myös sidekudosta. Eteisten ja kammioiden lihaksisto kiinnittyy kumpikin omalta puoleltaan tähän sidekudokseen. Sydämen sidekudoksinen tukiranka samalla erottaa ao. lihasosat täysin toisistaan sähköisesti, joten ärsyke voi normaalisti johtua ainoastaan Hisin kimppua pitkin eteisten puolelta kammion puolelle. Sydämen tukiranka Tr.p. Mitraaliaukko Aortta Truncus pulmonalen läppä Aorttaläppä Tricuspidaaliaukko Mitraaliläppä Tricuspidaaliläppä Trigonum fibrosum sinistrum Septum atrioventricularen kalvoinen osa Trigonum fibrosum dextrum Copyright Ylimääräinen yhteys saattaa johtaa hengenvaarallisiin sydämen tiheälyöntisyyskohtauksiin (WPW-sdr) Sydämen läppien/sivuäänien kuuntelukohdat M6p s173 ; Gray 2p. s229 Sydänläppiä kuunnellaan sieltä mistä ao. läpän ääni kuuluu parhaiten ja/tai erottuu eniten muiden läppien äänistä. Sydänäänet ja niistä tulevat sivuäänet johtuvat voimakkaimpina veren virtaussuuntaan. Äänet kuuluvat parhaiten, jos sydän nojaa rintakehän etuseinää vasten (etukumara). Expiraatiossa myös vasemman keuhkon etureuna vetäytyy sivuun. Mitraaliläppää kuunnellaan sydämen kärjestä. Verenvirtaus kantaa sivuäänet Sydänläppien paikat ja kuuntelualueet Aorttaläppä 2. väli oikealla Trikuspidaaliläppä - 4. väli oikealla tai vasemmalla Lumley: Surface Anatomy Churchill Livingstone, 1996 Pulmonaaliläppä - 2. väli vasemmalla Mitraaliläppä - 5. väli keskisolislinjasta mediaalisesti Copyright
9 (varsinkin ahtauma-äänen) kohti apeksia. Tricuspidaaliläpän paras kuuntelualue on neljäs kylkiluuväli rintalastan vasemmalta puolelta (veren virtausuuntaan) tai oikealta puolelta (kauempana mitraaliläpän äänestä). Aortaläppää kuunnellaan 2. kylkiluuvälistä rintalastan oikealta puolelta (veren virtausuunta). Pulmonaaliläppä: toinen kylkiluuväli rintalastan vasemmalla puolella (veren virtausuunta). Nämä suonethan risteävät kulkusuunnassaan! Katso kuvat! Sydämen johtorata M6p s148-9; 157-9; Gray 2p. s200-1 Nodus sinoatrialis (SA) sijaitsee vena cava superiorin tyvessä etupuolella. Tästä seuraavaan vaiheeseen ei ole erityistä rakenteellista johtorataa, vaan impulssi leviää AV-nodukseen eteisen lihaksistoa pikin. Nodus atrioventricularis (AV) sijaitsee oikean eteisen seinämässä kalvoisen väliseinä osan vieressä ja sinus coronariuksen laskuaukon kraniaalipuolella. Tästä sähköisen ärsykkeen johtaa eteenpäinsydämen sidekudoksisen tukirangan läpi kammion puolelle fasciculus atrioventricularis (Hisin kimppu). Nodus sinoatrialis, sinussolmuke Kammion septumin lihaksisen osan alussa Hisin kimppu jakautuu oikeaan ja vasempaan haaraan (RBB, LBB), jotka kulkevat subendokardiaalisessa sidekudoksessa. Johtoratahaarat jakaantuvat edelleen Purkinjen säikeiksi (rami subendocardiales) ja vielä edelleen päättyäkseen sydänlihakseen. Johtorata eteisestä kammioon Sinus coronariuksen (laskimo) laskuaukko Nodus atrioventricularis Sidekudoksinen eteiskammioväliseinä Sidekudoksinen kammioväliseinä Fasciculus atrioventricularis (His) Oikea johtoratahaara (RBB) Rami subendocardiales Trabecula septomarginalis = Moderator band Sydämen eri osien, erityisesti septumin ja johtoradan osien verisuonitus. M6s 149, Oikea sepelvaltimon SA-haara suonittaa yleensä sinoatriaali solmuketta. Myös AV-nodusta suonittaa yleensä oikea sepelvaltimo. Niinpä oikean sepelvaltimon ahtaumat saattavat johtaa tätä kautta rytmihäiriöihin. 8
10 Hisin kimppu saa suonitusta kummastakin sepelvaltimosta. Oikea ja vasen johtoratahaara kulkevat septumissa pääsääntöisesti vasemman sepelvaltimon ramus interventricularis anteriorin suonitusalueella. Valtimohaarojen ahtautuminen ja tukkeutuminen johtavat vastaavien johtoratajärjestelmän osien toiminnan häiriöön, jotka ilmenevät kliinisinä oirina tai löydöksinä, muutoksina sydämen rytmissä ja/tai EKG-löydöksinä. Sydämen johtoradan verisuonitus Verenkiertohäiriöt johtavat rytmihäiriöihin Oikea sepelvaltimo SA-nodushaara SEPTUMIN VALTIMOT AVkimppu LCA Septaali haaroja AVnodushaara AVnodus AVkimppu Post. IVhaara Oikea johtoratahaara Johtoratahaarat Vasen johtoratahaara Moore: Clinically Oriented Anatomy Isot valtimot M6p s93-5, 161-3, ; Gray 2p , 203-4, , Välittömästi sydämen kraniaalipuolella aorta sijaitsee paradoksaalisesti truncus pulmonalen oikealla puolella, koska vasemman ja oikean kammion ulosvirtauskanavat risteävät (ks. embryologia). Aortan nouseva osa on lyhyt, sillä on kaksi haaraa: sepelvaltimot, jotka lähtevät aorttaläpän kuppien kohdalla olevasta aortan avartumasta, sinuksesta (aortae, Valsalva). Aortta alkaa kaartua heti sydänpussista poistuttuaan taaksepäin aortan kaari, arcus aortae. Aortan kaari sivuttaa henkitorven alaosan vasemmalta puolelta ja kiertää vasemman kauhkohiluksen yli ja taakse, jossa se jatkaa laskevana aorttana (descendens). Aortan kaaren alapinnalla sidekudoksinen ligamentum arteriosum yhdistää aortan truncus pulmonaleen (ks. embryologia). Aortan kaaren isot haarat ovat truncus brachiocephalicus ( a 9 A. thyroidea inferior Truncus thyrocervicalis A. vertebralis Rinta-aortan haaroja A. subclavia dx. A. carotis communis dx. A. subclavia sin. A. carotis communis sin. A. bronchialis dextra A. bronchialis sinistra Rami oesophageales Truncus brachiocephalicus Arcus aortae Aa. intercostales posteriores Aorta descendens Aa. intercostales posteriores Arteria phrenica inferior Truncus coeliacus Isot valtimot - yleiskuva A. carotis communis Truncus brachiocephalicus Sepelvaltimot ovat aortan ensimmäiset haarat A. subclavia Aa.intercostales posteriores Truncus coeliacus A. mesenterica superior A. renalis A. mesenterica inferior Aa. lumbales A. iliaca communis A. iliaca externa T.R. Olson: A.D.A.M Anatomie Atlas Mediscript Verlag/ LWW A. iliaca interna T.R. Olson: A.D.A.M Anatomie Atlas Mediscript Verlag/ LWW. 1999
11 carotis communis dx. ja a subclavia dx.), arteria carotis communis sin. ja a subclavia sin. Näiden haarautumiskohdat sijaitsevat vena brachiocephalica sin. takana. Rinta-aortan muita haaroja aa. bronchiales keuhkoputkiin, aa. oesophagiales ruokatorveen, palleaan, mediastinumiin ja pericardiumiin. Arteria subclavioista haarautuvat a. thoracica internat, joista puolestaan aa. intercostales anteriores. Nämä anastomoivat kylkivälissä aa. intecostales posteriores kanssa rintakehän seinämän suonitus. Aa. intercostales posteriores ovat aortan segmentaaliset haarat kylkiväleihin Laskimot M6p s95-6, 161-3, ; Gray2p. 153, 204, 206-9, Rintakehän isoista suonista kaikkein anteriorisimmat ovat vena brachiocephalicat ja niiden yhdityessä muodostuva lyhyt vena cava superior. Intercostaalilaskimot laskevat takana H:n muotoiseen v. azygos-, hemiazygos-, hemiazygos accessoria- laskimo-järjestelmään ja edessä vastaavasti vena thoracica internaan. Azygosjärjestelmän veri kertyy vena azygokseen, joka kiertää oikean keuhkohiluksen takaa sen yli ja laskee vena cava superioriin vastaavalla tavalla kuin aortankaari kiertää vasemman keuhkohiluksen. Vatsan alueella mm. suolistosta tuleva veri kulkeutuu porttilaskimoa pitkin maksaan, josta taas maksalaskimot vv. hepticae laskevat vena cava inferioriin. Kuten valtimoissa myös laskimopuolella segmentaaliset suonet muodostavat yhteyksiä rintakehän ja vatsaontelon seinämän suonien kanssa (thoracica internae ja epigastrica-suonet) ja näiden kautta 10 V. jugularis interna V. subclavia V. brachiocephalica sin. Laskimot V. subclavia V. brachiocephalica dx. V. cava superior V. azygos Vv. intercostales postriores V. hemiazygos accessoria V. hemiazygos laskee vena azygokseen ruokatorven taitse V. hemiazygos Vv. intercostales posteriores Vv. hepaticae Vena cava inferior V. portae V. renalis dx. Isot laskimot V. jugularis interna ja externa V. subv. azygos clavia V. intercostales posteriores V. thoracica interna Vv. intercostales anteriores Vena hepatica Vena cava inferior Vena renalis Vena azygos kerää thoraxin segmentaaliset laskimot Vv. brachiocaphalicae Vena cava superior V. iliaca communis V. iliaca interna T.R. Olson: A.D.A.M Anatomie Atlas Mediscript Verlag/ LWW V. iliaca externa V. femoralis V. saphena magna T.R. Olson: A.D.A.M Anatomie Atlas Mediscript Verlag/ LWW. 1999
12 edelleen yhdistävät vena cava superiorin ja inferiorin toisiinsa. Kaulan isot verisuonet M6p s992-5, , ; Gray 2p , Kaulan laskimoista tarjoutuu helpoiten tarkasteltavaksi vena jugularis externa, joka kulkee subcutiksessa melko pystysuoraan, samalla viistosti musculus sternocleidomastoideuksen (SCM) yli. Vena jugularis externa Vena jugularis interna Lihaskerros Kilpirauhanen Sisäelinkalvo Kaulan kerrokset ja isot suonet Subcutis Platysma Iho Ruokatorvi M. sternocleidomastoideus Vena jugularis interna Arteria carotis communis Nervus vagus Vena jugularis interna kulkee yhdessä a. carotis communiksen kanssa SCM:n alla, taka-lateraalisesti sisäelimiin nähden (trachea, ruokatorvi ja kilpirauhanen). A. carotis communiksen bifurkaatio sijaitsee hieman kieliluun tason alapuolella. Arteria carotis communiksen pulssia tunnusteltaessa pyritään painamaan SCM hieman syrjään, jolloin valtimopulssi tuntuu selvästi. Mediastinumin rakenteita Yhteenvetokuvat M6p s , kuvat s ; Gray 2p. s , kuvat 3.86 ja 3.87 Ruokatorvi tulee rintakehään trachean takana, tämän haarauduttua kulkee sydämen vasemman eteisen takana ja lopulta lävistää pallean. Nervus vagus kulkee trakean sivuitse ja päätyy kummallakin puolella ruokatorven pinnalle. Aortta kiertää vasemman hiluksen ympäri sivuten trakeaa. Mediastinum vasemmalta A. subclavia Ductus thoracicus Thymus Ligamentum arteriosum Keuhkohilus N. phrenicus Ruokatorvi DIAPHRAGMA Ruokatorvi N. vagus V. intercostalis superior sin. V. hemiazygos accessoria Arcus aortae A., v. intercostalis posterior Truncus sympathicus Aorta descendens 11
13 Oikea hilus jää vena cava superiorin taakse ja sen ympäri kiertää vena azygos. Thymus sijaitsee etu-ylämediastinumissa ja sen takana ylhäällä isot verisuonet, laskimot (v. brachiocephalicat) etummaisina. Mediastinum oikealta N. vagus Ruokatorvi V. azygos Oikea pääbronkus A., v. intercostalis posterior, Truncus sympathicus DIAPHRAGMA Plexus brachialis A., v. subclavia Trachea Thymus V. cava superior Keuhkohilus N. phrenicus, A.,v. pericardiacophrenica Oikea eteinen V. cava inferior Munuaiset Moore 6. painos ss ; Gray 2. painos ss Munuainen toimii erittävänä elimenä, jonka toimintoihin kuuluu osallistuminen happo-emäs-, vesi- ja elektrolyytti tasapainon ylläpitoon sekä kuona-aineiden erittäminen samalla kun se pyrkii säilyttämään elimistössä sille tarpeelliset yhdisteet. Munuainen toimii myös endokriinisena elimenä erittäen verenkiertoon mm. erytropoietiinia ja reniiniä, lisäksi se esim. muuntaa D-vitamiinin aktiiviseksi metaboliitiksi. Munuainen on punaruskean värinen, parillinen elin. Se painaa noin 150 g, on noin 10 cm pitkä, 5 cm leveä ja 2,5 cm paksu. Elimen lateraalireuna on kupera, kun taas mediaalireuna on kovera kohdassa, jota kautta rakenteet kulkevat munuai-seen ja siitä pois (=munuaisportti, hilum renale). Munuaiset sijaitsevat vatsaontelon takaseinämässä retroperitoneaalisesti, T12-L3 nikamarungon korkeudella, niiden lateraalipuolella. Oikean munuainen on hieman vasenta kaudaali-semmin (maksa ottaa tilansa). Munuaisten yläpoolit nojaavat palleaa vasten, lisämunuaiset sijaitsevat aivan niiden vieressä. Takaapäin katsoen 12 kylkiluun projektio kulkee munuaisten poikki ja Peritoneumin takana isot suonet, munuaiset ja ureterit A.,V. mesenterica superior Ureter Ureter Retroperitoneaali rasvaa A. ja V. mesenterica inferiorin haaroja Copyright
14 oikean munuaisen alapooli on vain sormenleveyden suoliluun harjanteen kraniaalipuolella. Munuaiset sijaitsevat kuopissaan rasvakudoksen ympäröiminä Duodenum Munuaisen pinnalla on sidekudoksinen peitin-kalvo, kapseli sen ympärillä perirenaalirasva-kerros, sitten taas sidekudos-tiivistymä, fascia renalis, ja vielä sen ympärillä retroperitoneaalista rasvaa. Retroperitoneeali rasva Fascia renalis Copyright 2009 Vertebra M. psoas major M. quadratus lumborum Oikean munuaisen etupuolella on maksa, duodenum ja oikea paksusuolen mutka. Vasemman munuaisen edessä on haiman häntä ja vasen paksusuolen mutka. Perna nojaa yläpooliin. Munuaisportti johtaa taskumaiseen tilaan, munuaispoukamaan (sinus renalis), jossa sijaitsevat litteä munuaisallas (pelvis renalis), isot ja pienet munuaispikarit, veri- ja imusuonet, hermot sekä vaihteleva määrä rasvaa. Munuaiskudoksessa erottuu pinnallinen kuorikerros ja syvempi ydinkerros. Ytimessä näkyvät tummemmat pyramidit ja niiden väliin jäävät (histologisesti kuorikudoksesta koostuvat) pylväät. Munuaisallas kapenee suppilomaisesti munuaisportissa virtsanjohtimeksi (ureter). Ureter kulkee vatsakalvon takana (alla) kaudaalisuuntaan m. psoas majorin etupuolella, risteää sukurauhassuonten posterioripuolitse ja sukeltaa iliaca externa-suonten yli pikkulantioon. Munuaisen rakenne Pikkulapsen munuainen Munuaisen sidekudoskapseli Munuaisportti Arteria ja vena renalis Pelvis renalis Ureter Munuaisen poikkileikkaus munuaiskapseli virtsanjohdin munuaisallas munuaiskuori munuaisydin munuaispyramidi munuaisnysty munuaispylväät liuskavaltimot kaarivaltimo lohkovaltimo segmenttalivaltimo iso munuaispikari pieni munuaispikari Kuori, cortex Pyramidi Papilla Munuaispikarit Pelvis renalis Ureter Copyright
15 14
Oikea. Facies. dexter. Sulcus atrioventricularis (coronarius) Ductus thoracicus V. azygos Ruokatorvi Vena. pulmonalis
Sydän ja verenkiertoelimistö - makroanatomiaa/ HH 2012 Sydämen muoto, asento ja sijainti rintakehässä. Moore 6p. s135-8; Gray2p. s180-4 Sydämen muoto ja asento - Sydämen kärjen, apex cordis, muodostaa
LisätiedotIhoviillot dissektiossa
Thoraxin dissektio / k2013 / HH Työvaiheet: I Rintakehän avaus II Rintakehän elimet in situ III Rintakehän seinämä IV Pericardium V Keuhkot VI Sydämen pinta VII Sydämen sisäosat VIII Mediastinum Viitteet
LisätiedotKEUHKOT JA RINTAKEHÄ - MAKROANATOMIAA
Hengityselimistö-jakso/ Biolääketieteen laitos KEUHKOT JA RINTAKEHÄ - MAKROANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva tietokannasta Thieme Teaching Assistant 2.0 Luku 1 KEUHKOT JA RINTAKEHÄ Oheista röntgenkuvaa kannattaa
LisätiedotMEDIASTINUMIN ANATOMIAA, NORMAALILÖYDÖKSIÄ JA VARIAATIOITA. Radiologi Tuula Vierikko Tays
MEDIASTINUMIN ANATOMIAA, NORMAALILÖYDÖKSIÄ JA VARIAATIOITA Radiologi Tuula Vierikko Tays Sidonnaisuudet kahden viimeisen 2 vuoden ajalta LT, radiologian erikoislääkäri Päätoimi TAYS radiologia, ayl Sivutoimet
LisätiedotDILATOIVA KARDIOMYOPATIA
DILATOIVA KARDIOMYOPATIA Vilma Vuohelainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos VUOHELAINEN
LisätiedotYläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s
1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotHENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ
Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Gilroy et al. Hengityselimistö-jakso/Biolääketieteen laitos/ Anatomia HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ HEIKKI HERVONEN Luku 1 OHJEISTUSTA OSAAMIS- TAVOITTEISIIN
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotKaularanka HEIKKI HERVONEN
Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotVATSAN ALUEEN DISSEKTIO II
Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL/ anatomia VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II DOLOR SET AMET Kuva tietokannasta Thieme Teaching Assistant 2.0 Luku 1 VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II Tässä dissektiossa jatketaan
LisätiedotMiten katson lapsen keuhkokuvaa
Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,
LisätiedotALARAAJAN ANATOMIAA 4
Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotJejunumin seinämässä on runsaasti poikittaisia poimuja. Iliocaecaalijunctio avattuna
1 Ruora/Dissektio II/Vatsaontelon elimet / 2013 Sisältö ja oppimistavoitteet: - Jejunumin, ileumin, colonin ja mahalaukun topografinen anatomia. - Ruoansulatuskanavan seinämän rakenne ja siinä esiintyvien
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotSISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI
SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotRuora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013
Ruora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen 1.Tyhjäsuoli (tomtarmen) ja sykkyräsuoli (krumtarmen), jejunum ja ileum (Moore6p
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotVapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas
Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti
LisätiedotPotilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen
Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista
LisätiedotSandokai Aikido Jo-katat
Sandokai Aikido Jo-katat Kirjoittaja: Virpi Jylhä Tässä ovat nuotit Jo-katoihin 6, 8, 13, 22 ja 31. Muista kuitenkin, että katoja voi tehdä myös eri tavoilla ja on tärkeää opetella ne siten, kuin oma opettaja
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotSisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...
V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...
LisätiedotNäytteenotto -ohjeet AI/ND:n varalta
Näytteenotto -ohjeet AI/ND:n varalta Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö/ Sari Haikka Patologian tutkimusyksikkö/ Laila Rossow 2.1.2007 1 Verinäyte Pyyhkäisynäyte Yksilöverinäytteet otetaan linnusta
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston
LisätiedotSEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi
SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotBAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN
KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT
LisätiedotRintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS
Rintakehän vammat Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Anatomia Thoraxvammat Kuolinsyy 20-25%:ssa trauman aiheuttamista kuolemista Hiluksen, suurten suonien tai sydämen vamma: 50% kuolee heti
LisätiedotYläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä
iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen
LisätiedotSeminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit
Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus
LisätiedotJohdanto anatomian ryhmäopetuksiin
Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun,
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
LisätiedotFysioterapia ja osteopatia hevosille
Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa
LisätiedotSydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa
Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari
LisätiedotJazz-varis. Anu Koski. Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi. the ageing young rebel http://theageingyoungrebel.com
Jazz-varis Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi Anu Koski the ageing young rebel http://theageingyoungrebel.com Huomaa: tämä ohje ei sisällä perusohjeita esim. virkkaus- tai neulomistekniikoihin, ompeluun
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
Lisätiedots Silmukka puolip puolipylväs ER silmukan etureuna *) krs Kerros p pylväs TR silmukan takareuna *)
Copyright: Helen Shrimpton, 2015. All rights reserved. By: Helen at www.crystalsandcrochet.com Suomalaiset lyhenteet käytössä. Osa 12 Lyhenteet s Silmukka puolip puolipylväs ER silmukan etureuna *) krs
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
Lisätiedots Silmukka puolip puolipylväs ER silmukan etureuna *) krs Kerros p pylväs TR silmukan takareuna *)
Mandala Madness Copyright: Helen Shrimpton, 2015. All rights reserved. By: Helen at www.crystalsandcrochet.com Suomalaiset lyhenteet käytössä. Osa 10 Lyhenteet s Silmukka puolip puolipylväs ER silmukan
LisätiedotTurun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia. Pään ja kaulan syventävä anatomia
Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia Pään ja kaulan syventävä anatomia Syksy 2014 SISÄLLYS Alkusanat 1 1. Kallon luut, kieliluu ja hampaisto 2 2. Leukanivelen rakenne ja toiminta 7 3. Pään ja
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
LisätiedotSydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso
Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso Yleistä verenkiertoelimistöstä Sydämen ja verenkiertoelimistön
LisätiedotSydämen ja mediastinumin radiologiset kuvausmenetelmät
SYDÄMEN JA MEDIASTINUMIN RADIOLOGIAA SISÄLTÖ Sydämen ja mediastinumin kliinistä anatomiaa ja fysiologiaa kuvantamisen kannalta Eri diagnostiikkamenetelmien luotettavuus, virhelähteet ja kustannukset L3k2013
LisätiedotILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2
ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2 muutos 1 6.2.1996 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMA-ALUSTEN KANSALLISUUS- JA REKISTERITUNNUKSET Tämä
LisätiedotPingviini. Anu Koski. Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi. the ageing young rebel http://theageingyoungrebel.com
Pingviini Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi Anu Koski the ageing young rebel http://theageingyoungrebel.com Huomaa: tämä ohje ei sisällä perusohjeita esim. virkkaus- tai neulomistekniikoihin, ompeluun
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
Lisätiedot1. Kontrollikerta. Atomikatu 7. Porras A. Porras B. Porras C. Porras D. Arkitehdinkatu 40. Porras A. Oikea. Yleistä. Yleistä LIITE 2: 1 (12)
LIITE 2: 1 (12) 43 1. Kontrollikerta Atomikatu 7 Muutamia sormen jälkiä. puoli pysynyt puhtaampana ja kirkkaampana, tasaisempi jälki. Raitamaisia jälkiä ja muutenkin likaisempi kuin vasen puoli. Laikukas,
Lisätiedot12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1
Luennon tavoitteet H1 Pään ja kaulan anatomia 1 17.4.2012 HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET Luennolla korostetaan hammaslääkärin tarvitsemaa käytännön anatomiaa kliinistä työtä silmällä
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
Lisätiedot1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.
Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotKoiran sydänsairaudet
Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen
LisätiedotTutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2012/2013 VilliHelmi Oy
1 Yhteen isoon varsiruusuun tarvitset: 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 10/0 HS punainen 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 11/0 HS tumma oliivi/vihreä 0,16 0,30 mm taipuisaa
LisätiedotTekijänoikeus: Helen Shrimpton, Kaikki oikeudet pidätetään. Malli ja ohje: Helen Lankasponsori: Stylecraft yarns
Cosmic Cal Osa 7 Tekijänoikeus: Helen Shrimpton, 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Malli ja ohje: Helen www.crystalsandcrochet.com Lankasponsori: Stylecraft yarns Ohjeessa käytetään suomenkielistä virkkaustermistöä.
Lisätiedot黃 帝 八 十 一 難 經. Huángdì bāshíyī Nánjīng. Kappale 8 八 難 曰 寸 口 脉 平 而 死 者. 何 謂 也. 然. 諸 十 二 經 脉 者. 皆 係 於 生 氣 之 原.
黃 帝 八 十 一 難 經 Huángdì bāshíyī Nánjīng Klassikkoiltama 12.10.2014 Kappaleita kolmoislämmittimeen liittyen Kappale 8 八 難 曰 寸 口 脉 平 而 死 者. 何 謂 也. 諸 十 二 經 脉 者. 皆 係 於 生 氣 之 原. 所 謂 生 氣 之 原 者. 謂 十 二 經 之 根 本 也.
LisätiedotROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA
Piirrokset (C) Seija Kaarlela ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA YLEISVAIKUTELMA Tiibetinterrieri on ääriviivoiltaan neliömäinen. Kriteerit neliömäisyyden mittaamiseksi: 1. Säkäkorkeus ja pituus lapakulman kärjestä
LisätiedotPerusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio
X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...
Lisätiedot2016 KM TURKU, Tallimäenkenttä
TURKU, Tallimäenkenttä Historiallisen ajan hautalöytöjä, jotka löydettiin Turun Tallimäenkentältä, Kakolanrinteen / Pakkarinkadun kolerahautausmaalla tehdyillä kaivauksilla 6.6. 12.8.2016 FM Maija Helamaan
LisätiedotVälkkä PIHAMASURKKA. Askelsarjoja: Kalenat 2019 Taitotaso C Koreografia Jutta Wrangén Musiikki J-P Piirainen
Kalenat 2019 Taitotaso C Koreografia Jutta Wrangén Musiikki J-P Piirainen Välkkä PIHMSURKK Musiikin rakenne: Intro,,, välike,,, välike,,, outro Tahtien numerointi ei vastaa musiikin kulkua, vaan antaa
Lisätiedot1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto...
Porotietokansio Teurastusosio Karvonen Seppo, Pieski Kaarina 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Teurasporojen kuljetus...4 2. Ante mortem tarkastus...4 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4 4. Tainnuttaminen...4
LisätiedotFAST-kaikukuvaus. Mikä on FAST? FAST traumapotilaan ensivaiheen kuvantamismenetelmänä
KTSUS TEEM Irina Rinta-Kiikka FST-kaikukuvaus FST kaikukuvaus on vakiinnuttanut asemansa osana traumapotilaan ensiarviota. FST:ssa selvitetään nopeasti, onko sydänpussissa tai vatsaontelossa vapaata nestettä
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
Lisätiedotteetee Bamboo & Co Tuotekoodi: BAM146
teetee Bamboo & Co Tuotekoodi: BAM146 Virkattu pitsijakku Malli: Pitsi&Palmikko/Anu Paljärvi Koko: S-M-L, rinnanympärys 88-98-108 cm, pituus 46-48-50 cm, hihan sisäpituus 27-28-29 cm Langanmenekki: teetee
LisätiedotSelkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia
1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
Lisätiedotlk langan kierto pp3 pitkä pylväs (3 lk) hy hyppää yli
Cosmic Cal Osa 1 Copyright: Helen Shrimpton, 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Malli ja ohje: Helen, www.crystalsandcrochet.com Sponsored by Stylecraft yarns Ohjeessa käytetään suomenkielistä virkkaustermistöä.
LisätiedotErikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski
Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, slovakiancuvac ja owczarek podhalanski Elena Ruskovaara Rotujen yhteinen tausta Huomioi käyttötarkoitus ja historia Laumanvartijarotujen lähestyminen; minkälainen on
LisätiedotMiten minä kokosin Valtterin
Miten minä kokosin Valtterin Minulla oli jo mahdollisuus koota Valtteri kokonaan. Haluan kertoa teille, mitä kaikkea koin Valtterin kanssa. Yhden asian voin jo paljastaa: Valtterin kanssa ei ole tylsää.
LisätiedotSYDÄN JA VERENKIERTO. Kappaleet 20 ja 21, Tortora 12ed
SYDÄN JA VERENKIERTO Kappaleet 20 ja 21, Tortora 12ed Yleistä Koostuu pumpusta ja putkistosta Mahdollistaa veren kuljetuksen jokaisen solun läheisyyteen Veri kiertää kudosten ja keuhkojen väliä -> happea
Lisätiedotmerkintävärillä. 1. Mittaa ja merkitse terassisi arvioitu koko ja sijainti linjalangalla tai suihkuta
1. Mittaa ja merkitse terassisi arvioitu koko ja sijainti linjalangalla tai suihkuta merkintävärillä. 2. Merkitse terassin korkeus talon etuseinään liitunarulla. 3. Poista kaikki kasvualusta ja korvaa
LisätiedotKirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt
Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt ytännöt Heikki Aho TYKS patologia Labqualityn laaduntarkkailupäiv ivät Helsinki 5.2.2008 Raportoinnin vaatimukset Lausunnon tulee sisält ltää sellaiset tiedot,
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotRÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE
LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN
Lisätiedot3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset
1/7 1 Soveltamisala Tällä tunnusohjesäännöllä annetaan tarkempia määräyksiä Oulun Teekkariyhdistys ry:n, jäljempänä yhdistys, sääntöjen 28 :ssä tarkoitetuista yhdistyksen tunnuksista ja niiden käytöstä.
LisätiedotErgonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla
Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.
LisätiedotHyvä tietää. Sydänlapsi ja perhe
SYDÄNLAPSI JA PERHE Hyvä tietää Suomessa syntyy vuosittain noin 500 sydänvikaista lasta. Sydänvikaisten lasten hoidossa on viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut huimaa kehitystä ja nykyään lähes
LisätiedotParshvottanasana. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. kolmetoista
k a k s i to i sta Tämä seisomaeteentaivutus on näennäisen yksinkertainen. Älä anna ulkonäön hämätä. Lantion vakautus, lantion oikeanlainen linjaus Parshvottanasana etumaisen alaraajan suhteen, selän linjan
LisätiedotPrepared by: Tanja Viitamäki Date: :03
TLPT102018 Prepared by: Tanja Viitamäki Date: 13.04.2019 05:03, GPF Alataljasoutu Laite nro1. Hyvässä ryhdissä, olkapäät alhaalla tuo kyynärpäät läheltä kylkiä koukkuun ja rutista lapaluut "yhteen". GPF
LisätiedotTekijänoikeus: Helen Shrimpton, Kaikki oikeudet pidätetään. Malli ja ohje: Helen Lankasponsori: Stylecraft yarns
Cosmic Cal Osa 9 Tekijänoikeus: Helen Shrimpton, 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Malli ja ohje: Helen www.crystalsandcrochet.com Lankasponsori: Stylecraft yarns Ohjeessa käytetään suomenkielistä virkkaustermistöä.
LisätiedotNIVELTYYKÖ X KYLKILUU KYLKIKAAREEN? Does the X rib articulate with the costal margin?
NIVELTYYKÖ X KYLKILUU KYLKIKAAREEN? Does the X rib articulate with the costal margin? Susanna Hirvinen Opinna ytetyo La a ketieteen koulutusohjelma Ita -Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen
Lisätiedot