Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin"

Transkriptio

1 Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun, läpikäyt samalla merkittävän osan anatomian oppimistavoitteista. Dissektiomonisteessa on myös valmistavia tehtäviä ja kysymyksiä, jotka edellyttävät tiedon hankintaa, jäsentelyä ja merkityksen pohdintaa. Dissektiohin koordinoidussa elävän anatomian ryhmäopetuksissa (EA) harjoitellaan vastaavien rakenteiden tutkimista käsin in situ pohjana potilaan kliiniselle tutkimiselle. Valmistautuminen dissektioihin Valmistautuminen (omatoiminen opiskelu) on välttämätöntä, jotta dissektioista olisi oppimisen kannalta hyötyä. Dissektioiden läpi käyminen ilman perehtymistä dissektioalueen anatomiaan on ajanhukkaa. Valmistautuaksesi sinun tulee selvittää itsellesi dissektioalueen (käytännössä siis dissektio-ohjeessa mainitut) rakenteiden anatomia ja tehdä dissektio-ohjeessa olevat valmistautumistehtävät. Tehtävät on suunniteltu jäsentämään ao. alueen runsasta tietomäärää, sekä korostamaan anatomisesti tai kliinisesti merkityksellisiä rakenteita tai periaatteita. Tehtävät eivät itsessään kata kaikkia dissektiokertaan kuuluvia merkityksellisiä tietoja. Lisäksi täytyy siis perehtyä dissektio-ohjeessa ilmituleviin rakenteisiin. Huomaa, että monisteen tekstissä sulkeissa olevat numerot, esim. (420) viittaavat F. H. Netterin atlaksen kuviin (Netter: Atlas der Anatomie. 4. Auflag, 2008). Käytä kuvastoa ahkerasti "kuivaharjoituksissasi". Dissektiota edeltävällä johdantoluennolla esitellään dissektion kohteina olevia rakenteita, käydään läpi dissektion etenemistä ja pohditaan rakenteiden merkitystä. Dissektiotyöt Dissektiotilat sijaitsevat Ruskeasuolla (Mannerheimintie 174), Oikeuslääketieteen laitosrakennuksen eteläsiivessä. Sisäänkäynti on Hammasklinikan puoleiselta sivulta. (Huomio: Ei kuljeta Oikeuslääketieteen laitoksen kautta!!) Vainajia säilytetään dissektiosalissa olevissa kylmäkaapeissa. Dissektion aluksi ryhmän ensimmäiset ottavat nimikkovainajansa kaapista pumppukärryllä ja siirtävät vainajan rullaalustallaan dissektiopöydälle (salin perimmäinen pöytä on ykkönen). Vastaavasti dissektion loputtua ryhmä siirtää vainajan takaisin kaappiin omalle paikalleen (ylin paikka on ykkönen). Itse dissektiotyöt suoritetaan dissektio-ohjeen mukaan. Dissekoinnissa edetään vaiheittain. Edellisessä vaiheessa paljastuneet rakenteet joudutaan usein poistamaan seuraavaa vaihetta dissekoitaessa. Oppimiselle on oleellista, ettei esiin dissekoituja rakenteita tuhota ennen kuin kaikki ovat ne nähneet ja niiden merkityksestä on keskusteltu ryhmässä ja assistentin kanssa. Dissektion tarkoituksena ei ole pelkkä konemainen leikkely ohjeen mukaan vaan näkeminen, kokeminen ja oppiminen. Assistentin johdolla keskusteltavaksi tarkoitetut anatomiset tai kliinisanatomiset teemat on erotettu laatikoihin. Työohjeiden lomassa on kysymyksiä, tehtäviä ja pohdintaosia. Muun ryhmän jäsenten dissekoidessa osa ryhmästä valmistelee vastauksia näihin kysymyksiin esittääkseen vastaukset koko ½-ryhmälle samalla kun dissekoijat esittelevät työnsä tuloksen. Yksi anatomian opiskelun päämääristä on, että osaat esittää tuntemasi anatomisen rakenteen yksinkertaisena kaavakuvana. Harjoittele tätä taitoa vastaamalla kaavakuvin sekä

2 dissektion valmistaviin tehtäviin, että dissektion kuluessa käsiteltäviin keskustelutehtäviin. Monisteen sivujen takapuolet on jätetty tyhjiksi tätä varten. Piirtämisen vaikeus johtuu usein enemmän tiedon kuin taidon puutteesta. 2 Yllä olevasta käy ilmi, että dissektiotöihin kuuluu varsinaisen perusleikkelyn lisäksi runsaasti tehtävä, pohdinta- ja keskustelumateriaalia. Se, mitä saat dissektioista irti riippuu ratkaisevasti omasta ja koko ryhmäsi panostuksesta keskusteluun. Elävän anatomian ryhmäopetukset On keskeistä, että lääkäri osaa paikantaa anatomiset rakenteet potilaan keholla. Elävän anatomian ryhmäopetusten tarkoituksena on oppia soveltamaan kirjoista ja dissektiotöistä saatua tietoa elävään ihmisruumiiseen. Lisäksi ryhmäopetuksissa harjoitellaan käyttämään anatomisia tietoja kliinis-anatomisten ongelmien selvittämisessä. Tavoitteena on myös oppia keskeisiä potilaan kliinisen tutkimisen taitoja ja perusteita: inspektiota (tarkastelua), palpaatiota (tunnustelua), perkussiota (koputtelua) sekä auskultaatiota (kuuntelua). Ryhmäopetuksissa potilaana käytetään kurssitoveria, joten tule ryhmäopetukseen suihkun-raikkaana, ja sopivasti vaatetettuna niin että opetuksen kohteena olevaa regiota (ylä- tai alaraaja) voidaan tutkia. Myös elävän anatomian ryhmäopetuksiin liittyy valmistavia tehtäviä; lisäksi sinun tulee ennakkoon käydä läpi ryhmäopetusohjeessa olevat asiat. "Tunne itsesi!" - lausahdus sopii anatomian kurssille hyvin. Opiskellessasi anatomiaa olet paras tutkimuksen kohde itsellesi ja kavereillesi. Pyri soveltamaan tiedot itseesi niin pystyt soveltamaan niitä myös potilaisiisi. Dissektioiden etiikkaa Helsingin yliopiston anatomian dissektiotöissä preparoitavana olevat ruumiit on saatu laitokselle lahjoituksena testamentin kautta, jotta lääketieteen opiskelijoilla olisi tilaisuus omin käsin dissekoimalla perehtyä ihmisruumiin rakenteeseen. Vainajia tulee kohdella kunnioittavasti ja dissektiosalissa käyttäytyä asiallisesti ja paikan luonteen mukaisesti. Ruoan ja juomien tuonti dissektiosaliin on kielletty. Luvaton oleskelu dissektiosalissa on ehdottomasti kielletty, samoin valokuvaaminen tai opetusmateriaalin kuljettaminen salista. Dissektioiden turvallisuus Vainajat tuodaan Biolääketieteen laitokselle välittömästi kuoleman jälkeen, yleensä sairaalasta tai laitoksesta. Täällä ruumis balsamoidaan viipymättä. Balsamointi estää kudosten hajoamisen muuttamatta suuremmin kudosten kiinteyttä. Balsamointiliuos tappaa tehokkaasti mikrobit ja toimii myös desinfektoivana aineena. Ruumiista otetut bakteeri- ja sieniviljelynäytteet ovatkin nykyistä balsamointiliuosta käytettäessä olleet negatiiviset. Helsingin yliopiston työterveysosaston tekemien testien mukaan ruumiista ei haihdu jatkuvassakaan työskentelyssä terveydelle vaarallisia määriä kiinniteaineita. Suojakäsineiden käyttö on kuitenkin välttämätöntä, jottei iho balsamoidu. Balsamoinnissa käytettävä formaliini saattaa höyrystyessään ärsyttää limakalvoja ja sidekalvoja sekä aiheuttaa herkistymistä allergeeneille. Astmaa sairastaville ja allergikoille vähäinenkin altistuminen formaliinihöydyille saattaa aiheuttaa sairauden/tilan pahenemisen, joten heidän ei tulisi osallistua dissektioihin. Raskaus ja imetys muodostavat myös esteen dissektioille. Jos olet epävarma tilanteestasi, ota yhteyttä jaksovastaavaan..

3 3 Dissektiomenetelmästä Dissektiotöissä ensisijaisena tavoitteena on tutkia konkreettisella tavalla rakenteiden keskinäistä järjestystä ja suhteita (=topografinen anatomia). Dissektiossa siis pyritään kudosrakenteet säilyttämään mahdollisimman hyvin alkuperäisillä paikoillaan - leikkeleminen eli ihmisruumiin hajoittaminen osiinsa ei ole itsetarkoitus. Opiskelijan on syytä harjoitella rakenteiden keskinäisten suhteiden kuvaamista yhtenä lääketieteellisen ajattelun ja jäsentelyn perustana. Lihakset, rauhaset, hermot, verisuonet ym. elimet sijaitsevat elimistössä side- ja rasvakudoksen ympäröiminä ja toisiinsa sitomina. Dissektiolla tarkoitetaan sarjaa toimenpiteitä, joilla tätä side- ja rasvakudosta poistamalla saadaan elimet ja rakenteet näkyviin (puhdistus ja tunnistus) ja vapautetuksi peitekalvoista, jotta elintä itseään ja siihen tulevia rakenteita (hermoja, verisuonia, rauhasputkia) voitaisiin tutkia. Kaikki rakenteet tulee puhdistaa rasva- ja sidekudoksesta riittävästi, että ne voidaan varmuudella tunnistaa. Lihaksen kohdalla tämä tarkoittaa puhdistusta lähdöstä kiinnityskohtaan asti. Lopullisesti tunnistus varmistuu kun naapurirakenteetkin on puhdistettu ja rakenteiden keskinäinen järjestys on esillä. Hermo ja valtimo tulee puhdistaa sidekudoksesta koko matkaltaan selvittäen samalla, mistä se tulee, missä se kulkee ja minne se menee. Laskimoiden kulku on vaihtelevampaa ja niitä voidaan poistaa aina, jos se hermojen ja valtimoiden esille saamiseksi on tarpeen. Dissektiotyö etenee alueittain ja luonnollisessa järjestyksessä: tyvestä kärkeen ja pinnalta syvempiin rakenteisiin. Dissektiossa edetään kohta kohdalta monisteen mukaan. Kun systemaattisen, deskriptiivisen ja topografisen anatomian tietoihin vielä lisätään tieto ihmisruumiin osien toiminnasta ja yllämainittu taito soveltaa oppimaansa elävään ihmiseen, voi opiskelija katsoa omaavansa kliinisestikin käyttökelpoiset anatomian tiedot. Helsingissä Heikki Hervonen

4 Yläraaja 1/H. Hervonen Tavoitteet, tärkeimmät rakenteet ja käsitteet: - Työskentelymenetelmien oppiminen: Terävä ja tylppä preperointimenetelmä. Kudosten erottelu kevyesti kirurgisella atulalla repimällä. - Eri kudosten käsittelytavat 1) ihon (terävästi veitsellä) ja ihonalaiskudoksen (terävästi tai joskus tylpästi sormilla) poisto, 2) rakenteiden puhdistaminen eli rasvakudoksen ja sidekudoksen poistaminen (nyppimällä, leikkaamalla, kaapimalla), - Rakenteiden tunnistamisen periaatteet: riittävä puhdistus, ympärillä olevien rakenteiden puhdistus ja tunnistus sekä jos kyse hermosta tai verisuonesta, selvitys mistä tulee ja minne menee. - Eri kudostyyppien tunnistaminen: Sidekudos, rasvakudos, lihaskudos; hermo, valtimo ja laskimo - Maamerkkien (tunnusteltavissa oleva luurakenne) paikantaminen: vertebra prominens (C7 okahaarake), protuberentia occipitalis externa, processus mastoideus, acromion et spina scapulae, olecranon ulnae, epicondylus humeri mediale et laterale - Ihon, ihonalaiskudoksen, syvän peitinkalvon rakenne; - Yläselän hartian ja olkavarren pinnallisten ja syvien lihasten preparoiminen ja tunnistaminen: m. trapezius, latissimus dorsi, deltoideus, levator scapulae, rhomboideus major et minor, supraspinatus, infraspinatus, teres minor, teres major, subscapularis, serratus anterior, triceps brachii - Olkaniveltä tukevan kiertäjäkalvosimen rakenteet - Etsitään ja tunnistetaan seuraavat hermot ja verisuonet: nervus accessorius, n. axillaris, n. ulnaris, n. radialis, n. suprascapularis, a. circumflexa humeri posterior, a. suprascapularis, a. profunda brachii Työskentelymenetelmistä Ihon poistamisessa joudutaan käyttämään veistä tarmokkaasti, mutta muuten dissektiossa tulee edetä tylpästi sormilla ja atuloilla preparoiden, jolloin kudosrakenteet säilyvät ehjinä. Tällöin vältetään veitsen, saksien ja sahan käyttöä mahdollisimman paljon. Tylpästi preparoimalla edetään rakenteiden välisiä luonnollisia tiloja myöten - ei rakenteiden läpi. Esimerkiksi lihakset irtoavat vaivatta toisistaan pelkin sormin. Sama periaate pätee kaikessa kirurgisessakin työskentelyssä. Rasvakudos voidaan poistaa esim. atulan tylpällä päällä nylkyttäen. Löyhä sidekudos lävistetään atulan tai saksien edestakaisella (tylpällä) liikkeellä ja poistetaan nyppimällä tai kevyesti repimällä kirurgisilla atuloilla (väkäpäiset). Leikkaavaa tekniikkaa käytetään silloin, kun sidekudosjuosteet ovat liian vahvat atuloilla nypittäväksi tai kun lihas, luu tai muu rakenne tarkoituksellisesti katkaistaan. Tällöin tulee katkaistavan rakenteen olla puhtaaksi preparoitu myös alta. Leikkaaminen

5 tapahtuu mieluiten katkaistavan/halkaistavan rakenteen alle vietyä instrumenttia (esim. atulaa) vasten, jottei tule tuhottua ylimääräisiä rakenteita (esimerkiksi kaverin sormia). 5 Vainajasta irrotetut kudokset/rakenteet kerätään peltisiin kippoihin, jotka puolestaan tyhjennetään kunkin vainajan omaan vihreään muoviastiaan. Tähän astiaan ei panna mitään muuta, sillä dissektiokurssin jälkeen vainajan jäännökset tuhkataan ja haudataan asianmukaisesti. Kertakäyttökäsineet, paperit yms. roska laitetaan erillisiin jätesäkkeihin. Kertakäyttöveitsien terät pannaan niitä varten varattuihin kanistereihin (huom. ei jätesäkkeihin vammavaaran vuoksi). Dissektion aikana paljastetaan vainajasta ainoastaan preparoitava alue. Dissektion päättyessä peitetään vainaja kuivumisen estämiseksi tiiviisti muovikelmulla. Samalla huolehditaan siitä, että pöydälle ei jää mitään ylimääräistä. Dissektioon valmistavat itseopiskelu tehtävät: 1. Tunnustele alla mainittuihin ihoviiltoihin annetut maamerkit itseltäsi. 2. Mitkä lihakset liittävät scapulan vartaloon? 3. Selvitä itsellesi lapaluusta olkaluuhun kulkevien lihasten origot ja insertiot. (Moore6p taul 6.6. s ). Miten voit näistä päätellä yksittäisen lihaksen funktion? Kun lihas supistuu, sen säikeet lyhenevät origoinsertiosuunnassa. Kuvassa olevat 3 lihasta muodostavat osan rakennetta, jonka lihasten yhteinen tehtävä yhdessä olkaniveltä tukevien ligamenttien kanssa on pitää caput humeri cavitas glenoidalessa. Mikä rakenne on kyseessä? Päättele kuvan perusteella näiden lihasten aikaansaamat liikesuunnat olkavarressa. Työvaiheet: I Näkyvien, tunnusteltavissa olevien ja luurangosta tunnistettavien rakenteiden pohjalla II merkitään ihoviillot ja suoritetaan ne selän, niskan ja olkavarren alueelle Poistetaan nahka ja ihonalainen kudos lihaksistoa peittävää syvää faskiaa myöten ym. alueilta. Tunnistetaan satunnaisesti esille tulevia pintahermoja ja verisuonia III Lavanseudun ja olkapään posterioriset rakenteet sekä kiertäjäkalvosin IV Olkavarren posterioriset rakenteet Vaihe I: Ihoviillot dorsaalipuolella Ihoviillot viilletään merkkien mukaan vain ihon läpi (2-3 mm) - ei syvälle subcutikseen. Ihoviilto on silloin tarpeeksi syvä kun viillon jälkeen voi raottaa sitä pingottamalla ihoa sivulle päin. 1. Protuberentia occipitalis externasta (Netter plate 4, 152) seitsemännen kaulanikaman okahaarakkeen (Netter 424a) kautta noin T12:n okahaarakkeeseen asti. 2. Samasta alkukohdasta lateraalisesti kallon processus mastoideukseen (plate 4) ja tästä edelleen ensin kaudaalisuuntaan ja sitten lateraalisuuntaan m. trapeziuksen yläreunaa noudattaen (424a) acromioniin. Tästä edelleen taka-aksillaarilinjaa pitkin kaudaalisuuntaan noin T12 tasolle asti ja siitä yhdysviilto 1.viiltoon.

6 3. Apuviillot C7:n okahaarakkeesta (vertebra prominens) acromioniin (424a) ja poikittainen viilto taka-aksillaarilinjasta 1. viiltoon. 6 4.Acromionista yläraajan dorsaalipuolta pitkin ulnan olecranoniin (432a) asti. 5. Poikittainen apuviilto humeruksen epicondylusten ja olecranonin kautta raajan ympäri (423a, b). Tämä viilto hyvin pinnallisesti, ettet katkaise pintahermoja ja - laskimoita! Vaihe II: Ihon ja ihonalaisen rasvan poisto Ihon poisto tapahtuu opiskelijoiden tekemänä, assistentti valvoo toimintaa ja tarvittaessa näyttää oikean tavan. Päämääränä poistaa iho dissektioalueelta kokonaan suhteellisen nopeassa tahdissa. Työparista toinen tarttuu nahasta kirurgisella atulalla tai sormin lujasti ja pingottaa sitä vetämällä voimakkaasti ylöspäin. Toinen leikkaa ihonalaista kudosta irti nahasta nahan sisäpintaa kohti vaakasuoraan suunnatulla veitsenkärjellä kevyesti viillellen. Näin irrotetaan iho alla olevasta rasvapitoisesta subcutiksesta (= pinnallinen faskia) puolen kämmenen suuruiselta alalta. Seuraavassa vaiheessa tutkitaan ko. alueelta pinnallisen faskian paksuus leikkaamalla sitä auki, kunnes saadaan näkyviin lihaskudosta ja sitä peittävä hento syvä faskia. Kun olet selvillä subcutiksen paksuudesta ja tasosta mistä se irtoaa syvästä faskiasta, etene irrottaen sekä iho että subcutis yhtenä levynä. On ehdottoman tärkeää, että kaikissa tilanteissa veitsen käyttäjä näkee selvästi mitä leikkaa. Tätä varten nahkaa on pingotettava/vedettävä hyvin voimakkaasti ylös ja etenemissuuntaan päin, mikä taas onnistuu parhaiten, jos atula asetetaan pienen ihoreiän läpi kädensijaksi. Iho-subcutis-levyn ei tarvitse säilyä kokonaisena, vaan apuviiltoja voi tehdä ja paloja irrotella tarpeen mukaan. Selän alueella syvä peitinkalvo (lihaksen päällä) on ohut, lähes huomaamaton muualla paitsi infraspinatus-lihaksen päällä, jossa se muodostaa aponeuroosimaisen rakenteen. Yläraajan alueella tulet huomaamaan, että syvä peitinkalvo (faskia) on vahvempi rakenne ja iho-subcutis-levy irtoaa siitä helposti jopa pelkästään sormin preparoiden. Syvään faskiaan vielä kiinni jääneet rasvakudoksen rippeet voit sitten poistaa hienodissektiolla veitsellä, saksilla, atulalla nyppien tai kaapimalla. Ihoa poistaessasi hartialihaksen kohdalta koita löytää ja säästää lihaksen alareunan alta tulevat ihohermohaarat. Ne ovat nervus axillariksen ihohaaroja. Muihin pieniin segmentaalisiin ihohermo ja verisuoni-haaroihin törmäät keskiviivan kummankin puolen. Tunnista syvän peitinkalvon alta erottuvat lihasrakenteet: m. trapezius, m. latissimus dorsi, spina scapulae, m. deltoideus ja m. triceps brachii (424).

7 Vaihe III: Lavanseudun rakenteet Puhdistetaan loputkin selän pinnallisista lihaksista (424) menemättä kuitenkaan lannerangan alueelle. Jos runsaan rasvakudoksen takia on vaikeuksia, kiinnitetään huomiota vain olkapään ja scapulan seutuun. Puhdista m. trapezius kokonaisuudessaan mahdollisimman laajasti (424) ja tarkasta sen lihassyiden kulkusuunnat. Lihas katkaistaan aloittaen kaudaalireunasta edeten koko ajan mahdollisimman lähellä keskiviivaa. Preparoi lihassäikeitä sormin irti alustastaan niin pitkälle kuin voit ja katkaise irtipreparoitu osa saksilla - jatka sormin preparointia, 1. Löydätkö n. accessoriuksen (177) tai sen haaroja m. trapeziuksen alapinnalta? Mistä hermo on peräisin? (32, 127) 2. Mitä lihaksia paljastuu m trapeziuksen alta? kunnes kaikki lihassäikeet on katkaistu. Käännä nyt lateraaliosa syrjään. Lihaksen osien alapinnalta paljastuu siihen tulevien hermojen ja verisuonten muodostama kuvio. Tunnista m. deltoideuksen dorsaalinen osa (424). Huomaa vielä nervus axillariksen ihohaarat, joista osa saattaa vielä olla jäljellä. Preparoi lihas sormin irti alustastaan ja katkaise lihassäikeet sopivasta paikasta läheltä lähtökohtaansa (420b). Käännä lihasta lateraalisuuntaan. Etene taas pikku pätkä kerrallaan. Huomaa lihaksen alta pingottuva, lihakseen tuleva ja sidekudoksen ympäröimä hermoverisuonikimppu. ÄLÄ VAHINGOITA SITÄ ennen kuin tunnistat sen!! Laskimot ja sidekudos ovat tällaisissa kimpuissa aina ensimmäisenä erottuvat rakenteet. Mitkä suonet ja hermot (tunnista kuvasta 432a)? Mikä on tuloaukon nimi ja mitkä rakenteet rajaavat aukkoa? (426b, c) 3. Tutki n. axillariksen kulku suhteessa olkaluuhun. Mitä kliinisiä ongelmia hermon kulkuun voisi liittyä? 7 M. trapeziuksen ja deltoideuksen alta voit tunnistaa ja puhdistaa mahdollisimman laajasti olkaniveltä liikuttavat dorsaaliset lihakset (424-6): m. infraspinatus, m. teres minor. Seuraa lihaksia insertioon asti (421b, 432a,b). M. supraspinatus (425) jää spina scapulaen etu-kraniaalipuolelle ja on useimmilla vainajilla vaikeasti preparoitavissa, joten sitä ei yleensä kannata preparoida ellei kyseessä ole hyvin hoikka vainaja. Etsi m. latissimus dorsi, m. teres major (424a). Niitä puhdistaessasi törmäät m. triceps brachiin caput longumiin (426b, c) etkä voi niitä tässä vaiheessa seurata kiinnityskohtiinsa asti (420b). Tässä vaiheessa pitää olkavarren posterioripuolen iho ja ihonalainen rasvakudos poistaa.

8 Vaihe I: Lavanseudun ja olkapään posterioriset rakenteet sekä kiertäjäkalvosin 8 Preparodaan m. teres minor irti alustastaan: Tunnista ensin m triceps brachiin caput longum (432a) ja työnnä sormi sitä pitkin m teres minorin alle, nosta ylös ja irrota tylpästi m infraspinatuksesta. Katkaise m teres minor 2-3 cm kiinnittymiskohtansa proksimaalipuolelta ja käännä päät syrjään. Samalla saat näkyviin miten lihas osallistuu kiertäjäkalvosimen muodostamiseen (432b, 423c) Preparoi seuraavaksi m. infraspinatus näkyviin scapulasta ja katkaise lihas samalla tavalla kuin edellinen läheltä insertiotaan. Nyt nivelkapselia tulee näkyviin jänteen alta (426c). Lihasta preparoidessasi saat näkyviin lateraalisen ja mediaalisen aksillaaritilan (quadrangular and triangular space, 426c), joiden kautta n. axillaris, a. circumflexa humeri posterior sekä a. circumflexa scapulae kulkevat (426c ja 427b). Jatkaaksesi kiertäjäkalvosimen preparoimista joudut poistamaan lisää deltoideus-lihasta. Katkaise lihassäikeet läheltä acromionia ja käännä osat syrjään. Nyt voit nähdä supraspinatus-jänteen. Katkaise se ja avaa nivelkapseli niin laajasti kuin pystyt. Voit testata niveltä liikuttamalla yläraajaa. Mitä tapahtuu lapaluulle, kun olkavartta fleksoidaan tai abdusoidaan yli 45. Mitkä lapaluuta liikuttavat lihakset osallistuvat ko. toimintoihin? (Vrt. valmistava tehtävä 2.) Vaihe II: olkavarren posterioriset rakenteet Preparoi nyt m triceps brachii puhtaaksi koko matkaltaan (432a). Origo ja insertio?(421b, 451). Onko bursa olecranii vielä jäljellä? Preparoi esille n ulnaris brachiumin distaaliosassa (432a). Tunnista m. triceps brachiin caput laterale (432a). Preparoi tylpästi se eroon caput longumista ja tunkeudu edelleen tylpästi preparoiden näiden välissä kohti humerusta kunnes löydät sidekudostupen, joka sisältää n radialiksen ja a profunda brachiin.

9 Preparoi sormin irti alustastaan caput laterale ja katkaista sen säikeet 432 mukaisesti, jotta saat kokonaisuudessaan esille n. radialiksen ja a. profunda brachiin humeruksen dorsaalipuolella. Poista hermo-verisuonikimppua ympäröivät ja sitovat sidekudoskalvot varovaisesti nyppimällä. Huomaa värttinähermon haara: nervus cutaneus antebrachii posterior. Näytä vainajasta vielä n. radialiksen ja ulnariksen kulku olkavarren alueella. Mistä tulee, minkä vieressä kulkee ja mihin menee? 9

10 Yläraaja 2/H. Hervonen Tavoitteet, tärkeimmät rakenteet ja käsitteet - Olka- ja hartiaseudun sekä olkavarren anterioriset rakenteet: solisluu ja sen nivelet, rinnan ja olkapään anterioriset lihakset: m. pectoralis major et minor, subclavius, deltoideus, coracobrachialis, biceps brachii, brachialis, brachioradialis - Termien selkäydinhermo, plexus, perifeerinen hermo, dermatomi välinen suhde - Plexus brachialiksen tärkeimmät haarat ja niiden kulku kainalon ja olkavarren alueella: nervus medianus, ulnaris, musculocutaneus, axillaris, radialis, thoracicus longus, thoracodorsalis, pectorales - Fossa axillaris, arteria axillaris, vena axillaris sekä alueen imusolmukkeet lymphanodi axillares. - Olkavarren anterioriset pinnalliset laskimot (vena cephalica ja basilica) sekä ihohermot: nervus intercostobrachialis, nervus cutaneus antebrachii lateralis (n. musculocutaneuksesta) et medialis (itsenäinen hermo). - Olkavaltimon, arteria brachialiksen kulku ja haarat Dissektioon valmistavat itseopiskelu tehtävät: 1. Miten scapula liittyy vartaloon? Mitkä lihakset ja mitkä muut rakenteet liittävät scapulan vartaloon? Mitkä ovat näiden erillisten lihasten funktiot? Mikä merkitys tällä järjestelmällä on yläraajan liikkeissä? 2. Selvitä itsellesi termit selkäydinhermo, plexus, perifeerinen hermo, dermatomi Nervus axillaris ja n. musculocutaneus: kulku sekä niiden hermottamat lihakset ja ihoalueet. Selvitä itsellesi n. radialiksen ja n. ulnariksen kulku olkavarren alueella. Paina mieleesi tietyt kiintopisteet hermon kulkutiessä. 3. Fossa axillariksen sisältö. Miten ryhmittelet sen imusolmukeryhmät (184)? Työvaiheet: I Hartian ja rintakehän anterioripuolen ihon poisto ja pintarakenteet I Valmistavat toimenpiteet hermo-verisuonipunoksen esille saamiseksi, Fossa axillaris II Plexus brachialis ja hermo-verisuonipunos 1. Anterioriset osat 2. Posterioriset osat Vaihe III: Ihon ja solisluun poisto sekä anterioriset rakenteet a. Iho Edellinen kurssi on dissekoinut vainajista ruumiinontelon elimet, jolloin rintakehän seinämä on jouduttu poistamaan. Tästä syystä emme tässä yhteydessä voi preparoida alusta asti seuraavia rakenteita: m. pectoralis major, m. pectoralis minor, clavicula, articulatio sternoclavicularis (185-6).

11 11 Poistetaan iho olkapään etupuolelta, samoin kuin olkavarren etupuolelta. Olkavarren pinnalliset laskimot, vv. basilica ja cephalica ovat parhaiten tutkittavissa elävällä ihmisellä (479). Löydätkö ne vainajasta ihonalaiskudoksesta? Kuvaile vv. basilican ja cephalican kulku olkavarressa vastaavalla tavalla kuin kuvasit hermojen kulun. Käytä anatomisia termejä! (479) b. Solisluun lateraalinen nivel ja luun poisto Solisluusta on jäljellä vain sen lateraalisin osa. Preparoidaan sekin pois, jotta saadaan hyvä näkyvyys syviin rakenteisiin: Halkaise articulatio acromioclaviculariksen nivelkapseli ja sen mukana ligamentum acromioclaviculare (423a, d). Katkaise myös ligamentum coracoclaviculare (423a). Katkaise m deltoideuksen solisluuhun kiinnittyvät osat läheltä luuta. Vasta nyt voit nostaa solisluun pois. Tarkastele nivelpinnat ja mahdollinen välilevy (423d). c. Brachiumin anteriorinen lihasreliefi ja olkanivel Irrota m. deltoideuksen loputkin säikeet akromionista. Käännä lihas lateraalisuuntaan voit poistaa sen kokonaan. Löydätkö lihaksen alta bursa subdeltoidean/subacromialen (423b-d)? Mikä lihas on bursan alla? Poista fascia brachialista m. biceps brachiin päältä siinä määrin kun se on tarpeen lihasrakenteiden tunnistamista varten. Puhdista biceps-lihaksen proksimaalipäät (432). Seuraa sen pitkää jännettä sulcus intertubercularikseen. Mihin se päätyy? (420b, 423c) Nyt voit tunnistaa m. subscapulariksen jänteen osana kiertäjäkalvosinta. Preparoi se alustastaan ja katkaise. Voit avata olkanivelen nivelkapselin myös anterioripuolelta, jolloin saat hyvän näkyvyyden nivelonteloon. Mikä on bursa? Mikä on sen funktio? Minkälaisissa anatomisissa paikoissa niitä esiintyy? Mitä kliinistä merkitystä niillä on? Vaihe I: Fossa axillaris Tämänkertaisen dissektion pääkohde, kainalon ja olkavarren hermo-verisuonipunos kulkee fossa axillariksen läpi sen lateraalilaitaa pitkin.

12 12 Kuvaile fossa axillaris. Mistä rakenteista muodostuu sen etuseinä, entä takaseinä, mediaaliseinä, lateraaliseinä? M pectoralis major, fascia clavipectoralis ja m. pectoralis minor muodostavat fossa axillariksen etuseinämän (428a,b). Nämä rakenteet on jo suureksi osaksi poistettu. Käännä jäljellä olevat rakenteet syrjään pois tieltä. Abdusoi yläraajaa saadaksesi tilaa ja poista jäljellä oleva iho ja subcutis ja rasvakudos kainalosta. Yritä preparoida sormin mahdollisimman paljon, silloin et vahingoita rakenteita liiaksi. Mikä on imusolmuke? Mikä on sen funktio? Mikä kliininen merkitys on näillä kyseisillä imusolmukkeilla?? Vaihe II: Plexus brachialis ja hermo-verisuonipunos haaroineen Hermo-verisuonipunos kulkee olkavarressa syvän peitinkalvon peittämänä toisaalta m. coracobrachialiksen ja m. brachialiksen mediaalipuolella (435) ja toisaalta m. latissimus dorsin jänteen ja septum intermusculare medialen anteriorisella puolella (429). Työtapa: Plexus brachialis ja hermo-verisuonipunos preparoidaan kahdessa vaiheessa siten, että: Ensimmäisessä vaiheessa halkaistaan rakenteita peittävä fascia brachialis (479) ja muu sidekudostuppi anterioripuolelta koko matkalta, sidekudossäikeita kevyesti repimällä ja saksia harkitusti käyttämällä. Tunnistetaan hermopunoksen anterioriset, mediaaliset ja lateraaliset haarat (429, 433; katso ohjeet seuraavassa kappaleessa). Myöhemmin poistetaan laskimot ja häiritsevä sidekudos, jonka jälkeen tunnistetaan posterioriset haarat. 1) Anterioriset rakenteet: 1a) Hermo verisuonipunoksen keskeinen rakenne on yläraajan valtimo, johon punoksen muita rakenteita topografisesti verrataan. Helpoin aloituskohta on kainalossa, jossa fasciculus lateraliksen ja fasciculus medialiksen haarat yhtyvät a. axillariksen edessä nervus medianukseksi muodostaen Y:n muotoisen kuvion (429). Fasciculus posterior jää suonen taakse vielä piiloon.

13 1b) N. medianus-valtimo kaksikkoa tiiviisti seuraten halkaise sidekudoskalvot anterioripuolelta distaalisuuntaan kyynärtaipeeseen asti (433), johon kaksikko sukeltaa bicepslihaksen aponeuroosin alle. 13 1c) N. medianuksen ja a. brachialiksen mediaalipuolelta löydät fasciculus medialiksen muut hermohaarat: - n. cutaneus antebrachii medialis (429, 430, 479) (löysitkö jo aiemmin?), joka kulkee edellisten kanssa pinnallisena lähes kyynärtaipeeseen asti. - n. cutaneus brachii medialis on pienempi vaikeasti löydettävissä oleva hermo, joka tulee subcutikseen jo kainalon alueella (429, 479). - n. ulnaris on mediaalisen fasciculuksen suora jatke. Älä sekoita 1:sta ja 3:sta toisiinsa! 1d) Fasciculus lateralen n. musculocutaneus lähtee hermo-verisuonipunoksesta korppilisäkkeen tasolla lateraalisuuntaan (429, 433). 1e) Nyt voit edetä proksimaalisuuntaan kohti m scalenus anteriorin ja m scalenus median välistä aukkoa (429, 30, 32), josta hermopunoksen tyvi tulee esiin. Huomaa v. subclavian kulku heti claviculan takana ja eri tietä - m scalenus anteriorin editse. 2) Posterioriset rakenteet: 2a) Kakkosvaiheessa preparoidaan posterioriset hermo- ja verisuonihaarat. Tätä varten tarvitaan lisää näkyvyyttä: Katkaise m. biceps brachiin lyhyt pää ja m. coracobrachialis läheltä processus coracoideusta ja käännä lihakset syrjään! 2b) Etsi n. radialis a. brachialiksen takaa ja m latissimus dorsin jänteen edestä. Paikantamisessa auttaa kun nyit jo edellisellä kerralla löytämääsi hermon osaa. Samalla löydät myös a. brachialiksen syvän haaran a. profunda brachiin lähtökohdan. Puhdista kumpikin, jotta tunnistus on varma. Seuraa näitä m triceps brachiin päiden väliin humeruksen posterioripuolelle asti (432)! 2c) Taakse ja mediaalisesti lähtevät a. subscapularis (haarat: a. circumflexa scapula ja a. thoracodorsalis, 429, 426b) sekä n. subscapularis ja n. thoracodorsalis, joita voit preparoiden seurata kainalokuopan posteririseinämää muodostavien lihasten (m. subscapularis, teres major ja latissimus dorsi, 409) pinnalle. Nervus thoracicus longus hermottaa serratus anterior lihasta ja on löydettävissä rintakehän seinämältä ao. lihaksen päältä (426a).

14 YLÄRAAJA 3 /H. Hervonen 2013 Tavoitteet, tärkeimmät rakenteet ja prinsiipit: - Tunnistaa käsivarren pinnalliset laskimot (vena cephalica, basilica, mediana antabrachii, mediana cubiti) ja ihohermot (nercus cutaneus antebrachii lateralis et medialis) - Tunnistaa käsivarren lihakset ja jänteet sekä niiden keskinäiset suhteet. Pinnalliset: m brachioradialis, pronator teres, flexor carpi radialis, palmaris longus, flexor digitorum superficialis, flexor carpi ulnaris, syvät: m. supinator, flexor pollicis longus, flexor digitorum profundus, pronator quadratus. - Kämmenen ja rannekanavan rakenne, kämmenkalvo, kämmenen läpi kulkevat sormien jänteet ja jännetupet sekä kämmenen lihaksisto: thenarin lihakset, hypothenarin lihakset, mm. lumbricales, mm interossei - Tunnistaa ja tutkia käsivarressa, ranteessa ja kämmenessä kulkevien päähermojen ja verisuonien kulku suhteessa lihaksistoon ja jänteisiin: n. medianus, ulnaris ja radialis sekä a. ulnaris, radialis et interosseus sekä kämmenen valtimokaaret Dissektioon valmistavat itseopiskelu tehtävät: Tutustu käsivarren lihaksistoon ja tutki jänteiden kulku aina sormen kärkiin asti. Tutki hermojen ja valtimoiden sijainti 1) kyynärtaipeessa, 2) ranteessa ja 3) päättele tai tutki kirjan kuvista missä lihasvälissä hermo ja valtimo kulkevat tuolla välillä. Tutki kämmenen rakenteen yleispiirteet. Työvaiheet: I Antebrachiumin anterioripuolen pinnalliset rakenteet, pintalaskimot ja ihohermot IIa Antebrachiumin anterioripuolen lihakset joita preparoidessa tutkitaan samalla IIb Antebrachiumin anterioripuolen hermot ja valtimot sekä canalis carpi III Rannekanavan ja kämmenen rakenteet Vaihe I: Antebrachiumin anterioripuolen pinnalliset rakenteet a) Ihon poisto ja pinnalliset rakenteet Tee viilto antebrachiumin anterioripuolella keskellä ranteeseen asti sekä ranteessa os pisiformen tasolla pinnallinen viilto ympäri. Poista iho ja ihonalainen rasva koko antebrachiumin alueelta. Tilaisuuden tullen tunnista laskimoita ja pintahermohaaroja (480). 14 Vaihe IIa,b: Antebrachiumin anterioripuolen syvät rakenteet b) Regio cubiti anterior et antebrachii anterior Puhdista ensin syvä fascia (449, 480) antebrachiumin lihasten päältä ja poista se huolellisesti ranteen alue mukaan lukien, jotta voit tunnistaa lihakset ja niiden jänteet. Työskentelytapa: Hermojen ja valtimoiden kulkutien selvittely käy parhaiten päinsä niin, että ensin tunnistetaan kukin rakenne kyynärnivelen tasolla. Seuraavaksi etsitään rakenteet hieman rannenivelen

15 proksimaalipuolelta. Samalla pinnallisimmat lihakset ja jänteet tulevat tunnistetuiksi. Kun alkupää ja loppupää ovat tiedossa, on helppoa preparoida väliosat esiin. 15 Kyynärnivelen taso: - Tunnista n. medianus ja a.. brachialis bicepsin aponeuroosin alta (446-7). - N. ulnaris on jo löytynyt aiemmin mediaalisen epicondylin takaa - etsi se esiin. - Hankalin löytää on n radialis. Se tulee näkyviin m brachialiksen ja brachioradiliksen välistä kun m brachioradialista käännetään syrjään (447-8). Ranteen seutu: Tunnista varmasti seuraavat antebrachiumin lihakset: Brachioradialis, pronator teres, flexor carpi radialis ja flexor carpi ulnaris sekä palmaris longus (446). Seuraa jälkimmäisten jänteitä ranteeseen asti - ne toimivat maamerkkeinä suonia ja hermoja etsittäessä. - Lähellä rannetta a. radialis löytyy m brachioradiliksen ja m. flexor carpi radiliksen välistä - A. ja n. ulnaris löytyvät taas m. flexor carpi ulnariksen lateraalipuolelta. - Nervus medianus on syvällä jänteiden välissä. Tunnista ensin m palmaris longuksen jänne hermo löytyy syvemmältä tämän alta. - Nervus radialista et löydä ranteen tasalta etupuolelta sillä sen pinnallinen haara kiepahtaa m brachioradialiksen alta dorsaalipuolelle. Nervus radialis: Selvitä n radialiksen kulku kääntämällä m brachioradilis voimakkaasti syrjään, tarvittaessa katkaise lihas. N. radialiksen tyveä puhdistaessasi (447) huomaat, että pinnallinen haara kulkee ao. lihaksen alla. Törmäät samalla a. radialikseen - se kulkee yhdessä tämän haaran kanssa! Puhdista n. radialiksen tyven seutua kyynärtaipeessa huolellisesti niin näet syvän haaran katoavan kyynärtaipeen syvyydessä m. supinatorin läpi (447-8). Mihin se joutuu? Käsivarren koukistajapuoli, keskikerros N. ulnaris A. brachialis, N. radialis N. medianus Ramus profundus Ramus superficialis M. pronator teres A radialis M. brachioradialis M. supinator Poistetut lihakset: M. pronator teres, M. fl. carpi M. flexor carpi radialis, ulnaris M. palmaris longus M. fl. digitorum superficialis M. flexor pollicis longus A. radialis N. medianus M. flexor carpi radialis, tendo N. et a. ulnaris M. fl. carpi ulnaris, tendo Heikki Hervonen, Netter Presenter Copyright 2009 Pinnallinenkin haara puikahtaa lopulta m. brachioradialiksen jänteen alitse (447) dorsaalipuolelle (467, 478, 480). Nervus ulnaris ja a. ulnaris: Preparoi seuraavaksi esiin n. ulnaris. Aloita ranteen puolelta. Minkä lihaksen alla se kulkee yhdessä a ulnariksen kanssa antebrachiumin keskiosassa? Seuraa kaksikkoa os pisiformen kohdalle asti. Tässä hermo ja valtimo kulkevat ligamentum carpi palmaren peittämänä nk. Guyonin kanavassa (460-1). Nervus medianus: N. medianus kulkee antebrachiumin proximaali-osissa syvällä lihaksiston suojassa. Näiden kulun selvittämiseksi joudut irroittamaan mm. flexor carpi radialiksen ja palmaris

16 longuksen alustastaan ja katkaisemaan ne sekä kääntämään lihasmassat syrjään (446). Preparoi irti alustastaan myös m. pronator teresin pinnallinen pää ja katkaise se (447). Katkaistujen lihasten alta paljastuu m. flexor digitorum superficialis (447). Joudut preparoimaan myös tämän ja m. flexor carpi ulnariksen irti alustastaan ja katkaisemaan ne, jotta näet n. medianuksen ja a ulnariksen kulun (448). M. flexor digitorum profunda, m. flexor pollicis longus ja m. pronator quadratus (ruista ranteessa, 448) muodostavat syvimmän lihaskerroksen. Huomaa miten nervus medianus kulkee rannekanavan, canalis carpin läpi yhdessä sormien koukistajajänteiden kanssa (460-1). 16 Kämmenen anatomia on usein liian vaikea dissekoitavaksi, koska kädet ovat kuivuneet ja sidekudos on runsasta. Lisäksi paksu sidekudoksinen aponeurosis palmaris kiinnittyy voimakkaasti sekä ihoon että syviin rakenteisiin vaikeuttaen dissektiota. Tekniikka A: Käden alueella voidaan tyytyä vain seuraamaan nervus medianusta ja sormien koukistajajänteitä rannekanavan läpi leikkaamalla iho ja retinaculum flexorum (ligamentum carpi transversum) yhdellä kertaa auki. Samassa kerroksessa kulkien voidaan nyt seurata sormien koukistajajänteitä saksilla leikaten aina etusormen kärkijäseneen asti. Samalla tavalla voidaan seurata nervus medianuksen kulkua ja haarautumista ainakin lyhyen matkaa. Tekniikka B: Poistetaan iho ja ihonalainen kudos terävästi veitsellä leikkaamalla aponeurosis palmarista myöten. Seuraa preparoimalla a. ja n. ulnarista kämmeneen päin os pisiformen ohi huomaa että parivaljakko kulkee canalis carpin ulkopuolella (459, 460, 461), mutta lig. carpi palmaren alla. Jos olet tarkkana voit huomata, miten hermon pinnalliset haarat kulkeutuvat IV ja V sormiin ja syvä haara sukeltaa kämmenen syvyyksiin, 476). Kämmen ja sormet N. medianus A. radialis Lig. carpi palmare Ligamentum carpi transversum, joka sulkee alleen rannekanavan Heikki Hervonen Netter Presenter Copyright 2009 Jännetupen synoviaalikerros Jännetupen sidekudososa Pinnallisen fleksorin kiinnityskohta Rannekanavan anatomiaa N. ulnaris et a. ulnaris Os pisiforme N. ulnaris, syvä ja pinnallinen haara Hypothenarlihakset Syvän fleksorin kiinnityskohta Lig. carpi palmaren alta löytyy retinaculum flexorum M. palmaris longus N. medianus A. radialis Retinaculum flexorum Sormien fleksorijänteet A., n. ulnaris Lig. carpi palmare A. et n. ulnaris N. medianus Arcus palmaris superficicialis Heikki Hervonen/ Netter Presenter Copyright 2009 Mm. lumbricales Tämän jälkeen leikkaa aponeurosis palmaris samalla tavalla terävästi pois varoen vahingoittamasta alla olevia hermo ja verisuonirakenteita. Nyt voit saada esiin Netterin kuvien 460 ja 461a tyyppiset rakenteet. Kuvaile vielä nervus medianuksen topografinen kulku koko matkaltaan ryhmälle.

17 YLÄRAAJA 4 /H. Hervonen Tavoitteet, tärkeimmät rakenteet ja käsitteet: - Antebrachiumin posterioriset lihakset. Pinnalliset: m. brachioradialis, extensor carpi radialis longus et brevis, abductor pollicis longus, extensor pollicis brevis, extensor digitorum, extensor digiti minimi, extensor carpi ulnaris ja syvät: extensor pollicis longus, extensor indicis, supinator. - Dorsum mani et digiti, edellisten jänteet, jännetupet ja ojentaja-aponeuroosi - Anatominen nuuskakuppi, os scaphoideum, arteria radialis ja ramus superficialis nervi radialis - Yläraajan nivelet: articulatio interphalangealis, metacarpophalangealis, carpo-metacarpalis I, mediocarpalis, radiocarpalis, radioulnaris distalis et proximalis, cubiti, humeri Dissektioon valmistavat itseopiskelutehtävät: Selvitä seuraavat seikat: - Mikä on jännetuppi - Mi(t)kä hermo(t) ovat tärkeät ranteen: a) fleksiossa b) ekstensiossa c) supinaatiossa d) pronaatiossa - N. radialiksen kulku ja sen hermottamat lihasryhmät (huom.: älä opettele yksittäisiä lihaksia voit päätellä ne yleissäännöstä) ja ihoalueet Työvaiheet: I Antebrachiumin ja käden dorsaalipuoli II Yläraajan nivelet Vaihe I: Antebrachiumin ja käden dorsaalipuoli Jos posterioripuolen dissekoiminen on hankalaa yläraajan asennon vuoksi, voit irrottaa koko yläraajan vartalosta katkaisemalla scapulan ja vartalon väliset lihakset sekä hermoverisuonipunoksen. Poistetaan iho ja subcutis antebrachiumista ja käden dorsumista. Samalla törmäät pintalaskimoihin, joista vena cephalica ja basilica saavat alkunsa (480). Etsi sekä n. ulnariksen että n. radialiksen dorsaalinen ihohaara ja seuraa niiden haaroittumista sormiin (468, 480) ja erityisen huolella yhteen sormeen (468, 471).

18 Paljasta antebrachiumin dorsaalinen lihasreliefi (444) poistamalla syvä peitinkalvo. Tunnista m. extensor carpi radialis longus ja brevis, sitten m. extensor digitorum ja edelleen m. extensor carpi ulnaris ja vielä m. anconeus(444). Preparoi seuraavaksi pinnalliset lihakset irti alustastaan, katkaise ne sekä käännä ne syrjään voidaksesi tunnistaa syvät lihakset (445): m. extensor indicis, m. extensor pollicis longus, m. extensor pollicis brevis, m. abductor pollicis longus sekä m. supinator. Löydätkö niiden jännetupet? 18 Seuraa antebrachiumissa sijaitsevien extensorilihasten jänteitä ranteeseen. Huomaat, että ne sukeltavat retinaculum extensorumin alitse. Tässä kohdassa jänteitä ympäroi synoviaalikalvo = jännetuppi, jonka saa näkyviin (jos se on ehjä) ruiskuttamalla siihen nestettä, esim vettä, jolloin se pingottuu. Seuraa sormien extensorijänteitä ainakin yhden sormen kärkeen asti (464), jolloin huomaat, että jänne muodostaa välillä extensoriaponeuroosin. Mikä on jännetupen funktio? Piirrä oheen jännetupen poikkileikkaus. Mikä on tenosynoviitti? Setäsi mainitsee, että tenniskyynärpää taas vaivaa, ja kysyy neuvoasi. Mikä ihmeen tenniskyynärpää? M extensor pollicis longus- ja brevisjänteiden väliin jää syvennys, "anatominen nuuskakuppi". Sidekudosta hieman nyppimällä löydät sen pohjalta a. radialiksen (467) juuri ennen kuin valtimo sukeltaa peukalon hangasta jälleen palmaaripuolelle. Mikä proksimaalisen rivin ranneluu löytyy anatomisen nuuskakupin pohjalta?

19 Vaihe II: Yläraajan nivelet 19 Kaikkia niveliä lähestytään ensin dorsaali puolelta. Tarkastele nivelpinnat ja ligamenttien kiinnitykset myös luurangosta sekä liikeradat itseltäsi. Mistä sanoista tulevat käden nivelistä käytetyt lyhenteet: CMC, MCP, PIP, DIP? Tarkastele ensin PIP-niveliä. Puhdista yhdestä sormesta nivelet ja nivelsiteet. Vertaa sitä, omaasi, luurankoa ja kuvia 456, 458, 471. Preparoi yksi MCP-nivel dorsaali suunnasta (456-8). Mille kohdalle tämä nivel projisoituu kämmenen puolella? Kuvaile MCP-nivelen rakenne! Yksi laskettelijan tai koripalloilijan tavallisimmista vammoista on peukalon vääntyminen hyperekstensioon. Mikä ligamentti tällöin vaurioituu? Miten testaisit sen funktion? Miksi näin vähäinen vamma usein korjataan kirurgisesti? Kämmenluiden nivelistä tärkein on I carpometacarpea-nivel eli peukaloa vastaavan metakarpaaliluun tyvinivel (455-6). Tarkastele sitä vainajasta ja luurangosta ja totea omasta kädestäsi sen liikkeet. Kuvaile sen rakenne. Vertaile sormien II-V vastaavien nivelten liikkuvuutta I:een verrattuna. Työpaikan sisäisessä lentopallo-ottelussa pelaaja sai kovan syötön suoraksi ojennetun vasemman etusormensa kärkeen. Sormen kärkinivelen seudussa tuntui kova pistävä kipu. Muutaman tunnin kuluessa, kun pahin kipu oli laantunut, hän huomasi että etusormen kärkinivelen selkäpuolella oli turvotusta eikä hän pystynyt ojentamaan sormenpäätä suoraksi. Mikä on diagnoosisi? Rannenivel Avaa rannenivel dorsaalipuolelta (455). Tunnista nivelkuoppa ja nivelnasta. Tunnista proksimaaliset ranneluut. Tutki erityisesti radiuksen ja ulnan osallistuminen niveleen. Erotatko erillisiä nivelonteloita? Entä välilevyä? Kyynärnivel Tutki kyynärnivel puhdistamalla se ensin ympäröivistä lihaksista, tutkimalla kollateraali- ja anulaarinivelsiteet (438) sekä lihasten kiinnityskohdat sekä avaamalla lopuksi nivel ympäriinsä nivelpintojen tarkastelua varten (436-9). Kuvaile, miten radius ja ulna liittyvät toisiinsa. Testaa ja kuvaile mitä tapahtuu proksimaalisessa ja distaalisessa radioulnaarinivelessä ja miten radius ja ulna liikkuvat toistensa suhteen pro-supinaatioliikkeessä?

20 Olkanivel: Lopuksi preparoidaan olkanivel (423). Nyt voit avata nivelen kokonaan, jotta pääset näkemään m. biceps brachiin pitkän jänteen kulun sekä tutkimaan nivelpinnat. Selosta olkanivelen tukirakenteet Mitkä ja missä ovat olkanivelen bursat? 20

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat... V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...

Lisätiedot

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis

Lisätiedot

Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver) Käsivarren ojentajapuolen lihakset

Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver) Käsivarren ojentajapuolen lihakset Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon /Heikki Hervonen 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri Puttonen - Käsivarren dorsaalipuoli, kädenselkä (handryggen) ja sormien selkäpuoli, rannenivel

Lisätiedot

JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN

JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Brachium Käsi Hartia Olkavarsi Kyynärvarsi Manus Antebrachium HEIKKI HERVONEN Luku 1 JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Eräs tunnusmerkki asiantuntijuudesta

Lisätiedot

KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA

KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA Tuki- ja liikuntaelimistö KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN A. Hafferl: Lehrbuch der Topographischen Anatomie. Springer Verlag 1953 Luku 1 KÄDEN JA KYYNÄR- VARREN DORSAALI-

Lisätiedot

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14 Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel

Lisätiedot

ALARAAJAN ANATOMIAA 4

ALARAAJAN ANATOMIAA 4 Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia

Lisätiedot

Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013

Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013 Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013 Mooren 6. painoksen (M6p) sivut: 4-18, 29-37, 672-688, 697-713; Gray s Anatomy for Students (Gray2p) sivut 4-6, 650-7, 665-82

Lisätiedot

Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio

Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio Tähän elävän anatomian ryhmäopetukseen kuuluu yläraajan inspektio (tarkastelu)- ja palpaatio

Lisätiedot

Kaularanka HEIKKI HERVONEN

Kaularanka HEIKKI HERVONEN Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama

Lisätiedot

TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET. Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus

TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET. Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus Nimi & kuva Niveltyvät luut + A. sternoclavicularis Clavicula (med. pää) Sternum (incisura clavicularis)

Lisätiedot

Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN ANATOMIA VIDEO-OPETUSMATERIAALI ANATOMIAN OPISKELUUN

Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN ANATOMIA VIDEO-OPETUSMATERIAALI ANATOMIAN OPISKELUUN Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN ANATOMIA VIDEO-OPETUSMATERIAALI ANATOMIAN OPISKELUUN Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2016 Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN

Lisätiedot

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...

Lisätiedot

HARTIARENGAS. Oulu 25.5.2010 ft, OMT-erik. Henna Hakomäki & Ulla Pentinlehto

HARTIARENGAS. Oulu 25.5.2010 ft, OMT-erik. Henna Hakomäki & Ulla Pentinlehto HARTIARENGAS Missä ja millainen kipu? - erotusdiagnostiikka (c-ranka, th-ranka, glenohumeraali-, AC-nivel, neuraalikudos) Mikä provosoi kivun? Mikä helpottaa? Traumatausta? Thorax-alueen (hartiarenkaan)

Lisätiedot

2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja

2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Herman Kabat 1950 proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Tohtori Herman Kabat kehitti PNF-konseptin 1940- luvulla, ja hän kehitti tämän menetelmän

Lisätiedot

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

NIVELEN YLEISRAKENNE

NIVELEN YLEISRAKENNE Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso NIVELEN YLEISRAKENNE OLKA- JA KYYNÄRNIVEL ESIMERKKEINÄ HEIKKI HERVONEN Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Kyynärnivelen sagittaalitason pitkittäisleikkaus Luku 1 YLÄRAAJAN

Lisätiedot

ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY

ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY RINTA ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY Sternocleidomastoid Scalenes Sternohyoid Trapezius Omohyoid Sternum Kierrä rintakehä hitaasti poispäin tuesta. Head of humerus Acromion Tendon of pectoralis major Humerus

Lisätiedot

01/ KÄSIVARRET / HARTIAT / RINTA / SELKÄ / JALAT / PAKARAT / VATSA 170

01/ KÄSIVARRET / HARTIAT / RINTA / SELKÄ / JALAT / PAKARAT / VATSA 170 SISÄLTÖ 01/ KÄSIVARRET 004 02/ HARTIAT 032 03/ RINTA 061 04/ SELKÄ 085 05/ JALAT 122 06/ PAKARAT 155 07/ VATSA 170 01 KÄSIVARRET 01/ HAUISKÄÄNTÖ 06 02/ KESKITETTY HAUISKÄÄNTÖ 07 03/ HAUISKÄÄNTÖ VINOPENKILLÄ

Lisätiedot

Olkanivelen, hartian ja lapaluun

Olkanivelen, hartian ja lapaluun 2535 Katsausartikkeli Olkaseudun hermovammat MARTTI VASTAMÄKI Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen

Lisätiedot

YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne

YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne Noora Grönlund, Marianne Purola, Tiia Sainia YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne Opinnäytetyö Fysioterapia Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti

Lisätiedot

Sisältö. Osa 1. xi xv xvi xviii. Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto

Sisältö. Osa 1. xi xv xvi xviii. Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto Sisältö v Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto xi xv xvi xviii Osa 1 Luku 1 Suuri väittely venyttelystä 3 Johdanto 3 Kielteisiä tutkimustuloksia 4 Vammat 4 Voima ja

Lisätiedot

1 Asenna vetoakseli riittävän tiukasti ruuvipuristimeen, kuitenkaan vahingoittamatta liiaksi akselin pintaa.

1 Asenna vetoakseli riittävän tiukasti ruuvipuristimeen, kuitenkaan vahingoittamatta liiaksi akselin pintaa. Harjoitus 2 Vetoakseleiden huolto ja rakenteen tutkiminen Harjoituksen tarkoituksena on perehtyä nivelvetoakseleiden rakenteeseen, huoltokohteisiin, sekä tutustua tehonsiirtotöiden työturvallisuusnäkökohtiin.

Lisätiedot

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- POTILASOHJE 1 (5) JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET Jalkavoimistelulla voidaan tukea jalkaterän ja varpaiden nivelten ja lihasten toimintoja, sekä ehkäistä että korjata varpaiden

Lisätiedot

PESÄPALLOILIJOIDEN OLKANIVELVAIVAT-

PESÄPALLOILIJOIDEN OLKANIVELVAIVAT- Seppo Parta, Tuomas Salo & Juha Suorauha PESÄPALLOILIJOIDEN OLKANIVELVAIVAT- ENNALTAEHKÄISY JA FYSIOTERAPIA Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Huhtikuu 2006 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto...

1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto... Porotietokansio Teurastusosio Karvonen Seppo, Pieski Kaarina 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Teurasporojen kuljetus...4 2. Ante mortem tarkastus...4 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4 4. Tainnuttaminen...4

Lisätiedot

Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa

Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa / H. Hervonen 2013 Moore 6. painos sivut 7-12, 19-37, 673-87, 793-819; Gray2p s14-25, 650-5, 665-75, 712-5, 724-9, 754-5 Ruotsinnokset (kursiivilla)henri Puttonen Luiden

Lisätiedot

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Lapaluu Lapaluuhun kiinnittyy tai siitä lähtee yhteensä 17 lihasta Lapaluulla on paljon liikkumavaraa

Lisätiedot

OPAS KOTIPISTOSHOITOON

OPAS KOTIPISTOSHOITOON OPAS KOTIPISTOSHOITOON (asfotase alfa) 40 mg/ml injektioneste, liuos for injection 18 mg/0,45 ml 28 mg/0,7 ml 40 mg/1 ml 100 mg/ml injektioneste, liuos 80 mg/0,8 ml asfotaasialfa Tähän lääkkeeseen kohdistuu

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT

NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT Toiminnallisten harjoitteiden opas LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Syksy 2012 Jere Järvinen

Lisätiedot

Nuoren uimarin olkapääongelmia ehkäisevä terapeuttinen harjoitteluohjelma

Nuoren uimarin olkapääongelmia ehkäisevä terapeuttinen harjoitteluohjelma Nuoren uimarin olkapääongelmia ehkäisevä terapeuttinen harjoitteluohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Sirpa Lahdenkari Pirita Partinen 2003 Opinnäytetyö SISÄLLYSLUETTELO 1 1. JOHDANTO 1-2 2. OLKANIVELEN

Lisätiedot

OLKAPÄÄTÄ JA LAPALUUTA TUKEVIEN LIHASTEN EMG-AKTIIVISUUS OLKAPÄÄN IMPINGEMENT-OIREYHTYMÄSSÄ

OLKAPÄÄTÄ JA LAPALUUTA TUKEVIEN LIHASTEN EMG-AKTIIVISUUS OLKAPÄÄN IMPINGEMENT-OIREYHTYMÄSSÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma Louhelo Jonna Pentikäinen Heidi OLKAPÄÄTÄ JA LAPALUUTA TUKEVIEN LIHASTEN EMG-AKTIIVISUUS OLKAPÄÄN IMPINGEMENT-OIREYHTYMÄSSÄ Opinnäytetyö 2014

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa oleva pakkausseloste

Lisätiedot

Keskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina

Keskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina 1 2 Pidettäessä yllä kehon erilaisia asentoja sekä liikkuessa tai yksittäistä liikettä tehdessä tavoitteena on kuormittaa koko kehoa tai sen osia mahdollisimman fysiologisesti. Tällöin nivel ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Kehon alaosan tekniikat

Kehon alaosan tekniikat Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen

Lisätiedot

ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN. Thieme Teaching Assistant

ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN. Thieme Teaching Assistant Tuki- ja liikuntaelimistö- jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 ALARAAJAN NIVELET Tunnista oheinen nivel. Tutki sitten nivelontelon laajuus, nivelpintojen

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA

KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA Kotiharjoitteluohjeita rannemurtumapotilaalle Niina Maijala Annariina Ruuskanen Opinnäytetyö Elokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskarsin ShapeCutter Plus-muotoleikkurilla leikkaat helposti erilaisia muotoja joko muotosabluunoiden avulla tai vapaalla kädellä. Muotoleikkuri sopii erilaisille

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta

Lisätiedot

Mitä lapaluun asento kertoo tutkivalle lääkärille?

Mitä lapaluun asento kertoo tutkivalle lääkärille? TIETEESSÄ MARTTI VASTAMÄKI LKT, käsikirurgian dosentti, ylilääkäri Sairaala ORTON, Helsinki martti.vastamaki@orton.fi Mitä lapaluun asento kertoo tutkivalle lääkärille? Olkavaivaista potilasta tutkittaessa

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt

Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt Toiminnallisten harjoitteiden opas Jere Järvinen & Tero Roos Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma 2012 SISÄLLYS 1 NILKAN JA JALKATERÄN

Lisätiedot

TYÖPERÄISTEN OLKAPÄÄVAIVOJEN ENNALTAEHKÄISY RAKENNUSALALLA

TYÖPERÄISTEN OLKAPÄÄVAIVOJEN ENNALTAEHKÄISY RAKENNUSALALLA TYÖPERÄISTEN OLKAPÄÄVAIVOJEN ENNALTAEHKÄISY RAKENNUSALALLA Emmi Hietanen Heta Linjamaa Opinnäytetyö Elokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET

OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET Kai Kuronen, LL fysiatrian erikoislääkäri Taina Koivisto, Fysioterapeutti Malleina amanuenssit Irina Pekkola Irina Lehtinen YLEISTÄ OLKAVAIVOISTA

Lisätiedot

Ranteen ja kyynärpään tutkiminen

Ranteen ja kyynärpään tutkiminen Ranteen ja kyynärpään tutkiminen Fysioterapeuttisen tutkimislomakkeen toteuttaminen LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Erja Heinonen, Aki Laitinen ja

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS KIERTÄJÄ- KALVOSINOIREYHTYMÄN FYSIOTERAPIASTA JA SEN TULOKSELLISUUDESTA

SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS KIERTÄJÄ- KALVOSINOIREYHTYMÄN FYSIOTERAPIASTA JA SEN TULOKSELLISUUDESTA OPINNÄYTETYÖ Heikkinen Antero ja Kiimalainen Heikki 2011 SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS KIERTÄJÄ- KALVOSINOIREYHTYMÄN FYSIOTERAPIASTA JA SEN TULOKSELLISUUDESTA FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen AX950 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen Kenwood-lisälaitteen käyttämistä Lue nämä ohjeet huolella ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten. Poista pakkauksen

Lisätiedot

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,

Lisätiedot

Atraumaattisen, yliliikkuvan olkapään fysioterapiamenetelmät

Atraumaattisen, yliliikkuvan olkapään fysioterapiamenetelmät Atraumaattisen, yliliikkuvan olkapään fysioterapiamenetelmät Atte Niittykangas Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Niittykangas

Lisätiedot

Onni Seisomatelineen Käyttöohje

Onni Seisomatelineen Käyttöohje Onni Seisomatelineen Käyttöohje Onni - seisomatelineen käyttöohje Sisällysluettelo Tuotteen kuvaus... 3 Perushuolto-ohje... 3 Tärkeää!... 3 1. Laatikon sisältö... 4 2. Alustan kokoonpano... 4 3. Rungon

Lisätiedot

SCAPULAN TOIMINTAHÄIRIÖIDEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU

SCAPULAN TOIMINTAHÄIRIÖIDEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU SCAPULAN TOIMINTAHÄIRIÖIDEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU Anu Blomqvist Outi Nyyssönen Veera Peltoniemi Opinnäytetyö Joulukuu 2008 Fysioterapia JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä 11.12.2008

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUTOIMINNAN OPPIMISKESKUS FYSIPISTEELLE OLKAPÄÄLÄHETTEELLÄ TULLEIDEN ASIAKKAIDEN FYSIOTERAPIAPOLKU

HYVINVOINTIPALVELUTOIMINNAN OPPIMISKESKUS FYSIPISTEELLE OLKAPÄÄLÄHETTEELLÄ TULLEIDEN ASIAKKAIDEN FYSIOTERAPIAPOLKU HYVINVOINTIPALVELUTOIMINNAN OPPIMISKESKUS FYSIPISTEELLE OLKAPÄÄLÄHETTEELLÄ TULLEIDEN ASIAKKAIDEN FYSIOTERAPIAPOLKU Teijo Ukkonen Opinnäytetyö Tammikuu 2007 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC

Lisätiedot

Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen

Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen Kirjallinen osuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Ilari Horneman Matias Grefberg Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TENNISKYYNÄRPÄÄN HOIDOSSA

FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TENNISKYYNÄRPÄÄN HOIDOSSA 1 FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TENNISKYYNÄRPÄÄN HOIDOSSA Katsaus tutkimuksiin ja kirjallisuuteen Pia Tuovinen Opinnäytetyö Toukokuu 2010 Fysioterapia Sosiaali- ja terveysala 2 Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

TEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA

TEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA TEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIASUOSITUS Tekonivelleikkaukseen liittyvän fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa fyysistä toimintakykyä ennen ja jälkeen leikkauksen, vähentää kipua

Lisätiedot

Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.)

Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.) Kuntoutus Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

JOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN

JOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso/bll/ Anatomia JOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN Polvi, genus Pohje, sura Adduktorit Nivustaive, regio inguinalis Reisi, regio Sääri, crus Jalkaterä, pes HEIKKI HERVONEN Luku

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU. Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Fysioterapeutti AMK Opinnäytetyö Syksy 2012 Marita Lång

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU. Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Fysioterapeutti AMK Opinnäytetyö Syksy 2012 Marita Lång NUORTEN KEIHÄÄNHEITTÄJIEN KYYNÄR- JA OLKAPÄÄNALUEEN LIIKKUVUUS, VOIMA JA URHEILUVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY Tutkimus nuorista kansallisen huipputason keihäänheittäjistä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff)

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

Harjoitusopas Personality Gym -kuntokeskus

Harjoitusopas Personality Gym -kuntokeskus Harjoitusopas Personality Gym -kuntokeskus JALAT 1. POHKEET Seiso jalkatuella jalan leveällä kohdalla. Aloita pohkeet venytys asennossa. Nouse varpaille ja laske hitaasti alas. Toista toisella jalalla.

Lisätiedot

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI.

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. Malli ZB06-25A T Ä R K E Ä Ä T U R V A L L I S U U S T I E T O A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. KÄYTTÖOHJE SISÄLTÖ TÄRKEITÄ TURVATOIMIA... 1-3 MUISTIINPANOJA:

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

SANASTO LIITE 1 1(6) Abduktio: loitonnus. Abraasio: pintahaava. Acromion-haarake: olkalisäkkeen haarake. Alveoli: rakkula, syvennys, kuoppa

SANASTO LIITE 1 1(6) Abduktio: loitonnus. Abraasio: pintahaava. Acromion-haarake: olkalisäkkeen haarake. Alveoli: rakkula, syvennys, kuoppa LIITE 1 1(6) SANASTO Abduktio: loitonnus Abraasio: pintahaava Acromion-haarake: olkalisäkkeen haarake Alveoli: rakkula, syvennys, kuoppa Alopekia: kaljuuntuminen Anoksia: (kudosten) hapettomuus Antikoagulanttihoito:

Lisätiedot

Lihasten koordinoidun toiminnan kautta kuormitus jakautuu symmetrisesti kaularangan ja hartiarenkaan tukirakenteille.

Lihasten koordinoidun toiminnan kautta kuormitus jakautuu symmetrisesti kaularangan ja hartiarenkaan tukirakenteille. 1 2 Kaulan ja niskan alueen liikkuvuus on tärkeää monien aistien (näkö-, kuulo- ja hajuaistin) toiminnan kannalta. Rangan liikkuvuuden lisäksi lihaksilta edellytetään hyvinkin täsmällisten ja tarkkojen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia 1 (7) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4939 Fysioterapia 2 (7) Ohjeita harjoitusten suorittamiseen Huolehdi

Lisätiedot

6. Harjoitusjakso II. Vinkkejä ja ohjeita

6. Harjoitusjakso II. Vinkkejä ja ohjeita 6. Harjoitusjakso II Seuraavaksi harjoitellaan algebrallisten syötteiden, komentojen ja funktioiden käyttöä GeoGebrassa. Tarjolla on ensimmäisen harjoittelujakson tapaan kahden tasoisia harjoituksia: perustaso

Lisätiedot

Olkapään sairaudet. Olkanivelen toiminnallinen anatomia. Olkanivelen anatomia ja tukirakenteet

Olkapään sairaudet. Olkanivelen toiminnallinen anatomia. Olkanivelen anatomia ja tukirakenteet 10 Olkapään sairaudet Jari Arokoski, Vesa Lepola, Tarja Rantala, Eira Viikari-Juntura Olkanivelen toiminnallinen anatomia 119 Olkapään sairauksien esiintyvyys 121 Olkapään tutkiminen 122 Olkaseudun sairauksia

Lisätiedot

Ranteen natiiviröntgenin projektioita

Ranteen natiiviröntgenin projektioita HUS-Kuvantaminen OPAS Versio: 1.0 s. 1(8) Sisällys PA (DP) / AP (PD)... 2 SIVU, mediolateraalinen, radioulnaarinen... 3 PA/AP viisto... 4 Tangentiaaliset... 4 Rannekanava (karpaalitunneli)... 4 Dynaamiset

Lisätiedot

Uimarin olkapää, osa II. Olkapään kiputilat ja toimintahäiriöt

Uimarin olkapää, osa II. Olkapään kiputilat ja toimintahäiriöt Uimarin olkapää, osa II Olkapään kiputilat ja toimintahäiriöt Tässä artikkelissa tarkastellaan ilmiön uimarin olkapää eri kiputilojen syitä ja seurauksia. Usein on vaikea arvioida sitä kuinka uimarin olkapää

Lisätiedot

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

91275 HEVOSKUVIOINEN PEITTO JA TYYNYNPÄÄLLINEN Peitto: LANGAT Raggi (70% villaa Superwash, 30% polyamidia. Kerässä noin 100 g = 150 m) NEULETIHEYS

91275 HEVOSKUVIOINEN PEITTO JA TYYNYNPÄÄLLINEN Peitto: LANGAT Raggi (70% villaa Superwash, 30% polyamidia. Kerässä noin 100 g = 150 m) NEULETIHEYS 91275 RAGGI Versio 4 91275 HEVOSKUVIOINEN PEITTO JA TYYNYNPÄÄLLINEN Peitto: LANGAT Raggi (% villaa Superwash, % polyamidia. Kerässä noin g = 1 m) NEULETIHEYS Noin 17 s x 23 krs sileääneuletta puikoilla

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi

Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Alkuperäinen raportti: Patricia Diotto-Gerrard, David Gerrard. 1999. Overuse Injury in Motocross: Motocross riders forearm Suomentanut Tomi Konttinen

Lisätiedot

PEM1272FIN 2011-01 SUOMI LISÄTARVIKEPAKKAUS HITW1 PÄÄTTEILLE JOTKA KORJATAAN JA/TAI PÄIVITETÄÄN HOTW1 PÄÄTTEIKSI HOTWRS1 ASENNUSOHJE

PEM1272FIN 2011-01 SUOMI LISÄTARVIKEPAKKAUS HITW1 PÄÄTTEILLE JOTKA KORJATAAN JA/TAI PÄIVITETÄÄN HOTW1 PÄÄTTEIKSI HOTWRS1 ASENNUSOHJE ASENNUSOHJE PEM1272FIN 2011-01 LISÄTARVIKEPAKKAUS HITW1 PÄÄTTEILLE JOTKA KORJATAAN JA/TAI PÄIVITETÄÄN HOTW1 PÄÄTTEIKSI HOTWRS1 SUOMI 2/16 HOTWRS1 PEM1272FIN 2011-01 YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff)

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä !! Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä Dosentti Timo Puolakka Apulaisylilääkäri Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tekonivelsairaala Coxa Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta:

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen takaosan korjausleikkauspotilaalle (Posterior Bankart yms. )

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen takaosan korjausleikkauspotilaalle (Posterior Bankart yms. ) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen takaosan korjausleikkauspotilaalle (Posterior Bankart yms. ) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot