Nenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa

Transkriptio

1 Nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu, kurkunpää/hh 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen 1. Nenäontelo ja sen sivuontelot (M6p s956-65; Gray2p s ) Sairaustiloja mm: - Nuha on oire, johon kuuluu nenän tukkoisuus ja limanvuoto. Liman eritys on yritys puhdistaa limakalvon pinta ärsyttävistä tekijöistä. Tukkoisuus pyrkii estämään ärsyttävien tekijöiden pääsyn syvemmälle. Jos kyseessä on nenäontelon limakalvon tulehdus (rhinitis, inflammation av näshålans slemhinna) aiheuttajana on useimmiten virus, fysikaalinen tekijä tai allergeeni - Nenän sivuontelotulehdus (sinuitis paranasalis, bihåleinflammation), oireina paikallinen särky, kipu, jomotus, aiheuttajana virus tai bakteeri - Limakalvon pullistumat, polyypit varsinkin kroonisen, allergisen nuhan seurauksena sivuontelon turvonnut limakalvo työntyy nenäonteloon tukkien ilmatiet. Yleislääkärin toimenpiteitä: Nenän tähystys, rhinoskopia; punktio; Nenäverenvuodon tyrehdyttäminen (tamponaatio); Polyypin poisto Nenäontelon sijainti kasvoissa: Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa - Ylhäällä otsa, sen takana aivokoppa (neurocranium) - Sivuilla silmäkuopat (orbita, ögonhåla) Otsaluu, Kyynelluu, Nenäluu, os frontale os lacrimale - Alempana sivuilla yläleuanluu (övre käksben) os nasale - Alla suuontelo (munhålan) Seulaluu, - Takana nenänielu (nässvalget) Nenäontelon rakenteita ja anatomisia suhteita: - Väliseinä, septum nasi jakaa nenäontelon kahtia - Väliseinän runkona on edessä rusto, ylhäällä seulaluun uloke ja alhaalla vannasluu (vomer) - Takana ylhäällä rajoittamassa kitaluu (kilben), os sphenoidale, takana alhaalla nenänieluun. - Kattona edessä ensin rusto, sitten nenäluu (os nasale) ja otsaluu (os frontale) Nenäontelon yläpuolella on aivokopan ontelo: - Pääosan katosta muodostaa seulaluu (silben, os ethmoidale), tarkemmin ohut, reikäinen seulalevy, lamina cribriformis ( nervi olfactorii). Sen päällä aivojen otsalohko (pannlob). Nenäontelon alapuolella on suuontelo: - Lattiana on kova suulaki (hårda gommen) = maxilla + os palatina (suulaenluu, gomben) Nenäontelon sivuseinämissä on kuorikoita: - Kolme nenäkuorikkoa, concha nasalis superior, media et ) - Näiden väleissä ilmatiet, meatus nasalis superior. media et (näsans luftgångar) - Nenäkuorikon runkona on luulamelli, jonka päällä limakalvo, jossa runsaasti verisuonia (laskimosinuksia) ja limarauhasia - Ilmatiet jatkuvat nenän takaosassa kahtena nenäkäytävänä (choanae) septumin kummankin puolen nenänieluun Ylälauanluu, maxilla Kitaontelo Nenä Otsaluu, os frontale Nenäluu, os nasale Rusto Maxilla, concha nasalis Vannasluu, vomer Nenäontelon suhteet ympäristöön Septum nasi Suulaki Nenänielu Otsaontelo Aivosirppi Hypofyysin kuoppa Nenäkuorikkojen tukirangan muodostaa seulaluu ja yksi itsenäinen luu Seulaluu, Yläkuorikko Otsaluu Nenäluu Kyynelluu Lateraalirusto Alaarirusto Näkymä edestä Näkymä takaa Keskikuorikko Seulaluu, Kitaluu,os sphenoidale Suulakiluu, os Vomer palatina ylä- ja keskikuorikko Keskikuorikko Maxilla Suulakiluu, os palatina, concha nasalis on itsenäinen luu

2 Sinus maxillariksen topografiset suhteet: - Poskiontelo (overkäkshåla) sijaitsee yläleuanluun runko-osassa ja nenäontelon alaosan lateraalipuolella. Vain ohut maxillan luulamelli limakalvoineen erottaa poskiontelon nenäontelosta. - yläpuolella sijaitsee silmäkuoppa, orbita erityisen ohuen luulamellin (poskiontelon katto) erottamana. - Alhaalla on yläleuanluun hampaita kantava uloke (processus alveolaris), joten hampaiden juuret tulevat hyvin lähelle poskiontelon pohjan limakalvoa. - Yhdystiehyt nenäonteloon sijaitsee poskiontelon mediaaliseinämässä ylhäällä, lähellä ontelon kattoa. hiatus semilunaris nimiseen poukamaan, jota bulla ethmoidalis ja limakalvopoimu ahtauttaa Muut nenän sivuontelot: - Otsaontelo, sinus frontalis (pannbenshåla) sijaitsee otsaluussa. Se on n. ophthalmikuksen hermotusaluetta, kipu säteilee ao. alueelle. Tiehyt laskee myös hiatus semilunarikseen - Seulalokerot, sinus ethmoidales (silbenshålor) ovat pieniä ja niitä on paljon. Ne sijaitsevat nenäontelon yläosan sivuilla. Tiehyet laskevat ylä- ja keskikuorikon alle. Usein polyyppien lähtökohtana. Tulehdusta vaikea todeta - Kitaluunontelo, sinus sphenoidalis sijaitsee kitaluun runko-osassa, nenäontelon yläosan takana. Se on parillinen väliseinän jakama, siis parillinen. Sillä on läheinen topografinen suhde aivolisäkkeeseen. Kitaontelon laskutiehyt laskee nenäontelon takaosaan. Muuta seikkoja: syntymän aikaan nenän sivuontelot ovat mitättömiä kooltaan, vielä 4-vuotiaana ovat pienet, kasvavat onteloiksi vasta kun lapsen kasvot kasvavat pituutta neljännen vuoden jälkeen. Täydessä koossaan ne ovat vasta aikuisella. Nenäontelon suhde nenän sivuonteloihin Septum nasi Keskikuorikko, concha nasi media media, concha nasi Kova suulaki, palatum durum Aivokoppa, Isoaivot Suuontelo, Kieli Otsaontelo, sinus frontalis Silmäkuoppa, orbita Seulalokeroita, cellulae ethmoidales tiehyt Poskiontelo, sinus maxillaris Copyright 2008 Kaikki nenän sivuontelot ovat yhteydessä tiehyen kautta nenäonteloon Sondi otsaontelon tiehyessä Bulla ethmoidalis Seulalokeroiden ja Hiatus semilunaris Ductus nasolacrimaliksen Sondi kitaontelon tiehyessä lasku Taaimmat seulalokerot laskevat yläkuorikon alle Keski- ja alakuorikot leikattu Otsa-ontelo ja poskiontelo laskevat hiatus semilunarikseen Otsaontelo, sinus frontalis Otsaontelon laskutiehyt Hiatus semilunaris Yläkuorikon leikkausreuna Sinus maxillariksen Seulalokeroita, cellulae ethmoidales Kitaontelon Kitaontelo, sinus sphenoidalis

3 Nenän ja sen sivuonteloiden hermotus ja verisuonitus: - trigeminuksen hermotusaluetta, pääosin nervus maxillaris. Myös nervus opthalmicuksesta (nn. ethmoidales ant. et post.). - Parasympaattinen autonominen hermotus ganglion pterygopalatinan kautta (limaneritys ja vasodilataatio). Sympaattinen hermotus tulee valtimoiden mukana (vasokonstriktio). - katossa kulkee nervus infraorbitalis (n. maxillariksen haara). Taka- ja sivuseinämissä kulkevat yläleuan hampaiden hermot: nervus alveolaris superior (anterior-, media- ja posteriorhaarat). Tulehduksessa ärsytystä ja kipu, särky heijastuu ao. hermojen alueelle. - Valtimot: (1) a. carotis externa a maxillaris a. spenopalatina nenäontelon takaosaan suurena suonena. Jos vuotaa niin vuoto on runsasta ja sen hillitseminen on vaikeaa. - Nenäontelon etuosaan myös (2) a. carotis internan haaroja: a. ophthalmica aa. ethmoidales (orbitan puolelta) - Sierainjen reunoille myös haaroja (3) a. facialiksesta. Useimmat vuodot Kieselbachin alueelta septumin etuosasta, jossa ym. kolmen suonen anatomoosit.laskimot seuraavat valtimoita. Laskimoissa ei ole läppiä. Infektion leviämismahdollisuus ethmoidaa-lilaskimoita myöten aivokopan sisään (sinus cavernosus)!! 2. Nielu. (M6p s ; Gray2p s ) Nenänielu (nasopharynx, nässvalget) (M6p s1032-4; Gray2p s991-3) Kitarisa (svalgmandel) sijaitsee kallonpohjan alla nenänielun katossa. Suurentuneena se voi ahtauttaa nenänielua. Korvatorven (tuba auditiva, örontrumpet) laskua kiertää korvatorven ruston aiheuttama poimu, torus tubarius. Korvatorven rustoiseen mediaalipäähän kiinnityy nielun ja pehmeän suulaen lihaksistoa (m levator veli palatini, m salpingopharyngea), joten esim. nieleminen vaikuttaa korvatorveen. - häiriötila: insufficientia tubae auditivae (=tukos, täppning). Testataan Valsalvan kokeella: puhallus nenään sieraimet suljettuna saa normaalisti aikaan korvien lumpsahduksen - tukkoisuus saattaa johtaa välikorvan tulehdukseen (otitis media), oireena kipu, kuulon aleneminen. maxillariksen hampaisiin menevät haarat kulkevat poskiontelon seinämissä Nn. ethmoidales-haarat seulalokeroihin ja nenäonteloon ophthalmicus Ganglion trigeminale mandibularis maxillaris Nervi alveolares superiores Kasvoista arteria facialiksen haaroja limakalvo infraorbitalis Nenäontelon valtimosuonitus maxilaris Orbitan puolelta Aa. ethmoidalisten haaroja (a. carotis internasta) A. sphenopalatina Aa. nasales posteriores laterales Kieselbachin alue - nenäverenvuodot ovat useimmin tästä peräisin Kasvoista arteria facialiksen haaroja Pehmeä suulaki Uvula Nielurisa, tonsilla palatina SEPTUM Nenä- ja suunielu Kitarisa, tonsilla pharyngea Torus tubarius Korvatorven Arcus palatoglossus Arcus palatopharyngeus Kurkunkansi Orbitan puolelta Aa. ethmoidalisten haaroja (a. carotis internasta) A. sphenopalatina Aa. nasales posteriores mediales maxilaris carotis externa carotis externa Osa nielun lihaksistosta kiinnittyy korvatorven rustoon (M. levator veli palatini ja m. salpingopharyngeus) M. palatoglossus M. palatopharyngeus M. constrictor pharyngis Copyright 20089

4 Suunielu (oropharynx) (M6p s1034-8; Gray2p s993) Sairaustiloja: - Nielutulehdus (pharyngitis acuta, faryngit), oireena kurkkukipu, punotus - Nielurisan tulehdus (tonsillitis acuta, tonsillit), oireena kurkkukipu, nielurisan punotus, peitteet, voimakas aristus leukakulman kohdalla kaulan imusolmukkeissa Nielurisa, tonsilla palatina (halsmandel) sijaitsee: nielun lihaskerroksen päällä (m. constrictor pharyngis) ja nielukaarien välissä. Nielukaaret: arcus palatoglossus ja arcus palatopharyngeus. Limakalvon alla vastaavan nimiset lihakset - Nielurisoja vastaavat tietyt kaulan imusolmukkeet (lymphkörtel, kaularauhaset"), erityisesti lymphanodus jugulo-digastricus. Nielun hermotus: Nielun tuntohermo on nervus glossopharyneus. Valintakoekirja Galenos antaa ymmärtää, että se on myös nielun mororiikasta vastaava hermo. N. glossopharyngeus hermottaa kuitenkin vain yhden pienehkön nielun lihaksen: m. stylopharyngeuksen. Nielun pääasiallinen motorinen hermo on nervus vagus. 3. Kurkunpäänielu, laryngopharynx (under svalgrummet)(m6p s1035-6; Gray2p s993) ja kurkunpää, larynx (struphuvudet) (M6p s ; Gray2p s ) Sairaustiloja ja toimenpiteitä: - Kurkunpään tulehdus (laryngitis acuta), äänen käheys, yskä, pikkulapsilla jopa hengitysvaikeus. - Pikkulasten kurkukannen tulehdus, epiglottiitti, hengenvaarallinen tila, septinen bakteeritulehdus - Vierasesineen poisto - Hengitystietukos, Heimlichin manööveri, hengitystien hätäavaus: coniotomia. Rakenteita: - Kurkunkansi (epiglottis, struplock) ja sen takana kurkunpään ylä, aditus - Recessus piriformis kurkunpään sivuilla on poukama, johon esim. kalanruodot usein jäävät kun nielty ruoka kulkee suljetun kurkunkannen ohi. Kurkunpää, larynx (M6p s ; Gray2p) - Runkona ovat kilpirusto (köldbrosk) ja sormusrusto (ringbrosk)(cartilago thyreoidea et cricoidea), jotka muodostavat putkimaisen rakenteen, joka jatkuu ylöspäin sidekudoksena, joka kiinnittyy kieliluuhun, os hyoideumiin. - Epiglottisrusto kiinnittyy kilpiruston takapinnalle. - Kannurustot (kannbrosk) cartilago arytaenoideus) niveltyvät sormusruston sinetti -osan päälle. Niiden etu-ulokkeesen kiinnittyvät äänijänteet ja sivu-ulokkeisiin lihakset. Kurkunkansi, epiglottis Äänihuulet, plica vocalis Nivel Kurkunpään rakenteita Aditus Recessus piriformis pikkurustojen kohoumia Kurkunpään rustot Nivel Epiglottis Kieliluu, os hyoideum, c. thyroidea, c. cricoidea Kannurusto, cartilago arytenoidea Uvula Kielen takapinta Epiglottis Plica aryepi glottica

5 Limakalvo peittää yllä esitettyjä tukirakenteita. Kurkunpään a (aditus, ingång till larynx) rajaavat kurkunkansi, limakalvo-poimu, plica aryepiglottica sekä kannurustot ja niiden väliin jäävä uurre. - Äänijänteet sijaitsevat kannuruston ja kilpiruston välissä. Niitä peittävä limakalvo on hyvin ohut, joten äänihuulet (plica vocalis) erottuvat vaaleina. - Taskuhuuli (plica vestibularis, falska stämband) on limakalvopoimu, joka sijaitsee äänihuulten kraniaalipuolella. Siinä on runsaasti on löyhää sidekudosta, joten se voi turvota voimakkasti ja aiheuttaa hengityksen ahtautumista. Kurkunpäässä on paljon lihaksia, jotka säätelevät hienovaraisesti hengitystä ja erityisesti äänenmuodostusta. Perustoimintana kannuruston kiertyminen lähentää ja loitontaa etu-ulokkeeseen kiinnittyviä äänihuulia. n uloke niveltyy sormusruston takaosaan. Tämän nivelen varassa kilpirusto kallistuu eteenpäin (m. cricothyroideus), jolloin äänijänteet kiristyvät tai taaksepäin, jolloin äänijänteet löystyvät. - Kurkunpään hermotus tulee nervus vaguksesta. Sen haara nervus laryngeus superior vastaa tunnosta äänihuulten kraniaalipuolella. Toinen haara, nervus laryngeus recurrens vastaa tunnosta äänihuulten kaudaalipuolelta. Jälkimmäinen hermottaa myös valtaosan kurkunpään lihaksista, mm äänihuulten lähentäjät. Rekurrens-hermon erikoisuus on siinä, että se haarautuu vagus-hermosta vasta rintakehän alueella ja vasen haara kiertää aortankaaren ali. Hermo voi joutua puristuksiin rintaontelossa, jolloin seuraa äänihuulihalvaus ja äänen muodostus vaikeutuu. Kurkunpäänäkymä laryngoskopiassa Epiglottis Äänihuuli, plica vocalis Taskuhuuli, plica vestibularis Vestibulus Rima glottidis Plica aryepiglottica Kannurusto Äänihuulet Vestibulus Rima glottidis Plica vocalis Cartilago arytenoidea Kannuruston liikkeet lähentävät ja loitontavat äänihuulia(musculus cricoarytenoideus post. et lat.) Kannurusto Kilpi- ja sormusruston välinen liike pingottaa äänihuulia (musculus cricothyroideus) vagus hermottaa kurkunpäätä nervus laryngeus recurrens pääosan lihaksista N. laryngeus superior (nervus vaguksesta) hermottaa M. cricothyreoideus pingottaa äänihuulia ei lähennä laryngeus recurrens erityisesti äänihuulten lähentäjät Vaurio johtaa äänen käheyteen tai puhumiseen kuiskaamalla Mietittävää: Potilaalla oli useita päiviä jatkunut kuiva yskä ilman hengitystieinfektion muita oireita tai merkkejä. Yskä hävisi kun oikeaan tärykalvoon nojannut rottweilerin karva poistettiin korvasta huuhtelemalla.