Neurobiologia/ Anatomia 2/ Heikki Hervonen 2012
|
|
- Esa-Pekka Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neurobiologia/ Anatomia 2/ Aivokoppa, neurocranium (Moore 6p: 822; ; Gray 2p: 800-1, ) Jaetaan kahteen osaan: - Calvaria, pääkallon laki = aivokopan litteät luut. - Kallonpohja, basis cranii Muodostamassa seuraavat luut - Otsaluu, os frontale - Päälakiluu, os parietale (parillinen) - Ohimoluu, os temporale (parillinen) - Takaraivoluu, os occipitale - Kitaluu, os sphenoidale - Seulaluu, os ethmoidale Kallo sivusta Kietosauma, sutura coronalia Otsaluu, os frontale Pterion Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW Päälakiluu, os parietale Ohimoluu, os temporale Suomusauma, sutura squamosa Takaraivosauma, sutura lambdoidea Takaraivoluu, os occipitale Ulompi korvakäytävä, meatus acusticus externa Luut liittyvät toisiinsa sidekudosliitoksilla, suturoilla - Sutura coronalis (kietosauma) - Sutura sagittalis (lakisauma) - Sutura squamosa (suomusauma) - Sutura lambdoidea (takaraivosauma) Vastasyntynen kallo - aukileet Sutura frontalis Etuaukile - Takimmainen sivuaukile sijaitsee kehittyvän processus mastoideuksen takana Sivuaukileet 2006 Rohen et al.: A Color Pterion (Moore6p s828, 874-5; Gray2p s814) Pterion on aivokopan ohuin kohta - Se sijaitsee päälakiluun, otsaluun, ohimoluun ja kitaluun ison siiven yhtymäkohdassa - Tällä kohdalla kulkee kovan aivokalvon suuri valtimohaara: arteria meningea median etummainen haara. - Kohtalainen isku tähän kohtaan johtaa usein kallon murtumaan, jolloin terävät luusirut saattavat vaurioittaa kovan aivokalvon valtimohaaraa epiduraalivuoto, joka saattaa johtaa hoitamattomana kuolemaan. (Gray2.p s829) Aukileet (Moore6p s839-40) Aivokopan litteät luut ovat kehittyneet sidekudos-kalvoihin, kun taas kallonpohjan luista useimmat syntyvät rustosta. Vastasyntyneellä aivokopan litteät luut ovat vielä selvästi erillään toisistaan. Luiden yhtymäkohdissa on laajat sidekudoksiset aukileet, fontanellit. - Etuaukile (suurin) - umpeutuu noin 1½ vuoden iässä - Sutura frontalis luutuu yleensä 8 vuoteen mennessä. - Taka-aukile umpeutuu vuoteen mennessä - Etummainen sivuaukile sijaitsee kallon sivuilla tulevan pterionin kohdalla Löyhät luiden väliset liitokset sallivat luiden liikkumisen pään muotoutumisen synnytyksen yhteydessä. Liitokset sallivat myös aivojen ja pääkopan kasvamisen ensimmäisten vuosien aikana. Atlas of Anatlmy, LWW
2 Diploë (Moore6p. s835-6; Gray2p s818) - Kallon litteissä luissa on yleensä tiiviin luun sisäkerros ja ulkokerros sekä niiden välissä hohkaluukerros, jota kutsutaan diploë-nimellä. - Kaikissa kohdissa ei tätä kerrosta ole (esim. pterion) Päänahka ja galea aponeurotica (Moore6p s843-4; Gray2p s873-8) - Päänahkan ihon alainen tiivis sidekudos liittää ihon alla olevaan sidekudoksiseen aponeuroosiin (Galea aponeurotica). Galea aponeurotican ja kallonluiden periostin välissä on löyhää sidekudosta, joka sallii liikkeen kallon luiden päällä - Päänahka on erittäin hyvin verisuonitettu. Valtimoita tulee joka puolelta ja ne anastomoivat toistensa kanssa. Kallon ja päänahan verisuonet ovat paikoin yhteydessä kallon sisään Päänahan verisuonia Vv diploicae, eli kallon luuhohkassa kulkevia laskimoita Emissaria-laskimo laskee kallon ulkoisista kudoksista kallon sisään. Tässä iholta sinus sagittalis iin. Mahdollinen bakteeriinfektion leviämistie!!! 7. Pia mater seuraa aivojen pintaa 1. Iho 2. Subcutis 3. Galea aponeurotica 4. Kallon luut 5. Dura mater, kovakalvo (kaksi lehteä) 6. Lukinkalvo, arachnoidea ja subarachnoidaalitila Päänahan haavat vuotavat runsaasti (verta). Pinnalliset haavat eivät ammota, mutta ne täytyy usein ommella verenvuodon takia - Galea aponeurotican läpäisevät haavat ammottavat kammottavasti (maallikon mielestä). Kallon pinta näkyy paljaana haavan pohjalla). Galea pitää sulkea syvin ompelein. Emissarialaskimot: (Moore6p s870-1, fig. 7.14; Gray2p s842, 844) - Kallon luissa olevien aukkojen (emissaria-aukot) kautta kallon ulkopuolelta kallokopan sisään kulkevia laskimoita - Vena emissaria parietalis, mastoideus, condylaris postrior. Myös vena ophthalmica ja aivokalvojen laskimot - Saattavat toimia infektion leviämistienä (esim. päänahan ja silmäkulman seudun infektiot) Kallonpohja (Moore6p s830-5; Gray2p s ) Kolme kuoppaa: etu-, keski- ja takakuoppa Etukuoppa (Moore6p s832-4; Gray2p s823-4) Isoaivojen otsa(frontaali)lohko lepää tässä kuopassa Otsaluu: - ohut pars orbitalis muodosta silmäkuopan katon - edessä otsaontelo Seulaluu keskiviivassa - seulalevy (lamina cribriformis), jonka reikien läpi hajuhermot kulkevat - seulaluun harju (crista galli = kukonheltta on kovan aivokalvon muodostaman falx n kiinnitys-kohta) Kitaluun pikkusiipi (ala minor) on etukuopan takaosassa Crista galli Seulaluun seulalevy Fissura orbitalis rotundum ovale jugulare magnum Kallonpohja Etukuoppa Canalis opticus Sella turcica Keskikuoppa Meatus acusticus internus lacerum Takakuoppa Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW
3 Keskikuoppa (Moore6p s834-5; Gray2p s824-6) Ohimolohkot ja hypothalamus hypofyyseineen lepäävät tässä. Kitaluu mediaalisesti - keskiviivassa turkinsatula (sella turcica), jossa aivolisäke sijaitsee - isosiipi (ala major) Reikiä: - canalis opticus, sisältää nervus optikuksen durapussinsa sisällä sekä arteria ophthalmican - fissura orbitalis sisältää silmälihasten hermot sekä trigeminuksen ophthalmicus-haaran Otsaluu, os frontale Ohimoluu, os temporale Päälakiluu, os parietale Kallon pohjan luut ja aukot Takaraivoluu, os occipitale Seulaluun seulalevy, nn. olfactorii Kitaluu, os sphenoidale Canalis opticus, näköhermo Fissura orbitalis Risainen aukko, foramen lacerum Kaulalaskimoaukko, foramen jugulare Nervus hypoglossuksen aukko Niska-aukko, foramen magnum Meatus acusticus interna, nervus vestibulocochlearis ja facialis rotundum, n. maxillaris - foramen rotundumin kautta kulkee trigeminuksen maxillaris-haara - foramen ovalen kautta kulkee trigeminuksen mandibularis-haara - foramen spinosumin - a. meningea media - lacerum on artefakta se kohta muodostuu rustosta, joka liukenee kalloa puhdistettaessa ovale, n. mandibularis Ohimoluu sijaitsee keskikuopan sivuilla - Suomuosa (pars squamosa) ja kalliolisäke (pars petrosa). Täryntelo ja sisäkorva sijaitsevat pars petrosan sisällä - Arteria carotis interna kulkee pars petrosan läpi (canalis caroticus) ja kulkee poikittain keskiviivaan päin foramen lacerumissa sijaitsevassa rustossa Takakuoppa (Moore6p s835; Gray2p s826-7) Pikkuaivot, pons ja ydinjatkos sijaitsevat tässä kuopassa kovakalvon muodostaman tentorium cerebellin alla. Takaraivoluu, os occipitalis: - magnum - selkäydin aivokalvoineen ja suonineen; vertebralis-valtimot - Canalis hypoglossi nervus hypoglossus - Emissaria-laskimoiden aukkoja (foramen mastoideum, canalis condylaris) Ohimoluu, os temporale edessä - Porus (aukko) ja meatus (kanava) acusticus interna nervus facialiksen ja nervus vestibulocochleariksen kulkutienä - jugulare takaraivo- ja ohimoluun välissä - vena jugularis internan alkukohta, myös nervus vagus, glossopharyngeus ja accessorius kulkevat tämän aukon läpi
4 2. Aivokalvot (Moore6p s ; Gray2p s830-5) Aivokalvon tulehdus, meningiitti, leptomenigitis. Lievemmän taudin aiheuttajana on virus, bakteeri-menigitti taas on raju ja hengenvaarallinen sairaus. (Moore 876; Gray 835) Dura mater, kovakalvo (Moore6p s ; Gray2p s830-3) - Tiivistä sidekudosta - Sisempi ja ulompi lehti ovat erottamattomasti toisissaan kiinni - Ulompi lehti toimii kallonluiden sisäpuolen periostina. Litteissä luissa se on vain löyhästi kiinni, kallon pohjassa taas tiukasti kiinni. Copyright Aivokalvot ja aivojen pintalaskimot Luukalvo Kallon luu Galea Iho aponeurotica Falx Pia mater seuraa verisuonia aivojen sisälle Lukinkalvon jyvänen, granulation arachnoidale sagittalis Emissaria laskimo Kovakalvo, dura mater Potentiaalinen subduraalitila Arachnoidea Subarachnoidaalitila Valtimohaara Aivolaskimo laskee veriviemäriin Pia mater peittää Pia mater seuraa aivojen pintaa hermokudoksen uurteiden pohjaan asti pintaa - Sisempi lehti muodostaa kallon sisään isoaivosirpin ja pikkuaivoteltan ja jatkuu selkäytimen ympärille selkäydinkanavaan - Kerrosten väliin muodostuvat laskimopuolen isot veriviemärit Arachnoidea, lukinkalvo (Moore6p s872; Gray2p s833) - Arachnoidea muodostaa yhtenäisen kerroksen duran sisäpinnalle - Verkkomaiset säikeet yhdistävät arachnoidean pehmytkalvoon. Pia mater, pehmytkalvo (Moore6p s872; Gray2p s833) - Pia-arachnoidea (leptomeninges, pehmeät aivokalvot) muodostaa kokonaisuuden, jonka lehtien välissä on aivoselkäydinnestetila - Pia mater päällystää aivojen pintaa tiiviisti poimujen ja uurteiden mukaisesti - Seuraa aivokudokseen työntyviä verisuonia jonkun matkaa Kovakalvon muodostelmia (Moore6p s865-7; Gray2p s831) Isoaivosirppi, falx -Työntyy keskiviivassa pystysuunnassa isoaivopuoliskojen väliin - Jatkuu takana pikkuaivotelttana - Isoaivosirpin tyvessä kulkee suuri veriviemäri (ks. alla), sinus sagittalis Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli - Muodostaa vaakatasossa väliseinän kallon sisään - Alkaa kitaluun ulokkeesta, kiinnittyy ohimoluun kalliolisäkkeen reunaan ja takaraivoluun sisäpintaan - Isoaivosirppi pitää telttaa ylhäällä sagittalis cavernosus Isoaivosirppi ja veriviemärit Isoaivosirppi, falx sagittalis inferior Tentorium cerebelli Vena magna rectus ten yhtymäkohta transversus sigmoideus - Keskelle jää aukko, josta aivorunko (keskiaivot) nousee kallon keskikuoppaan. Tentoriumin yläpuolinen tilaa vievä prosessi (kasvain, verenvuoto, hydrocephalus) saattaa työntää temporaalilohkon alaosan tähän aukkoon. Seuraa henkeä uhkaava temporaaliherniaatio kun aivorunko joutuu puristuksiin. Myös n. oculomotorius joutuu pinteeseen ja antaa oireena laajan mustuaisen. (Moore6p s875)
5 Kovan aivokalvon veriviemärit (Moore6p s ; Gray2p s842-4) - Endoteelin verhoamia tiloja duran lehtien välissä - Sijaitsevat duran lehtien erkanemiskohdissa (sisälehden poimujen kohdalla) - sagittalis isoaivosirpin kohdalla - Arachnoideakalvon tupsut, (lukinkalvojyväset, granulationes arachnoidales) työntyvät duran aukoista veriviemärin sisään. Aivoselkäydinneste imeytyy tätä kautta verenkiertoon. - rectus tentoriumin ja falxin yhtymäkohdassa - transversus edellisten liittymäkohdasta lateraalisuuntaan ja jatkaa S:n-muotoisena sinus sigmoideuksena foramen jugulareen, josta jatkaa vena jugularis internana - cavernosus sijaitsee turkinsatulan (sella turcica) kummallakin puolella - Saa verta mm. silmäkuopasta (Venae opthalmicae) ja aivoista mahdollisuus infektioiden leviämiseen kasvojen vaara-alueelta silmänurkan kautta kallon sisään - cavernosuksen läpi kulkevat arteria carotis interna ja nervus abducens - cavernosuksen sivuseinämässä kulkevat nervus oculomotorius, nervus trochlearis ja nervus maxillaris Falx Vena ophthalmica cavernosus petrosus et inferior transversus Kallonpohja ja veriviemärit rectus sagittalis Tentorium cerebelli Aivolisäke Nervus opticus A. carotis interna N. oculomotorius, trochlearis, abducens N. trigeminus jugulare sigmoideus transversus Vena magna 3. Aivokalvojen tilat ja aivo-selkäydinneste(liquor)kierto (Moore6p s872-3, ; Gray2p s834) - Epiduraalitila (ekstraduraalitila) kovan aivokalvon ulkolehden (kallonluun periosti) ja kallon luun välissä - Normaalisti ei ole olemassa, mutta patologinen prosessi voi irrottaa rakenteet toisistaan. Näin tapahtuu esim. kovakalvon valtimovuodossa, epi/extraduraalivuodossa. (Moore6p s874-5, 876-7; Gray2p s829, 845) - Subduraalitila samoin potentiaalinen tila duran ja arachnoidean välissä. Tähänkin voi kehittyä hematoma kalloon kohdituneen iskun jälkeen. Vuotava suoni on usein jokin sinus sagittalis iin laskeva laskimo. Isoaivosirppi, falx Kammioiden välinen aukko (Monro) Aivonesteviemäri, aquaductus Lukinkalvon alainen, subarachnoidaalitila Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli Canalis centralis sagittalis Sivukammio Kolmas aivokammio Neljäs aivokammio Sivuaukko, foramen laterale (Luschka) Keskiaukko, foramen mediana (Magendie) Subarachnoidaalitila on oikea tila, jossa on aivoselkäydinnestettä, arachnoidean säikeitä ja verisuonia sekä isot laskimot, että aivoja suonittavat isot valtimot. Subarachnoidaalivuoto on useimmiten valtimovuoto ja välittömästi hengenvaarallinen, koska johtaa nopeaan kallonsisäisen paineen kasvuun.
6 Plexus choroideus: - jokaisessa aivokammiossa omansa - erittää liquorin Granulationes arachnoidales: lukinkalvon pullistumia sinus sagittalis iin (duran läpi). Aivo-selkäydinneste imeytyy takaisin verenkiertoon näiden kautta. Liquorkiertoon liittyvä häiriö on hydrocepahalus, vesipäisyys, joka syntyy kun liquorin kirto tukkeutuu jostain kohdasta. Plexus choroideuksesta erittyy silti jatkuvasti lisää nestettä paine kammioissa nousee, aivokudos venyttyy, vastasyntyneen kallo suurenee kun aukileet ja suturat antavat periksi, aikuisella kallon sisäinen paine kasvaa henkeä uhkaavasti. (Moore6p s886-7; Gray2p s834) 4. Aivojen valtimot (Moore6p s927-33; Gray2p s ) Circulus arteriosus (of Willis) Arteria carotis interna arteria ophthalmica ( a centralis retinae) a anterior a communicans anterior yhdistää toisen puolen suoneen a media a communicans yhdistää a iin Arteria vertebralis a cerebelli inferior a basilaris a cerebelli inferior anteriores et a Etummainen yhdyssuoni, arteria communicans anterior Takimmainen yhdyssuoni, arteria communicans Nervus trigeminus Arteria spinalis anterior Arteria vertebralis, kirjasta: Crossman, Neary: Neuroanatomy. Churchill- Livingstone, 2000 Pons anterior Nervus opticus media Arteria cerebelli Arteria basilaris Arteria cerebelli inferior anterior Arteria cerebelli inferior Aivovaltimoiden aneyrysmat, valtimon pullistumat sijaitsevat yleisimmin circulus Willisin alueella tai sen lähihaaroissa. Pullistuma itsessään voi painaa läheistä aivo-aluetta ja antaa sen kautta oireita tai se voi olla oireeton. Hengenvaarallinen sunarachnoidaali (SA)verenvuoto seuraa siitä, jos pullistuman alunpitäen heikko ja vielä venynyt seinämä repeää (huom! verenpaine). (Moore6p s877, 887-8; Gray2p s Aivoverisuonitukosten yhteydessä oireet ovat erilaiset riippuen siitä, mikä valtimo/valtimohaara on tukkeutunut. Kunkin valtimohaaran suonitusalueella (Moore6p s885) on erilaisia aivokuoritoimintoja. Näiden toimintojen häiriintyminen johtaa oireisiin ja löydäksiin, jotka ovat tunnistettavissa. Vertailemalla oireita ja löydöksiä aivojen toiminnallisiin alueisiin ja aivoverisuonten suonitusalueisiin, voidaan melko tarkasti päätellä mikä suoni on tukkeutunut.(moore6p s887-8; Gray2p s839)
7 Isoaivojen valtimot sivulta Etuhaara anterior 2006 anterior 2006 Neur oanatomy, A. carotis interna Etuhaaran tukos vaurio sivu-uurteen etu/yläpuolella Takahaaran tukos vaurio sivu-uurteen taka/alapuolella Takahaara A. media Copyright Vastapuolen hemiplegia ja tuntopuutos, Brocan afasia (jos vasen) Vastapuolen näköpuutos, Wernicken afasia jos vasen media Arteria media Arteria Etuhaara Isoaivojen valtimot sivulta Isoaivojen valtimot sivulta Isoaivojen mediaalipinnan valtimot A. carotis interna Täydellinen tukos koko alue vaurioituu Osittainen tukos lävistävien haarojen tyvessä vaurio syvällä Tukos yhteisen osan lopussa - vaurio suppeampi Takahaara A. media mm. vastapuolen hemiplegia, globaali afasia, usein kooma mm. vastapuolen hemiplegia ja hemisensoorinen puutos mm. vastapuolen käden ja kasvojen hemiplegia ja tuntopuutos A. anterior A. anteriorin tyven tukos laaja vaurio mediaalisesti A. anteriorin ääreisosan tukos suppeampi vaurioalue A. anterior huolehtii mediaalipinnan etuosasta. A. huolehtii sen takaosasta, takaraivolohkosta ja ohimolohkon alapinnasta A. Copyright Copyright 2004 in suonitusalueella sijaitsee primaarinen ja sekundaarinen näkökuori. Verenkiertohäiriöt ilmenevät usein näköhäiriöinä tai näkökenttäpuutoksina. Pikkuaivot saavat verensä a vertebraliksen ja basilariksen haaroista.
Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN
Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Aivojen topografiaa Kallo voidaan jakaa kahteen osaan sen mukaan mihin elinjärjestelmään sen luut liittyvät. Neurocranium tarkoittaa kallon aivoja ympäröivää
Lisätiedotexternan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?
1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet.
LisätiedotLuentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012
Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella
LisätiedotHermosto (L/H1k) ydinaines
Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
LisätiedotNucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu
Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)
LisätiedotAivohermojen anatomiaa
Aivohermojen anatomiaa HEIKKI HERVONEN Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston
LisätiedotNeurobiologia L/H1k-L/H2s
Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
Lisätiedot12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1
Luennon tavoitteet H1 Pään ja kaulan anatomia 1 17.4.2012 HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET Luennolla korostetaan hammaslääkärin tarvitsemaa käytännön anatomiaa kliinistä työtä silmällä
LisätiedotKaularanka HEIKKI HERVONEN
Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama
LisätiedotNenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa
Nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu, kurkunpää/hh 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen 1. Nenäontelo ja sen sivuontelot (M6p s956-65; Gray2p s1013-29) Sairaustiloja mm: - Nuha on oire, johon kuuluu nenän
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotAivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW
Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW HEIKKI HERVONEN Aivojen rakenne Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: - aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat
LisätiedotOsteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen
Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen,, MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto Kati Salo 27.01. 2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo.................... 1 1. Johdanto...............
LisätiedotTäryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi.
Korvan makroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Ulkokorva, välikorva ja sisäkorva (M6p s966-980; Gray2p s902-919; Purves5p 281-9, RP 866-887) Ulkokorva (M6p s966-7; Gray2p s903-6) Korvalehden,
LisätiedotEspoon kirkko Markus Hiekkanen Kaivauslöytöjä
Espoon kirkko Markus Hiekkanen 1981 Kaivauslöytöjä Lisäykset Eeva Pettaý 2009 Saatteeksi Suomenlinnan varastosta löytyi ilmeisesti kadonneiksi luultuja Espoon kirkon kaivauslöytöjä. Osa oli luetteloitu
LisätiedotVapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas
Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotOPETUSMATERIAALI AIVOHERMOJEN TUTKIMISESTA HERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA -KURSSILLE. Ilkka Ruohonen, Mika Nurmi ja Santeri Nieminen
Ilkka Ruohonen, Mika Nurmi ja Santeri Nieminen OPETUSMATERIAALI AIVOHERMOJEN TUTKIMISESTA HERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA -KURSSILLE Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys
LisätiedotTurun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia. Pään ja kaulan syventävä anatomia
Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia Pään ja kaulan syventävä anatomia Syksy 2014 SISÄLLYS Alkusanat 1 1. Kallon luut, kieliluu ja hampaisto 2 2. Leukanivelen rakenne ja toiminta 7 3. Pään ja
LisätiedotYläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s
1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,
LisätiedotOPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN
Eetu Peippo, Vesa Lahdes OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN Syventävien opintojen kirjallinen tutkielma Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Biolääketieteen
Lisätiedotb) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet
Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään
LisätiedotSikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli 23.2.2011
Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa Tommi Vimpeli 23.2.2011 Hermoston kehitys 1. Hermokudoksen induktio ektodermissä ja kaavoittuminen 2. Hermoston esiastesolujen eli neuroblastien synty ja vaeltaminen
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
Lisätiedot1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.
1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal
Lisätiedotc) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4. Koe 8.5.0 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
LisätiedotKati Salo 2004-11- 10. Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003
Kati Salo 2004-11- 10 Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003 Sisällys/ uettelo Sisällysluettelo......... 1 1. Johdanto...... 2 2. Tavoitteet.... 2 3. Materiaali ja metodit...............
LisätiedotOsteologinen analyysi Salo (Halikko) Rikala KM 12690, 12841 ja 13298 Jorma Leppäaho 1950-51, 1953
Osteologinen analyysi Salo (Halikko) Rikala KM 12690, 12841 ja 13298 Jorma Leppäaho 1950-51, 1953 02.11.2010 ~~ Kati Salo (FM) Sisällysluettelo Sisällysluettelo........................... 1 1. Johdanto........................
LisätiedotOsteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011. Kati Salo
Kati Salo 05.10.2011 Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011 Kati Salo Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Johdanto... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Materiaali ja metodit... 3 3.1 Materiaalin
LisätiedotABT 2000kg Haarukkavaunun käyttöohje
ABT 2000kg Haarukkavaunun käyttöohje HUOM! Käyttäjän tulee lukea käyttöohje ennen käytön aloittamista. 1. YLEISKUVAUS Kapasiteetti Max. haarukoiden korkeus Min. haarukoiden korkeus Haarukoiden pituus Vaunun
LisätiedotOsteologinen analyysi Pälkäne, rauniokirkko 2010 Katja Vuoristo
Osteologinen analyysi Pälkäne, rauniokirkko 2010 Katja Vuoristo Kuvat: Markku Haverinen, Museovirasto Rakennushistorian osasto Kati Salo (FM) 26.11.2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 1. Johdanto...2
Lisätiedotmonissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.
.. Käänteisunktio.. Käänteisunktio Mikäli unktio : A B on bijektio, niin joukkojen A ja B alkioiden välillä vallitsee kääntäen yksikäsitteinen vastaavuus eli A vastaa täsmälleen yksi y B, joten myös se
LisätiedotNEURO- OFTALMOLOGIAA
NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia
LisätiedotVärikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus
Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy
LisätiedotKASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala
KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa
LisätiedotTRANSKRANIAALISEN MAGNEETTISTIMULAATION KÄYTTÖ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN MOTORISTEN PUUTOSOIREIDEN KUNTOUTUKSESSA
TRANSKRANIAALISEN MAGNEETTISTIMULAATION KÄYTTÖ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN MOTORISTEN PUUTOSOIREIDEN KUNTOUTUKSESSA Aleksi Montonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotSydän ja suuret suonet - makroanatomiaa
Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN Sobotta. Atlas of Human Anatomy Elsevier Urban & Fischer LUKU 1 Sydämen makroanatomiaa* Sydämen muoto, asento ja sijainti rintakehässä. Moore 6p.
LisätiedotVastasyntyneen/keskosen aivojen ultraäänitutkimus
Vastasyntyneen/keskosen aivojen ultraäänitutkimus Suomen perinatologisen seuran ja Suomen lastenradiologikerhon suositus vastasyntyneen tai keskosen pään uä-tutkimuksen suorittamisesta ja dokumentoinnista.
Lisätiedot2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava
. Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava Tulon nollasäännöstä näkee silloin tällöin omituisia sovellutuksia. Jotkut näet ajattelevat, että on olemassa myöskin tulon -sääntö tai tulon "mikä-tahansa"- sääntö.
LisätiedotOsteologinen analyysi. Isokyrö Pukkila KM 7729
Osteologinen analyysi Isokyrö Pukkila KM 779 HuK Hanna Kivikero, Helsingin yliopiston arkeologian oppiaine.6.9 Johdanto ja materiaali: Materiaali koostuu Isonkyrön Pukkilan palokuoppahaudan (KM 779:6,)
LisätiedotEsiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015
Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Outi Kolehmainen Heidi Kuronen AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Ohjejuliste oireiden tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotMAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ
MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5
LisätiedotNISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA
NISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA Testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotLisää segmenttipuusta
Luku 24 Lisää segmenttipuusta Segmenttipuu on monipuolinen tietorakenne, joka mahdollistaa monenlaisten kyselyiden toteuttamisen tehokkaasti. Tähän mennessä olemme käyttäneet kuitenkin segmenttipuuta melko
LisätiedotRuoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright
Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright SUUN ANATOMIAA Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter
LisätiedotHUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut.
1 (12) TARJOUS- JA HINNOITTELULOMAKE 2012 Viestintä- ja markkinointisuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen Tarjoaja tekee tarjouksen täyttämällä ja allekirjoittamalla tämän tarjous- ja hinnoittelulomakkeen.
LisätiedotJOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 KOMISSIO Komissio otetaan käyttöön kaikissa kilpailutuksissa, joiden hankintakausi alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Raha liikkuu Joensuun seudun hankintatoimen
LisätiedotSISÄLLYS. I Normaali hermosto. II Potilaan neurologinen. Kliinisen neurofysiologian tutkimukset Kliininen neuroanatomia. 12
6 SISÄLLYS Lukijalle... 5 I Normaali hermosto Kliininen neuroanatomia. 12 Aivokuori... 13 Tyvitumakkeet... 17 Väliaivot... 21 Pikkuaivot... 30 Aivorunko... 32 Aivokalvot... 39 Aivokammiot ja likvorikierto...
LisätiedotJohdanto anatomian ryhmäopetuksiin
Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun,
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
Lisätiedot360 asteen kuvan tekeminen
360 asteen kuvan tekeminen 1. Kuvaus kopterilla Kuvaa kopterilla samasta paikasta kuvia joka suuntaan. Kuvissa pitää olla peittoa, eli jokaisessa kuvassa näkyy hieman viereisen kuvan aluetta Kuvaus kannattaa
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotSunwind Cuisine 110 ltr kaasujääkaappi XC-110G KÄYTTÖOHJE
Sunwind Cuisine 110 ltr kaasujääkaappi XC-110G KÄYTTÖOHJE Tärkeää: lukekaa tämä käyttöohje huolellisesti läpi ja tutustukaa kaasujääkaappiin ja sen toimintoihin ennen kuin otatte kaasujääkaapin käyttöön.
LisätiedotSilmäkuopan akuutit sairaudet
Tieteessä katsaus Paula Virkkula dosentti, erikoislääkäri HUS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka paula.virkkula@hus.fi Marita Uusitalo dosentti, ylilääkäri HUS, silmätautien klinikka Silmäkuopan
LisätiedotAluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
LisätiedotTietokoneen päivitys- ja huoltoopas. Printed in
Tietokoneen päivitys- ja huoltoopas Printed in Kiintolevyaseman irrottaminen ja asentaminen Ominaisuudet voivat vaihdella malleittain. Kiintolevyaseman irrottaminen ja asentaminen 20 40 minuuttia Ennen
LisätiedotInstallation instructions, accessories. Kattolaatikko. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden. Ohje nro Versio Osa nro 9491340 1.0.
Ohje nro Versio Osa nro 9491340 1.0 Kattolaatikko A8901430 Sivu 1 / 8 B8901445 Sivu 2 / 8 JOHDANTO Lue läpi koko ohje ennen asennuksen aloittamista. Huomautukset ja varoitustekstit ovat turvallisuuden
LisätiedotOhje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa
Hakijan ohje Opetushallitus kevät 2013 Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa Tässä ohjeessa on kuvattu miten hakulomake täytetään ja lähetetään yliopistohaku.fi-palvelussa. Näytön
LisätiedotYleensä äänihuulen liikkumattomuus on seuraus
Tapausselostus Toispuolisen äänihuulihalvauksen harvinainen syy Leena-Maija Aaltonen, Antti Markkola, Harri Keski-Säntti, Juha Hernesniemi, Erkki Vilkman ja Heikki Rihkanen Toispuolinen äänihuulihalvaus
LisätiedotASENNUSOHJE UPONOR UMPISÄILIÖ 3 M 3. Uponor umpisäiliö 3 m 3. Helppo käsitellä helppo asentaa.
ASENNUSOHJE UPONOR UMPISÄILIÖ 3 M 3 Uponor umpisäiliö 3 m 3. Helppo käsitellä helppo asentaa. Uponor umpisäiliö 3 m 3 Kaivanto Umpisäiliön kaivanto mitoitetaan niin, että ankkurointilevyt mahtuvat sen
LisätiedotElinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden
Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
Lisätiedotmolle alveolares, jopa mandibulan ramus.
Ruora/makro III: Suu, sylkirauhaset ja puremaelimet/ H. Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Kirjaviitteet: M6p=Moore 6 painos; G2p= Gray2. painos; N=Netter 5. painos 1. Suuontelo (munhålan) (M6p
LisätiedotIhoviillot dissektiossa
Thoraxin dissektio / k2013 / HH Työvaiheet: I Rintakehän avaus II Rintakehän elimet in situ III Rintakehän seinämä IV Pericardium V Keuhkot VI Sydämen pinta VII Sydämen sisäosat VIII Mediastinum Viitteet
LisätiedotTW- EAV510: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 LAITTEEN VÄLILLÄ
TWEAV510: WDSTOIMINTO KAHDEN TWEAV510 LAITTEEN VÄLILLÄ Alla kaksi vaihtoehtoista ohjetta WDSverkon luomiseksi Ohje 1: WDSyhteys käyttää WPAsalausta. Tässä ohjeessa WDSyhteys toimii vain, kun tukiasema
LisätiedotKäyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille
Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille Kieku-info virastoille 9.6.2015 OPH:n monitoimitila, Helsinki Lari Nikoskelainen, ERP hankepäällikkö Esittäjän nimi 9.6.2015 kehitysprojekti
LisätiedotAIVOVAMMAPOTILAS TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
AIVOVAMMAPOTILAS TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA LK Miikka Marttila ja LK Joonatan Lempinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lokakuu 2015 Tampereen yliopisto
LisätiedotSÄÄSTÄ KOTIA KORJAAMALLA. Hannu Kääriäinen, 040-5857534, ,
, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Mitä halutaan korjata? Korjataanko rakenteita, tekniikka, pintamateriaaleja. Onko jotakin pakko korjata, vauriot, hajuhaittaa yms. Huomioidaanko rakenteen
LisätiedotKolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio
Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Järki päätti ottaa selvää, keitä koulussamme hiihtelevät ja opoiksi itseään kutsuvat ihmisolennot todellisuudessa oikein ovat ja mistä he tulevat. Opinto-ohjaajat
LisätiedotPERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS
PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin
LisätiedotSidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.
Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen
LisätiedotVerisuoniperäiset alaraajahaavat
Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan
LisätiedotP-Frami sopimusasiakkaan käyttöohje
TALON KÄYTTÄJÄT - 1- ja 2- kerros ammattikorkeakoulun henkilökunta (+vieraspysäköinti) - 1-kerrokseen kulku sekä pohjois- että eteläpäästä - 2-kerrokseen suositellaan kulkua pohjoispäästä (kierrerampin
LisätiedotIntraosseaaliyhteys. Anest el, lastenanest ja tehoh erityispätevyys Kati Martikainen OYS SULAT 2014 Tampere
Intraosseaaliyhteys Anest el, lastenanest ja tehoh erityispätevyys Kati Martikainen OYS Luu ja luuydin Luukalvo: sidekudoksinen lihasten, jänteiden, kalvojen ja rustopintojen kiinnityskohta Luun paksuuntuminen
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn arviointi AVHkuntoutujilla
Antti Suomalainen Fyysisen toimintakyvyn arviointi AVHkuntoutujilla Kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Fysioterapia Toukokuu 2017 Tekijä/Tekijät Antti Suomalainen Tutkinto Fysioterapia (AMK) Aika Toukokuu
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 901 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO Arviointi toimista, jotka ESPANJA, RANSKA, MALTA, ALANKOMAAT ja SLOVENIA ovat toteuttaneet neuvoston
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotSukunimi Etunimi Henkilötunnus
Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2006 Sukunimi Etunimi Henkilötunnus TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 / 35p Kysymys 2 / 35p Kysymys 3 / 15p Kysymys 4 / 12 p Yhteensä / 97p Vuoden 2006 logopedian
LisätiedotHuomaa, että 0 kitkakerroin 1. Aika harvoin kitka on tasan 0. Koska kitkakerroin 1, niin
Kun alat vetää jotain esinettä pitkin alustaa, huomaat, että tarvitaan tietty nollaa suurempi voima ennen kuin mainittu esine lähtee edes liikkeelle. Yleensä on vielä niin, että liikkeelle lähteminen vaatii
LisätiedotSIS. Vinkkejä Ampèren lain käyttöön laskettaessa magneettikenttiä:
Magneettikentät 2 SISÄLTÖ: Ampèren laki Menetelmän valinta Vektoripotentiaali Ampèren laki Ampèren lain avulla voidaan laskea maneettikenttiä tietyissä symmetrisissä tapauksissa, kuten Gaussin lailla laskettiin
LisätiedotYogaSource. Kappale 4. Luusto ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 LUUSTO YOGASOURCE FINLAND 2016 LUUSTO 1
Kappale 4 Luusto YOGASOURCE FINLAND 2016 LUUSTO 1 Kappale 4 - LUUSTO YLEISTÄ Aikuisen ihmisen kehossa on 206 luuta. Suurin osa luista on parillisia - toinen parillisista luista on kehon oikealla puolella
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotHae Opiskelija käyttöohje
Hae Opiskelija käyttöohje Yleistä Hae Opiskelija hakuikkunan toiminto on uudistettu tavoitteena saada selkeämpi ja helppokäyttöisempi rakenne. Käyttäjä valitsee ensin, kumpaa hakua haluaa käyttää, Perushaku
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Sarjakehitelmiä Palautetaan mieliin, että potenssisarja on sarja joka on muotoa a n (x x 0 ) n = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 ) 2 + a 3 (x x 0 ) 3 +. n=0 Kyseinen
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotTILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA
1 Aki Taanila TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 31.10.2008 2 TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA Tasalaatuisuus on hyvä tavoite, jota ei yleensä voida täydellisesti saavuttaa: asiakaspalvelun laatu vaihtelee, vaikka
LisätiedotPään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia
Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Antti Markkola HUS-Röntgen, Meilahti Pään ja kaulan syövät Runsaat 600 tapausta vuodessa yleisimmät: suuontelo-, huuli-,
LisätiedotAivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille
Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja
Lisätiedot91299 SOFT COTTON MINI BOMULL
G 91299 SOFT COTTON MINI BOMULL B F A H I E C D Versio 2 91299 PUUTARHAN SATOA LANGAT (A-H) Soft Cotton (100% puuvillaa. Kerässä noin 50 g = 80 m) LANGAT (I) Mini Bomull (100% puuvillaa. Kerässä noin 10
Lisätiedot